Kyllä oli. Ei kai nyt kukaan voi kuvitella että oikea IT-johtaja voisi paikkansa säilyttää näin toimien ja siitä someen postaillen? Aiemmin tällä viikolla irvailun aiheena oli kriittiset haavoittuvuudet.
Tekoälybuumi
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
- Keskustelun aloittaja
- #282
Tekoälyvideoiden tarpeellisuudesta voi olla montaa mieltä. Itse en kylläkään kaipaa niitä.
Itse epäilen vahvasti, että juuri noissa asioissa perinteinen tietotekniikka vetää pisimmän korren. Tekoäly voi sensijaan auttaa hyvinkin paljon noiden tietoteknisten ratkaisujen suunnittelussa (perinteinen tietotekniikkahan on nykyisin käytännössä jo valmis ratkaisu suunnittelun valmistuttua, jos se on onnistuttu tekemään hyvin, mikä valitettavasti on ollut useammin poikkeus kuin sääntö).
- Keskustelun aloittaja
- #284
Varmaan hyvin paljon kiinni ihmisestä, että onko tekoälylle käyttöä vai ei. Jos oma työ on sellainen, että sitä voi hyödyntää siinä, niin se voi olla konkreettinen asia mihin sitä tulee käytettyä apuna vaikkapa eri asioiden tutkimiseen tai kehittämiseen. Ja tietty työn jälkeen ne omat mielenkiinnon kohteet vapaa-ajalla.
Jotkut ihmiset ovat myös innostuneempia kokeilemaan ja testaamaan uusia tekniikoita. Jotkut mieluummin luottavat vanhoihin vakiintuneisiin tapoihin kuin testailevat uusia.
- Keskustelun aloittaja
- #285
Softainsinöörin näkymys työnsa tulevaisuudesta on vähän heikko
danieltenner.com
How AI will finally eliminate Software Engineering
Everything is about to change even more than you think. And yes, sooner rather than later, even the most senior engineers will lose their jobs. Here's how. Model 1: 19??-2025 When 2025 started, I built software more or less the same way as I did for the nearly 4
danieltenner.com
Pyysin Deepseekiltä sanat rokkibiisiin "lämpöpumppufoorumi on paras" ja sitten laitoin Suno.com musantekosaitille ja tällainen tuli.
Google Drive: Sign-in
Access Google Drive with a Google account (for personal use) or Google Workspace account (for business use).
drive.google.com
Viimeksi muokattu:
Oikein mainio rallatus
. Mutta hyvä esimerkki miten tekoälyn avulla voi tehdä asioita mitkä joko ei olisi mahdollisia ollenkaan tai työmäärän puolesta olisi järjettömiä kooltaan.Sovelluskehittäjänä ja yrittäjänä jaan tuon näkemyksen alan tulevaisuuden näkymistä.Softainsinöörin näkymys työnsa tulevaisuudesta on vähän heikko
How AI will finally eliminate Software Engineering
Everything is about to change even more than you think. And yes, sooner rather than later, even the most senior engineers will lose their jobs. Here's how. Model 1: 19??-2025 When 2025 started, I built software more or less the same way as I did for the nearly 4
On tullut jo alettua miettimään että mitä seuraavaksi kun työt loppuvat, mitään yhtä mielekästä tekemistä tuskin itselle löytyy.
Mutta jokaiselle asialle on aikansa, pitää olla kiitollinen että lapsuuden harrastuksesta tuli työ ja sai sitä tehdä näinkin kauan.
Onhan tuo kuviteltavissa oleva todellisuus aika synkkä. Työpaikkoja lähtee hyvin monelta alalta, ei tosiaankaan pelkästään softakehittäjiltä.
Sanotaan, että putkimiesten ja sähkömiesten (tai hoitajien, tai jonkun muun ryhmän) töitä AI ei tule viemään. Pitää varmaan paikkansa tiettyyn pisteeseen saakka, mutta se ei tarkoita etteikö näilläkin aloilla tultaisi siihen pisteeseen, että palkat laskevat kipurajalle.
