Suomi on sähköomavarainen

[jiikoo]

Pumppuvoimalat hyödyntävät potentiaali energiaa, jota voidaan lisätä kasvattamalla korkeutta tai volyymia. Kyllä nuo kummatkin löytyy merestä.

Meressä on kyllä sitä volyymiä, mutta tarvisi myös sille meriveden yläaltaalle korkeuseroa suhteessa merenpinnan tason, että pumppovoimala saa varastoitua edes yhtä pikowattituntia sähköä potentiaalienergian muodossa.

Norjassa olisi meren rannoilla lukuisia paikkoja jossa olisi satoja metriä korkeita kallioita ja tuntureita ja vuoriakin heti meren rannassa. Suomessa taas aakeaa laakeaa riittää kymmeniä kilometrejä meren rannasta ja koko matkalla korkeuseroa on muutama kymmenen metriä.

 

[Jule]

Meressä on kyllä sitä volyymiä, mutta tarvisi myös sille meriveden yläaltaalle korkeuseroa suhteessa merenpinnan tason, että pumppovoimala saa varastoitua edes yhtä pikowattituntia sähköä potentiaalienergian muodossa.

Norjassa olisi meren rannoilla lukuisia paikkoja jossa olisi satoja metriä korkeita kallioita ja tuntureita ja vuoriakin heti meren rannassa. Suomessa taas aakeaa laakeaa riittää kymmeniä kilometrejä meren rannasta ja koko matkalla korkeuseroa on muutama kymmenen metriä.

Eihän sen altaan veden ole pakko olla ylempänä, toimii se yhtälailla jos altaan veden pinta on alempana.

 

[kotte]

Eihän sen altaan veden ole pakko olla ylempänä, toimii se yhtälailla jos altaan veden pinta on alempana.

Tuossa valitettavasti on usein ongelmana, että lahtien patoaminen ei oikein hyvin toimi, sillä joet ja pienemmät norot tuovat lisää vettä samoin kuin satava vesi ja tuo heikentää tyhjennettävän altaan varastointihyötysuhdetta. Meren keskelle padottu allas tulee kalliiksi ja sateen hyötysuhdetta heikentävä vaikutus jää (etenkin pienelle korkeuserolle).

Ilman pumppaamista syvälle sijoitettuun pussiin tms. on myös ehdotettu, mutta nosteen kanssa tappeleminen tulee kalliiksi tuollaisen kanssa.

Ahvenameri on valitettavasti aika syvä. Muutoin olisi kohtuullisen mahdollista padota Pohjanlahti Ahvenanmaan kautta kulkevalla pengertiellä ja risteävällä sulkukanavalla sekä lukuisilla vesi- ja pumppuvoimaloilla Suomen ja Ruotsin väliltä. Tosin tuo ei menisi poliittisesti lävitse Ruotsissa ja Suomessa syntyvän metelin takia, vaikka järveksi muuttuvan Pohjanlahden pintaa nostettaisiin vain muutamalla metrillä. Suola ei suurjärvestä välttämättä häviäisi, jos vettä välillä pumpattaisiin myös Pohjanlahteen päin ylimääräisen sähkön varastoimiseksi pelkän vesivoiman tuottamisen ohella.

 

[Jule]

Ihan yhtälainen itku ja poru se tulisi lahtien patoamisestakin, siellä se pitäisi olla avomerellä jossa ainoa haitta olisi vesiliikenteelle.

Vesisade on tietysti haitta, mutta sekin tietysti johtuu altaan pinta-alasta.. Tai kai ne voisi jotenkin myös kattaa.

Johonkin syvänteeseen jos tekisi vaan ison putken, vähän kuin käänteinen kaivo, suuaukko olisi suhteellisen pieni tilavuuteen nähden, kapasiteettia tulisi korkeuserosta.

Valtameressä tosin altaalla tekisi sähköä pelkällä vuorovedelläkin.

Ilmeisesti kuitenkin tuollaisen pumppuvaraston kannattavuus edellyttää kuitenkin aika kovaa sähkön hintavauhtelua.

 

[pökö]

OL 3 revisio venyy 2kk mittaiseksi, tai yli, OL 1/2 revisiot alkaa ja jatkuvasti ollaan miinuksella tuotannossa kulutukseen verraten. Yllättävän halpaa sähkö silti, omavaraisuus ei hetkeen ole toteutunut

 

[tet]

Yllättävän halpaa sähkö silti, omavaraisuus ei hetkeen ole toteutunut

Jos hetkellistä omavaraisuutta tarkoitat, niin viimeksi toissaillasta eilisaamuun (n. klo 18-07) oltiin plussalla.

