Tehomaksu realisoituu

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Sähköyhtiön unelma asiakas. :)

Minä taidan olla vielä parempi. Suurimmat piikit näkyvät olevan jotain 7-9 kW 04-05, tyypillisesti arkipäivinä ja tulevat tulistusvaraajasta, VILPistä ja auton lämmityksestä. Verkon kuorma on tuolloin tuskin kovin suuri, koska sähkö hinta on tuohon aikaan alhaalla. Kiuas yltää harvoin aivan samaan, koska se ei ilmeisesti hopulla osu tasatunneille ja alkaa muutenkin pian katkoa. Vuoden mittaan menee varmaan 10 kW säännöllisesti joskus puhki. Pakkasella kulutus putoaa öljykattilan myötä rajusti, mutta ei nuo suurimmat piikit kuitenkaan juuri putoa. Yli 8 kW piikit voisi varmaan kikkailulla estää, mutta edellyttäisi jotain tehonrajoitussysteemejä.

Ennen varaajan ajastinta huippupiikit olivat juuri pahimpiin aikoihin. Savon Voimalla ei ole sentään vielä tehomaksuja.

Jos tuo lyhenisi 15 minuuttin, varmaan tulisi heti pari kolme kW lisää kahvinkeittimestä ja keittiöstä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Suomessa on kolme yhtiöitä jotka ovat ottaneet tämän käyttöön Lahti energia, Helen ja mikähän tuo kolmas on? Jos ensimmäiseksi katsoo lahtienergian perustelua aiheeseen niin kyllähän toteutus ja perustelu sotivat toisiaan vastaan aikas kovasti. Jos koko vuoden maksu määräytyy yhden ainoan tunnin perusteella niin eihän asiakkaalla ole käytännössä mitään mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan. Swedulassa jossain taisi olla käytössä 3h liukuva keskiarvo kuukausittain ja sellainen kuulostaakin jo paljon järkevämmälle. Jotenkin vain sellainen tunne että moisen värkkäämiseen on loppunut taidot kesken ja nyt on väännetty vain joku hätäpaska. :hmm:

Lahti Energia:
LE-Sähköverkon tehomaksu-uudistus etenee. 1.1.2019 alkaen tehomaksun piiriin siirtyy pääosin omakotitaloja ja kesämökkejä.

Mikä muuttuu tehomaksun myötä?
Tehomaksun piiriin 1.1.2019 siirtyvien asiakkaidemme siirtomaksu koostuu jatkossa kolmesta osasta: perusmaksusta, energian määrästä ja huipputehosta. Perusmaksulla tarkoitetaan kiinteää maksua, energian määrällä mitattua energiankulutusta (kWh) ja huipputeholla (kW) korkeinta yhden tunnin tehohuippua. Tasaisesti kuluttava maksaa sähkönsiirrosta 1.1.2019 alkaen vähemmän ja kulutuspiikkejä sähköverkkoon aiheuttava enemmän.

Tehomaksun suuruus määräytyy edellisen 12 kuukauden suurimman kulutetun tuntitehon mukaan. Tuntiteho tarkoittaa asiakkaan yhden tunnin aikana kuluttamaa energiamäärää. Tuntitehot huomioidaan laskutuksessa ensimmäisen kerran tammikuussa 2019, eli vuoden 2018 kulutus ei kuulu tehomaksun piiriin nyt siirtyvillä asiakkailla.

Muutoksen myötä energian määrään perustuva siirtomaksun osuus vähenee. Sähkötehoon perustuva tehomaksu on sähkölaskussa puolestaan uusi elementti, johon jokainen asiakas voi vaikuttaa omilla sähkönkäyttötavoillaan 1.1.2019 alkaen.

Miksi tehomaksu otetaan käyttöön?