Nimittäin siinä kohti, kun joistain ammateista luovutaan kokonaan, osa uusista työttömiksi jääneistä alkaa etsimään uusia suuntia. Ja kas, osa kouluttautuu putkimiehiksi ja sähkömiehiksi. Kun tarpeeksi moni tekee niin, tulee näillekin aloille enemmän tarjontaa tekijöistä. Työ ei poistu mihinkään, mutta kaikille sitä ei riitä.
Sama kehityskulku kaikkien töiden kanssa. Ei ole sellaista alaa, joka ei lopulta joutuisi muuttumaan AI:n vuoksi. Osa siksi, että AI vie sen työn, ja osa siksi, että AI:n korvaamat työntekijät suuntaavat näille muille aloille. Kysymys on lähinnä siitä kuinka nopeasti mikäkin ala tuon oman murroksensa joutuu käymään läpi.
Aikamoista scifiä. Ja täysin kuvitteellinen kehityskulku vielä muutama vuosi sitten.
Pidemmällä aikavälillä jotain muuta tulee tilalle ja löytyy uusi tasapaino, uusia ammatteja ja osaamisia. Mutta välissä on epäjatkuvuuskohta.
Tulevaisuudessakin tarvitaan energiaa, asuntoja, ruokaa... ja kenties sotilaita sekä muuta turvallisuuskoneistoa (ihmisiä tai koneita). Mutta tarvitaanko enää kasvavaa väestömäärää ja sitä kautta esimerkiksi maahanmuuttoa?
Itseuskon haluan uskoa, että muutokset eivät tapahdukaan aivan niin nopeasti ja yhteiskunnat ehtivät sopeutua muutoksiin. Viimeiset 20 vuotta omaa työelämää eivät kuitenkaan tule olemaan lainkaan samanlaiset mitä ensimmäiset 25 vuotta ovat olleet. Huomaan ajattelevani omia lapsiani ja kuinka en edes osaisi neuvoa heitä (omasta mielestäni) oikeaan suuntaan uravalintojen suhteen - heidän tulevalle 40-50 vuotiselle työuralleen.
Pahoittelen, että ajauduin aivan sivuraiteille. Aihe on mielenkiintoinen.
Sanotaan, että putkimiesten ja sähkömiesten (tai hoitajien, tai jonkun muun ryhmän) töitä AI ei tule viemään. Pitää varmaan paikkansa tiettyyn pisteeseen saakka, mutta se ei tarkoita etteikö näilläkin aloilla tultaisi siihen pisteeseen, että palkat laskevat kipurajalle.
Nimittäin siinä kohti, kun joistain ammateista luovutaan kokonaan, osa uusista työttömiksi jääneistä alkaa etsimään uusia suuntia. Ja kas, osa kouluttautuu putkimiehiksi ja sähkömiehiksi. Kun tarpeeksi moni tekee niin, tulee näillekin aloille enemmän tarjontaa tekijöistä. Työ ei poistu mihinkään, mutta kaikille sitä ei riitä.
Sama kehityskulku kaikkien töiden kanssa. Ei ole sellaista alaa, joka ei lopulta joutuisi muuttumaan AI:n vuoksi. Osa siksi, että AI vie sen työn, ja osa siksi, että AI:n korvaamat työntekijät suuntaavat näille muille aloille. Kysymys on lähinnä siitä kuinka nopeasti mikäkin ala tuon oman murroksensa joutuu käymään läpi.
Aikamoista scifiä. Ja täysin kuvitteellinen kehityskulku vielä muutama vuosi sitten.
Pidemmällä aikavälillä jotain muuta tulee tilalle ja löytyy uusi tasapaino, uusia ammatteja ja osaamisia. Mutta välissä on epäjatkuvuuskohta.
Tulevaisuudessakin tarvitaan energiaa, asuntoja, ruokaa... ja kenties sotilaita sekä muuta turvallisuuskoneistoa (ihmisiä tai koneita). Mutta tarvitaanko enää kasvavaa väestömäärää ja sitä kautta esimerkiksi maahanmuuttoa?
Itse
Pahoittelen, että ajauduin aivan sivuraiteille. Aihe on mielenkiintoinen.
