Vs: todellinen ottoteho
Esitteessähän luvataan Sanyo 93:lle minimiottotehoksi sama 250 W sekä lämmitys- että jäähdytyskäytössä. Lämmityksellä en ole vielä ihan tarkkaa kohtaa hoksannut, missä tehoissa mennään pienimmillään yhtäjaksoisella käynnillä. Jossakin 300 W yläpuolella se kuitenkin on. Mutta jäähdytyksellä pystyin kesällä ihan varmuudella toteamaan, että ottoteho 250 W pitää paikkansa, laite kävi tällöin jatkuvaa käyntiä.
Ja näissäkin em. lukemissa on siis puhaltimet sun muut mukana, eli tuo 250 W minimi jäähdytyksellä pitää sisällään laitteen koko kulutuksen, ei ainoastaan kompressorin. Olisi ihan mielenkiintoista tietää, paljonko nelitieventtiilin kela nappaa tehoa, sehän on lämmitysmoodissa vetäneenä ja nostaa näinollen lämmityskäytön minimitehoa. Noh, tuskin se enempää kuin 5-10 wattia ottaa...
VesA sanoi:
Esitteessähän luvataan Sanyo 93:lle minimiottotehoksi sama 250 W sekä lämmitys- että jäähdytyskäytössä. Lämmityksellä en ole vielä ihan tarkkaa kohtaa hoksannut, missä tehoissa mennään pienimmillään yhtäjaksoisella käynnillä. Jossakin 300 W yläpuolella se kuitenkin on. Mutta jäähdytyksellä pystyin kesällä ihan varmuudella toteamaan, että ottoteho 250 W pitää paikkansa, laite kävi tällöin jatkuvaa käyntiä.
Ja näissäkin em. lukemissa on siis puhaltimet sun muut mukana, eli tuo 250 W minimi jäähdytyksellä pitää sisällään laitteen koko kulutuksen, ei ainoastaan kompressorin. Olisi ihan mielenkiintoista tietää, paljonko nelitieventtiilin kela nappaa tehoa, sehän on lämmitysmoodissa vetäneenä ja nostaa näinollen lämmityskäytön minimitehoa. Noh, tuskin se enempää kuin 5-10 wattia ottaa...
J
Joppe112
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #43
Vs: todellinen ottoteho
Ottakaapas muuten kaverit semmoinen pikku juttu huomioon kun noita kirjauksia teette ILPon minimikäynnistä, että kylmäaineen lämpötila on riippuvainen sisäyksikön puhaltimen nopeudesta. Jos haette todellista alinta minimitehoa, niin sisäyksikön puhallus kannattaa asettaa manuaalille + max puhallus päälle. Tämä takaa parhaiten sen, että kylmäainetta yritetään puristaa mahdollisimman vähän (= min kierrokset kompuralle).
Ruuvaamalla sitten sisälämpötilan pyyntiä ylös ja alas on varmaan mahdollista todentaa minimitehot melko laajalla skaalalla ulkolämpötilan leudommassa haarukassa tällä testillä.
Ottakaapas muuten kaverit semmoinen pikku juttu huomioon kun noita kirjauksia teette ILPon minimikäynnistä, että kylmäaineen lämpötila on riippuvainen sisäyksikön puhaltimen nopeudesta. Jos haette todellista alinta minimitehoa, niin sisäyksikön puhallus kannattaa asettaa manuaalille + max puhallus päälle. Tämä takaa parhaiten sen, että kylmäainetta yritetään puristaa mahdollisimman vähän (= min kierrokset kompuralle).
Ruuvaamalla sitten sisälämpötilan pyyntiä ylös ja alas on varmaan mahdollista todentaa minimitehot melko laajalla skaalalla ulkolämpötilan leudommassa haarukassa tällä testillä.
Vs: todellinen ottoteho
Aivan, hyvä huomio!
