Tehotasot?

[JaskaTK]

Monissa tilanteissa olisi hyvä päästä vertailemaan pumppujen otamia tehoja eri tilanteissa. Tämä vaan ei taida olla niin yksinkertainen juttu. Mulla ainakin PM300 mittarin teholukemat
vaihtelee lyhyenkin ajan sisällä toisinaan melkoisesti. Näyttäisi siltä että osa pumpun tehon säädöstä tapahtuu vaihtelemalla tehotasolta toiselle melko taajaan - jopa muutaman sekunnin välein. Tätä oli pohdittu joskus aiemminkin seuraavan aiheen alla.

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=2310.msg30501#msg30501

Esimerkkinä syklityksen aiheuttamasta raportointiongelmasta sulatuksen jälkeisen tehon seuraaminen. Useat pumput ilmeisesti ottavat lähes maksimitehot heti sulatuksen jälkeen. Yritin sitten seurailla omaa pumppua asian suhteen. Mittarissa tosiaa vilahti välillä myös maksimitehot, mutta vain muutaman sekunnin aikoja ja muutamia kertoja, muuten ottoteho PM300 mittarin mukan oli enimmäkseen välillä 400 - 800W. On aika eriasia minkä tehon sitten ilmoittaa jos näitä halutaan vertailla eri pumppujen kesken. Maksimiteho tosiaan oli korkea, mutta sillä ei liene merkitystä lyhyen kestonsa vuoksi. Keskiarvoteho ei välttämättä taasen poikea kovin paljoa normaalin lämmitystilanteen vaatimasta tehosta.

Tehon mittaaminenkaan ei taida olla ihan ongelmatonta, mutta tuosta taitaa ollakin jossain jo aika kattavat keskustelut ja vertailut eri laitteiden välillä.

Taitaa olla niin että hetkellisiä tehoja on aika vaikea vertailla, jos mittaustapa on yhtään erilainen.

 

[pahhi]

Vs: Tehotasot?

Mulla ainakin PM300 mittarin teholukemat vaihtelee lyhyenkin ajan sisällä toisinaan melkoisesti. Näyttäisi siltä että osa pumpun tehon säädöstä tapahtuu vaihtelemalla tehotasolta toiselle melko taajaan - jopa muutaman sekunnin välein.

Sanyot / Argot käyttäytyvät näemmä erillä tavoin kuin Mitsut. Mitä ole mittaria seuraillut lämmitystilanteessa, niin ottoteho pysyy hyvinkin vakaasti tasaisena. Lukemat vaihtelevat noin 20W:n sisällä.

Pluskeleillä teho oli 420-480W:n paikkeilla, kun käytiin katkokäyntiä.
Yleensä jos on pakkasta, niin teho on ollut 620-720W.

Havaintona on ollut, että 500-600W:n tehoilla ei pysytä ollenkaan, ja pakkasella ei juurikaan mennä alle 600W:n, vaikka kävisi katkokäyntiä.

 

[teukka]

Vs: Tehotasot?

Näissä säätöjutuissa eivät kohtaa maallikon odotukset ja tekniikan toteuttaminen. Lähinnä ongelmaksi tunnetaan se, että teho vaihtelee, jos sitä tarkastellaan hetkellisesti. Sehän ei ole ongelma laitteen käynnille vaan tarkkailijalle.

Jos sähkövirtaa tai loisteputken valoa tarkastellaan riittävän lyhyissä ajoissa, niin nehän vasta sahailevat siellä ja täällä..

 

[VesA]

Vs: Tehotasot?

Näissä säätöjutuissa eivät kohtaa maallikon odotukset ja tekniikan toteuttaminen. Lähinnä ongelmaksi tunnetaan se, että teho vaihtelee, jos sitä tarkastellaan hetkellisesti. Sehän ei ole ongelma laitteen käynnille vaan tarkkailijalle.

Jos sähkövirtaa tai loisteputken valoa tarkastellaan riittävän lyhyissä ajoissa, niin nehän vasta sahailevat siellä ja täällä..