 

[pökö]

Jos hetkellistä omavaraisuutta tarkoitat, niin viimeksi toissaillasta eilisaamuun (n. klo 18-07) oltiin plussalla.

Tuossakin kuvassa on muutamia tunteja plussan puolella.

 

[fraatti]

Hinnat ne heiluu...

Finland – Europe’s most volatile power market​

| Montel News - English

montelnews.com

 

[Espejot]

Oli rillit huurussa ja luin otskon "Suomi on sähkövammanen"... toisaalta toihan pitää paikkansa.

 

[fraatti]

Omavaraisempi vai ei?

 

[fraatti]

Sähkönkulutuksen tilastoissa oli että sähköä on mennyt tammi - elokuu +7% vs 2023. Teollisuus -1%.

Kaippa tuohon sitten on tarvittu myös lisää tuontia.

 

[kotte]

Sähkönkulutuksen tilastoissa oli että sähköä on mennyt tammi - elokuu +7% vs 2023. Teollisuus -1%.

Kaippa tuohon sitten on tarvittu myös lisää tuontia.

Tammikuu taisi olla varsin kylmä. Muistaakseni Fingrid'in arviotkin sähkön huippukulutustehosta osoittautuvat aivan liian optimimistisiksi toteutuneisiin nähden. Suomalainen sähköntuotanto kuitenkin lisääntyi nettona vertailukausiin nähden lisääntyneen tuuli-, vesi- ja aurinkovoiman tuotannon ansiosta, vaikka lämmön ja sähkön yhteistuotanto, ydinvoima ja lämpövoima vähenivät vertailukauteen nähden. Kulutuksen kasvu oli kuitenkin niin suurta, että tuontia oli nettona kasvatettava runsaasti, kun tuotannon kasvu ei läheskään kattanut kulutuksen kasvua.

 

[Skata]

Turha selitellä, että piuhat punaisena tuodaan Suomeen sähköä ja päästöttömän sähkön osuuskin oli viime vuonna jo 94%

”Sähkön kokonaiskulutuksesta 98 prosenttia katettiin viime vuonna kotimaisella tuotannolla, joten tuonnin osuus jäi vain 2 prosenttiin.”

Lähdettä tuossa Ylen jutussa ei mainita …Tilastokeskus

Fossiilittoman sähkön osuus nousi viime vuonna 94 prosenttiin

Uutiset nopeasti ja luotettavasti.

yle.fi

 

[kotte]

Turha selitellä, että piuhat punaisena tuodaan Suomeen sähköä ja päästöttömän sähkön osuuskin oli viime vuonna jo 94%

Selittelyistä viis, mutta Suomeen on tuotu parina viime vuonnakin ja tuodaan jatkossakin sähköä piuhat punaisina kovilla pakkasilla sähköä Ruotsista ja Virosta etenkin, jos tuulee huonosti. Vastaavasti viedään toiseen suuntaan, kun tuulee kovasti. Ruotsista tuotava sähkö on vähintään yhtä fossiiilitonta kuin Suomessa tuotettukin. Lisäksi voisi kuvata, että ruotsalaisilla ja norjalaisilla on "iso akku", jonne tuota välillä vientiin riittävää sähköä varastoidaan halvalla hinnalla ja sitten kun tarvitaan paljon sähköä lämmitykseen pakkasilla, sitä tuodaan "akusta" takaisin moninkertaiseen hintaan (ja Virosta myös voittopuolisesti fossiilisähköä päälle keskimäärin vielä paljon kalliimmalla hinnalla kaikkein kovimmilla pakkasilla).

 

[fraatti]

Kuinkas omavaraisia sitä ollaan vuonna 2025?

Tuontia 5,7 TWh tähän mennessä.

Energy-Charts

Die Energy-Charts bieten interaktive Grafiken zu: Stromproduktion, Stromerzeugung, Emissionen, Klimadaten, Spotmarktpreisen, Szenarien zur Energiewende und eine umfangreiche Kartenanwendung zu: Kraftwerken, Übertragungsleitungen und Meteodaten

www.energy-charts.info

 

[Esäätäjä]

Kuinkas omavaraisia sitä ollaan vuonna 2025?