Tuskinpa se ilpon äly tietää ottotehosta mitään, sille on kerrottu minimitaajuus jota invertterille sopii tarjota. Teho riippuu sitten painesuhteesta, joka saadaan minimoitua Jopen esittämällä keinolla.
Tässä tuleekin taas esille se moneen kertaan todettu seikka, että kylmäprosessin säätö ei ole niitä helpoimpia, niin monta fysiikan lakia taistelee toisiaan vastaan. Itse asiassa voi hyvinkin olla että valmistajien ilmoittama minimiteho on vaan teoreettinen minimi, käytännössä ulkoilman jäähtyminen pakottaa käyttämää isompia tehoja lauhtumispisteen saamiseksi tarpeeksi ylös.
Eli syyllinen käytännön mimitehon suuruuteen on suomalainen tapa eristää talot lämmönhukkaa vastaan! Jos siis haluat ajella ilpollasi valmistajan ilmoittamalla minimiteholla - eristä talosi "Epsanjan" malliin, niin että antotehon tarve riittää lämpimillä keleillä minimitaajuuden käyttöön!
Joppe112 sanoi:
Aivan, hyvä huomio!
Tuskinpa se ilpon äly tietää ottotehosta mitään, sille on kerrottu minimitaajuus jota invertterille sopii tarjota. Teho riippuu sitten painesuhteesta, joka saadaan minimoitua Jopen esittämällä keinolla.
Tässä tuleekin taas esille se moneen kertaan todettu seikka, että kylmäprosessin säätö ei ole niitä helpoimpia, niin monta fysiikan lakia taistelee toisiaan vastaan. Itse asiassa voi hyvinkin olla että valmistajien ilmoittama minimiteho on vaan teoreettinen minimi, käytännössä ulkoilman jäähtyminen pakottaa käyttämää isompia tehoja lauhtumispisteen saamiseksi tarpeeksi ylös.
Eli syyllinen käytännön mimitehon suuruuteen on suomalainen tapa eristää talot lämmönhukkaa vastaan! Jos siis haluat ajella ilpollasi valmistajan ilmoittamalla minimiteholla - eristä talosi "Epsanjan" malliin, niin että antotehon tarve riittää lämpimillä keleillä minimitaajuuden käyttöön!
P
pahhi
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #45
Vs: todellinen ottoteho
Mitsua en ainakaan saanut alle 400W:n mitenkään. Puhallusta kokeilin täysillä tai minimillä. Tosin kompura lähti käyntiin 200W:n teholla, ja nousi siitä noin vajaassa minuutissa 400W:iin. Voiko siis sanoa, että minimi ottoteho on 200W, vaikka sitä ei lämmityksen aikana käytettäisikään?
Mitsua en ainakaan saanut alle 400W:n mitenkään. Puhallusta kokeilin täysillä tai minimillä. Tosin kompura lähti käyntiin 200W:n teholla, ja nousi siitä noin vajaassa minuutissa 400W:iin. Voiko siis sanoa, että minimi ottoteho on 200W, vaikka sitä ei lämmityksen aikana käytettäisikään?
S
Seba
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #46
Vs: todellinen ottoteho
tet sanoi:Joppe112 sanoi:
Aivan, hyvä huomio!
Tuskinpa se ilpon äly tietää ottotehosta mitään, sille on kerrottu minimitaajuus jota invertterille sopii tarjota. Teho riippuu sitten painesuhteesta, joka saadaan minimoitua Jopen esittämällä keinolla.
Tässä tuleekin taas esille se moneen kertaan todettu seikka, että kylmäprosessin säätö ei ole niitä helpoimpia, niin monta fysiikan lakia taistelee toisiaan vastaan. Itse asiassa voi hyvinkin olla että valmistajien ilmoittama minimiteho on vaan teoreettinen minimi, käytännössä ulkoilman jäähtyminen pakottaa käyttämää isompia tehoja lauhtumispisteen saamiseksi tarpeeksi ylös.
