meruspower.com
www.linkedin.com
www.pv-magazine.com
Sama firma, Soini. 8 hehtaaria, "480 sähköenergiavaraston järjestelmä". Siis jopa suurempi kuin tämä Kristiinan BESS?No nyt alkaa olemaan jo akkusuunnitelmalla kokoa. Kristiinankaupunkiin kaavaillaan 500 MW patteria.
Kristiinankaupunkiin tulee jättimäinen akkukenttä – sijoituslupa myönnetty
Kentälle sijoitetaan 240 kappaletta kuuden metrin merikontteihin pakattuja akkujayle.fi
katso liitettä 112744
Asian liitteet
kristiinankaupunki.tweb.fi
ember-energy.org
fu-gen.com
yle.fi
Saisivat ehkä enemmän noita himoitsemiaan datakeskuksiakin, jos sallisivat suurten sähkövarastojen rakentamisen turvaamaan datakeskusten sähkönsaantia ja paikallisen verkon tasapainoa?Mikkeliä ilmeisesti kiinnostaa datakeskukset enemmän kuin sähkövarastot. 5 v rakennuskielto sähkövarastoille.
Mikkeli kielsi tiettävästi ensimmäisenä Suomessa akkuenergiavarastojen rakentamisen viideksi vuodeksi
Energiateollisuus ry ihmettelee kaupungin asettaman rakennuskiellon pituutta. Kielto ei ulotu asemakaava-alueille.
Noin tietenkin, mutta kun moinen vaihtoehto olisi mahdollista, kategorinen kielto sähkövarastoille datakeskusten suosimiseksi on kummallinen ja ristiriitainen ajatus.
www.ox2.com
yle.fi
Taitaa olla kyseessä vanha PVOn hanke jonka se myi eteenpäin
www.lapinkansa.fi
Näköjään jotain jäi aikaisemmasta pois ja oli muutenkin väärin.Taitaa olla kyseessä vanha PVOn hanke jonka se myi eteenpäin
(maksumuuri)
Pohjan Voima myi Keminmaan sähkövarastohankkeen saksalaiselle rahastolle
Energiayhtiö Pohjan Voima on myynyt Keminmaan sähkövarastohankkeen rahastoyhtiö Luxaran hallinnoimalle rahastolle. Pohjan Voima myi Bess-hankkeen rakentamisvalmiina.
pohjanvoima.fi
yle.fi
Taitavat kuluttaa liityntäoikeutta samalla tavalla kuin 24h365d oleva tuotanto- tai kulutuskohde, vaikka taitavat olla aika marginaalisia kuluttajia/tuottajia.
kauppakamari.fi
yle.fi
Kapasiteetin suhde tehoon saa jo aprikoimaan, ovatko nuo tavanomaisia LFP- tai Na-ioni-varastoja vai jotakin muuta (virtausakkuja tai kukaties ihan muita kuin sähkökemiallisia akkuja).
/img-s3.ilcdn.fi/f84cb942f9107d7babb4cca045f6dff0ecf0a6ba62f4ca5df401a6fafd8751a0.jpg)
www.iltalehti.fi
yle.fi
Oho! Professori jos tulisi palstalle sanomaan näin, niin jo pilkattaisiin ja tuomittaisiin tyhmäksi:Ensin otetaan. Sitten annetaan ymmärtää että olisi jotain helpotusta näkyvissä. Tyypillinen toiminta meilläPörssisähkön käyttäjille luvassa helpotusta
Kauppalehden Talousaamussa kuultiin maanantaina Suomessa käynnissä olevasta akkuvarastobuumista.
Ja muistetaan tämäkin mahdollisuus:
Professorit: Energiayhtiöt voisivat manipuloida sähkön hintaa Suomessa eivätkä jäisi siitä kiinni
Sähkömarkkinat ovat erityisen otolliset hintojen manipuloinnille, sanovat professorit. Vastalääkkeeksi tarvittaisiin heidän mukaansa paljon nykyistä tiukempi valvonta.
Tuo on vuosia vanha juttu Ylellä. On sitä joskus muinoin kommentoitu foorumilla paljonkin.