En olisi kovin huolissani siitä, että automaatio vie työpaikat. Automaatio on 70-luvulta lähtien kehittynyt huimasti ja aina vaan on työpaikkoja löytynyt. Kehitys näkyy siinä, että aina vaan halvemmalla saa kaikenlaisia tavaroita. Lisäksi lisääntynyt jalostusarvo on mahdollistanut eläkkeiden, verojen, jne. lisääntymisen. Elikkä automaation hyödyt on valuneet parantuneeseen sosiaaliturvaan ja muuhun yhteiskunnalliseeen toimintaan.
Olin jo 70-luvulla sitä mieltä, että jossain vaiheessa pitää siirtyä lyhyempään työviikkoon lisääntyvän automaation takia.
Mutta näin ei ole vielä tapahtunut. Jossain vaiheessa se melko varmasti tulee tapahtumaan. Lyhenihän työviikko 60-luvullakin 5-päiväiseksi, eikä siitä mitään ongelmaa tullut.
Olin jo 70-luvulla sitä mieltä, että jossain vaiheessa pitää siirtyä lyhyempään työviikkoon lisääntyvän automaation takia.
Mutta näin ei ole vielä tapahtunut. Jossain vaiheessa se melko varmasti tulee tapahtumaan. Lyhenihän työviikko 60-luvullakin 5-päiväiseksi, eikä siitä mitään ongelmaa tullut.
Viimeksi muokattu:
Tämän foorumin aihepiiristä näen että AI pystyy varsin pian tekemään LVIS-suunnitelman kiinteistöihin.
Pohjakuva cadilla ja annetaan tiedot mitä erityistoiveet ja AI tuottaa suunnitelmat, laskien virtaukset ja tehomäärät yksityiskohtaisesti. Laatii laiteluuettelot, komponenttilistat, asennusohjeet ja 3D kuvat.
Pohjakuva cadilla ja annetaan tiedot mitä erityistoiveet ja AI tuottaa suunnitelmat, laskien virtaukset ja tehomäärät yksityiskohtaisesti. Laatii laiteluuettelot, komponenttilistat, asennusohjeet ja 3D kuvat.
Ongelmana on, että kontekstin(tietomassa mitä yhteen promptiin voi puskea) koon skaalaaminen vaatii eksponenttiaalisesti resursseja. Simppelimmät hommat hoituu AI:lla kivasti, mutta isoilla kokonaisuuksilla mennään vielä metsään ja tehokkaasti koska koko codebasea tai edes yhteen ominaisuuteen liittyviä palasia ei saada promptiin mukaan. Toki tuohonkin varmasti löytyy lääkkeet jollain aikavälillä, mutta henk.koht. nään tuon vielä toistaiseksi ja vielä ihan jonkin aikaa suurimpana kompastuskivenä AI:n kannalta.
Pienten "appisten", POC-softien ja käyttöliittymien kehittäjät tuo "korvaa" jo nyt aika kivasti, mutta kun aletaan tekemään "oikeaa" softaa, toimii Ai vielä tässä vaiheessa hyvänä aputyökaluna, oikein käytettynä.
Jännä nähdä tuleeko malleihin uutta arkkitehtuuria taklaamaan tätä haastetta, seuraavan viiden vai viidentoista vuoden aikana. Ainakin dollareita sinne suolletaan ihan huolella tällä hetkellä, mutta yksikään malleja kehittävä firma ei taida vielä olla kassavirtapositiivinen tämän bisneksen osalta?
Itse olen erikoisen skeptinen ylläpitokysymysten ratkeamiseen järjestelmissä, joissa tekoäly on saanut isännän aseman rengin aseman sijasta. Noissa kysymyksissä rengistä saattaa olla aivan valtava apu, kunhan isäntä ymmärtää, mitä ollaan tekemässä ja noudattaa toimissaan hyvää strategiaa.
- Keskustelun aloittaja
- #294
Kehitys kehittyy?
Microsoft on vienyt Visual Studio Coden uudelle tasolle. Joulukuussa julkaistu VS Code 1.107 muuttaa suositun koodieditorin yksittäisestä AI-avustajasta moniagenttiseksi kehitysalustaksi, jossa useat tekoälyagentit voivat työskennellä rinnakkain saman projektin parissa.