Eli syyllinen käytännön mimitehon suuruuteen on suomalainen tapa eristää talot lämmönhukkaa vastaan! Jos siis haluat ajella ilpollasi valmistajan ilmoittamalla minimiteholla - eristä talosi "Epsanjan" malliin, niin että antotehon tarve riittää lämpimillä keleillä minimitaajuuden käyttöön!
Vs: todellinen ottoteho
Voihan se olla noinkin, ettei mainokset "valehtele" Espanjassa. Käytännössä kuitenkin elämme täällä.
Jotenkin ajattelen, että täällä esiteltävien brosyyrien pitäisi vastata sitä, miten laitteet käytännössä toimivat täällä. Luulisin lisäksi, että aika moni Ilppiä harkitseva lukee ensin tältä foorumilta, miten moinen vehje käytännössä toimii ja siinä mielessä tekemämme havainnot ovat merkityksellisiä ja karsivat vääriä oletuksia ja odotuksia. No kaiken kaikkiaan nämä Ilpit ovat kuitenkin sen verran tuore ilmiö, että kokemusta tässä varmaan hakevat niin käyttäjät kuin myyjätkin, joten kaikella tavoin avoin tieto luultavasti on vain hyödyksi sekä Ilpisteille, että niiden markkinoille.
Toisaalta olisi toivottavaa, että laitteiden säätöalue olisi mahdollisimman laaja, mutta kuitenkin on syytä muistaa, että katkokäyntialueella tarvittavat tehot ovat kyllä aika pieniä ja siitä syntyvä "häviö" säästöissä on pieni. Jos ajatellaan, että vain ilpin sisäyksikön puhallin pyörii läpi päivä, kustannus on kuitenkin vain 8-10 sentin luokkaa.
Jos kovin alaspainettu säätöalue aiheuttaa esim. em voiteluongelmia, on siitä mahdollisesti aiheutuva laitteen eliniän lyhentyminen huomattavasti suurempi murhe kuin hyvänkin COP:n taittuminen katkokäynnin takia. Todellisuudessa peli hyvien ja huonojen Ilppien välillä käydään jossakin 0 ... -15°C alueella, jossa syntyy suurimmat säästöt ja toisaalta vuoden keskimääräinen COP, joka jonkun konkarin mukaan on jossakin 2 - 2,5 välillä.
Voihan se olla noinkin, ettei mainokset "valehtele" Espanjassa. Käytännössä kuitenkin elämme täällä.
Jotenkin ajattelen, että täällä esiteltävien brosyyrien pitäisi vastata sitä, miten laitteet käytännössä toimivat täällä. Luulisin lisäksi, että aika moni Ilppiä harkitseva lukee ensin tältä foorumilta, miten moinen vehje käytännössä toimii ja siinä mielessä tekemämme havainnot ovat merkityksellisiä ja karsivat vääriä oletuksia ja odotuksia. No kaiken kaikkiaan nämä Ilpit ovat kuitenkin sen verran tuore ilmiö, että kokemusta tässä varmaan hakevat niin käyttäjät kuin myyjätkin, joten kaikella tavoin avoin tieto luultavasti on vain hyödyksi sekä Ilpisteille, että niiden markkinoille.
Toisaalta olisi toivottavaa, että laitteiden säätöalue olisi mahdollisimman laaja, mutta kuitenkin on syytä muistaa, että katkokäyntialueella tarvittavat tehot ovat kyllä aika pieniä ja siitä syntyvä "häviö" säästöissä on pieni. Jos ajatellaan, että vain ilpin sisäyksikön puhallin pyörii läpi päivä, kustannus on kuitenkin vain 8-10 sentin luokkaa.
Jos kovin alaspainettu säätöalue aiheuttaa esim. em voiteluongelmia, on siitä mahdollisesti aiheutuva laitteen eliniän lyhentyminen huomattavasti suurempi murhe kuin hyvänkin COP:n taittuminen katkokäynnin takia. Todellisuudessa peli hyvien ja huonojen Ilppien välillä käydään jossakin 0 ... -15°C alueella, jossa syntyy suurimmat säästöt ja toisaalta vuoden keskimääräinen COP, joka jonkun konkarin mukaan on jossakin 2 - 2,5 välillä.