Joo.. noista minun käppyröistäni näkee, että Argo säätää koko ajan kaikkea. Esmes sisäyksikön puhallin säätyy sen mukaan, mitä lämmönvaihtimen anturi vaihtimen toiminnasta huomaa, vaikka puhallin olisikin 'manuaalilla'. Säätö ei ole hermostuttavan nopeaa, eli se ei ärsytä korvaa.

 

[JaskaTK]

Vs: Tehotasot?

En mä ajatellutkaan että tässä olisi mitään ongelmaa laitteen käytön tai toiminnan kannalta. Ongelma syntyy vasta kun innokkaat ilpistit haluaa vertailla laitteiden toimintaa. Jos haluis vaikka laskea hetkellisiä teukka-COP:eja, niin minkähän tehon laskuihin laittaa, jos tehot vaihtelee nopealla syklillä. Pitäis varmaan vähä keskiarvoistaa kuitenkin, mutta miltä ajalta jne.

Jos sais jollain tavalla näppärästi vielä mitattua puhallusnopeuden vois joku vaikka konstruoida pumpun oheen COP-näytön. Ei tuostakaan suoraa hyötyä taida mihinkään olla, mutta eihän harrastusten (tai tieteellisen tutkimuksen) tartte mitään suoraan hyödyttääkään. Näkispähän nopsasti jos joku on pahasti pielessä.

 

[tet]

Vs: Tehotasot?

Esimerkkinä syklityksen aiheuttamasta raportointiongelmasta sulatuksen jälkeisen tehon seuraaminen. Useat pumput ilmeisesti ottavat lähes maksimitehot heti sulatuksen jälkeen. Yritin sitten seurailla omaa pumppua asian suhteen. Mittarissa tosiaa vilahti välillä myös maksimitehot, mutta vain muutaman sekunnin aikoja ja muutamia kertoja, muuten ottoteho PM300 mittarin mukan oli enimmäkseen välillä 400 - 800W. On aika eriasia minkä tehon sitten ilmoittaa jos näitä halutaan vertailla eri pumppujen kesken. Maksimiteho tosiaan oli korkea, mutta sillä ei liene merkitystä lyhyen kestonsa vuoksi. Keskiarvoteho ei välttämättä taasen poikea kovin paljoa normaalin lämmitystilanteen vaatimasta tehosta.

Sinullahan on kai EHN-malli, eli se poikkeaa ohjelmistoltaan näistä EH-malleista (ja Argoista). Näissä 93EH/AWI25 -malleissa ainakaan sulatuksen jälkeinen kova teho ei ole mitenkään hetkellistä. Omat mittaukseni perustuvat energiamittarilta 100 Wh välein tulevien pulssien väliajan laskentaan. Tänäänkin on pumppu ottanut yli 1300 W tehoja sulatuksen jälkeen, tällöin energimittarin pulssien väli on yli 4,5 minuuttia eli 1300 W on siis kyseisen ajan keskiteho. Normaali tehotaso alkupiikin jälkeen on ollut 800-900 W, joten siitä voi päätellä että jonkin aikaa on otettu se 1600 W jonne laite useiden muiden mittausten mukaan sulatuksen jälkeen kiihdyttelee.

Tuo kuvailemasi ottotehojen hypähtely kuulostaa aika uskomattomalta, kompuran kierroslukusäätö ei mitään äkillisiä heittoja tee. Ainoa mieleen tuleva asia, joka moista voisi aiheuttaa, on jokin toimintahäiriö. Esimerkiksi jokin hetkellinen tuke paisuntaventtiilissä nostaisi paineet ylös hetkeksi, ja kovempi paine sitten puristaisi tukoksen venttiilin läpi. :-\ ???

 

[ras13n]

Vs: Tehotasot?

