Kiitos infosta. Sanoitkin sen ehkä jo jossain aikaisemmin. Yritän olla unohtamatta. Odotan mielenkiinnolla. Tarkoittaa kuitenkin reippaasti yli 100 akkua kuukaudessa niin luulis lukevan jo lehdissäkin jos asennustohina alkaa.
Teravoima tarjoamaan kotiakkua kuukausimaksulla
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
- Tila
Muiden lupaukset ovat luonteeltaan erilaisia.
On luvattu tietty ennustettu tuottoarvio, johon ei sitouduta mitenkään, ja josta otetaan aina siivu itselle. Tässä ei koskaan voi tulla rajoittamatonta tappiota.
Sen sijaan TV:n lupauksen kustannuksella ei ole mitään varsinaista ylärajaa. 4c per kWh voi tuottaa vaikka miten paljon turskaa.
Kyllähän se lataus tapahtuisi pienemmällä häviöllä jos sen tekisi TV akusta DC sähköllä auton akkuun, mutta käytännössä se DC laturi on itsessään kalliimpi laite, eikä se ole samalla tavalla universaali kuin AC. On paljon ladattavia autoja joita ei voi DC ladata, tai töpseli on eri standardia.
Ne kotiin ac linjaan asennettavat dc laturitkaan ei hyötysuhteeltaan ole sen parempia kuin auton sisäisetkään laturit, tosin hukkaenergian hyödyntäminen on potentiaalisesti helpompaa. En oikein tiedä mikä niiden dc latureiden pointti on.. Kenties jos alla on auto jossa on ac lataus hidas, saa sen latauksen tehtyä nopeammin tuollaisella dc laturilla...
Tosin onhan tuo mahdollista että joillain markkinoilla on myynnissä sähköautoja joissa ei ole autossa ac laturia, vaan jos oman latausaseman laittaa, niin pitää olla sitten dc asema. Ei tuokaan nyt ihan mahdottoman typerältä ajatukselta kuulosta.
Ne kotiin ac linjaan asennettavat dc laturitkaan ei hyötysuhteeltaan ole sen parempia kuin auton sisäisetkään laturit, tosin hukkaenergian hyödyntäminen on potentiaalisesti helpompaa. En oikein tiedä mikä niiden dc latureiden pointti on.. Kenties jos alla on auto jossa on ac lataus hidas, saa sen latauksen tehtyä nopeammin tuollaisella dc laturilla...
Tosin onhan tuo mahdollista että joillain markkinoilla on myynnissä sähköautoja joissa ei ole autossa ac laturia, vaan jos oman latausaseman laittaa, niin pitää olla sitten dc asema. Ei tuokaan nyt ihan mahdottoman typerältä ajatukselta kuulosta.
Jos olisi sama jännite niin eihän se edes latautuisi. Jännite ero synnytetään tavalla tai toisella niin, että virta saadaan liikkelle. DC-muunnoksissa häviöt ovat aina pienempiä kuin AC:lla koska jännitettä muunnetaan vähemmän ja paljon yksinkertaisemmin. Erityisesti alaspäin muunnos olisi tosi hyvällä hyötysuhteella, mutta autossa lienee jännite suurempi kuin TV-akussa, joten ilmeisesti jännitettä tarvitsee kumminkin nostaa ladatessa.
Salamalla ei akkua pysty lataamaan. Sen energia on liian pieni. Vaikka salaman energia sinällään on riittävän suuri, niin se energia menee lähes kokonaan salamakanavan avoinna pitämiseen. Lataamiseen jäisi vain hetkellisesti iso virta, joka pitäisi varastoida esim. kondensaattoriin ja siitä sitten muuntaa akkuun sopivaksi jännitteeksi. Luotettava tietolähde kertoo, että "Salaman iskukohdan energialla yhden watin led-lamppu palaisi noin neljä kuukautta." Mikä tarkoittaa alle 3 kWh.
Aika organisaatio täytyy olla jo kuljetusten ja asennusten kanssa, vaikka laskisi joulukuun mukaan, niin 20 asennuspäivää per kk, puhutaan 7 asennuksesta joka arkipäivä.
