Kannattaa myös lukaista laki HE 191/2018, missä on harvinaisen seikkaperäisesti ja ymmärrettävästi aukaistu erilaisten sähkövarastojen verotusta (pääluokathan ovat sähkövarasto voimalaitoksen yhteydessä, sähköverkon yhteydessä tai mikrotuotantokohteen yhteydessä sekä erikoistapauksena anomuksesta myönnetty sähköverosta vapautettu sähkövarasto (jollainen on periaatteessa kulutuskohteen kaltaisesti verkkoon yhdistetty sähkövarasto, jota ladataan verkosta ja joka luovuttaa purettua sähköä verkkoon; verkko on siis toimiluvan mukainen sähkönsiirtoverkko ja verottaja valvoo, että toimitaan verottomuusehtoja noudattaen).
Teravoima tarjoamaan kotiakkua kuukausimaksulla
- Viestiketjun aloittaja fraatti
- Aloituspäivämäärä
- Tila
Eihän sillä nyt merkitystä ole missä kohtaa verkkoa tehoa se lisäteho/tehon kevennys tapahtuu, kunhan tapahtuu. Vai meinaatko että jonkin paikallismuuntajan taajuus alkaisi poiketa muusta verkosta?
^Ainoa ongelma tuossa kulutuspäässä tehtävässä taajuudensäädössä paikallista syöttöä lisäämällä käsittäkseni on, ett sähkön runkoverkon kompensoinnit on suunniteltu tilanteeseen, missä sähkö virtaa voimalaitoksilta ja rajasiirtoyhteyksiltä kulutuspisteisiin. Aurinkovoimalat pimeällä ja tuulivoimalat tyynellä ovat helppo tapaus, jos vain puuttuvaa tuotantoa korvataan. Sen sijaan tuotannon lisääminen kulutuspisteisiin voi edellyttää lisäkompensointikalustonkin lisäämistä jonnekin ja ehkä suuressakin mitassa.
Jujuhan tuossa on se että sähköverkon kannaltahan tuo paikallinen syöttö näkyy kuormituksen kenevemisenä. Käytännössähän se yksittäinen laitos ei kovin ihmeellistä tehoa verkkoon pysty syöttämään, mutta kun niitä on ympäri verkkoa paljon, eikä siten aiheuta kuormitusta mihinkään, mutta keventää koko verkon kuormaa joka puolelta.
Mä olen kyllä vakuuttunut siitä että teknisesti tuo on parempi ratkaisu.. Sitä en tiedä onko se liiketaloudellisesti sitä.
Eihän se välttämättä näy, jos tarkoitus on liittää virtuaalinen sähkövarasto säätötarkoituksiin. Tuolloin ei voi lähteä oletuksesta, että verkonosassa on automaattisesti kulutusta enemmän kuin mitä akuista syötetään säätötarkoituksissa tai jopa päivän sisäisille sähköenergiamarkkinoille.
Siis tämähän lähti noista muuntohäviöistä ja mahdollisesta muuntopiirin ylikuormituksesta.. Voidaan lähteä siitä oletuksesta että ainaan keskimäärin tuo ei ole ainakaan huonompi muuntohäviöiden suhteen kuin esim keskijännitteeseen kytketty reservivoima, ja edelleen todennäköisesti tuota akustosta syöttöä ei tule samaan aikaan kuin on paljon pakallisverkossa aurinkosähkön tuottoa.. Tosin käytännössä mikään raja ei ylity siinä yhden muuntajan alla, koska verkkoyhtiö ei yksinkertaisesti anna lupaa lisätä sine enempää tuotantoa kuin mitä se kestää.
Jos puhe oli muunnosten määrästä ja häviöistä, niin muunnosten määrillä ja häviöillä on merkitystä, silloin kun puhutaan muunnosten määrästä ja häviöistä. Voisi jopa sanoa että pointti oli muunnosten määrässä ja häviöissä.
Kaiketi erot taajuudessa jäykässä verkossa ovat suhteellisen pieniä.
Jos eivät ole, ei voida puhua jäykästä verkosta, kaiketi.
Miten tuollaiseen oletukseen voi päätyä tai lähteä siitä?