  1. Työ- ja elinkeinoministeriö suosittaa koko sähköverkkotoimialaa siirtymään tehomaksuun. Valtakunnallisena tavoitteena on vähentää sähköverkon kulutuspiikkejä, jotka tekevät sähkönkulutuksesta vaikeasti ennakoitavaa. Samalla varmistetaan, että sähkön toimitusvarmuus on koko Suomessa sähkömarkkinalain edellyttämällä tasolla.
  2. Muutos ohjaa asiakkaita kuluttamaan sähköä tasaisesti. Se puolestaan lisää sähkönsiirron luotettavuutta. Tehomaksun ansiosta sähkö kulkee kotiisi luotettavasti myös huipputehojen aikaan.
  3. Sähköverkon ylläpitokustannukset halutaan jakaa asiakkaille entistä oikeudenmukaisemmin. Tasaisesti kuluttava asiakas säästää, kun taas epätasaisesti kuluttavan asiakkaan siirtomaksun keskihinta nousee.

Helenillä tehomaksu näyttää olevan aikasiirrossa (jonka lisäksi käytössä on myös yleissiirto jossa tehomaksua ei ole) ja tässä tehokomponentti on jo huomattavasti järkevämpi sekä myös perustellumpi eli määräytyy kuukausittain ja on 3. suurimman tunninkeskikulutuksen mukainen.
iE60d9n.png
 

puuteknikko

Aktiivinen jäsen
Lahti Energian 12kk-malli on kyllä ihan persiistä. Makselen tehomaksua kesällä noin 9 kW huipputehon mukaan, koska kiuas, ILP ja uuni sattui olemaan yhtenä lokakuisena iltana yhtä aikaa käytössä.
Sen verran toki tekivät kohtuullistamista, että siirtohinta lasku kun tehomaksu tuli käyttöön.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Lahti Energian 12kk-malli on kyllä ihan persiistä. Makselen tehomaksua kesällä noin 9 kW huipputehon mukaan, koska kiuas, ILP ja uuni sattui olemaan yhtenä lokakuisena iltana yhtä aikaa käytössä.
Sen verran toki tekivät kohtuullistamista, että siirtohinta lasku kun tehomaksu tuli käyttöön.

Tehomaksun käyttöönotto vaikuttaa koko siirron hinnoitteluun, jos se puree oikein niin tällöin kustannuksia aiheuttava asiakas joutuu maksumieheksi (kokonaissumma kasvaa).
 
D

Deleted member 1344

Vieras
Koitinpa minäkin selvittää noita tuntikulutuksia
  • Carunan eli siirtoyhtiön seurannassa olisi koko historia, mutta käyttöliittymä on surkea. Tuntitason kulutukset saa vain kuukausitasolla, pitkän historian selvittämisestä saa jännetuppitulehduksen
  • Helen (nykyinen sähkönmyyjä) antaa hienosti tuntitason Excelin erikseen kultakin vuodelta. Tätä tosin on vain vähän reilun vuoden ajalta, pitäisi katsoa mitä edellinen eli Vaasan Sähkö antaisi
Vuosilta 2018-2019 löytyi 5 tuntia jolloin keskimääräinen teho oli ollut yli 10 kW. Nämäkin olivat kaikki iltatunteja välillä 19-21, todennäköisesti on ollut sauna (8 kW kiuas) päällä samaan aikaan auton latauksen kanssa (jatkuva ~3.5 kW kunnes täynnä), pyykinpesua, kokkausta jne. Ysillä alkavaa oli myös jonkin verran, 8 tuntia ilta-aikaan. Suurin tuntikulutus oli muuten 15. syyskuuta tänä vuonna kello 19-20, 12.51 kWh.

