Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kuparisulfaatti olisi liukoista. Reagoiduttuaan betonin kanssa muuttuu kuparikarbonaatiksi joka sitten pysyy siellä katollakin.
Tiilikaton pesu ja pinnoitus
- Viestiketjun aloittaja Espejot
- Aloituspäivämäärä
haraldh
Vakionaama
Heitin tuossa katoille Motox Puhallussoodaa, 10 l sanko 29,90 €. Sammaleet meni ruskeiksi päivässä. Jännityksellä odotan valuuko ruskeus katon alareunaan asti, katto oli vähän niljakas niin harjalta käsin heitin leikkilapiolla vaan. Kai se sooda valuu sitten kun sataa...
Husky
Hyperaktiivi
Meinaat siis että Biocomp ei oikein toimi sammaleenpoistossa? Vai lähinnä tuo vesistöongelma?
Jos nyt jatketaan tuosta soodasta, niin se kyllä ihan oikeasti toimii, mutta sitä on laitettava aika paljon. Joka paikkaan niin että näyttää kuin olisi huurteessa. Mahdollisimman tiheäverkkoinen iso keittiösiivilä on ihan ok työkalu. Katon ei tarvitse olla märkä, mutta tuo alkaa vaikuttaa vasta kastuessaan. Toki olisi hyvä, että ihan heti ei tule sellaista rankkasadetta joka huuhtoo kaiken pois.
Itse käytin tätä, muualtakin saa ja ehkä halvemmallakin? https://www.puuilo.fi/nordblast-puhallussooda-25kg
Itse käytin tätä, muualtakin saa ja ehkä halvemmallakin? https://www.puuilo.fi/nordblast-puhallussooda-25kg
Vai vahvistaako niitä korjaamalla alkavia vaurioita? Kemiallisessa mielessä luulisi olevan enemmänkin näin päin betonikattotiilien tapauksessa.
Tuohon ilmiöön/väitteeseen olisi mielenkiintoista tutustua syvemmin. On toki tunnettua, että soodan kaltainen alkaalinen aine voi reagoida piipitoisten kivimateriaalien kanssa sitä turvottaen ja potentiaalisesti halkeamisvaaraa aiheuttaen, eli betonissa käytetyllä kiviaineksella on mahdollisten haittojen ilmaantumiselle huomattavaa merkitystä. Yleensä alkaalinen aines suojelee sementtiä ja etenkin raudoitusta (jollaista toki kattotiilissä ei ole).
Jos vaikka aloittaa kysymällä tekoälyltä "Does sodium carbonate weaken old concrete?" niin saa jotain vastauksia.
Tuolla tavoin ei oikein saa selvyyttä tässä esillä olevaan kysymykseen (sillä julkaisut liittyvät lähinnä betonin kovettumisen nopeuttamiseen lisäämällä natriumkarbonaattia betoniaineisten joukkoon sekoitusvaiheessa). Löysin yhden tutkimusabstraktin, jossa oli upotettu betonisia sauvoja toisaalta 5% natriumkarbonaattiliuokseen ja toisaalta 5% natriumkloridiliuokseen runsaaksi kolmeksi vuodeksi. Natriumkarbonaatin todettiin aiheuttaneen betonipinnan hilseilyä syntyneiden kemiallisten reaktioiden seurauksena. Kyseessä on kuitenkin valtaisan aggressiivinen testi verrattuna siihen, että sammalta yritetään tuhota pinnoitetun kattotiilen pinnalta, josta muutama sade vie suolan mukanaan minkä ohella itse suolakaan ei ole hygroskooppista ja pysy kosteana sadejaksojen välillä.
Jotkin maalit tietenkin (etenkin perinteiset öljymaalit) ovat herkkiä alkaalisille liuoksille ja voivat vaurioitua tai ainakin pehmetä, joten tuota asiaa olisi perusteltua selvittää enemmän.