FYI
Päivän Helsingin sanomissa on kerrottu Elisan vastaavasta palvelusta, mutta artikkelin kirjoittaja jätti kertomatta monta asiaa ja vaikea verrata esim Teravoiman pakettin. Seuraavat tiedot kerrottiin:
Kapasiteetti 15kWh lataustehoa Elisan etäohjauspalvelulla
Kuukauden osamaksuhinta 49,90 eur eli noin 600 eur vuodessa
Kymmenessä vuodessa yhteensä 6 000 euroa elleivät nosta hintoja inflaation tai korkojen tai laskutuslisän takia....
Sopimuksen pituus 10 vuotta
Asennustyö maksoi 2 000 euroa.
Talon vuosikulutus kWh ?
Sähkön siirtohinnan huomiointi ?
HS artikkeli kertoi "lokakuussa kWh markkinahinnan keskiarvo 8,7 senttiä ja Asiakkaan hinta 5,1 senttiä eli kulutusvaikutus 3,6 senttiä. Artikkelissa arvioitu sähköhinnan säästö 500 eur vuodessa. Elisan laskelman mukaan kulutusvaikutuksen pitäisi tuoda kuukaudessa keskimäärin noin 17 euron säästö."
Talvi toki tulematta vielä, joten laskelma muuttuu. Mitä mielikuvia / kokemuksia Elisan akkupakettipalvelusta?
Nimim. tänään mennyt sähköä 15 kWh per ensimmäiset 9h ....
Päivän Helsingin sanomissa on kerrottu Elisan vastaavasta palvelusta, mutta artikkelin kirjoittaja jätti kertomatta monta asiaa ja vaikea verrata esim Teravoiman pakettin. Seuraavat tiedot kerrottiin:
Kapasiteetti 15kWh lataustehoa Elisan etäohjauspalvelulla
Kuukauden osamaksuhinta 49,90 eur eli noin 600 eur vuodessa
Kymmenessä vuodessa yhteensä 6 000 euroa elleivät nosta hintoja inflaation tai korkojen tai laskutuslisän takia....
Sopimuksen pituus 10 vuotta
Asennustyö maksoi 2 000 euroa.
Talon vuosikulutus kWh ?
Sähkön siirtohinnan huomiointi ?
HS artikkeli kertoi "lokakuussa kWh markkinahinnan keskiarvo 8,7 senttiä ja Asiakkaan hinta 5,1 senttiä eli kulutusvaikutus 3,6 senttiä. Artikkelissa arvioitu sähköhinnan säästö 500 eur vuodessa. Elisan laskelman mukaan kulutusvaikutuksen pitäisi tuoda kuukaudessa keskimäärin noin 17 euron säästö."
Talvi toki tulematta vielä, joten laskelma muuttuu. Mitä mielikuvia / kokemuksia Elisan akkupakettipalvelusta?
Nimim. tänään mennyt sähköä 15 kWh per ensimmäiset 9h ....
No tuon systeemin toiminnan kannalta niillä muuntajilla ei ole merkitystä, mutta tietysti jokaisen muuntajan läpi meneminen tuottaa oman häviönsä.
No kyllä se taajuus on aivan täsmälleen sama kaikkialla verkossa, se yksinkertaisesti ei voi olla osassa verkkoa eri. Tuo oli siis kevennyksenä heitetty.
Jos mietitään tyypillisiä tilanteita kun akkujärjestelmälle on tarvetta, eli esim tehovajetta.. Käytännössähän tämä tapahtuu silloin kun tuotantoa on niukasti, eli se aurinkoinen kesäpäivä ei ole sellainen hetki, jolloin siinä muuntajan alla on kulutusta keskijännitteestä pienjännitteeseen, jota tuo akkusähkö vain avustaa, eli muuntajan häviö pienenee kun tehoa siirretään vähemmän.
Toinen tarvehetki on verkon ylituotanto, eli taas todennäköisesti tilanne jolloin ne paikalliset aurinkopaneelit tuuppaavat täysillä, jolloin se energia ei koskaan ehdi edes menemään muuntajan läpi.