Espejot
Hyperaktiivi
Laskin samaa että rahan täytyy liikkua ennen kuin yksikään kWh liikkuu. Sanoisin että epärealistinen suunitelma paksumallekin lompakolle.Aika organisaatio täytyy olla jo kuljetusten ja asennusten kanssa, vaikka laskisi joulukuun mukaan, niin 20 asennuspäivää per kk, puhutaan 7 asennuksesta joka arkipäivä.
Lieneekö todellisuudessa juuri missään käytännössä auton DC-laturia, joka ottaisi tehonsa muuna kuin kolmivaiheisena AC:nä verkosta, ainakaan Suomessa? Onhan moisista kirjoiteltu, mutta jos on käytettäviessä riittävän tehokas verkkovirta (esimerkiksi oma keskijännitemuuntaja laturiasemalle), sähkön välittäminen (ajoittain hieman latautuvien ja purkautuvien) akkupuskureiden kautta verottaa hyötysuhdetta monin verroin siihen nähden, mikä on pieni ero suoraan DC-lähteestä tehonsa ottavan DC-laturin ja vastaavan AC-verkosta ottavan laturin hyötysuhteiden välillä. Joka tapauksessa tasasähkökin on hankittava jostakin ja jos se tulee verkosta puskuriakkuun, tuon piirin hyötysuhde ei ole ainakaan parempi kuin sähköauton DC-laturin suoraan verkosta syötettynä. Jos sähkö tulee paneeleista, silloinhan ne kannattaisi kytkeä suoraan DC:nä auton DC-laturiin tai ainakin ladata mahdollista puskuriakkua suoraan DC-laturilla. Verkkoinvertteri ainakin vie pohjan suoran DC-latauksen eduista, kun sähkön vielä muunnetaan AC:ksi paneeleiden jälkeen.
Tässä TV konseptissahan paneelit kytketään TV:n akkusysteemiin DC muodossa samoin kuin auton akkukin. Ei siis ole muunnosta AC:lle välttämättä lainkaan.
Juu ei ole, näin olen tuon myös käsittänyt, miksi haalia turhaan häviöitä.
Kait tuosta jotain kirjoitettua vahvistustakin löytyy.
Espejot
Hyperaktiivi
TV systeemistä ei taida olla dokumentaatioita ollenkaan joten asian voi käsittää miten vaan... pätee kyllä kaikkiin muihinkin toimijoihin. Viittaa siihen että tilanne elää tyliin kuoret pysyy samana mutta sisuksesta on evoluutioversioita. Sama juttu soppareiden kanssa, uskon että niissäkin tapahtuu elämistä ihan jo sen takia että ollaan uuden äärellä. Aika sitten näyttää mitä ihmiset saa. Mutta kyllä markinatalous pitää huolen omistaan.
Totta, ja jos jännite-ero on väärään suuntaan, akku purkautuu.
Voisi jopa että jännitteen tulee olla juuri sopiva. Tai juuri oikea. Mitä näitä synonyymejä vielä olisi?
Miksi, perustele?
Oletko kuullut muuntajasta, ikinä? Onko sitä yksinkertaisempaa tapaa?
Miksi hyötysuhde olisi erityisen hyvä ts parempi alaspäin? Puhutaan kuitenkin pitkälti 90-95% pohjoispuolesta.
Ja ennenkaikkea, onko 4c kWh hinnalla lopulta asialla mitään väliä? Ts mikä on DC-laturin TMA?
3 kWh liian pieni? Sopiva johdatin ja impedanssisovitus, niin kunnon ukkosella hyvin saa täyteen.
Tuosta on tehty dokumenttielokuvakin, melko tunnettu.
Fiksua investoida tonneja laturiin, että saa senttejä säästöä...
Keskimäärin sähkis käyttää kai 300 kWh / kk, Suomessa, keskimääräisillä ajoilla.
Jos kaiken lataisi DC latauksella, säästöä tulisi äärimmillään esim 5% ts 15 kWh / kk ts 60c / kk.
TMA olisi silloin joku 140 vuotta, jos laturin saisi tonnilla.
Fiksua?
Toisinpäin, saman "säästön" saa asentamalla yhden 50e lisä PV-panelin, ja jää vielä puolet yli, koska netotus.
300 kWh x 12kk x 5%
TV-mallissa siis.
Se oli minun arvio häviön deltasta.