Syksyllä 2005 osiossa toshiba dc-invertteri hämmästelin itsekin outoja tehoportaita - liekö vastaus kylmätekninen. Sähkärin järkeesn ei todelllakaan invertteri käytön tehoportaat mene !


kahden vuoden takaisia mittauksia:
Aikaisemmin testattuna -12 astetta ilman takkalämpöjä virta oli n.4.2A vastaavilla asetuksilla. Täällä kylmässä päässä tuntuu pumpun mitoitus olevan ok tähän paikkaan. Näyttää vähän siltä että tässä softaversiossa olisi ohjelmoija rakentanut tehoportaita kompressorin ohjeukseen. Eli kun olosuhteet nämä niin ulos 1600 w ja kun muutos yli lämpötilaportaan niin tulee ulostuloteho 2000W. Tämä voisi hiukan selittään niitä lämpötilaheittoja asetuksen ja oloarvon välillä.

 

[Kari]

Vs: Tehotasot?

Tää nyt menee vähän vierestä kun kyseessä on Pana E9CKP mutta vaikka siinä on 30 eri nopeutta inverterille niin sevice manuaalinkin mukaan säätö on kuitenkin aika isoissa portaissa (jos oikein tulkitsin) eli ei oikein yritäkkään säärää kovin hienovarasesti. Ja jostain syystä edes nää 30 nopeuttakaan ei ole aivan tasavälein.

En pitäs mahdottomana että muissakin merkeissä moista lepsuilua ohjelman tekijöillä olis ollut.

 

[VesA]

Vs: Tehotasot?

Esimerkkinä syklityksen aiheuttamasta raportointiongelmasta sulatuksen jälkeisen tehon seuraaminen. Useat pumput ilmeisesti ottavat lähes maksimitehot heti sulatuksen jälkeen. Yritin sitten seurailla omaa pumppua asian suhteen. Mittarissa tosiaa vilahti välillä myös maksimitehot, mutta vain muutaman sekunnin aikoja ja muutamia kertoja, muuten ottoteho PM300 mittarin mukan oli enimmäkseen välillä 400 - 800W. On aika eriasia minkä tehon sitten ilmoittaa jos näitä halutaan vertailla eri pumppujen kesken. Maksimiteho tosiaan oli korkea, mutta sillä ei liene merkitystä lyhyen kestonsa vuoksi. Keskiarvoteho ei välttämättä taasen poikea kovin paljoa normaalin lämmitystilanteen vaatimasta tehosta.

Sinullahan on kai EHN-malli, eli se poikkeaa ohjelmistoltaan näistä EH-malleista (ja Argoista). Näissä 93EH/AWI25 -malleissa ainakaan sulatuksen jälkeinen kova teho ei ole mitenkään hetkellistä. Omat mittaukseni perustuvat energiamittarilta 100 Wh välein tulevien pulssien väliajan laskentaan. Tänäänkin on pumppu ottanut yli 1300 W tehoja sulatuksen jälkeen, tällöin energimittarin pulssien väli on yli 4,5 minuuttia eli 1300 W on siis kyseisen ajan keskiteho. Normaali tehotaso alkupiikin jälkeen on ollut 800-900 W, joten siitä voi päätellä että jonkin aikaa on otettu se 1600 W jonne laite useiden muiden mittausten mukaan sulatuksen jälkeen kiihdyttelee.

Tuo kuvailemasi ottotehojen hypähtely kuulostaa aika uskomattomalta, kompuran kierroslukusäätö ei mitään äkillisiä heittoja tee. Ainoa mieleen tuleva asia, joka moista voisi aiheuttaa, on jokin toimintahäiriö. Esimerkiksi jokin hetkellinen tuke paisuntaventtiilissä nostaisi paineet ylös hetkeksi, ja kovempi paine sitten puristaisi tukoksen venttiilin läpi. :-\ ???

Argot jne toimivat sulatuksen jälkeen aika suoraviivaisesti:

Jos huonelämpötila on alle asetusarvon JA kenno on kylmä pannaan reilusti tehoja kunnes kennon lämpötila on säätöalueella. Jos huonelämpötila on yli asetusarvon ei mitään tehopiikkiäkään tule. Eli vehkeen normaali säätöalgoritmi vaan toteaa.. ***tana tarttis lämmittää ja kenno on 45 astetta pielessä, pökköä pesään ja äkkiä.