Itsekin olen monesti ihmetellyt pientä tuulivoimatuotantoa vaikka tuulta on ollut. Aiemmin tuli enemmän tai saman verran MW pienemmällä kapasiteetillä. Eli ollaan siinä tilanteessa että on oltava vähintään tuulta kuten parina viime päivinä, jotta päästään 1-3 sentin hintoihin. Aiemmin Forecan 3 m/s tuulella (joka on maanpinnalla, sadan metrin korkeudella on eri lukemat) saatiin jo hyvinkin matalat hinnat. Nyt hintapuntari näyttää punaista näillä lukemilla. Ja vaikka juttu on 9 vuotta vanha, se taitaa olla vieläkin ajankohtaisempi tänä päivänä.
Menetelmäsi ei vaikuta kovin tieteelliseltä. Esimerkiksi viimeisten täyden 7 päivän aikana tuulivoimaa on syntynyt Suomessa keskiteholla hieman runsaat 5GW Fingridin mukaan. Tämähän vastaa selvästi yli 50% huipunkäyttöaikaa, mikä ylittää suuresti tuulivoiman tyypillisen maksimaalisen tuoton pitemmän ajan kuluessa. Toki nyt on ollut tuulista, mutta syytä sille, että pörssisähkön hinta ei ole laskenut mainitsemaasi alemmas johtuu muusta. Ensinnäkin kotimaahan on valmistunut huomattavat määrät uutta joustavaa kulutusta (sähkökattilat). Toisekseen, Pohjoismaiden vesivarat ovat keskimäärin alhaiset eli erityisesti Norjaan voi myydä sähköä ja sinne todellakin uppoaa keskimäärin Ruotsin kautta (Pohjois-Ruotsissakin on altaissa tilaa). Kolmanneksi, kaasu- ja öljykriisi on nostanut sähkön hintoja Keski-Euroopassa yöaikaan, joten sinnekin on vuorokausitasolla mennyt sähköä paljon (päivällä toki on tullut toiseen suuntaan aurinkosähkön huipputuotannon aikoina).
Juuri viime päivien hinnat ovat olleet mielestäni täysin ok, jopa halpaa, koska tuulta on ollut reippaasti. Sitä lähinnä tarkoitin että perstuntuman (ei tieteellinen) mukaan vuosi sitten saatiin huomattavasti vähemmällä tuulella samoja hintoja. Onko niin paljon mainitsemasi uutta kulutusta tullut vuoden aikana? Toki muut mainitsemasi asiat varmaan korottavat nyt tällä hetkellä hintoja. Saa nähdä mitä tulevaisuus antaa. Olisihan sähkökattilat ja akut hieno homma jos niitä varataan esimerkiksi tänään alle sentin hinnoilla täyteen, eivätkä sitten ole ollenkaan mukana lopun ajan vuodesta, vaan vasta ensi helmikuussa antaisivat helpotusta kun ei tuule ja on 40 sentin hintoja. Jos ne korottaa hintoja ympäri vuoden, tulee keskihinta nousemaan, jolloin ei voida puhua mistään hyödystä ihmisille, vaikkakin estäisivät joitakin piikkejä muulloinkin.
En tiedä tarkkaa lukua, mutta mitä olen seurannut, epäilen uuden joustavan kulutuksen määräksi pikemminkin luokkaa gigawatti kuin nolla. Akkuvarastojahan on myös rakennettu paljon.
Onhan se päin vastoin hyvin järkevää, jos sähkö on tulevaisuudessa tarkoitus tuottaa tuuli-, aurinko ja ydinvoimalla. Mikään noista ei jousta niin, että pystyisi joko ollenkaan tai taloudelllisesti vastaamaan kulutuksen muutoksiin, joten sähköä on varastoitava johonkin (ei välttämättä juuri sähkökemiallisiin akkuihin, elleivät nykyistä edullisemmat kemiat kehity valmiiksi tuotantokäyttöön). On varastojen omistajien asia rakentaa sopiva määrä niin, että sähkön hinnan heilahteluista saa riittävän tuoton kattamaan kulut ja tuottamaan riittävästi katetta.
Kuluttajat (tai oikeammin niitä edustavat sähkönvälittäjäyhtiöt) tuon aiheuttavat, kun eivät saa asiakkaitaan siirtämään kulutustaan halvemmille varteille. Sähköä syntyy halvimmista (so. pörssistä tilauksen saavista) lähteistä kuten on syntyäkseen eikä siihen voi juuri vaikuttaa ainakaan varttitasolla, joten tulos on sitten tuo.