Kun kuitenkin hyvät AC-DC -muuntimet operoivat yli 90% hyötysuhteella, ei siihen jää valtavan isoa potentiaalista eroa.
Mutta jos sovitaan että DC-DC -muunnos on 10% parempi hyötysuhde, mitä se ei kokonaisuus huomioiden varmasti ole koska iso osa vuodesta energia tulee kuitenkin AC-verkosta, niin silti se muuttaa tilanteen 70 vuoden TMA:han ja yhden 50e PV-lisäpaneelin investointiin rinnakkaiskustannuksena.
Yksittäisistä luvuista voidaan keskustella, ja varmasti ilmaantuu joku taksikuski jolla oma erityinen käyttötarve, mutta keskimäärin suuruusluokka on tuo.
Pointti on että hommassa ei ole mitään järkeä ainakaan hyötysuhteella perustellen. Eikä ole monessa muussakaan asiassa ml MLP jne kun sähkö ilmaista. Senkun vaan lämmittää lattiaa sähkövastusmatolla, helpompi asentaakin eikä vuoda.
Ylipäätänsä ilmainen sähkö johtaa liki kaikilla energiainvestoinneilla päättömän pitkiin TMA-lukuihin vs. ko investoidun laitteiston odotettu elinkaari. Jopa PV-paneelit ovat tuskin uusasennuksena kannattavat.
Itse ainakin ajattelen tämän halvan sähkön ajan vain väliaikaiseksi eikä vaikuta niin kauheesti muihin tekemisiin, ehkä vähän antaa siimaa kuinka nopeasti jotain muuta tekisi. Ehkä se ensimmäinen akkukaapin sopimuskausi (5v) vois mennä edullisella sähköllä ja sitten voi olla jo uudet tuulet.
Viimeksi muokattu:
Niin, se vaan hankaloittaa pitkäjänteistä suunnittelua.
Itse en ainakaan suunnittelisi energiaratkaisua ilmaisen sähkön varaan. En näe että se voi kestää investointien jakson ts vaikka vuosikymmenen ajan missään tapauksessa, vaikka Jukka mitä puhuisi.
Tässä oli joku laskenut säästöjä auki ihan euroina.
Kyllähän noi ovat isoja lukuja, luvattua säästöä.
Lainattu siis TV-keskustelupalstalta.
Omat luvut samat, mutta 3-4x kertaiset.
Elikä taloon rakennetaan kaksisuuntainen DC-sähköverkko ja sille oma kulutus-/tuottomittaristo? Tuon kun näkisi ...
Nyt on vissiin mennyt jotain ohi
Akustossa on oma invertteri jossa liitännät paneeleille. Suoraan TV invertteriin liittäminen tietty vaatii että PV kenttä on tuon TV patterikentän välittömässä läheisyydessä.
Jos paneelikenttä on talon katolla ja patterikaappi asennetaan tontin kulmaan 100m päähän talosta, niin ei silloin vedetä DC kaapelointeja tontin läpi.
Tulipa muuten mieleen johdannaisuuksia sähköalan suosituksiin joita tämä Teravoima case voi tuoda.
+ Keskuksen napit voi olla maksimi mitä keskukselle on sallittu - enää ei verkkoyhtiöllä ole siihen sanavaltaa
+ Sähköasennussuositusten mukaan verkkoyhtiö sanelee mitkä standardit verkkoon kytkettävän laitteen on täytettävä - no nyt verkkoyhtiön rajapintana on TV akkukaappi joka nuo täyttää.
+ PV asennuksista ei tarvitse tehdä ilmoitusta verkkoyhtiölle eikä myynnistä erillistä sopparia
+ TV voi laatia omat käyttöehdot, jotka voivat erota verkkoyhtiön ehdoista
Off Topiccina tuli mieleen että jos sähkökalusteissa on pistokeliitännät, jakorasiat rakennettu että plug 'n play pistokeliitoksin, sekä myös keskuksen päässä on pistokeliitännät johon ne kaapleoidaan. Johdonsuojat ladotaan ja kytketään pikaliittimin niin onko kiinteistön sähköistys silloin verrattavissa jatkojohdoilla toteutettuun ratkaisuun? Voisko tälläinen lähestymistapa mullistaa koko alan?
