Tämä mutka tässä höyrystimen alareunassa
- Viestiketjun aloittaja Arisoft
- Aloituspäivämäärä
Sinne pitäisi tulla kuplivaa nestettä paisuntaventtiilistä kun sitä ei varmastikaan ole alijäähdytetty riittävästi. Jostain syystä se ei kumminkaan kerää lämpöä ilmasta samalla tavalla kuin jakajan jälkeen tapahtuu, koska se ei koskaan mene huuruun.
Paine on höyrystimen alkupäässä joka tapauksessa korkeampi kuin myöhempänä höyrystimessä. Eli syynä moiseen on höyrystinputkien sisäinen virtausvastus, kaasu-nesteseoksen nopeuden kiihtyminen matkalla höyrystimessä (myös nesteroiskeet pakotetaan suurempaan nopeuteen kaasun kuljettamana) sekä pienessä määrin ehkä hydrostaattinen painekin. Tuo saattaa olla alkupään höyrystymistaipumusta vähentävä tekijä?
Samaa pohdin itsekin että se voisi olla sellainen alijäähdytin, mutta kaaviokuvassa selvästi näin ei ole. Voisiko olla virheellinen kuva? Ja mitä se ylipäänsä auttaisi tuulettaa lämpöä nesteestä harakoille?
Kaaviokuvat ovat kyllä liki aina "suuntaa-antavia", eivät täyttä totuutta. Typical ja for illustration only...
Kyllä sille alijäähylle on ihan paikkansa. Paisari toimii paremmin, tai oikeammin, kun siitä nesteestä on kaikki kuplatkin saatu lauhdutettua. Säätö onnistuu paremmin.
Lisäksi se pitää höyrystimen pahimmin jäätymään pyrkivän alueen sulana, joten ei ollenkaan turha.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Voisiko tuo putkilenkki olla vain joustovaraa. Selvästihän noita kupariputkia on yritetty taivutella vinkuroille niin että niissä olisi jokin jousto ottamaan vastaan kompressorin tärinöitä. Setässä ei ole tuollaista höyrystimen alla olevaa vaan putkea on taivuteltu höyrystimen päätyyn ja myös kompressorin ympäri. Lämmönvaihdin vaikuttaa tärisevän kompressorin tahtiin sillä vesiputkien päissä on selvä tärinä.
Se on ihan siinä kennossa kiinni kuten muutkin putket. Mutta tällä hetkellä epäilyttää että kaavio ei vastaa oman pumpun rakennetta. Luontevampaa olisi että alin kenno on ennen paisuntaventtiiliä. Pitääpä tutkia putkien järjestys sitten kun sen avaa.
Energiamielessä ei toki teoreettisessa mielessä, mutta höyrystimen toiminta tyypillisesti paranee, jos sinne syötetään mahdollisimman kuplatonta kylmäainenestettä.
Olet siis havainnut sen itsekin jossain? Mielestäni kaikissa höyrystimissä en ole nähnyt tuollaista. Voisiko se liittyä kumminkin siihen millainen alijäähdytysratkaisu on käytössä?
r290
Aktiivinen jäsen
Voisiko ajatella ,että välittömästi EEV:n jälkeen olosuhteet ennen jakajaa (distributor):
-Paineen lasku ja faasimuutos:
Kun EEV laskee painetta, nestemäinen kylmäaine alkaa muuttua osin kaasuksi. EEV:n ja jakajan välillä kylmäaine on tyypillisesti kahdessa faasissa (neste ja höyry)
-Lämpötilalukema:
Tässä pisteessä mitattu lämpötila on kylläisen höyrystymislämpötila (tai kiehumispiste), joka liittyy suoraan putken sisällä olevaan välipaineeseen
-Paineen lasku:
Koska kylmäaine leimahtaa (flash) tämän paineen laskun aikana ,osa nesteestä (?paljonko?) höyrystyy (leimahtaa) välittömästi jäähdyttäen loput nesteestä alentunutta painetta vastaavaan kyllästyslämpötilaan
Eli tuo flash-kaasu ja siihen tarrautunut voiteluöljy jatkaa tuossa jakajaa edeltävässä putkipätkässä (osin lamellien ympäröimänä)
ja kohtuullisesti entalpiaa sisältävänä fluidina matkaansa samalla lämpösisältöänsä menettäen ulkoilmaan ja laitteen pohjalevylle.