Tuontia 5,7 TWh tähän mennessä.
katso liitettä 109441

Energy-Charts

Die Energy-Charts bieten interaktive Grafiken zu: Stromproduktion, Stromerzeugung, Emissionen, Klimadaten, Spotmarktpreisen, Szenarien zur Energiewende und eine umfangreiche Kartenanwendung zu: Kraftwerken, Übertragungsleitungen und Meteodaten

www.energy-charts.info

Talvikautena tuodaan kalliimpaa ja kesällä viedään puoli-ilman. Sähköenergiana omavaraista mutta valuuttana on vahvasti miinuksella?

 

[fraatti]

Talvikautena tuodaan kalliimpaa ja kesällä viedään puoli-ilman. Sähköenergiana omavaraista mutta valuuttana on vahvasti miinuksella?

Tuontia on tuon 5,7 TWh verran enemmän kuin vientiä tänä vuonna niin eiköhän se maksun puolella mene väksinkin.

Vertailuna viimevuonna tuontia oli 4,3 TWh koko vuonna. 2023 3 TWh, 2022 11,1 TWh ja aina 10 v taaksepäin 10-15 TWh vuosittain miinuksella.

 

[-Teme-]

Ranska on kyllä kova nettoviejä

 

[Mikki]

Entäs Italia? Ja Britannia? Järkyttävää tyhmyyttä siellä.

Mutta on tuo Suomen lukema myös rujo kansantalouden kokoon nähden. Suomi tuo enemmän kuin Ukraina, jonka voimalaitoksia on pommitettu neljä vuotta. What?

 

[jmaja]

Entäs Italia? Ja Britannia? Järkyttävää tyhmyyttä siellä.

Varsin järkyttäviä tuontimääriä, kun noissa maissa ei kuitenkaan sähköä kulu kuin 3-4 kertaisesti Suomi eli tuovat lähes 20% sähköstään. Molemmat ovat vahvasti fossiilisissa kiinni ja ilmeisesti tuontimäärät johtuvat fossiilisten alasajosta.

Italiassa luulisi vielä olevan loistavat mahdollisuudet vesivoimaan Alppien ansiosta.

 

[kotte]

Ranska tekee sähköllä businesstä (kun yritetään olla omavarainen myös huippukulutustilanteissa, kuten talvipakkasilla Ranskan kaltaisessa ydinvoimakäyttöisessä sähkölämmitysmaassa), onkin pakko välillä viedä sähköä ja paljon. Onneksi heillä on naapurimaina Italia, Saksa, Britannia ja Belgia, minne kaikki ajoittainen ylimäärä uppoaa eikä taida ihan piisatakaan.

Ihmettelen kylläkin jälleen Ruotsin energiapoltiikan järkevyyttä. Onhan omavaraisuus ja toimiminen naapurimaiden energiapankkina kunnioitettavaa, mutta taloudellista järkeä tuossa ei ole. Suomi toki on asiassa suuresti saavana osapuolena ja toisaalta merkittävä osa sähkön hinnan heiluntaa perustuu siihen, että etenkin syksyisin Ruotsin sisäisiä aina voimasiirtoyhteyksiä remontoidaan, mutta onneksi ei yleensä uudisteta kovin paljon, eli sähköä on aina vaan saanut edelleen talvella Suomeen merkittäviä merkittäviä määrin tukemaan Suomen edellytyksiin nähden hullua meneen maailman sähkönkäyttöprofiilia.

 

[jmaja]

Ihmettelen kylläkin jälleen Ruotsin energiapoltiikan järkevyyttä. Onhan omavaraisuus ja toimiminen naapurimaiden energiapankkina kunnioitettavaa, mutta taloudellista järkeä tuossa ei ole.

Eikö? Vesivoiman tuotantokustannuksethan ovat aivan minimaaliset ja tuotantoa voi keskittää kalliimpiin hintoihin.

Suomen edellytyksiin nähden hullua meneen maailman sähkönkäyttöprofiilia.

No ei kai sille käyttöprofiilille paljoa ole tehtävissä ellei lämmityksessä siirrytä takaisin kohti polttamista tai sitten ydinvoimaa. Tietysti vähän paranee siirtymällä pois suorasähköstä ja pakkasella hyytyvistä lämpöpumpuista.