Vs: todellinen ottoteho
Kaiken kaikkiaan voi varmasti todeta että kaikilla koneilla keväällä ja syksyllä tulee tilanteita jolloin inverteri on kuitenkin on/off kone. Se että sen huomaa käytännössä onkin jo melkein mitattava muutenhan sitä tuskin tavallinen tallaaja edes huomaa ja jos huomaakin niin entäs sitten?
Silloin kone on kuitenkin melko lämmin ja mitään mahdottomia kylmästartteja ei tule joten voi sinänsä olla melko turhanpäivästä ainakaan uuden koneen ostajan päätään vaivata mikä on minimi teho millä ILP pyörii.
Joppe112 viellä ehdotti että käyttää manuaalipuhallusta maksimilla mikä sinänsä on se ja sama koska sisäyksikön puhallin ei kuitenkaan pyöri maksimilla koska tehon pyynti on niin pieni
Muutaman prosentin säätöalueen lisäys ei mun mielestä ole juurikaan ILP:in valinnassa keskeinen asia. Toki on hyvä jos säätöaluetta riittää mutta ei sillä päätään kannata vaivata.
Kaiken kaikkiaan voi varmasti todeta että kaikilla koneilla keväällä ja syksyllä tulee tilanteita jolloin inverteri on kuitenkin on/off kone. Se että sen huomaa käytännössä onkin jo melkein mitattava muutenhan sitä tuskin tavallinen tallaaja edes huomaa ja jos huomaakin niin entäs sitten?
Silloin kone on kuitenkin melko lämmin ja mitään mahdottomia kylmästartteja ei tule joten voi sinänsä olla melko turhanpäivästä ainakaan uuden koneen ostajan päätään vaivata mikä on minimi teho millä ILP pyörii.
Joppe112 viellä ehdotti että käyttää manuaalipuhallusta maksimilla mikä sinänsä on se ja sama koska sisäyksikön puhallin ei kuitenkaan pyöri maksimilla koska tehon pyynti on niin pieni
Muutaman prosentin säätöalueen lisäys ei mun mielestä ole juurikaan ILP:in valinnassa keskeinen asia. Toki on hyvä jos säätöaluetta riittää mutta ei sillä päätään kannata vaivata.
Vs: todellinen ottoteho
Tuskinpa tuolla tosiaan hirmuisen suurta merkitystä on, mutta pieni on kuitenkin. Joka kerran kun kone pysähtyy, järjestelmän paine tasaantuu ja seuraavassa startissa taas paineen nostoon kuluu turhaa energiaa. Se siis huonontaa COP:ia, mutta sen vaikutus kokonaissäästöihin on kyllä varmaankin mitättömän pieni.
Kyllä se ainakin Sanyo-sukuisissa pyörii. Puhaltimen kierroksia rajoittaa kennolämpötila, ei tehopyynti. Kunhan paineet nousevat ja lauhdutin lämpenee,kyllä se puhallin suostuu pyörimään täysillä aivan hyvin. Talven kovilla pakkasilla on sitten eri juttu, silloin ei välttämättä lämpöä riitä niin paljon että maksimikierrokset olisivat mahdollisia.
edit:
Peruutetaanpa hiukan. Ainakaan nyt katkokäynnin aikana ei puhallin ehdi ottaa täysiä kierroksia, vaikka on asetettu käsin suurimmalle nopeudelle. Kyllä se melko koville kierroksille ehtii, mutta ei täysille. Aivan varmaa johtopäätöstä tästä ei voi tehdä, mutta on hyvin mahdollista että jatkuvan käynnin minimiteholla ei näilläkään keleillä saataisi täysiä kierroksia ulos. Mutta sinänsä Jopen ohje on aivan oikea - nopeimmalla puhallinasetuksella maksimoidaan kierrokset kulloisessakin ajotilanteessa, jolloin saadaan painesuhde pysymään minimissään ja ottoteho mahdollisimman alhaalla.