Aika pitkälle pääsisi jo sillä että kello 19 jälkeen auton latausta viivästettäisiin vaikkapa puolenyön yli.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tässä nämä kaikki olivatkin, LE-sähköverkon hinnoittelun perusteet tuntuu noista pölhöimmälle ja Helenin fiksuimmalle. Itse kokonaishinnoista en osaa sanoa mitään ja tässä onkin vain perusteet miten hinnoittelu tehdään.
fu4euyJ.png


Tässä oli mainittu tämä että pienenkulutuksen mutta suuren tehon omaavat ovat ongelmallisia. Itseasiassa kun tsekkailin tuota diplomityötä läpi niin suunta oli se että suorasähköpirttien siirtomaksut laskivat. Taitavat maksaa muiden laskuja tällähetkellä... :hmm:

EE2XGnL.png


Tuossa oli sana sähköautoista ja niiden latauksesta, vaikuttaa ettei sekään taida aivan ongelmaton juttu olla...
yg6QeC6.png


Tuossa oli muuten loistava dippatyö aiheesta mistä myös nuo kuvakaappaukset ovat. Siellä on myös eritelty mistä kustannukset verkkoyhtille syntyvät.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
No tuossa kippurassa lisälämmöntarve (=vastusten käyttö) alkaa jo luokkaa +10 asteen kohdalla, vaikka aidosti nuo nykyiset koneet painaa sen jäteilman jopa -15 saakka => väittäisin että -10 saakka nyt ainakin tuolla mennään täysin ilman vastusten polttelua ja näin tuo kippurakin hieman muuttuu toisennäköiseksi :cool:

Ja tästä ikäänkuin "todisteena" meillä nyt lähes 10v aikana vastuskäyttö on ollut alle 10% pumpun tuotosta :)
 

Liitteet

  • IMG_20191108_110213.jpg
    IMG_20191108_110213.jpg
    99,5 KB · Katsottu: 224

Tulihäntä

Vakionaama
Jotenkin tuo PILP logiikka tuossa ei ihan kyllä aukea ainakaan mulle. Siis -30C pakkasessa kokonaislämmöntarve on 8kW. Ok, voi jossain talossa pitää paikkaansa, mutta ei nyt kyllä perinteisessä PILP talossa. Tuo 8kW on nykynormien mukaan noin 200m2, vähän reilu? Jos taas oletetaan, että PILP on kuitenkin siinä keskivertotalossa, eli 80-130m2, niin en usko, että kokonaislämmöntarve on 8kW, tai että sitä puuttuvaa osaa tehtäisiin puhtaasti sähköllä. Mutta toki tuo taulukkona pitää paikkaansa, Nibestäkin saa raksittua vastuksia vaikka 11kW asti, niin saahan sen huipputehon vaikka kuinka korkeaksi. Mutta ei se sitä ole 24/7. Ja jännästi taas VILP:n kohdalla taulukko loppuukin -25C kohdalle ja ei ole huomioitu mitä tapahtuu kun talo muuttuukin yhtäkkiä suorasähkölämmitykselle.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ja jännästi taas VILP:n kohdalla taulukko loppuukin -25C kohdalle ja ei ole huomioitu mitä tapahtuu kun talo muuttuukin yhtäkkiä suorasähkölämmitykselle
Tuossa ensimmäisessä kuormittavuusplotissa on kuitenkin osatehoinen (siis tyypillinen) vilppi merkattu pahemmaksi tehopiikin aiheuttajaksi kuin mikään muu vaihtoehto, vaikkakin pilppi pääse melko lähelle (samoin kuin ns. osatehoinen maalämpö).
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuossa ensimmäisessä kuormittavuusplotissa on kuitenkin osatehoinen (siis tyypillinen) vilppi merkattu pahemmaksi tehopiikin aiheuttajaksi kuin mikään muu vaihtoehto, vaikkakin pilppi pääse melko lähelle (samoin kuin ns. osatehoinen maalämpö).