Tilanne jossa tuo akku lisää muuntajan rasitusta on talvella, kovalla pakkasella, yöllä, kun akkuja ladataan edullisemmalla sähköllä, samalla kun taloja ja varaajia lämmitetään. Muuntajan kumuloituvaa häviötä tuokaan ei lisää, koska päivällä se sähkö todennäköisesti puretaan samalla kun naapuritaloissa on kulutusta, eli se on pois päivän muuntohäviöstä. Katastrofia tuokaan kulutus ei tuo, koska muuntajan alle ei myydä enempää tehoa mitä se hanskaa, ja todennäköisesti akkuoperaattori on saanut alennusta siirtohinnoistaan koska on valmis joustamaan jos muuntaja yhkaa ylikuormittua.
Tietysti jäljelle jää tilanteita kun verkkoon pitää syöttää energiaa, eikä se paikallisverkko sitä tarvitse, mutta nuo eivät ole kuitenkaan niitä tavallisia tilanteita, jolloin keskiarvo kääntyy säästöksi.
Kiinteistöön asennetun akkujärjestelmän käyttö kiinteistön oman tuotannon puskuroimiseen tai sen oman kulutusjouston tukemiseen on sähköjärjestelmän kannalta aika ongelmatonta.
Sen sijaan TV:n kaavailema osallistuminen säätömarkkinoille tai laajemman kulutusjouston mahdollistajaksi voi potentiaalisesti aiheuttaa laajalti sovellettuna suuriakin ongelmia sähköverkon stabiilisuudelle, vaikka järjestelmää ohjattaisiin keskitetysti, mutta vain energia- ja tehotaseen näkökulmasta.
Sen sijaan TV:n kaavailema osallistuminen säätömarkkinoille tai laajemman kulutusjouston mahdollistajaksi voi potentiaalisesti aiheuttaa laajalti sovellettuna suuriakin ongelmia sähköverkon stabiilisuudelle, vaikka järjestelmää ohjattaisiin keskitetysti, mutta vain energia- ja tehotaseen näkökulmasta.
230 - 1000 VAC, yleensä. Ts. pienjännite, muttei välttämättä 230.
Niin, puhe oli kuitenkin häviöistä, jolloin parempi paikka on keskijänniteverkko.
Normitilanteessa on. Keksitkö milloin ei ole? Keksitkö mikä relevanssi tällä on reservimarkkinoihin?
Nyt mietit vain kuluttajasähkön osuutta.
Mitä tapahtuu kun 75% sähkön kulutuksesta mikä menee tämän kuluttajien käytön ulkopuolelle on täydellä kuormalla, ja OL3 irtoaa täydellä teholla verkosta, ja akut ovat mukana taajuusreservimarkkinoilla?
Onko silloin jakeluverkon perällä edelleen kokonaisoptimaalisin paikka akuillle sähköverkossa? Tekevätkö siis keskijännite tai korkeajänniteverkkoon liittyvät akustot ison virheen? Onko kukaan kertonut heille?
Eli jokatapauksessa sinne tulee muuntohäviö, oli se akusto kytketty pj verkkoon tai muuntajalla kj verkkoon.
Tietysti jos verkko on jakautunut se voi olla eri tahdissa, mutta eipä tuolla yksittäisellä, pj akustolla silloin merkitystä ole.
No sama kai se on jos OL3 verran pudotetaan pj verkossa kuormaa, tai lisätään kj verkkoon tuottoa?
Käytännössähän tuollaista tehoa ei muutenkaan saada mistään yksittäisestä paikasta vaan se kumuloituu sieltä täältä.
Eikä tietenkään siitä mitään varsinaista haittaa ole että varavoima työnnetään kj verkkoon, mutta mielestäni hyötysuhteen kannalta on tehokkaampaa työntää se suoraan suoraan pj muuntajan jälkeen, jossa se kulutuskin on.
Riippuu mihin se teho päätyy.
Keskimäärin kj verkosta käsin muunnoksia on yksi vähemmän, eikö?
75% kulutuksesta on muuta kuin kuluttajien.
Resonanssitilanteessa hetkellisesti myös, ja sitäkin varten taajuusreserviä on olemassa.
Häiriötallenteiden plotteja voi katsoa netistä, historiallisista suurhäiriöistä.
Hirttäydyt nyt oletukseen, että kaikki kulutus olisi pienjänniteverkossa, vaan kun ei ole.