Veikkaisin, että ottotehojen hypsähtely voi olla PM300-ominaisuuskin, omassani näkyy sitä samaa..

 

[JaskaTK]

Vs: Tehotasot?

Teinpä tuossa muutamia paremmin dokumentoituja havaintoja aiheesta.

Lähtötilanne oli:
Tuvassa 21 ja pyynti 21 pumppu puhalteli hissukseen ja otti tasaisen 295W.

Säädettiin pyynti 22 asteeseen kello 19:34:30
Aaloitetaan tehojen kirjaaminen 19:34:43, teho 558W
Pyrin kirjaamaan aina kun teho muuttui, mutta useimmiten muutokset olivat niin nopeita ettei millään kerennyt. Niinpä useimmat kirjaukset olivat vain lukemia jotka sattuivat olemaan sillä hetkellä näytössä, eikä ajoista tule näin ollen laskea kullakin teholla kulutettua energiaa.

19:34:53 440W
19:34:59 610W
19:35:04 629W
19:35:18 316W
:23 615
:29 310
:37 359
:43 594
:57 324
:59 524
:36:11 316
:19 510
:26 321
.... pieni tauko datan keruussa

19:36:40 521
:47 320
320
520
320
37::08 524
...
19:38:00 465
:07 291
456
290
38:29 460
...

19:46:50 280
440
270
440
vaihtelee nopsasti mainittujen tasojen välillä
...
20:02 480
300
vaihtelee nopsasti mainittujen tasojen välillä
...
20:20 465
300
vaihtelee nopsasti mainittujen tasojen välillä
Tuvassa lämpö kaukosäätimen mukaan noussut 22 asteeseen.
Lopetetaan seuranta tältä erää.

Näyttäisi siltä että mun pumpulle on tyypillistä että se vaihtelee hyvin taajaan kahden eri tohoalueen välillä.
Tässä muutama väli jolla pumppu "seilaa":
~320 - 510
~270 - 440
~290 - 460
Muita välejä en ole kirjannut koskaan ylös.

 

[JaskaTK]

Vs: Tehotasot?

Testasin vielä asettamalla pyynnin 24 asteeseen, huone LT 21°C ja ulkona 3°C
Sama kuvio toistui mutta löytyi muutamia tehotasoja lisää:
~340 - 1400W
~510 - 1040W (noin 3s 510W ja n.1s 1040W)

4 min aloituksen jälkeen mittasin vielä puhalluksenkin lämpötilan tehon vaihdellessa samalla välillä 390 - 550W. Tulos mittauskohdasta riippuen 50 - 54°C (edullisella IR mittarilla).

Ei nuo tehojen vaihtelut varmaan roskista kierrossa johdu, vaan kyllä taustalla on jotain muuta. Voiko PM300 mittarikaan mennä tällä tavalla sekaisin?

 

[tet]

Vs: Tehotasot?

Ei nuo tehojen vaihtelut varmaan roskista kierrossa johdu, vaan kyllä taustalla on jotain muuta. Voiko PM300 mittarikaan mennä tällä tavalla sekaisin?

Alan kallistua sille kannalle, että ainakin osa tuosta tehovaihtelusta menee mittarin piikkiin. Varmasti tuo tehoalueiden vaihtelu on todellista, mutta tuo tehovaihtelun suuruus vähän epäilyttää. Itse en ole ilppiä mitannut PM300:lla, mutta muita laitteita kylläkin. Esim pakastin jonka kompura seisoi näytti PM300:lla ensin nollaa muutaman sekunnin, sitten 9W muutaman sekunnin, taas nollaa muutaman sekunnin...

 

[Jihala]

Vs: Tehotasot?

Eiköhän vika ole tuossa PM300:ssa. Tai ominaisuus. Viime talvena, kun oli data-keruu mukana, oli verkkotehon mittaus ja PM300 yhtaikaa. Datassa ei mitään outoa, PM300 vatuloi.

Nyt vain tuo PM seinässä, tuntuu "kiihdytysvaiheessa" sekoavan välillä. Tasaisella ajolla tuntuisi menevän OK.