Jostain syystä -30 asteen palkki puutuu. Voiko johtua siitä syystä kun tekstissäkin on maininta että jotkut lopettavat lämmityksen pakkasen laskettua riittävästi? Tapahtuisiko graafissa sitten kuitenkaan muuta kuin että "tuotto" muuttuisi punaiseksi kohtaan lisälämmitys? Kuitenkin jokaisessa vaihtoehdossa talonlämmitystarve on oltava sen saman 8kW@- 30C joten helppohan sellainen palkki on tuohon lisätä jotta ovat paremmin vertailukelpoisia. Laitoin palkin niin että se jatkuu samalla tavalla kuin muidenkin lämpötilamuutosten jälkeen.
iM7nMYO.png


Skenaario 2, kone topissa?
tHSmKbc.png
 

fraatti

Hyperaktiivi
Nyt kun tätä hommaa tässä funtsii niin väkisin tulee kyllä mieleen että mahtaako kaikilla sähköyhtiöillä olla tälläseen hommaan resursseja vai keskitytäänkö vain siihen että kulut saadaan peitettyä tavalla tai toisella? Epäilen ettei ole. Samoin kusiaispesää sorkkimalla saadaan soraäänet ja muut harmit vielä niskaan. Veikkaan että moni jää sivustaseuraajaksi niin pitkään kuin vain on mahdollista. Suomessa lienee kuitenkin noin 80 jakeluyhtiötä ja veikkaan ettei sieltä tarvittavaa osaamista tai softaa löydy analyysejä tekemään..... :hmm: Ellei sitten ajalehdita valtavirran mukana myöhemmin...

Toinen on sitten se että onko muutamien eurojen kuukausimaksuilla mitään kuluttajaa ohjaavaa vaikutusta varsinkin jos 1h "virhe" vuodessa määrää kuitenkin maksun. Arvelen ettei todellakaan ole. Ainut että jos tulevaisuudessa kaikki menee tähän suuntaan niin tulevia laitevalintoja voidaan varmaan miettiä hiukan tälläisten asioiden pohjalta kuten kuten lämmitysjärjestelmien täystehomitoitukset ja sähköautojen lataukset ja suurien sähkönkulutuksien päällekkäisyydet. Harva varmaan alkaa jaksaa miettimään että koska sen uunin nyt voi oikeasti laittaa päälle.

Tuossa dippatyössä on mainittu:
Uusien tehopohjaisten siirtotariffien muodostamiseen ja asiakasvaikutusten arviointiin käytettiin Hansen CX:n kehittämää Utilytics CX Tariff Planning -työkalua. Tällä työkalulla saatiin laskettua, kuinka tehopohjainen siirtotariffi vaikuttaa yksittäisten asiakkaiden siirtomaksuihin analysoitavan vuoden aikana. Työkalu hyödynsi todellista asiakkailta mitattua tuntisarjaa.

About Utilytics
Utilytics is a near real-time, continuously developed and productized service for energy companies, based on big data analytics with metering point data. Multiple energy companies have taken Utilytics into use to analyze their business and operational activities to improve their competitive edge. Utilytics is offered in a subscription-based SaaS model with low monthly cost and open pricing.


Jotain vähän saman suuntaistahan tuo etusivulle putkahtanut duuni-ilmoituskin lienee koskevan...
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
varsinkin jos 1h "virhe" vuodessa määrää kuitenkin maksun

Helen on ainakin luopunut tuosta:

"Tehomaksun yhteydessä mainitulla tuntiteholla tarkoitamme asiakkaan tunnin aikana kuluttamaa sähköenergiaa (kWh/h). Tehomaksu määräytyy kuukauden kolmanneksi suurimman tuntitehon mukaan."
 

fraatti

Hyperaktiivi
Helen on ainakin luopunut tuosta:

"Tehomaksun yhteydessä mainitulla tuntiteholla tarkoitamme asiakkaan tunnin aikana kuluttamaa sähköenergiaa (kWh/h). Tehomaksu määräytyy kuukauden kolmanneksi suurimman tuntitehon mukaan."

Jep, Helen onkin ainut missä tuossa on edes pientä tolkkua mutta muut vetävät sen rivin esille mikä sieltä on helpoin kaivaa. Tuo tulikin aikaisemmassa höpinässä jo esille mutta oli vain helpompi vetää mutkat suoraksi koska 3/4 yhtiöistä toimii näin.