Eihän kaiken kulutuksen tarvitse olla siellä pj verkossa, mutta riittää että se riittävä tehon käytön vähennys tulee sieltä pj verkoista.. tai sitten tilanteen vaatiessa se tehon syöttö tulee sieltä pj verkosta, häviöiden kannalta jos tuolla ei sitten ole merkitystä,
Miksi? Niin kauan kuin akuilla vain pienennetään kulutusta vähenee muuntajan läpi menevä sähkö ja häviöt. Siis se akku syöttää siihen 400 V verkkoon missä on, jolloin sieltä pääverkosta riittää sinne 75% suurkulutukseen.
Elisan akusta on oma topikki
Sen verran että osamaksu on koroton 10v joka Elisan ratkaisussa on halpa
Niin, jos tilanne on se että siellä on sitä vähennettävää kulutusta riittävästi, ja reservituote on sopiva.
Esim aurinkoisena kesäpäivänä tuskin näin on.
Pointti vain nyt oli että kuluttajaliittymät eivät ole voimajärjestelmän keskellä eikä kaikki kulutus päädy sinne. Jos puhtaasti teknisesti valitaan sijoituspaikka, se on toinen.
Ei enempää, ei vähempää.
Eikös TV:n yksi tarkoitus reservimarkkinoiden yms rinnalla ollut osallistua sähkäverkon stabiloimiseen (alueittain) ja mm tarvittaessa alueittain saarekekäytön ylläpitämiseen (poikkeustilanteessa jos aluelle syöttävät linjat esim myrsyn seurauksena katkeaa). Jos nopea yhteys, niin ei mikään ongelma kompensoida loistehoja ja tukea heikkoa verkon osaa, jota uhkaa epästabiilisuus.
Ei niitä aurinkopaneleita niin paljoa ole ja samassa verkossa on myös yrityksiä, joilla jäähdytystä, kylmäkoneita jne. Tuskin ihan helposti alkaa virta kulkemaan 400 V verkosta muuntajan läpi ja meneehän se sinnekin, jos niin erikoinen tilanne olisi.
Tarkoitin enemmän että kuluttajakulutus on sangen pientä, suhteessa, kun samaan aikaan esim. teollisuudessa voi linjat käydä täysillä.
Epäilemättä jos gigawatteja työnnetään akuista verkkoon päin, ei se mitenkään kaikki voi pysyä pienjännitepuolella, aina, kaikissa tilanteissa, mikä oli vähän niinkuin koko pointti.
Ymmärsin kyllä, mutta kai aina 400 V verkossa kulutusta on yli GW ja hyvin harvoin on tarvetta läheskään GW:n suuruiselle tajuuskorjaukselle. OL3:n tippumiselle on omat suojauksensa. Ei kai ne näitä samoja ole?
Siinähän sitä onkin työsarkaa ja keskusteltavaa siirto-operaattorin kanssa (jos kerran kotitalouksista on tarkoitus syöttää varatehoa pimeänä olevaan saarekkeeseen) ...
No gigawatitiluokan reservitehoa TV kuitenkin aikoo tarjota.
Ja kyllä se äkkiä tarve tulee, kun tuulta ja aurinkoa liitetään verkkoon gigawattikaupalla.
Yhtä kaikki, ei voimalaitoksiakaan liitetä pj-verkkoon, vaikka siellä olisi kulutusta. Ei edes hajautettua vaikkapa tuulituotantoa. Sama juttu.
Joo ja "hieman" tullee haasteita myös töiden ja varsinkin raivaustöiden jne organisointiin.
Ei ole aivan helppo rasti, enkä oikein näe miksi verkkoyhtiö olisi lainkaan halukas ottamaan käenpoikasen pesään jakamaan pottiaan... Akkujukka perustelee kustannussäästöllä, mutta eiväthän verkkoyhtiöt halua säästää kustannuksia, vaan tienata.
Toisaalta ne voimalaitokset ovat yleensä yksittäisiä isoja laitoksia, joita ei siten edes voi liittää pj verkkoon.. Tai ainakin siellä verkossa olisi ihan järjettömät virrat.