+ Keskuksen napit voi olla maksimi mitä keskukselle on sallittu - enää ei verkkoyhtiöllä ole siihen sanavaltaa
+ Sähköasennussuositusten mukaan verkkoyhtiö sanelee mitkä standardit verkkoon kytkettävän laitteen on täytettävä - no nyt verkkoyhtiön rajapintana on TV akkukaappi joka nuo täyttää.
+ PV asennuksista ei tarvitse tehdä ilmoitusta verkkoyhtiölle eikä myynnistä erillistä sopparia
+ TV voi laatia omat käyttöehdot, jotka voivat erota verkkoyhtiön ehdoista
Off Topiccina tuli mieleen että jos sähkökalusteissa on pistokeliitännät, jakorasiat rakennettu että plug 'n play pistokeliitoksin, sekä myös keskuksen päässä on pistokeliitännät johon ne kaapleoidaan. Johdonsuojat ladotaan ja kytketään pikaliittimin niin onko kiinteistön sähköistys silloin verrattavissa jatkojohdoilla toteutettuun ratkaisuun? Voisko tälläinen lähestymistapa mullistaa koko alan?
Ja muutoinkin tehty periaatteella, joka sattuu TV:n invertteriin sopimaan. Monesti menisi paneeleiden sähköistys kokonaan uusiksi (jos vaikka perustuu MPPT-mikroinverttereihin).
Se on varmaa että akustossa on invertteri. Sillä se pukkaa sähköä akusta valtakunnanverkkooon ja kuluttajalle. Mutta akun lataaminen paneeleilla voidaan ohjata suoraan MPPT:stä akkuun. Samaan tapaa siis kuin 12V mökkijärjestelmissä tapahtuu. MPPT kun on se laite, joka kykenee tekemään paneelin tuottamasta satunnaisesta sähköenergiasta akkukelpoista. MPPT siis muuntaa aurinkosähkön halutulle tasajännitteelle. Tätä tasajännitettä voi käyttää sekä invertteri, että akku jopa samanaikaisesti. Luultavasti päiväasaikaan sähkö kuitenkin menisi aika suoraan sinne akkuun ja sitten illansuussa akusta invertteriin.
MPPT on varsinaisesti algoritmi, jolla maksimoidaan paneelien tuotto - koska ne ovat hyvin epälineaarisia teholähteitä.
Sen tekisi tässä tapauksessa kaiketi/arvatenkin DC-DC muunnin, jonka muuntosuhdetta tai aivan tarkasti syöttövirtaa ohjataan mainitulla MPPT-algoritmillä.
Samaan tapaan mikroissa MPPT ohjaa DC-AC muunnosta.
Kukaan ei tiedä miten TV asian on toteuttanut tai tuskin on vielä edes toteutttanut, joitain hyvin epämääräisiä tiedonmuruja on annettu. Tietääkö Jukkakaan vielä vai lausuuko lonkalta? 50-60 lienee oikea vastaus.
Viimeksi muokattu:
Eikös Jukka maininnut 1000VDC tuen?
Kyllä sellainen jännite nätisti sata metriä (maa)kaapelissa kulkisi, jos halutaan lähteä kaapeloimaan? Muttei välttämättä (aina) tarkoituksenmukaista.
PV sesonkina varmaan menee kuitenkin suurin osa verkkoon varsinkin jos on TV:kin suosittelema 'Katot täyteen' suunnitteluperiaate ollu PV kentässä.
Kiinteistön kulutushan ei periaatteessa tuon akun myötä pitäisi isosti muuttua, jotain lisäystä varmaan hiukan tulee kun on 'halpaa' sähköö.
Normi mm. mcmk ei tuohon kelpaa.
Sitten kun akku ensin ladattu täyteen PV-sähköllä, oletan?
100kWh kuitenkin vie aikansa ladata täyteen, mikäli ei aivan tolkuton kenttä.
PV-sesonkinahan tässä TV:n hommassa olisi jopa järkeä kun asiakas maksaa paneelit jne, jos myisivät netotetun sähkön takaisin pienellä esim 2c per kWh marginaalilla tms ja asiakkaallekin tämä olisi aimo hyvä diili. Silloin saisivat edes jotain. Nyt heille jää tod näk häviötkin maksettavaksi, mikäli ymmärsin netotuksen oikein.