Tosin helenkin taisi muuttaa tuota vasta kritiikin jälkeen. Ainakin muistan hämärästi uutisia että "meillon bileet" ja sen takia kärsitään koko vuosi tms...
 

pamppu

Vakionaama
9kW kiuas on pahempi kuin mikään muu kulutus. Pitää vaan muistaa että saunan lämmityksen aikaan olla hiljaa jalat ristissä, silloin ei saa imuroida, pestä pyykkiä, tiskata, laittaa ruokaa, käyttää painepesuria, kompressoria tai muitakaan järeämpiä sähköaparaatteja. Ja toki lämpöpumputkin voi blokata siksi aikaa, mahdollisista vastuksista puhumattakaan. Vesivaraaja nyt muutenkaan ei saunomisaikaan käytännössä osu, kun on yöohjauksella. Saunan lämmityksen ulkopuolella on melko sama mitä tekee ja koska, mikään kulutus lämmitys mukaanlukien ei ylitä saunan tehoa. Lämmityksen vaikutus tehomaksuun voidaan täysin eliminoida.

Eipä taida silti tehomaksujen hinnoilla hormia rakentaa saunaan puukiukaalle...
 
D

Deleted member 1344

Vieras
Lisäksi pitää pistää tuo sauna päälle puolelta, niin ekaan tuntiin tulee korkeintaan 4.5 kWh kiukaan kulutusta. Puolen tunnin jälkeen sillä alkaa sitten jo olla lepojaksojakin.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Tosin helenkin taisi muuttaa tuota vasta kritiikin jälkeen.
Tehomaksu lanseerattiin 2017 niin että vuoden kovin tunti määrää. Kesällä 2018 tuli tuo lievempi malli - tosin samalla nostivat tehomaksua aika paljon ja muistaakseni hiukan laskivat kWh -hintaa.
 

korsteeni

Vakionaama
Lisäksi pitää pistää tuo sauna päälle puolelta, niin ekaan tuntiin tulee korkeintaan 4.5 kWh kiukaan kulutusta. Puolen tunnin jälkeen sillä alkaa sitten jo olla lepojaksojakin.
Lisäisin vielä, meillä silloin kun aurinko paistaa ja sähköllä kylvetään, laitetaan sauna päälle hyvissä ajoin yhdellä vastuksella (2kW).
Kun se normaalisti kolmella vastuksella vastuksella lämpenee 80°c seen puolessa tunnissa niin alle kahden tunnin pääsee samoihin.
Keväällä kun aurinkoa pukkaa reilummin kytken kaksi vastusta samaan vaiheeseen, sillon ei enää suuria eroja olekaan lämmitysajassa.
 

pamppu

Vakionaama
Lisäksi pitää pistää tuo sauna päälle puolelta, niin ekaan tuntiin tulee korkeintaan 4.5 kWh kiukaan kulutusta. Puolen tunnin jälkeen sillä alkaa sitten jo olla lepojaksojakin.

Jos tuo aikajakso kutistuu varttiin tai allekin, niin siihen kuihtuu tuo mahdollisuus.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tehomaksu lanseerattiin 2017 niin että vuoden kovin tunti määrää. Kesällä 2018 tuli tuo lievempi malli - tosin samalla nostivat tehomaksua aika paljon ja muistaakseni hiukan laskivat kWh -hintaa.

Tuossa on sitten tehty se että on katsottu asiakkaiden reaktio. Otettu palaute vastaan ja korjattu laskutusta juuri tuon yhden tunnin osalta. Samalla on otettu vielä askel siihen suuntaan mihin sitä haluttaisiin muuttaa eli pois kulutuspainotuksesta kohti tehopainotusta. Askel kerrallaan niin ei tule katastrofia laakista.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Lisäisin vielä, meillä silloin kun aurinko paistaa ja sähköllä kylvetään, laitetaan sauna päälle hyvissä ajoin yhdellä vastuksella (2kW).
Kun se normaalisti kolmella vastuksella vastuksella lämpenee 80°c seen puolessa tunnissa niin alle kahden tunnin pääsee samoihin.
Keväällä kun aurinkoa pukkaa reilummin kytken kaksi vastusta samaan vaiheeseen, sillon ei enää suuria eroja olekaan lämmitysajassa.