Ja vaikka tuollaisenen yli GW tehon häipyminen verkosta on kyllä mahdollista, niin ei verkossa kuitenkaan ole GW tehoisia kuormia.. Sen sijaan gigawatti kapasiteettia saadaan kyllä toteutettua miljoonalla kilowatin tehoisella akulla.
Tietysti jos se 1GW tehon tarve tulee aurinkoisena kesäpäivänä, jolloin omakotitaloalueen aurinkopaneelit työntävät jo verkkoon päin koko paikallisverkon teholla, niin silloin tuossa verkossa olevat akustot eivät voi myydä sitä säätövoimaa. Sanoisin kuitenkin että tuollainen paikallisverkko on poikkeuksellinen, eikä tullaiseen verkkoon edes saa lupaa asentaa lisää tuotantoa.. Tai tuollaisen akun ehkä saa, mutta siihen tulee sitten jokin rajoitus verkkoyhtiön kanssa sovitusti.
Käytännössähän se TV:n myyntituote kuitenkin on todennäköisesti se hienosäätö jota tehdään päivän mittaan edestakaisin, sellaiseenhan tuo akku soveltuu aivan erinomaisesti, kun se pystyy tarvittaessa myös ottamaan verkosta ylitehoa poispäin.
Kai ne teknisesti voisi liittää, kyllä pj verkkoon saa megawattien liittymiä. Ei vaan järkeä.
Onhan niitä rutiinisti 3 x 1250A ja 3 x 2000A tms jättiliittymiä. Tällaisen kaapelointi tuotantokohteeseen vaatisi järjettömät neliöt.
Aivan samaan tapaan gigawatti akkua vaatii pj verkossa järjettömät neliöt, ne neliöt vaan on valmiina, jo. Silti jatkoa ajatellen tuokin potentiaalinen teho olisi paljon fiksumpi saada sieltä pois ja parempaan paikkaan.
Eikai yksittäisiä, mutta kyllä vaikka paperi, kemian ja terästeollisuus yhteensä on koko ajan yli tuon.
Eikai saa rajoittaa tehoa, tästähän ollut suukopua. Kyllä liittymään pitää saada lisätä nimellistehon verran molempiin suuntiin.
Mutta tarjota ei reservimarkkinoille saa jos ei kykene sitten toimittamaan, tai tulee sanktiota.
Sanoisin kyllä kaikki reservituotteet. Nopea säätö voi olla hienosäätöä, mutta isoilla tehoilla pelataan, potentiaalisesti.
Ei gigawatti+ enää ole mitään hienosäätöä, meidän kokonaisuudessa.
Mistä raaka-aineet vuokrataan?
Kaivosyhtiöltä vai ko. maan omistajalta? Vai joltain rikastamolta?
Taitaa olla aivan uutta toimintamallia, näille yhtiöille, jotka ovat sieltä konservatiivisemmasta päästä, yleisesti.
Pitää otta huomioon että näissä jutuissa mitä kerrotaan julkisuuteen on kyse uskottavuuden luomisesta, niin mahdollisille asiakkaille kuin sijoittajille joita nyt tarvitaan mukaan rahoittamaan tätä.
Ne ensimmäiset referenssilaitteet varmaan onnistuu helposti mutta sen jälkeen tarvitsee rahan liikkua suuntaan ja toiseen.
Kyllähän lentokoneitakin vuokrataan, mutta ei se ihan niin ole että joku vaan sen antaa toiselle ja vuokranmaksulappua perään.
Kyllä siellä melkoiset vakuudet ja järjestelyt on takana.
Kyllä puhe on ollut 100000 laitteistosta, jotka ovat välillä valmiina lähtöön ja välillä jo laivassa matkalla. Ovat kyllä olleet matkalla jo useamman vuoden, mutta kestäähän tuo merimatka joskus, kuten kävi Odysseuksella, näitä sattuu.
Lentokoneen vuokraaminen on hieman eri juttu, valmis tuote kyseessä.
Kukaan kaiketi vuokraa bauksiittia, vaan valmista tuotetta.
Esimerkki hinnoittelusta:
Akkusähkösopimus - M
Tämä sopimustyyppi on suunnattu omakotitaloissa asuville kotitalouksille.