 

[Kellarinlämmittäjä]

No ei kai sille käyttöprofiilille paljoa ole tehtävissä ellei lämmityksessä siirrytä takaisin kohti polttamista tai sitten ydinvoimaa. Tietysti vähän paranee siirtymällä pois suorasähköstä ja pakkasella hyytyvistä lämpöpumpuista.

Ei varsinkaan suorasähkötaloissa. AI antoi tämmöisen tiivistelmän: "Suomessa 44 % omakotitaloista on sähkölämmitteisiä, joista valtaosassa on huonekohtainen sähkölämmitys, kuten sähköpatterit. Vain pieni osa sähkölämmitteisistä omakotitaloista (noin 13 %) käyttää keskuslämmitysjärjestelmää."

Nämä voisi olla niitä, jotka tukiaisia tarvitsisivat, jotta lämmitystapaa voisi muuttaa mutta mikään tukainen taida oikein osua kohdalle, kun ei ole sitä öljykattilaakaan, mistä voisi luopua. Tosin kysynnän pudotessa, tuotantoa sopeutettaisiin ihan vastaavasti.

Toki siellä taisi olla melkoinen lämmitysremppa, kun sähkölämmitys muutettiin pohjavesilämmölle. Harva kuitenkaan lähtee lattioiden roilotuksiin.

 

[jmaja]

Suomessa 44 % omakotitaloista on sähkölämmitteisiä, joista valtaosassa on huonekohtainen sähkölämmitys, kuten sähköpatterit.

Eiköhän noissa 99% ala olla ILP, PILP tai molemmat. On toki myös takkoja. Riittävästi mitoitettu ILP(it) pärjää tuossa siinä missä VILP eli vesikierto ei tuossa ole se juttu. Kaikki noi vaan hyytyy tarpeen ollessa suurin, kun silloin ulkoilma on kylmää.

 

[Jule]

Ei varsinkaan suorasähkötaloissa. AI antoi tämmöisen tiivistelmän: "Suomessa 44 % omakotitaloista on sähkölämmitteisiä, joista valtaosassa on huonekohtainen sähkölämmitys, kuten sähköpatterit. Vain pieni osa sähkölämmitteisistä omakotitaloista (noin 13 %) käyttää keskuslämmitysjärjestelmää."

Nämä voisi olla niitä, jotka tukiaisia tarvitsisivat, jotta lämmitystapaa voisi muuttaa mutta mikään tukainen taida oikein osua kohdalle, kun ei ole sitä öljykattilaakaan, mistä voisi luopua. Tosin kysynnän pudotessa, tuotantoa sopeutettaisiin ihan vastaavasti.

Toki siellä taisi olla melkoinen lämmitysremppa, kun sähkölämmitys muutettiin pohjavesilämmölle. Harva kuitenkaan lähtee lattioiden roilotuksiin.

Siltä keinoälyltä voi kysyä lähdettä noille luvuille.. Ei nuo sinänsä mahdottomilta kuulostavia lukemia ole, ainakaan virallisessa mielessä..

Virallisesti mäkin asun talossa jossa on huonekohtainen suora sähkölämmitys, mutta käytännössä ne sähkölämmittimet ei vaan ole lämpöenergian lähde.

 

[kotte]

Eikö? Vesivoiman tuotantokustannuksethan ovat aivan minimaaliset ja tuotantoa voi keskittää kalliimpiin hintoihin.

Ei ne vientiylijäämäänsä vesivoimaloilla tekisi, ellei melkein vieressä olisi pitkälti yli 10GW:n edestä tuulivoimaloita, joiden tuotanto ei kannata, kun sähkön hinta on maan pohjoisosassa jokseenkin aina alle kannattavuusrajan. Vesivoima kannattaa, kun saavat tuulivoimaloista ilmaista sähköä ja täyttää kaikki siirtoyhteydet silloin harvoin, kun riittävät siihen, ettei vesi meinaa valua padoista ylitse eikä tarvitse antaa sähköä ilmaiseksi vesialtaistakaan. Etelä-Ruotsissa on usein hinnat korkealla, kun eivät saa aikaan maan sisälle siirtoyhteyksiä, mutta ulkomaille joka ilmasuuntaan kylläkin (eli kantaverkkoyhtiö kuittaa suuret voitot voimatuottajien sijasta).

No ei kai sille käyttöprofiilille paljoa ole tehtävissä ellei lämmityksessä siirrytä takaisin kohti polttamista tai sitten ydinvoimaa. Tietysti vähän paranee siirtymällä pois suorasähköstä ja pakkasella hyytyvistä lämpöpumpuista.