Kari sanoi:
Tuskinpa tuolla tosiaan hirmuisen suurta merkitystä on, mutta pieni on kuitenkin. Joka kerran kun kone pysähtyy, järjestelmän paine tasaantuu ja seuraavassa startissa taas paineen nostoon kuluu turhaa energiaa. Se siis huonontaa COP:ia, mutta sen vaikutus kokonaissäästöihin on kyllä varmaankin mitättömän pieni.
Kari sanoi:Joppe112 viellä ehdotti että käyttää manuaalipuhallusta maksimilla mikä sinänsä on se ja sama koska sisäyksikön puhallin ei kuitenkaan pyöri maksimilla koska tehon pyynti on niin pieni
Kyllä se ainakin Sanyo-sukuisissa pyörii. Puhaltimen kierroksia rajoittaa kennolämpötila, ei tehopyynti. Kunhan paineet nousevat ja lauhdutin lämpenee,
edit:
Peruutetaanpa hiukan. Ainakaan nyt katkokäynnin aikana ei puhallin ehdi ottaa täysiä kierroksia, vaikka on asetettu käsin suurimmalle nopeudelle. Kyllä se melko koville kierroksille ehtii, mutta ei täysille. Aivan varmaa johtopäätöstä tästä ei voi tehdä, mutta on hyvin mahdollista että jatkuvan käynnin minimiteholla ei näilläkään keleillä saataisi täysiä kierroksia ulos. Mutta sinänsä Jopen ohje on aivan oikea - nopeimmalla puhallinasetuksella maksimoidaan kierrokset kulloisessakin ajotilanteessa, jolloin saadaan painesuhde pysymään minimissään ja ottoteho mahdollisimman alhaalla.
J
Joppe112
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #50
Vs: todellinen ottoteho
Kyllä se on maahantuojan laiskuutta / välinpitämättömyyttä, jos ei tietoja päivitetä vastaamaan normaaleja pohjolan olosuhteita. Siitähän heille palkka käytännössä syntyy & maksetaan, että tiedot & tuote on oikea.
Ovatko säästöt liian pienet? Nyt viime yön Argo:n ajastimen käytön perusteella sähkön määrä väheni 7 kWh -> 3,5 kWh / vrk ja tn käyttöaikaa voi vieläkin veivata alaspäin näin +10 C:n keleillä ilman että mukavuus aamusta kärsii yhtään. 1 kk = 30 pv = 30 x 3,5 x 0,10 = 10,50 EUR sähkön paikallisella hinnalla. Ja 3 kk näitä kelejä tekee siis 30 EUR joko turhaan tai sitten ei. Kyllä sillä jo muutaman purkin vaikka ruskeaa jaffaa hankkii säästöissä jos ei muuta...
Tuo netistä lukemasi voiteluongelma alimmilla osatehoilla pitänee paikkansa, mutta sekin tuppaa enemmän kärjistymään pakkasella kuin nyt plussalla. Öljyn ja kylmäaineen toisiinsa sitoutuminen riippuu ulkolämpötiloista ja syväpakkasella on aina vaikeampi saada ne jähmeämmät öljypisarat takaisin kiertoon kompurassa ja -lle, koska kylmäaineen virtaus hiipuu olemattomaksi jo sinällään itse prosessista johtuen. Tähän sitten päälle se, että suurin massa kylmäaineesta öljyn kera on ja pysyy varastoituneena sinne sisäyksikköön... => Pakkasella kylmäkäynnistyksen riski on se todellinen uhka ja siksi osa uusista Nordic-malleista ei juurikaan starttaa kylmästä < -20 C:n keleissä ollenkaan. :-\
markusj sanoi:
Kyllä se on maahantuojan laiskuutta / välinpitämättömyyttä, jos ei tietoja päivitetä vastaamaan normaaleja pohjolan olosuhteita. Siitähän heille palkka käytännössä syntyy & maksetaan, että tiedot & tuote on oikea.
