Eipä ole tullut vielä tuota tarvetta vastaan. Docusignilla tai Visma signilla olen joskus jotain allekirjoittanut. Viranomaiselle en ole viime aikoina lähettänyt kuin veroilmoituksia, ne hoituu omaverossa ilman digitaalista allekirjoitusta.
Hitto näitä tsaarinaikaisia tarpeita tehdä lomakkeita ja allekirjoitella niitä. Kas kun ei vielä pidä vahasinettiä sulatella papereihin. Kyllä sähköisen asioinnin pitää perustua tunnistautumiseen, jos asian luonne sitä välttämättä edellyttää.
Hightrust.id:n kanssa aktivointi näköjään onnistuu näköjään useampaa vuottakin myöhemmin ilman kortinlukijaakin tuon samaisen apin avulla. Ainakin Suomi.fi näkyy hyväksyvän tunnistuksen sen jälkeen apilla henkilökorttia näyttämättä puhelimen omalla autentikoinnilla (mikä saattaa olla sen jälkeen helpompi kuin mobiilivarmenteen käyttö, jos on esimerkiksi ottanut biometrisen tunnistuksen käyttöön).
Ihmetyttää vaan, että minkä ihmeen takia tätä julkista hallintoa on poskettomasti ja tarvitaan näitä tunniste- ym. juttuja. Nämähän on kaikki viimeisten aikojen aikana kehitettyjä hallinnon systeemeitä, joita ei ennen vanhaan voinut edes ajatella kehitettävän, kun ei ollut sähköisiä tunnisteita. Hallituksen pitäisi rankalla kädellä karsia nykyisiä hallintokupletteja, jolloin ei tarvittaisi yleensäkään tätä hillitöntä nettirumbaa.
Taidat unohtaa ajan, kun joka ikiseen virastoon piti erikseen jonottaa, hakea kaiken maailman todistuksia sieltä ja täältä ja sitten lopuksi jännittää, riittikö pumaskakasa viimeisessä virastossa. Kaikki kaavakkeet piti allekirjoittaa kunkin viraston virkamiehen vahtiessa. Päivä jos toinenkin kului rattoisasti virastosta toiseen kiiruhtaessa.
Tuo video edellä on hyvä karrikatyyri siitä, mitä tarkoitin. Maksuijen kohdalla ei niin suurta ongelmaa ollutkaan aikana, kun joka nurkassa oli pankin konttori tai postilaatikko eikä tarvittu postimerkkejäkään laskun maksatuksen vahvistamiseen. Riitti, kun haki pinon kunkin instanssin maksunosoituskuoria konttorista silloin tällöin.
Itsellä vielä 90-luvun lopussa/2000-luvun alussa niin, että piti saada HSL:n opiskelijakortti. Koululta oli viralliset lomakkeet loppu, niin olivat ottaneet mustavalkokopiota. No siihen kouluista nimi ja metrolla Itäkeskukseen (ei tainnut onnistua oikein muualla). Sitten jonottelua, jonka jälkeen "tässä paperit, kuvat ja muut". Ei käy, lomake on väärän värinen. Ei auttanut pullikointi. Eikun sitten seuraavana päivänä takaisin koululle oikeanvärisen lomakkeen kanssa ja sitten takaisin Itäkeskukseen.
Noo.. Elisa on ehkä päässyt tälle tasolle siinä mitä nykyään jaellaan, ainakin valokuitupuolella ne toivat meille Huawein operaattorimallistoa johon varmaan on kaikki valmiina, mutta miten mahtaa olla vanhemman laitekannan kanssa. Itse jouduin aikoinaan vaihtamaan ADSL-purkin etähallintasalasanan - Elisa harrasti Pitäjänmäen tilojensa katuosoitteita hallintasalasanoina ja se oli vähän liian yleisessä tiedossa ja purkki oli ihme solmussa turhan usein kun sen kanssa yriteltiin jotain.
Tässä omassa tapauksessa on maistraatin holhoustoimeen lähetettävät vuositilit. Tuohon ei ole vielä kunnollista sähköistä asiointia tehty ja nyt kun Purra niitä saksiaan heiluttelee, leikataan myös DVV:n budjeteista => tuskin ihan heti tuollaista oikeaa digiasiointia on tulossakaan.
No juu, DVV:ssäkin on useampi kerros ja siellä ihan ytimessä on nuo sähköiset sertit yms. asiat, edes VTJ ei ole noin tiukka.