Sulla kun on propelipään vikaa niin oletko tutkinu kuinka kokonaiskulutus muuttuu (että sauna on valmis) sen suhteen monellako vastuksella sen kiukaan lämmittää? Omassa tapauksessasi tuolla ei tietysti oli väliä silloin jos aurinko paistaa ja se on "ilmaista" mutta näin muuten ihan mielenkiinnosta kyselen.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Jos tuo aikajakso kutistuu varttiin tai allekin, niin siihen kuihtuu tuo mahdollisuus.

Suomessa on nyt vielä tuo tunnin setti ajan X käytössä. Euroopassa on vastaavasti muistaakseni 15, 30 ja 60min jaksoja. Saksassa oli tuo 15min mittausjakso käytössä. Tuossa energiateollisuudessa lapussa taisi lukea että kunhan muutos olisi valmis 2029.... Toki esimerkiksi nykyiseen tuntikohtaiseen mittaukseen taidettiin monessa paikassa päästä jo reilusti aikaisemmin kun koska se olisi ollut pakollista eli 2014.

Jahka lyhyemmät jaksot tulevat käyttöön niin luulen että näitä maksujen perusteita rukataan taas silloin uudestaan ja silloin saattaa olla esim monta muutakin asiaa muuttunut suuntaan tai toiseen (esim aurinkotuotantoa tullut lisää, viime vuonna tuli 86% lisää) ja samoin mitä sähköautot ja niiden lataukset vaikuttaa yhtälöön. Tuossa fingridin käppyrässä näyttää olevan 1000 MWh monttu klo 0 - 6 välissä joten luulisi että kai siinä vähän sähköautojakin lataisi ellei joku muu paikka ahdista aikaisemmin...
S9ifUrD.png
 

jmaja

Hyperaktiivi
No tuossa kippurassa lisälämmöntarve (=vastusten käyttö) alkaa jo luokkaa +10 asteen kohdalla, vaikka aidosti nuo nykyiset koneet painaa sen jäteilman jopa -15 saakka => väittäisin että -10 saakka nyt ainakin tuolla mennään täysin ilman vastusten polttelua ja näin tuo kippurakin hieman muuttuu toisennäköiseksi :cool:

Eihän PILP mikään ikiliikkuja ole. Se ottaa energiansa poistoilmaa jäähdyttämällä, joten -15C poistava ei lämmitä yhtään ulkoilman ollessa -15C. Kaikki pumpattu energia menee tuloilman lämmitykseen. Tai tulee tietysti kompuran sähköteho, mutta se on suoraa sähkölämmitystä. Pääseekö PILPit edes tuohon -15C poistoon keskimäärin huomioiden sulatukset.

Tuossa käyrässä kai kyse ei ollut mistään passiivitalosta, jossa lämmintä vettäkään ei juuri käytetä. Lämmitystehoa siis tarvitaan.

Tuossa 10C:ssä 50 l/s poistoilman jäähdytys -15C ja tuloilman lämmitys +20C tarkoittaa 1,8 kW ylijäämää (+kompuran sähköteho), jolla pitää lämmittää vesi ja komensoida vaipan lämpöhäviöt. Tuo usein vielä riittää. 0C:ssä jää enää 1,1 kW, joka vaatii jo erinomaisen eristyksen.
 
D

Deleted member 1344

Vieras
Tuossa fingridin käppyrässä näyttää olevan 1000 MWh monttu klo 0 - 6 välissä joten luulisi että kai siinä vähän sähköautojakin lataisi ellei joku muu paikka ahdista aikaisemmin...