Keskeinen uutuus on ns. multi-agent orchestration. Sen ansiosta GitHub Copilot ei ole enää ainoa tekoälyapuri, vaan kehittäjä voi käyttää samanaikaisesti Copilotia ja omia räätälöityjä agentteja. Työtä voidaan delegoida paikallisille agenteille, taustalla ajaville agenteille tai pilvessä toimiville agenteille ilman, että varsinainen kehitystyö keskeytyy.
Harrastelija
Vakionaama
Mites se oli… että tekoalyltä saatuja ideoita, koodinpätkiä yms ei voi patentoida itselleen? Ne omistaa tekoälyn kehittäjä?
No eikai sellaista voi patentoida mitä ei ole itse innovoinut. Minusta itsestäänselvyys.
Mutta tämä aika on melkoista peruskehittäjille. Ei ole kauaa jatkoa jos ei taidot pysy kehityksen mukana.
Esimerkiksi voisin ottaa että kun haluan jonkin ominaisuuden tuotteeseen, niin siinä ei ole juuri järkeä että teen Jira tiketin jollekkin intialaiselle, kun voin selittää asian AI:lle ja se tekee koodin jonka voin suoraan tarkistaa. Kun koodata sinänsä osaan, eli voin ihan hyvin hyväksyä koodimuutoksen ja mergetä masteriin.
Entinen mahdollisesti viikkoja kalenteriaikaa vienyt juttu vie nyt vartin.
AI kanssa työ kannattaa pilkkoa pieniin steppeihin ja viedä koodi tiheästi sisään. Jos hyvään "flowhun" pääsee niin päivässä tekee älyttömästi juttuja, mihin kyllä ei pääse likimainkaan jos menee perinteisten prosessien mukaan.
Mitkä virheet? Ei tekoälyyn luottaa voi ... sitä pitää käskeä ja vahtia selvin sanoin.
Mutta mielekkäämpää se on kuin asian selvittäminen jolllekkin inkkarille.
Ei sinällään mitään uutta. Edelleen samat "vanhat" rajotteet kontekstikoon kanssa.
Otetaan rautalanka-esimerkki: hyvin suositulla koodausmallilla, Antropicin Claude Sonnetilla, Enterprice-tilauksella maksimi kontekstikoko (taitaa olla suurin tarjolla oleva) 500k tokenia(openai n.200k). Tuo jos tulkataan hyvin raakalla kädellä koodiriveiksi on se googlen mukaan n. 8-16k koodiriviä. Tämän lisäksi myös systemprompt ja ohjeistus syö oman osansa kontekstista. Sitten laitetaan pöytään tälläinen googlella löydetty "fakta": "A small enterprise app might be 10,000-100,000 lines, while a massive ERP or operating system can be 10+ million lines.".
Toinen ongelma on, että mallit alkaa hallusinoimaan kun niiden kontekstikokoa aletaan kasvattamaan. Eli malli ei vaan yksinkertaisesti voi nähdä kokonaisuutta.
Kontekstirajoitteen taklaamiseen on muutamia kikkoja olemassa: RAG, koodigrafit, dependency-mapit ja “AI-aware arkkitehtuuri” mutta ei nekään vielä ongelmaa poista. Näillä yritetään työntää kontekstiin tiivistetty/oleellinen data aihealueesta.
Sitten itse ongelma skaalauksen kanssa: mallin vaatima tila nopeassa muistissa(vram) on karkeasti yleisettynä kertolaskua josta löytyy osatekijöinä niin mallin parameterien määrä kuin myös kontekstin kokoa.
Itse nään tässä suurempana riskinä, että teköäly suoltaa githubista oppimaansa, esim. gpl-lisenssointua koodia suljetun koodin prokkikseen.
Edelleen: hyvä työkalu oikein käytettynä. Ei nurise paljoa tympeän työn teetättämisestä. Esim. käyttöliittymäpuolen ns. vedosversiot tuolla teetättää mielellään.
Ps. tuli eilen tilattua MINISFORUM MS-S1 Max testiin toimistolle. Kokeilla josko siitä olisi joidenkin noista devauksessa käytettävien avoimen lähdekoodin mallien ajoon. Minimax M2 typistetty malli menee luultavasti ensimmäisenä testiin.