Veikkaat siis että paine tuossa mutkassa on suurempi kuin itse höyrystinkennossa?
Voisiko tuota sanoa joksikin "köyhän miehen EVI:ksi? Omassa pumpussa väitetään olevan EVI, mutten ole sellaista siitä löytänyt.
MrCabin
Aktiivinen jäsen
Tulee mieleen pari vaihtoehtoa:Nyt olisi sellainen tarjolla
Tämä mutka tässä höyrystimen alareunassa
Tuo vihreä mutka. Olen aina välillä yrittänyt löytää siitä tietoa. Se näyttää aiheuttavan sen, että höyrystimen alimmainen putkilenkki ei huurru / jäädy pakkasella. Onko tämä tyypillistä ja miksi se siinä on?lampopumput.info
1. Se on alijäähdytys kierukka kun on lämmitys mode meneillään eli kylmäaine hiukan viilenee ennen nesteen jakajalle menoa vaikkakin on tullut jo paisarin läpi.
2. Se varmistaa että kennon alaosaan kertynyt jää sulaa kun kuuma kaasu kiertää sen läpi sulatus modessa.
Meinaatko että se jakaja toimii myös paisuntalaitteena?
Ei ole laitteen sisältä kuvaa. Olen pitkään etsinyt selitystä siihen, miksi höyrystin ei huurru alareunasta. Kuvia, joissa tuollainen mutkan on tehty, on hyvin hankala löytää netistä. Mutta joissain laitteissa se on piirretty kaavioon. Tässä pumpussani on yksi sensori nimetty "Cooling coil sensor", joka voisi tarkoittaa ehkä juuri tuon lämpötilaa.
MrCabin
Aktiivinen jäsen
Syynä voi olla se että saadessaan lisää jäähdytystä tuossa alaosassa höyrystintä kylmäaineen kiehuminen ikäänkuin hidastuu ja varsinainen kiehuminen tapahtuu tuon jakotukin jälkeen.
Tämä on hiukan pohdiskelua koska en ole tuollaista systeemiä nähnyt käytännössä.
MrCabin
Aktiivinen jäsen
Jakautuu nesteenä varmasti tasaisemmin
MrCabin
Aktiivinen jäsen
Ne jakajan putket on ikäänkuin kapillaarit ja kussakin tapahtuu 1 bar paineen pudotus.Tuo aloituksen kuva oli mitä ilmeisemmin Midea M Thermal R32 kylmäpiiristä pomittu. Tässä koko kuva (split ulkoyksikkö) jossa näkyy EEV:t.
Itse epäilen että tuo distributor on todellisuudessa varustettu kapillaareilla.
=> eli alijäähy se lenkki siellä on
Näytä liitetiedosto 116672
MrCabin
Aktiivinen jäsen
Paisuntaventtiilin jälkeen kylmäaineen paine ei putoa höyrystimessä vallitsevaan matalaan paineeseen vaan tuohon ”välitilassa” ennen jakotukkia vallitsevaan paineeseen, jolloin kylmäaine ei kiehu niinkuin se kiehuisi höyrystimessä ja näin ollen jakotukki saa tasalaatuisempaa kylmäainetta jaettavaksi.
Joskus näkee noita raidallisia höyrystimiä, joissa osa rivoista on sulia, toiset huurussa. Eli "distributor" on epäonnistunut tehtävässään.
Se vihreä lenkki viilentää kylmäainetta siten että se ei ole nestettä eikä kuplivaa neste-kaasu seosta vaan se on, sanoisinko mekaanista sumua ( siis ei höyryä ). Kun kylmä-aine on tällä tavoin homogenisoitu niin distributorin homma on paljon varmempaa.
Raidallisiin kennoihin saattaa olla syynä hyvinkin pieni virtausero, joka voi johtua vaikkapa kapillaarin jyrkemmästä mutkasta muihin verraten. Erot ovat kuitenkin niin pieniä että raidallisuus tulee esiin vain tietyssä lämpötila-kosteus olosuhteissa.