Koirarekisteristä en osaa sanoa, mutta omasta mielestäni asuntoyhtiöiden omistusosuuksien rekisteröinti valtion pitämään tietokantaan on varsin perusteltu hanke ja eräänlainen häntä jo aikaisemmin tapahtuneelle. Homma alkoi jo ties miten kauan sitten kiinteistöjen lainhuudatuksista ja kiinteistörekistereiden muodostamisesta (kaupungeissa taisi sillä itsellään olla vielä jossakin vaiheessa rinnakkainen toteutus?). Osakkeiden hallinta on jo sähköistetty (kylläkin tätä nykyä pankeille ja vastaaville kaupallisille toimijoille). Asunto-osakkeiden paperisiin osakekirjoihin liittyvä byrokratia nimen omaan on ollut kaikkinensa kinkkinen ja turhantuntuinen ruljanssi ja mennyt vaikeaksi, kun osakekirja on tuhoutunut tai hävinnyt (eikä ihmisten kyky ja mahdollisuudet pitää huolto tällaisista rahanarvoisista dokumenteista ole ainakaan parantunut).
Tuota vaikeuttanee, että tilanteet vaihtelevat eikä DVV:lle toimitettavia selvityksiä ole kailta osin säädetty tehtäväksi yrityskirjanpidolta edellytettävällä kurilla. DVV on sikäli tiukka, että eivät esimerkiksi suostu lukemaan mitään asiakkaan toimittamaa elektronista tietovälinettä, joilla selvityksiä voisi lähettää. Turvapostit toisaalta toimivat ja niitä käytetään niin kuin pitäisikin. Toisin on varsin monien muiden virallisten ja vastuullisten instanssien kohdalla Suomessa. Verottajan systeemit ovat myös varsin hyvät, mutta juuri esillä olevan kaltaisten asioiden hoitaminen on ollut melko retuperällä (ja juuri näissä sähköistä asiointia kaipaisi käytännössä eniten).
Olisi kyllä mukava edelleen käydä esim. pörssiosakkeilla kauppaa kiikuttamalla papereita tai soittelemalla meklarille. Edelleen taitaa olla "asuntolaina"-pankkia vaihdettaessa, että fyysiset panttikirjat pitää kiikuttaa. Tai se uusi pankki lähtee niitä noutamaan ja laittaa omaan holviinsa. Aivan turhaa touhua.
Meillä pyörähti OKT-projekti 2010 ja siinä yhteydessä otettiin noita kiinnityksiä kahdessa erässä, joista ekat oli vielä ihan paperia, mutta jälkimmäiset oli jo PDF-muodossa.
Eikös panttikirjat digitalisoitu jo vuosia sitten?
www.maanmittauslaitos.fi
www.nordea.fi
Tuossa ohjeessa viitataan kiinteistön panttaamiseen ja luonnolisesti tuo voi olla sähköinen, kun kerran kiinteistörekisteri on kaikessa taustalla. Sen sijaan asunto-osakkeen panttaamisen tapauksessa on aivan viime aikoihin asti pitänyt viitata itse osakekirjaan ja tietenkin tuonkin on ollut pakko seurata pantin haltijan perässä.Eikös panttikirjat digitalisoitu jo vuosia sitten?
Mitä sähköinen panttikirja tarkoittaa?
Voihan se tietysti olla, että osa on vielä paperisina.
e: Nordean mukaan paperisia ei enää voi käyttää vakuutena:
Pankin kiinteistöjen panttikirjat muuttuvat sähköisiksi
Pankilla vakuutena olevat kiinteistöjen panttikirjat muuttuvat sähköisiksi
Miten hankit ajokortin tai passin aikanaan? Monille ajokortin hankinta on taas edessä viimeistään 6v kuluttua.
Muutos on meneillään ja rekisteriviranomaiselle on osakekirjojen rekisteröinnin ja paperisten mitätöinnin puolesta luokkaa melkein vuoden jono. Niin pitkälle homma on kuitenkin edennyt, että asuntokauppaa ei voi enää tehdä ennen kuin ao. rekisteröinti on tehty. Viranomainen lupaa kiirehtiä rekisteröintiä pakottavissa tilanteissa. Muita on edelleenkin kehotettu vitkastelemaan rekisteröintianomuksen teossa. Saa nähdä, miten valtiontalouden säästöt puraisevat tähänkin.
Väittäisin, että kyse ei niinkään ole nykyteknologiasta sinällään, vaan siitä, että globaalissa mielessä suuri osa internetiin osallistuvista operaattoreista ei välitä hoitaa sitä osaa verkkohyökkäysten torjunnasta ja erityisesta palvelunestohyökkäysten mahdollistamisesta, mitä muut eivät voi torjua kuin "purkkavirityksin". Tämä ei siis koske Suomesa, mutta niin kauan kuin asenteet ovat tällaisia, aivan riippumatta teknologiasta hyvää luotettavuutta ei saada aikaan.