Viimeksi muokattu:
Mitenkähän hyvin esim. featurekokonaisuuden devaus lähtisi Ai:lta kun käydään tökkimässä useamman servicen koodia saman featuren kontekstissa? Olettaen, että arkkitehtuuri on oikeasti microservicen-periaatteiden mukaista. Esimerkkinä vaikka foorumi-softa(mistä lie tullut ekana mieleen) ja lisätään käyttäjälle status-tietous joka vaikuttaa nopeasti melko moneen paikaan.
Veikkaan ettei ole isosti väliä onko arkkitehtuuri monoliittiä vai microservicejä, samanlaista ongelmaa on luvassa.
Veikkaan ettei ole isosti väliä onko arkkitehtuuri monoliittiä vai microservicejä, samanlaista ongelmaa on luvassa.
Ja samalla, kun ratkaisua kehitellään ja viimeistellään, toinen tekoälyprosessi voi miettiä valmiiksi testipuolen ja pitää sitä ajataisesti yllä. Moisesta laadunvarmistuksesta uskoisin olevan vielä enemmän hyötyä käytännössä kuin pelkän ratkaisun automatisaatiosta (sillä laadunvarmistuksen automatisointi voisi periaatteessa voisi olla itse ratkaisun toteutusta helpompaakin) ja testit sitten voidaan ripustaa automaattisesti mukaan pakettiin muodossa, jossa ne voidaan päivittää sitä mukaan, kun ratkaisua täydennetään ja kehitetään. Samoin mukaan voi laatia ja liittää mukaan olennaisimmat perehdyttämismateriaalit, jotta ammattitaitoinen, mutta itse softapakettia tuntematon pääsee nopeasti sisään ylläpidon ja mukautusten tai jopa laajennusten toteuttamiseen käytännössä.
Tekoälyvideot saattavat viedä katsojat palveluista. Youtubessa niitä tuntuu olevan jo enemmän kuin ei tekoälyllä tehtyjä.
Viimeksi muokattu:
Ainakin shortit ja instagram videot, mutta kuulemma tiktokit vielä enemmän - itse en tiktokkeja katso.
Itseasiassa eipä tule mitään yllä olevia katsottua
YT mutta kanavat joit itsellä tilauksessa ei ilmeisesti tee videoita AI avulla (ehkä muokkaukset)
USU: STT korvaa potkut saavat toimittajat tekoälyllä
Uusi toimintatapa otetaan käyttöön ensi keväänä./img-s3.ilcdn.fi/fcc411c09ff69a2456f2fb167830980eee293ef4f4691f9d8c167c1dc5ca182f.jpg)
USU: STT korvaa potkut saavat toimittajat tekoälyllä
Uusi toimintatapa otetaan käyttöön ensi keväänä.
www.iltalehti.fi
- Keskustelun aloittaja
- #306
Jos kerran tekoäly valjastetaan tekemään podcastiäkin, entä jos ne tekisivät itsekseen uutisetkin?USU: STT korvaa potkut saavat toimittajat tekoälyllä
Uusi toimintatapa otetaan käyttöön ensi keväänä.
USU: STT korvaa potkut saavat toimittajat tekoälyllä
Uusi toimintatapa otetaan käyttöön ensi keväänä.
Podcastit ovat pulassa
Markkinoille tulvii valtavia määriä tekoälyllä tuotettuja podcasteja, jotka vievät yleisöä pienemmiltä ja tuntemattomammilta ihmisvetoisilta puheohjelmilta.
www.tivi.fi
Samaan syssyyn kun valjastaa vielä tekoälyn kuuntelemaan ja lukemaan sekä tarvittaessa peukuttelemaan. Mihin ihmisiä enää tarvitaankaan.
Sääennusteet kertookin jo AI
Tekoäly kertoo paikallissään
Sanoma aloitti syyskuussa testin, jossa koneääni lukee radion kuuntelijoille paikalliset säätiedotukset. Kolmasti päivässä kuultavat säätiedot haetaan automaattisesti Ilmatieteen laitokselta. Sen jälkeen Microsoftin tekoäly muuttaa säätiedotuksen määrämittaan ja palvelua varten räätälöity...
www.sanoma.com
Tuo sääennustuskuvio… kuten jossain ketjussa jo puhuttiin… on menossa siihen, että AI-mallit tekevät globaalin sääennusteen tarkemmin kuin mihin nykyiset mallit ikinä pystyvät. Ja sitten jostain Azuresta kuka tahansa voi tilata paikallissään – halutussa formaatissa, paikallisella kielellä.