Energiaa voisi säilöä yleensä paljon edullisemmin lämpönä kuin sähkönä tai kulutuksen mukaan lisääntyvänä sähkön tuotantona teknologialla, joka tähän taipuu. Myös lämpökemiallinen energian varastointi on yksi mahdollisuus. Myös polttaminen (paikallisesti) olisi siirtymäkauden ratkaisuna energiataloudellisempi ja muutenkin järkevämpi ratkaisu kuin paikata puuttuvaa sähkötehoa lämpövoimalassa.

 

[-Teme-]

Täällä kans huonekohtainen sähkölämmitys, mutta lattian kautta 170mm kakusta.
Parkettia on vaan n.95m2 kun laatoitettua aluetta 135m2, niin siinä roilotus tulee maksmaaan kun korkkaa ensin laatat ylös, roolittaa ja sen jälkeen takas.
Parketti menee kuitenni uusiksi niin siinä ei niin ole sitä ”turhaa” kustannustekijää.
Mitäköhän tuollainen proggis oikeasti tulisi maksamaan?

 

[fraatti]

Suomi kärsii sähkövajeesta vielä vuonna 2030 – tuuli- ja aurinkovoima eivät riitä sähköomavaraisuuteen​

Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan Suomi olisi sähkönegatiivinen 61 prosenttia vuoden tunneista vuonna 2030. Sähköntuotannon sesonkivaihtelu on jatkossakin voimakasta.

Suomi on merkittävästi sähköntuotannoltaan alijäämäinen vielä vuonna 2030, vaikka tuuli- ja aurinkovoiman osuus sähköntuotannosta kasvaa. Asia ilmenee Oulun yliopiston tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan Suomi on sähkönegatiivinen 61 prosenttia vuoden tunneista vielä viiden vuoden kuluttua.

Suomi kärsii sähkövajeesta vielä vuonna 2030 – tuuli- ja aurinkovoima eivät riitä sähköomavaraisuuteen

Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan Suomi olisi sähkönegatiivinen 61 prosenttia vuoden tunneista vuonna 2030. Sähköntuotannon sesonkivaihtelu on jatkossakin voimakasta.

yle.fi

Tutkimuksen mukaan tuuli- ja aurinkovoiman yhteenlaskettu osuus sähköntuotannosta nousee nykyisestä 19 prosentista yli 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Siitä huolimatta vuotuinen sähkön alijäämä on noin 10 terawattituntia.

Kuinkahan mahtaa käydä tuon lihavoidun kanssa?

 

[grendy]

​

Tutkimuksen mukaan tuuli- ja aurinkovoiman yhteenlaskettu osuus sähköntuotannosta nousee nykyisestä 19 prosentista yli 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Siitä huolimatta vuotuinen sähkön alijäämä on noin 10 terawattituntia.

Kuinkahan mahtaa käydä tuon lihavoidun kanssa?

Riippuu hyvin pitkälti varmaan seuraavan hallituksen kokoonpanosta. Mutta koska seuraavat eduskuntavaalit on vasta 2027 niin _hyvin vahvasti_ epäiölen, että 2030 mennessä kerkeää hirveesti tapahtuun

 

[fraatti]

Riippuu hyvin pitkälti varmaan seuraavan hallituksen kokoonpanosta. Mutta koska seuraavat eduskuntavaalit on vasta 2027 niin _hyvin vahvasti_ epäiölen, että 2030 mennessä kerkeää hirveesti tapahtuun

Ei taida hallituksesta riippumatta olla poskettomia tukiaisia valumassa aurinko-, eikä tuulivoimalle. Taloudelliset seikat määrittää enemmänkin että rakennetaanko vai ei. Luvitettuja ja investointipäätöstä vailla olevia projekteja lienee valmiina jo nippu.

Itsellä korvaan särähtää tuo uusituvien määrän nousu 19% -> 50% 5v aikana lisäämällä tuotantoa sellaisiin aikoihin kun siitä meinaa jo nyt olla ylitarjontaa eli hinta painuu jo hyvinkin alas.

 

[Jule]

Yllättävän yleistä tuo että kun dataa on paljon, siihen dataan luotetaan aina vaan kovempaa, ja unohdetaan ajattelu.