- Kuukausimaksu 20€/kk
- Ostosähkö 4c/kWh
- Toistaiseksi voimassa oleva sopimus
- Akun koko vähintään 100 kWh
- Ei asennusmaksuja
- Ei enää erillistä laskua sähkönsiirrosta
Nyt voit kilpailuttaa sähkönsiirtosi
TeraVoiman akkusähkösopimus on viimein täällä! Kilpailuta sähkönsiirtosi ja säätä rahaa sähkölaskuissa. Ota yhteyttä!teravoima.fi
Akkusähkösopimukset ovat niin kutsuttua BaaS-liiketoimintaa (Battery-as-a-Service). Akkuja ei siis myydä, vaan käyttäjät maksavat tarvitsemistaan palveluista vain tarpeensa mukaan. Kotiakut tarjoavat niin kuluttajille kuin muillekin sähköverkon osapuolille erityisiä ja kohdennettuja palveluja. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki osapuolet saavat kustannustehokkaan ratkaisun käyttöönsä ilman huolia akun toiminnasta, takuista tai kierrätysvelvoitteista.
En kyllä mokomaan liekkaan itseäni kytkisi.
Luukku
Vakionaama
Ollanhan sitä Elenian ja Carunan lieassa nytkin, hyvä se on, jos on useampia taluttajia, saa valita.
En näe tuossa varsinaista riskiä kuluttajalle, juurikaan, koska vaikka pajatso kaatuisi niin kaikki on mahdollista palautta ennalleen - paitsi mahdollisen jälkiverovelvoitteen sähköveroista jne, jos tulkinta ei kohtaa verottajan kanssa, mutta summanahan tämä on rajallinen vaikka menisi korkojen kera.
Sijoittajalle riski on todellinen, nimittäin menettää rahansa. En näe tuossa oikein mitään sellaista kulmaa, jolla se voisi tuottaa muuta kuin turskaa, pidemmän päälle.
Euroshopperi
Aktiivinen jäsen
”Akkusähkösopimukset ovat niin kutsuttua BaaS-liiketoimintaa (Battery-as-a-Service). Akkuja ei siis myydä, vaan käyttäjät maksavat tarvitsemistaan palveluista vain tarpeensa mukaan. Kotiakut tarjoavat niin kuluttajille kuin muillekin sähköverkon osapuolille erityisiä ja kohdennettuja palveluja. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki osapuolet saavat kustannustehokkaan ratkaisun käyttöönsä ilman huolia akun toiminnasta, takuista tai kierrätysvelvoitteista.”
Tuo kohta vähän särähti silmään. Pitääköhän tässä sitten varautua, että sopimukseen alkaakin ilmentyä kaikkea muuta maksullista, mitä tuosta akusta saattaa seurata. Huoltovarmuusmaksu katkoja varten. Paneleiden latausmaksu akkuun ylituotannolle. Sähköauton DC maksut ja AC tehon korotusmaksu ja mitä nyt kaikkea tuosta saa revittyä irti. Sopimuksen ilmaannuttua pitää varmaan viedä sopivaan lakitoimistoon perattavaksi, että onko kaikki sanat ensinnäkin mukana ja muu sisältö, että miten se sovittuu arkijärkeen.
Tuo kohta vähän särähti silmään. Pitääköhän tässä sitten varautua, että sopimukseen alkaakin ilmentyä kaikkea muuta maksullista, mitä tuosta akusta saattaa seurata. Huoltovarmuusmaksu katkoja varten. Paneleiden latausmaksu akkuun ylituotannolle. Sähköauton DC maksut ja AC tehon korotusmaksu ja mitä nyt kaikkea tuosta saa revittyä irti. Sopimuksen ilmaannuttua pitää varmaan viedä sopivaan lakitoimistoon perattavaksi, että onko kaikki sanat ensinnäkin mukana ja muu sisältö, että miten se sovittuu arkijärkeen.
Meikäläiselle tulossa etäkartoitus tällä viikolla, eli Whatsapp-videopuhelu. Olisin kyllä halunnut ihan "oikean" kartoituksen, mutta kai täällä perämetsässä on niin vähän jonottajia että ei maksa vaivaa ilmaantua paikalle. No homma ainakin etenee jotenkin, kahtotaan että miten.
- Tila