Aika paljonhan noita on noissa isommissa vesipumpuissa ainakin. Niin on tossa Yutakissakin. Ja samaten tossa vanhassa omatekosessa, siinä se vaan lämmittää pohjapellin kennon alta. Tos vanhassa se on ainakin ennen paisaria, kun ite sen siihen laitoin. Yutakista enpäs muistakaan, katoinko.
Että ei olisi vain muinaisjäänne koska edelleen lämpöpumput ovat alunperin tarkoitettu nä lämpimiin maihin ja niistä on vaan vieläkin ns. Mokattu härmän olosuhteisiin edes jollain tavalla toimivia laitteita.
Tuo mutka voi liittyä jopa öljyn palautukseen kun sillä ajetaan pitkiä aikoja pelkkää jäähdytystä. Lämpökäytössä ei tarvitse sinänsä miettiä öljyn palautusta koska suunta vaihtuu aikaajoin.
Tosin sekin on huomioitu vrf koneissa joissakin eli ne kääntää suunnan että se öljy saataisiin takaisin komp.
Mut ne koneet maksaa vähän enemmän ja tehdaskaan ei halua niitä kustantaa.
Nää pikkuilpit on kumminkin noille tehtaille se pikku pulla puhumattakaan siitä miten pieniosa se lämpöpumpu versio niistä on eli.
Vaikea on sanoa onko se mutka jäänne linjan tuotannossa vai insinöörin aivo pieru.
Tuo mutka voi liittyä jopa öljyn palautukseen kun sillä ajetaan pitkiä aikoja pelkkää jäähdytystä. Lämpökäytössä ei tarvitse sinänsä miettiä öljyn palautusta koska suunta vaihtuu aikaajoin.
Tosin sekin on huomioitu vrf koneissa joissakin eli ne kääntää suunnan että se öljy saataisiin takaisin komp.
Mut ne koneet maksaa vähän enemmän ja tehdaskaan ei halua niitä kustantaa.
Nää pikkuilpit on kumminkin noille tehtaille se pikku pulla puhumattakaan siitä miten pieniosa se lämpöpumpu versio niistä on eli.
Vaikea on sanoa onko se mutka jäänne linjan tuotannossa vai insinöörin aivo pieru.
Öljykierron normalisointi tulee softan kautta siten että sulatuksen tai pidempään jatkuneen vajaateholla ajon jälkeen pumppu ryntää hetkeksi täys teholle, jolloin putkiston mutkiin jäänyt öljy lähtee liikkeelle. Samalla normalisoituu myös distributorin toiminta kun kylmäaineen sumutus alkaa toimia.
MrCabin
Aktiivinen jäsen
Kyllä tavoite olisi se että nestejakaja saisi nestemäistä kylmäainetta. Tätä käytetään myös kylmä- ja pakkasvarastoissa.
Se että on raitoja voi johtua alitäytöstä tai sitten siitä että noiden putkien päät eivät ole kaikki täysin puhtaat jäysteestä mikä osaltaan häiritsee virtausta - siis huono työn laatu tullut laitevalmistajalta.
MrCabin
Aktiivinen jäsen
Öljyn palautuksen kannalta tuolla mutkalla ei ole vaikutusta, sen pitäisi olla höyrystimen jälkeen tai vaakatason lauhduttimessa se on purkauslinjassa estäen öljyn takaisin paluun kompuraan seisonta jaksolla.
Ja kuten @MrCabin 'kin toisaalla kirjoitti, nestejakajan tarkoitus on jakaa nestettä, jolloin se väistämättä toimii samalla paineen rajoittana. EEV:n rooli tässä kytkennässä lienee lähinnä säädön tarkentajana (ja tuohon verrattain hitaasti saatavan lämpötilapohjaisen mittaustiedon perusteella ohjelmallisesti ohjattu EEV -- poikkeuksena aidosta paineohjatusta EEV:stä -- soveltuukin parhaiten).Itse epäilen että tuo distributor on todellisuudessa varustettu kapillaareilla.
=> eli alijäähy se lenkki siellä on
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Setässä tuo jakaja on tämän näköinen. Nuo kaikki kapillaarit ovat yhtä pitkiä.
MrCabin
Aktiivinen jäsen
Niiden täytyy olla yhtä pitkiä jotta jokainen tuubisarja saa saman määrän kylmäainetta.