Ennusteen saa tekstinä, puheena tai videona. Videolle voi valita esiintyjäksi joko isorintaisen blondin tai Pekka Pouta -kloonin.
Siitä voi joku laskea – ehkä tekoälyllä tietenkin – kuinka paljon porukkaa globaalisti päätyy kortistoon, kun sääennuste on yksi yhteinen malli ja kaikki sen päälle rakennetut visualisoinnit ja esitykset hoitaa myös AI.
Ennusteen saa tekstinä, puheena tai videona. Videolle voi valita esiintyjäksi joko isorintaisen blondin tai Pekka Pouta -kloonin.
Siitä voi joku laskea – ehkä tekoälyllä tietenkin – kuinka paljon porukkaa globaalisti päätyy kortistoon, kun sääennuste on yksi yhteinen malli ja kaikki sen päälle rakennetut visualisoinnit ja esitykset hoitaa myös AI.
- Keskustelun aloittaja
- #310
Eikö tämä jo riitä?
Itse kuuntelen mieluummin ihmisen puhetta kuin tekoälyn puhetta. Oli kyse sitten sääennusteesta tai uutisista.
Et varmasti erota näitä enää toisistaan... käytännössä nykyäänkään, puhumattakaan parin vuoden sisään. Sitäpaitsi tuon Säämiehen saa varmasti AI:lle koulutettua... tulisi viihdyttäviä sääennustuksia joka päivälle
- Keskustelun aloittaja
- #313
Osa erottaa, osa ei. Kone ei ainakaan vielä ole ihminen, minkä tunnetiloja voi lukea sen äänestä. Se tekee myös virheitä ja nauraa niille. Jokaisella ihmiselllä on myös oma ääni, joka ei ole harmaata täydellistä massaa.Et varmasti erota näitä enää toisistaan... käytännössä nykyäänkään, puhumattakaan parin vuoden sisään. Sitäpaitsi tuon Säämiehen saa varmasti AI:lle koulutettua... tulisi viihdyttäviä sääennustuksia joka päivälle
Saataisiinko säämies lukemaan spot hintaennustetta? Kuka osaa toteuttaa?
salasana
Aktiivinen jäsen
Kävin pitkän keskustelun tekoälyn kanssa tekoälystä ja tulevaisuuden talousvisioista. Lopulta homma oikeastaan kiteytyi tähän (ChatGPT):
Ilman ostovoimaa ei ole markkinoita.
Ilman markkinoita ei ole pääoman tuottoa.
Järjestelmä korjaa itseään vasta, kun myös pääoma kärsii – mikä käytännössä tarkoittaa pakotettuja tulovirtojen uudelleenjärjestelyjä (julkinen kysyntä, tulonsiirrot, perustulo- tai rahastomallit, velkajärjestelyt).
Tämä korjaus tulee lähes aina liian myöhään, koska poliittinen päätöksenteko ja rahoitusjärjestelmä reagoivat vasta kun vakuudet, kassavirrat ja pääoman tuotot ovat jo heikentyneet, ja sitä ennen sopeutumisen maksaa velallinen keskiluokka.
Kohtalaisen masentavaa luettavaa.
Noh taaperretaan näillä eteenpäin. Toivoa saattaa, että päättäjämme on hereillä. Harvemmin on.
Tuo tulevaisuudenvisiokin oikeastaan selittää miksi pankkeja ei kiinnosta enää vakuudet tai varallisuus vaan ainoastaan kassavirta, koska eivät usko reaaliomaisuuden arvonnousuun ja pitävät vaikeammin likvidoitavia omaisuuseriä enemmänkin taakkana.
Ilman ostovoimaa ei ole markkinoita.
Ilman markkinoita ei ole pääoman tuottoa.
Järjestelmä korjaa itseään vasta, kun myös pääoma kärsii – mikä käytännössä tarkoittaa pakotettuja tulovirtojen uudelleenjärjestelyjä (julkinen kysyntä, tulonsiirrot, perustulo- tai rahastomallit, velkajärjestelyt).