Ovatko säästöt liian pienet? Nyt viime yön Argo:n ajastimen käytön perusteella sähkön määrä väheni 7 kWh -> 3,5 kWh / vrk ja tn käyttöaikaa voi vieläkin veivata alaspäin näin +10 C:n keleillä ilman että mukavuus aamusta kärsii yhtään. 1 kk = 30 pv = 30 x 3,5 x 0,10 = 10,50 EUR sähkön paikallisella hinnalla. Ja 3 kk näitä kelejä tekee siis 30 EUR joko turhaan tai sitten ei. Kyllä sillä jo muutaman purkin vaikka ruskeaa jaffaa hankkii säästöissä jos ei muuta...
Tuo netistä lukemasi voiteluongelma alimmilla osatehoilla pitänee paikkansa, mutta sekin tuppaa enemmän kärjistymään pakkasella kuin nyt plussalla. Öljyn ja kylmäaineen toisiinsa sitoutuminen riippuu ulkolämpötiloista ja syväpakkasella on aina vaikeampi saada ne jähmeämmät öljypisarat takaisin kiertoon kompurassa ja -lle, koska kylmäaineen virtaus hiipuu olemattomaksi jo sinällään itse prosessista johtuen. Tähän sitten päälle se, että suurin massa kylmäaineesta öljyn kera on ja pysyy varastoituneena sinne sisäyksikköön... => Pakkasella kylmäkäynnistyksen riski on se todellinen uhka ja siksi osa uusista Nordic-malleista ei juurikaan starttaa kylmästä < -20 C:n keleissä ollenkaan. :-\
Vs: todellinen ottoteho
Hyvä, Hyvä!
Mukavaa että ajastinkäytölle löytyy muitakin kannattajia.
Turhaan se ILP työpäivinä päivällä kotona lämmittelee. Tuntia ennen töihin lähtöä voi surutta laittaa laitteen menemään pois päältä ja päälle voi ajastaa menemään samaan aikaan kun työpäivä päättyy.
LTO-koneen tai huippuimurinkin voi laittaa ajastimen perään jotta lämpöhukka sitä kauttakin olisi mahdollisimman pieni. <=Tehkööt näin sitten se joka uskaltaa ja aivan omalla vastuullaan.
Joppe112 sanoi:Ovatko säästöt liian pienet? Nyt viime yön Argo:n ajastimen käytön perusteella sähkön määrä väheni 7 kWh -> 3,5 kWh / vrk ja tn käyttöaikaa voi vieläkin veivata alaspäin näin +10 C:n keleillä ilman että mukavuus aamusta kärsii yhtään. 1 kk = 30 pv = 30 x 3,5 x 0,10 = 10,50 EUR sähkön paikallisella hinnalla. Ja 3 kk näitä kelejä tekee siis 30 EUR joko turhaan tai sitten ei. Kyllä sillä jo muutaman purkin vaikka ruskeaa jaffaa hankkii säästöissä jos ei muuta...
Hyvä, Hyvä!
Mukavaa että ajastinkäytölle löytyy muitakin kannattajia.
Turhaan se ILP työpäivinä päivällä kotona lämmittelee. Tuntia ennen töihin lähtöä voi surutta laittaa laitteen menemään pois päältä ja päälle voi ajastaa menemään samaan aikaan kun työpäivä päättyy.
LTO-koneen tai huippuimurinkin voi laittaa ajastimen perään jotta lämpöhukka sitä kauttakin olisi mahdollisimman pieni. <=Tehkööt näin sitten se joka uskaltaa ja aivan omalla vastuullaan.
P
pahhi
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #52
Vs: todellinen ottoteho
Täältäkin löytyy yksi kannattaja ILPI:n ajastinkäytölle. Ainakin Mitsulla säästöjä tulee jonkin verran, kun lämpötilan säädöstä tuntuu puuttuvan hystereesi kokonaan. Ilmanvaihtokonetta en kyllä uskalla laittaa ajastinkäytölle. Tämä olikin jo varmaan tiedossa.