Tuossa kaaviokuvassa sitä ei ole piirretty.
Tuo onkin aika nerokasta. Neesteen kaasuuntuessa vaiheittain niin kaasuntilavuuskin kasvaa vaiheittain. Kokonaisuudessaan täytös saadaan pienemmäksi kun käytetään ohuempia putkia. Samalla kun piiri jaetaan useampaan kanavaan, jolloin koko kennon suuri pinta-ala saadaan hyödynnettyä maksimaalisestikennon kokopinta-ala tasaisen tehokkaasti käyttöön.
Pieni täytös on edellytys R290 käyttöön.
r290
Aktiivinen jäsen
Ohessa TCL-R290 MONOBLOC (Arctic ...12-16KW):n "kapillaari"(???)-rakenne juuri jakajan jälkeen.Visuaalisesti voi todeta,pituudet eivät ehkä ole tasamittaisia (?) ensi näkemältä.Ihan kapillaareilta nuo jatkoputket eivät näytä!
Mainosvideo Ultra AI:sta vastaa kuvaa Arctic:sta..
EEV laskee kylmäaineen painetta, jolloin neste muuttuu kylmäksi, matalapaineiseksi nesteen ja höyryn seokseksi (leimahduskaasuksi,flash) kulloisessa kyllästyslämpötilassaan. Todellinen alijäähdytys tapahtuu vain korkeapainepuolella ennen paisuntalaitetta.
Alijäähtymistä (=subcooling terminä) ei voine siis fyysisesti tapahtua elektronisen paisuntaventtiilin (EEV) jälkeen olettaen ,että jakajaa ei voi pitää paisuntavälineenä.
PerusKysymys (heating mode!):
-Voiko kaikki (ulkoilma) lämmitys, jota kohdistetaan matalapaineiseen seokseen (flash-kaasu+öljy) ennen jakajaa, heikentää höyrystimen kapasiteettia lämmitysmoodissa vai ... nimenomaan päinvastoin ?Tuo kapasiteettialenema kai riskirajoilla jos höyrystin hörppää "ehtaa kaasua"+öljyä!
EEV:n ja jakajan välinen putkisto kuljettaa tämän kylmän, kaksifaasisen seoksen suoraan höyrystinpiireihin.
Voisi myös ajatella,että tuo esimerkin EEV:n ja jakajan välinen putkikiekaus kulkisi ensin laitteen pohjapellin päällä ja vasta sen jälkeen höyrystimen alaosassa (kuten aloittajan havaintokuvassa näkyy). Onko järkee moisessa?
Alun perin luulin ,että tuo TCL:n YT-video jopa viittasi tähän mahdollisuuteen! (ks. kuva).
Cooling-moodissa olisi vallan oma tarkastelunsa ... kun defrost-moodi edustaa samaa käytöstä!
Liitetiedostot
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Videota katsomalla ei selvinnyt, onko tuossa kylmäaine vaiko ehkä sähkövastus. Itselleni tuli mielleyhtymä sähkövastuksesta, koska sellaisiahan nuo pohjapellin lämmittimet tyypillisesti ovat. Jos tuonne pohjalle laittaa jonkin kylmäaineputken, se on kyllä suuressa vaarassa joutua jäiden puristamaksi. Pitäisi olla jotain todella paksuseinäistä putkea, joka kestäisi ympäröivän jään aiheuttamat puristukset.
Onkohan kukaan koskaan noita jakajia sahaillut auki eli onko niiden sisällä jotain vaiko ihan vaan pillien päät purkin pohjalla? Jos ajattelee, että sinne ryöppyää nestettä ja kaasua, teoriassa ylimmät pillien päät voisivat imeä lähinnä kaasua ja alemmat enemmän nestemäistä. Setässä tuo jakaja on noin 20 cm paisuntaventtiilin jälkeen ja aktiivisestihan tuo tuota paisuntaventtiliä näyttää ajelevan. Höyrystimen paineessa on myös suuri ero kesän ja talven välillä mutta nestelinjan paine on suunnilleen sama eli EEV:n yli paine-eron on pakko seurata ulkolämpötilaa.