Tämä korjaus tulee lähes aina liian myöhään, koska poliittinen päätöksenteko ja rahoitusjärjestelmä reagoivat vasta kun vakuudet, kassavirrat ja pääoman tuotot ovat jo heikentyneet, ja sitä ennen sopeutumisen maksaa velallinen keskiluokka.
Kohtalaisen masentavaa luettavaa.
Noh taaperretaan näillä eteenpäin. Toivoa saattaa, että päättäjämme on hereillä. Harvemmin on.
Tuo tulevaisuudenvisiokin oikeastaan selittää miksi pankkeja ei kiinnosta enää vakuudet tai varallisuus vaan ainoastaan kassavirta, koska eivät usko reaaliomaisuuden arvonnousuun ja pitävät vaikeammin likvidoitavia omaisuuseriä enemmänkin taakkana.
Nuo yleisölle tarjottavat säätiedotukset ovat rahvaalle tarkoitettua viihdettä, mutta toki tuovat osan tuloista sääpalveluille (sanottakoon, että itse pidän esimerkiksi tekoälyn jo pitkän laatimia ja lukemia ennusteita Ylen paikallisuutisten yhteydessä haukotuttavan tylsinä). Tekoäly on silti aivan munaton ilman kansainvälisten säälaitosten erkostoa, joka kerää globaalisti tiedot mm. sääasema-, tutka- ja satelliittirekisteröinnin kautta. Ammatillisille toimijoille kuten lentoliikenne, sähköntuotantomallit, rajuilmoihin liittyvät ennusteet, maanpuolustustarkoitukset ym., joita varten sääpalveluita ylläpidetään, eivät tyydy "riittävän hyviin" ennusteisiin, jos paremman voi tehdä kunkin erikoistarkoituksiin, jollaisista esimerkkinä tuulten voimakkuus ja suunta eri korkeuksilla ja tilanteen kehittyminen lähitunteina.AI:n arvio edellisestä
Tämän kehitystä kannattaa seurata jos sääennusteet kiinnostaa:
Aurora Forecasting - Microsoft Research
A flexible 3D foundation model of the atmosphere. Aurora, developed by a team of Microsoft researchers, is a cutting-edge AI foundation model that can extract valuable insights from vast amounts of atmospheric data. This 1.3 billion parameter model excels at a wide range of prediction tasks...
www.microsoft.com
Epäilemättähän globaaleja säämalleja voi ratkaista myös tekoälypohjalta, sillä mallithan ovat jonkinlaisia parametreilla sovitettuja osittaisdifferentiaalimalleja, jotka ekstrapoloivat tilaa globaalisti tunnettujen paikallisten mittaushistorioiden perusteella. Tekoälyn perusalgoritmithan tekevät aivan samaa, eli tekoälyn opettaminen on vastaavaa kuin optimoida noiden mallin parametreja ja säätilamallin ratkaiseminen sitten mallin soveltamista samaan tapaan kuin tekoälymalli kuvaa säätilan kehitystä, kun annetaan alkutilanteeksi mittaushistoria.
EI oikeastaan varsinaisesti mitään uutta auringon alla ... ainakaan periaatteessa.
EI oikeastaan varsinaisesti mitään uutta auringon alla ... ainakaan periaatteessa.
- Keskustelun aloittaja
- #318
Uutta google geminiä pukkaa
mobiili.fi
Google julkaisi Gemini 3 Flash -tekoälymallin – uusi oletusvaihtoehto Gemini-palvelussa ja Google-haun AI-tilassa
Google on julkaissut Gemini 3 Flash -tekoälymallin jatkamaan Gemini 3 -mallien sarjaa marraskuussa julkaistun Gemini 3 Pron jatkoksi. Gemini 3 Pro vei G
mobiili.fi
- Keskustelun aloittaja
- #319
Tekoälyllä generoitu "sonta" täyttää myös spotifyä
www.is.fi
Spotifyyn ilmestyi jotain todella outoa – raivo repesi
Moni uskoo ongelman johtuvan tekoälystä ja toiminnan siirtämisestä Ruotsiin.
www.is.fi