Data sanoo että tuuli- ja aurinkomyllyjä rakennetaan lisää, joten päätellään että sitä tuuli ja aurinkovoimaa tullaan rakentamaan lisää, eikä tulla ajatelleeksi että joku jättää voimalansa tekemättä kun se ei ole enää kannattavaa.

Mitä suurempi määrä dataa, sen yleisempää, unohdetaan jotenkin se että siellä taustalla on ajattelevat yksilöt* eikä esim luonnonilmiö tms automaattisesti etenevä kuvio.

* E: tarkennetaan nyt sen verran ettei siellä tqaustalla välttämättä ajattelua ole, mutta yleensä edes laskutaitoa on.

 

[kotte]

Mitä suurempi määrä dataa, sen yleisempää, unohdetaan jotenkin se että siellä taustalla on ajattelevat yksilöt* eikä esim luonnonilmiö tms automaattisesti etenevä kuvio.

* E: tarkennetaan nyt sen verran ettei siellä tqaustalla välttämättä ajattelua ole, mutta yleensä edes laskutaitoa on.

Epäilemättä sellainen riski kolkuttelee aina vain lähempänä, että yhä suurempi määrä tekoälyn opetusdatasta on toisen tekoälyn generoimaa. Tien päässähän on sitten yleinen puppugeneraattoreiden pilvi, elleivät sitten suorat liitännät empiiriseen mittausdataan ja jonkinlaiseen tieteellistä konsensusta muistuttavaan systematisointi- ja arviointiprosessiin rupea ennen sitä muodostamaan keskeisen osan opetusaineistosta.

 

[Jule]

Epäilemättä sellainen riski kolkuttelee aina vain lähempänä, että yhä suurempi määrä tekoälyn opetusdatasta on toisen tekoälyn generoimaa. Tien päässähän on sitten yleinen puppugeneraattoreiden pilvi, elleivät sitten suorat liitännät empiiriseen mittausdataan ja jonkinlaiseen tieteellistä konsensusta muistuttavaan systematisointi- ja arviointiprosessiin rupea ennen sitä muodostamaan keskeisen osan opetusaineistosta.

No, mä nyt takoitin sitä porukkaa joka siihen myllyyn sijoittaa, vaikkei ne välttämättä unikkeja ajatuksia osaisikaan luoda, niin laskea osaavat.

 

[tet]

Tutkimuksen mukaan tuuli- ja aurinkovoiman yhteenlaskettu osuus sähköntuotannosta nousee nykyisestä 19 prosentista yli 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Siitä huolimatta vuotuinen sähkön alijäämä on noin 10 terawattituntia.

Kuinkahan mahtaa käydä tuon lihavoidun kanssa?

No ainakin tuo lähtötieto 19 % on vanhaa tietoa. Viime vuonna Suomen sähköntuotannosta tuulen ja auringon osuus oli 25,4 %.

 

[fraatti]

Myydään halvalla ja ostetaan kalliilla?

#electricity #energy #sähkö #energia #renewables #uusiutuvat | Esko Heinonen | 13 comments

Is cross-border electricity trading good business for Finland? Finland has become nearly energy self-sufficient with electricity on yearly level, but we are not there yet with the power self-sufficiency, and often times rely heavily on imports. One can then ask whether we are gaining or losing...

www.linkedin.com

 

[-Teme-]

Ei taida hallituksesta riippumatta olla poskettomia tukiaisia valumassa aurinko-, eikä tuulivoimalle. Taloudelliset seikat määrittää enemmänkin että rakennetaanko vai ei. Luvitettuja ja investointipäätöstä vailla olevia projekteja lienee valmiina jo nippu.

Itsellä korvaan särähtää tuo uusituvien määrän nousu 19% -> 50% 5v aikana lisäämällä tuotantoa sellaisiin aikoihin kun siitä meinaa jo nyt olla ylitarjontaa eli hinta painuu jo hyvinkin alas.

Tuulivoimaa ei ole isosti tulossa. Yhtään hanketta ei ole tulossa tuotantoon vuonna 2026, yksi vuonna 2027 (105MW) ja yksi 2028 (367MW) - nämä kaksi tulevaa on PPA sopmuksella toteutettu.
2026-2027 aikana on tulossa yli 900MW edestä sähkökattiloita verkkoon, eli uusiutuvien energiamuotojen tuotantokapan lisäys ylittyy kulutuksella noin yhdeksän kertaisesti