Mihin rakoon vielä mahtuisivat saneerausmaalämpöpumput? Vieläkin olisi varmaan parisataatuhatta saneerauskohdetta jäljellä, jokainen niistä kuluttaisi sähköä noin kahden sähköauton edestä...
 

korsteeni

Vakionaama
Sulla kun on propelipään vikaa niin oletko tutkinu kuinka kokonaiskulutus muuttuu (että sauna on valmis) sen suhteen monellako vastuksella sen kiukaan lämmittää? Omassa tapauksessasi tuolla ei tietysti oli väliä silloin jos aurinko paistaa ja se on "ilmaista" mutta näin muuten ihan mielenkiinnosta kyselen.
Energiaa kuluu enempi kun lämmittää yhdellä vastuksella, arviolta jopa ~30%, vastaavasti sisätilat ovat tasaisemmin kauttaaltaan lämpimämmät, lauteet jopa kuumat samaan lämpötilaan lämmitettäessä. Tuntuma, löylyt ovat myös erilaiset hitaasti lämmitetyssä saunassa.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Energiaa kuluu enempi kun lämmittää yhdellä vastuksella, arviolta jopa ~30%, vastaavasti sisätilat ovat tasaisemmin kauttaaltaan lämpimämmät, lauteet jopa kuumat samaan lämpötilaan lämmitettäessä
On pitäny kokeilla kahdella vaiheella, ja koitankin eli nyppään lämminvesivaraajan vaiheen kiukaan sulakkeen irti.

Minulla uudehkossa 9kW kiukaassa on toinen termari joka vahtii ulkokuoren lämpöä. Nyt sauna lämpee hitaasti kun kiuas katkoo ettei kuori kuumene. Samaan päässen kahdella vaiheella ja pääsulakkeet pääsee vähemmällä kun varaajan vaiheesta on on kiuas irti
 

fraatti

Hyperaktiivi
Mihin rakoon vielä mahtuisivat saneerausmaalämpöpumput? Vieläkin olisi varmaan parisataatuhatta saneerauskohdetta jäljellä, jokainen niistä kuluttaisi sähköä noin kahden sähköauton edestä...

Jaa-a. MLP taitaa syödä sähköä keskimääräisesti varsin tasaisesti ympärivuorokauden joten muuttuisiko käyrän muoto mihinkään? Eräs alalla toimija vain mainitsi että autojen lataus saattaa muuttaa jakaumaa paremmaksi (oletin että tarkoitti sitä että kulutus osuisi sellaiselle hetkelle kun kulutusta on muuten vähemmän). Tiedä sitten....
 

fraatti

Hyperaktiivi
Katsoin löytyykö aiheesta mlp-saneeraukset tai sähköautojen lataus mitään. Vastaan tuli "7.1.2016 tammikuun tehopiikki"-tutkimus. Tällöin taisi kait mopo löhteä laukalle kun tehonkulutus kasvoi yllättävästi. Tutkimuksen lukemisen jälkeen sieltä nousee silmiin asiat lämpöpumppujen aiheuttamat tehopiikit, datahub yms... Tässä lienee ollut myös yksi sysäys nykyiselle kehitykselle - halutaan tarkemmin tietää mistä piikit johtuvat ja miten niitä voidaan enneltaehkäistä ja ennakoida.

Tuossa uutinen aiheesta:
Sähkönkäytön kaikkien aikojen ennätys vaarassa rikkoutua – Tutkija: ”Älkää laittako lisälämmittimiä”
Suomen vuosi sitten tehty sähkön käytön kaikkien aikojen ennätys on lähellä rikkoutua torstaina illansuussa. Voimalat tuottavat kansalaisille sähköä lähes täydellä teholla.

Tässä oli noita tuolloisen tehopiikin aiheuttajia ja mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita.
b6l8cZI.png


koko lappu: https://tt.eduuni.fi/sites/EL-TRAN/..., miten tehoa hallitaan paremmin jatkossa.pdf
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuossa käyrässä kai kyse ei ollut mistään passiivitalosta, jossa lämmintä vettäkään ei juuri käytetä. Lämmitystehoa siis tarvitaan.