Kelluvana ei välttämättä, mutta keskeltä maadoitettuna taitaa jokainen markkinoilla oleva mcmk käydä kyllä.
Jos pitää olla kelluva - mitä emme tiedä kun speksejä ei julki - niin silloin toki sopivaa kaapelia, mitä löytyy Onniselta kelalla.
Varmaan ulkona kantoa löytyy helpomminkin ja nimenomaan maasta, mutta sisäasennuksissa moni betonirakenne ei ole mitoitettu noin koville kuormille, olettaisin.
Se on vain yksi eka 'one shot' (ei merkitystä), talouden kulutushan sen loppupeleissä ratkaisee mitä sinne päivittäin mahtuu...
Taisi kyllä olla viimesimmässä standardissa ihan kiellettyjen listalla, muistaakseni...
Ei ole laatta mitoitettu tuollaiselle pistekuormalle, ei. Vaatii betonirakenteelta vastaava vahvistusta kun takan sijoituksella on. Vaikka autotallissa on laskettu auton kuormalle kantavuus, mutta se jakautuu paljon suuremmalle alalle.
Myös käyttäjien suunnitelmat rintsikan kellariin asentamisesta ovat aika kuolleita ideoita ja kuvastaa ei osata ajatella minkälaisen tilan 100+ kwh akusto vie, sekä vielä pohjan kantavuus että 1000kg/m2
Espejot
Hyperaktiivi
Mellä taidettiin korvata styroksi finfoamilla ja extraraudoitusta takan alle mutta jo rappusten kohdalla betonimehet naurekeli että raudoitus kestää pansarivaununkin. Pihamaalla 80mm laatta kestää kuormauton kun siellä on mursketta alla.
Pistekuormasta... eikö se ole sama onko akusto 20 kWh tai 100 kWh koska saman korkuisia pömpelitä nämä about on, pinta-ala vain kasvaa? Vai kuinka monta kennoa noissa on päällekäin?
100kWh palavaa akustoa asuinrakenuksiin kun täällä ollaan huolissaan pienemistäkin asioista. Mielenkiintoista on nähdä mieten paloturvalisuus on TV halinassa, palokatko jne osastointimääräykset. Ottasin ehkä ulkopuolisen tarkastajan koska jos paska osuu tuuletimeen niin TV ei kassa riitä kovin pitkälle. Itse kun näitä tekee niin oma lupa ja oma moka mutta palvelukonsepti tuo lisähaateita vastuunjakoon. Haltija - kuka se muuten TV kohdalla on? - on aina vastuussa asenuksesta. Summasumarum, nämä 100 kWh akustot ei ole tarkoitettu todellakaan jokaiseen tölliin.
Viimeksi muokattu:
Eiköhän ne tule akkuräkkiin, joka vastaava kuin servereille tarkoitetut, mutta tukevampaa tekoa.
Yksi 15kWh moduuli mitoiltaan 75cm x 45cm x 30cm painoa tyhjällä kotelolla 35kg, akkukenno n.5,5kg/kpl x 16 = 88kg ja päälle BMS, kaapelit yms n.130kg yhteensä
Näitä 7kpl päällekkäin ollaan n.900kg ja räkki n.200-250kg eli 1100-1200kg on neliön alalle painoa
Espejot
Hyperaktiivi
Eli laitamalla auton renkaat alle riittää sama kuorman kesto kun autoa varten
Mutta onhan sitä välillä tarkoitus purkaakin??
Onko? En tiedä varmaksi.
Ainakin ST-käsikirja 40 vielä tällainen mainitaan ihan vaihtoehtona, "toiminnallinen maadoitus". Josko sen jälkeen kielletty, minun kirja 2021 painosta.
Eli laitamalla auton renkaat alle riittää sama kuorman kesto kun autoa varten
Kyllä kun renkaat auton verran erillään?
Varmaan joku lisälaatta tms ajaa saman yksinkertaisemmin.
No tämä.
Kunnallisen palotarkastajan käynti ei edes paljoa maksa, tosin ei se mitään vastuitakaan poista, mutta tuleepa ainakin tärkeimmät seikat huomioitua.
100t kohdetta niin 10-15 miljoonalla selviää, jos menee rutiinikäynnillä ja asiat kunnossa, per tarkastuskausi.
- Tila