On muistettava, että tämä heikosti hoidettu verkko on tuulipukukansalle palvelun julkisivun lähestymiseen tarkoitettu julkinen verkko jota ei bisneksissä juuri muuhun käytetä.
Sentään on purkkavirityksiä. Monissa muissa asioissa kuin tietoverkoissa ei ole niitäkään. Kauanko sitä viron kaapelia korjattiin ja se hajosi ihan itsekseen. Kaasuputkia vielä vaikeampi korjata tai uudelleen reitittää. Eikä siihen kummosta operaatiota tarvita että tollaisia tuhotaan. Jotain kiinalaista proomua tai sukeltajaa. Ja näköjään kiinnijääminen lähes mahdotonta.
Suomi.fi lienee sikäli onnellisessa asemassa, että pääosa liikenteestä on peräisin Suomesta ja taitavat lisäksi olla suurelta osin "potkaistu liikkeelle" sopimuksen tehneiden organisaatioiden verkoista. Tuo antaa mahdollisuuden priorisointiin eri yhteydenottajien välillä ja kehittynyt palomuurikin pystyy avustamaan hyökkäysten torjunnassa. Suomen operaattorit ilmeisesti pitävät parempaa kuria myös pakettien lähtöosoitteista kuin maailmalla keskivertona ja tekevät yhteistyötä esimerkiksi juuri suomi.fi:n kanssa, mikä helpottaa asioita. Tietenkin suomi.fi:llä on tavanomainen web-palvelukin, mutta työn hidastuminen ei ole vastaavalla tavalla kriittistä kansalaisten kannalta.
www.hs.fi
Aktivointi onnistuu kyllä ilman kortinlukijaa mobiiliohjelmiston kautta. https://hightrust.id/helpcenter/hightrust-id-digilompakon-kayttoonoton-valmistelut/
)Nuo ohjeet tosiaan antavat hiukan ylimalkaisen kuvan siitä, miten aktivoinnin saa suoritetuksi käytännössä älykännykällä eivätkä palauteviestitkään vaikuta kovin valaisevilta. Loppujen lopuksi homma toimii kuitenkin yksinkertaisemmin kuin uskoisikaan. Homman toiminnan näkee vasta, kun yrittää käyttää tunnistautumista, minkä jälkeen voi tilata myös sähköpostitse suoritettavan deaktivoinnin ("revocation") tunnistetiedot, jos tällaista sattuisi tarvitsemaan. Hightrust on myös helpompi käyttää kuin henkilökortti perusmuodossaan, koska pin-koodeja ei tarvitse muistaa, eikä korttia käyttötilanteessa lukea, jos on asettanut biometrisen tunnisteen (kuten sormenjäljen tai kasvokuvan) käyttöön ja kortin rfid:n yksilöinti hoidetaan vaihtoehtona olevan kerttakäyttö-QR-koodin kuvaamisen avulla mobiilin kameralla. Perusmuotoinen henkilökortin perusprotokollan käyttö asianomaisiin tarkoituksiin on myös mahdollista, jolloin käytetään mobiilin rfid-lukijaa.Aktivointi onnistuu kyllä ilman kortinlukijaa mobiiliohjelmiston kautta. https://hightrust.id/helpcenter/hightrust-id-digilompakon-kayttoonoton-valmistelut/
Itsellä tosin aktivointi ei onnistunut noilla ohjeilla, vaikka minulla on tallessa kirjeessä tullut aktivointitunnusluku. Kun aktivoinnin päätteeksi kortin laittaa puhelimen NFC-lukijaa vasten, vihreä merkkivalo vaan vilahtaa ja heti tulee virheilmotus "Jokin meni pieleen, koeta uudelleen". Täytynee käydä tilaamassa poliisilta uusi aktivointitunnusluku (maksaa 23€
www.is.fi
Asuntoyhtiöiden asunnot pitää rekisteröidä ja sen on isännöitsijät jo hoitaneet. Sen jälkeen jokaisen asunto-osakkeen omistajan pitää rekisteröidä oma omistuksensa. Meillä isä kuoli aikoinaan ja me 6 siskosta olemme äidin kanssa omistamassa kämppää. Jokaisen meistä pitää erikseen rekisteröidä oma osuus. Soitin maanmittaushallitukseen ja sanoi, että on todella pitkät jonot, eikä kannata lähettää nyt rekisteröitäväksi mitään uusia juttuja. Virkailija sanoi, että menee monta vuotta ennen kuin saavat nykyiset omistukset rekisteröityä.