Tässä vertailunvuoksi yksi pirtti missä lämmitetään takkaa, sekä pilp(oli) ja ilp. Melko kova kulutus kaikista värkeistä huolimatta.

pNHsvP1.png


9hxqOxn.png

Täällä oli myös monta muuta erilaista kohdetta... https://projects.tuni.fi/uploads/2019/09/4168bb74-kohdekorttijulkaisu_20191709.pdf

Johtopäätökset on varsin samansuuntaisia mihin täälläkin jo tultiin eli tehtävissä ei kovin paljoa jotta huippuihin voisi puuttua. Lämmitys, käyttövesi ja kiuas dominoi tehon määräytymistä.
Zomp7TU.png
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Meillä suurimmat tuntipiikit sähkölämmöistä luopumisen jälkeen ( 12kW ) on saatu ruuanlaiton aikaan kun kokataan isommalle porukalle jotain äkkiä.
Nupit kaakossa liesiin saisi menemään 20kW - ja onhan siinä sitten se pohjakuorma ja ehkä käyttöveden tekoa ( MLP, ei vastuksia ) mukana.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Eikös tuo 410 ollut todella surkea laite eli lähinnä suora sähkölämmitys LTO:hon verrattaessa? Aika hurja tilavuus suhteessa pinta-alaan selittää varmaankin osan suuresta kulutuksesta noin uudelle talolle.
 

kotte

Hyperaktiivi
Varaava sähkökiuas ja sähköauto poikkeavat pakkasjakson lämmityskuormasta sinä, että niiden "latauksessa" on joustovaraa ajanjakson ja tehokäyrän osalta (hipsukoissa, jotta sähköauton ja kiukaan voi rinnastaa). Sähkölämmitys mukaan lukien lämpöpumput ovat sikäli kenkku kuorma, että pakkasilla tehoa yksinkertaisesti tarvitaan ja tulee kylmä, jos yrittää jakaa kulutusta pitemmälle aikavälille.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Meillä suurimmat tuntipiikit sähkölämmöistä luopumisen jälkeen ( 12kW ) on saatu ruuanlaiton aikaan kun kokataan isommalle porukalle jotain äkkiä.
Nupit kaakossa liesiin saisi menemään 20kW - ja onhan siinä sitten se pohjakuorma ja ehkä käyttöveden tekoa ( MLP, ei vastuksia ) mukana.

Tuossa kokkeilussakin taitaa tulla varsin nopeasti katto vastaan kun pöperöt palaa pohjaan tai sapuskat tulee kiehuu ulos kattilasta...

Tuossa oli joku uunin korvennus.
0LwblPA.png


Kahvinkeitin.
AtyTlqI.png


Kuivausrumpu
w2HVT76.png


pyykkäri
G4XmkHn.png
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Tuossa kokkeilussakin taitaa tulla varsin nopeasti katto vastaan kun pöperöt palaa pohjaan tai sapuskat tulee kiehuu ulos kattilasta...

No ei se nyt niin - jos pohjakuormaa olisi ollut 3kW niin 12kW jättää 4,5kW / liesi. Toki niissä oli uunit päällä ja silleen, mutta kokkauksen osuus piikistä jäi hämäräksi, ei niissä omia mittareita ole. 2*7.8kW induktiotasoa ja uunit + mahdolliset vedenkeittimet sun muut. Joskus vaan sorttailin tuntidatoja ja tuo osui kokkauspäivään.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Eikös tuo 410 ollut todella surkea laite eli lähinnä suora sähkölämmitys LTO:hon verrattaessa? Aika hurja tilavuus suhteessa pinta-alaan selittää varmaankin osan suuresta kulutuksesta noin uudelle talolle.

Tuo 730m3 taitaa olla rakennustilavuus. Tulis muuten yli 5m huonekorkeudeksi.
Muutamalla tutulla on ollut alväri+yksi muu ja käsittääkseni niillä kulutus tuolla myllyllä on ollut jotain 15000 - 18000 kWh ja takkaa on polteltu myös. Ilppiä ei oo ollut kenelläkään. Saman ikäluokan talot kyseessä kuin tuossa.
 
Ylös Bottom