Onkohan kukaan koskaan noita jakajia sahaillut auki eli onko niiden sisällä jotain vaiko ihan vaan pillien päät purkin pohjalla? Jos ajattelee, että sinne ryöppyää nestettä ja kaasua, teoriassa ylimmät pillien päät voisivat imeä lähinnä kaasua ja alemmat enemmän nestemäistä. Setässä tuo jakaja on noin 20 cm paisuntaventtiilin jälkeen ja aktiivisestihan tuo tuota paisuntaventtiliä näyttää ajelevan. Höyrystimen paineessa on myös suuri ero kesän ja talven välillä mutta nestelinjan paine on suunnilleen sama eli EEV:n yli paine-eron on pakko seurata ulkolämpötilaa.
Jakajia on myös venturi-tyyppisiä. Niissä jakautuminen ei perustu pieniin reikiin vaan sen aukon muotoiluun. Liekö niissä putken pituudella ja paksuudella sitten merkitystä.
What is a Refrigerant Distributor & What Does it Do? | The Super Blog
Learn about various types, positioning & correct sizing of refrigerant distributors & how they work to distribute refrigerant through a coil's circuiting.
www.superradiatorcoils.com
MrCabin
Aktiivinen jäsen
Jakotukin putket eivät ole kapillaareja vaan jotain 3/16" tuuman putkea ja niiden pituus on laskettu siten että ne tekee 1 bar paineen pudotuksen ennen höyrystintä. Tällä metodilla saadaan syötettyä höyrystimen eri osiin sama määrä kylmäainetta.Ohessa TCL-R290 MONOBLOC (Arctic ...12-16KW):n "kapillaari"(???)-rakenne juuri jakajan jälkeen.Visuaalisesti voi todeta,pituudet eivät ehkä ole tasamittaisia (?) ensi näkemältä.Ihan kapillaareilta nuo jatkoputket eivät näytä!
Mainosvideo Ultra AI:sta vastaa kuvaa Arctic:sta..
Näytä liitetiedosto 116691
EEV laskee kylmäaineen painetta, jolloin neste muuttuu kylmäksi, matalapaineiseksi nesteen ja höyryn seokseksi (leimahduskaasuksi,flash) kulloisessa kyllästyslämpötilassaan. Todellinen alijäähdytys tapahtuu vain korkeapainepuolella ennen paisuntalaitetta.
Alijäähtymistä (=subcooling terminä) ei voine siis fyysisesti tapahtua elektronisen paisuntaventtiilin (EEV) jälkeen olettaen ,että jakajaa ei voi pitää paisuntavälineenä.
PerusKysymys (heating mode!):
-Voiko kaikki (ulkoilma) lämmitys, jota kohdistetaan matalapaineiseen seokseen (flash-kaasu+öljy) ennen jakajaa, heikentää höyrystimen kapasiteettia lämmitysmoodissa vai ... nimenomaan päinvastoin ?Tuo kapasiteettialenema kai riskirajoilla jos höyrystin hörppää "ehtaa kaasua"+öljyä!
EEV:n ja jakajan välinen putkisto kuljettaa tämän kylmän, kaksifaasisen seoksen suoraan höyrystinpiireihin.
Voisi myös ajatella,että tuo esimerkin EEV:n ja jakajan välinen putkikiekaus kulkisi ensin laitteen pohjapellin päällä ja vasta sen jälkeen höyrystimen alaosassa (kuten aloittajan havaintokuvassa näkyy). Onko järkee moisessa?
Alun perin luulin ,että tuo TCL:n YT-video jopa viittasi tähän mahdollisuuteen! (ks. kuva).
Cooling-moodissa olisi vallan oma tarkastelunsa ... kun defrost-moodi edustaa samaa käytöstä!
Näytä liitetiedosto 116695
MrCabin
Aktiivinen jäsen
Kun ehdin niin otan pari kuvaa käytöstä poistetuista jakotukeista putkineen.Jakajia on myös venturi-tyyppisiä. Niissä jakautuminen ei perustu pieniin reikiin vaan sen aukon muotoiluun. Liekö niissä putken pituudella ja paksuudella sitten merkitystä.
What is a Refrigerant Distributor & What Does it Do? | The Super Blog
Learn about various types, positioning & correct sizing of refrigerant distributors & how they work to distribute refrigerant through a coil's circuiting.