Sellaisen huomion vaan tein, että pumpun prosyyrin kyljessä on maininta, että "Lämmitysteho perustuu sisälämpötilaan 21C ja ulkolämpötilaan 7C." Ei siis mihinkään korkeampiin Espanjan lämpötiloihin, vaan juurikin samoihin olosuhteisiin, joissa olen mittaria kytännyt. Mainittu lämmitysteho on 0,9kW - 5kW. Nyt kun todellinen ottoteho näyttää olevan vähintään 400W, niin lämmitysteho on 1,7kW - 5kW.
Täältäkin löytyy yksi kannattaja ILPI:n ajastinkäytölle. Ainakin Mitsulla säästöjä tulee jonkin verran, kun lämpötilan säädöstä tuntuu puuttuvan hystereesi kokonaan. Ilmanvaihtokonetta en kyllä uskalla laittaa ajastinkäytölle. Tämä olikin jo varmaan tiedossa.
tet sanoi:
Sellaisen huomion vaan tein, että pumpun prosyyrin kyljessä on maininta, että "Lämmitysteho perustuu sisälämpötilaan 21C ja ulkolämpötilaan 7C." Ei siis mihinkään korkeampiin Espanjan lämpötiloihin, vaan juurikin samoihin olosuhteisiin, joissa olen mittaria kytännyt. Mainittu lämmitysteho on 0,9kW - 5kW. Nyt kun todellinen ottoteho näyttää olevan vähintään 400W, niin lämmitysteho on 1,7kW - 5kW.
Vs: todellinen ottoteho
Niin no juu, kyllä tässä Sanyossakin tarkkaillaan ottovirtaa ja rajoitetaan kierroksia jos virta kasvaa niin suureksi että sulakkeen palaminen uhkaa. Mutta käytetäänkö virtamittaustietoa varsinaiseen säätöön, sitä hiukan epäilen.
Ja tulee muistaa että ottovirta ja kierrosluku eivät korreloi lineaarisesti - virran määrää kompuran kuormitus eli käytännössä kai lähinnä painesuhde.
Seba sanoi:
Niin no juu, kyllä tässä Sanyossakin tarkkaillaan ottovirtaa ja rajoitetaan kierroksia jos virta kasvaa niin suureksi että sulakkeen palaminen uhkaa. Mutta käytetäänkö virtamittaustietoa varsinaiseen säätöön, sitä hiukan epäilen.
Ja tulee muistaa että ottovirta ja kierrosluku eivät korreloi lineaarisesti - virran määrää kompuran kuormitus eli käytännössä kai lähinnä painesuhde.
J
jule-
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #55
Vs: todellinen ottoteho
Täällä laite katkokäynnillä , mutta kulutusta seuraavasti. Sisätuuletin pyörii "tauko-osuudella" nopeudella 1 , jolloin kulutus 57W.
Lämmityksen alkaessa tehonkulutus vakiintuu melko nopeasti 330W:tiin. Lämmityksen alkaessa myös puhallinnopeus nousee pyydettyyn nopeuteen 2.
Puhaltimen tehonkulutus nopeudella 2 on 65W (mitattu erikseen puhallusmoodiissa).
Täällä laite katkokäynnillä , mutta kulutusta seuraavasti. Sisätuuletin pyörii "tauko-osuudella" nopeudella 1 , jolloin kulutus 57W.
Lämmityksen alkaessa tehonkulutus vakiintuu melko nopeasti 330W:tiin. Lämmityksen alkaessa myös puhallinnopeus nousee pyydettyyn nopeuteen 2.
Puhaltimen tehonkulutus nopeudella 2 on 65W (mitattu erikseen puhallusmoodiissa).
N
Nemi
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #56
Vs: todellinen ottoteho
nyt testiä 24h takana
lepotilassa 54W
käydessään 460W
energian kulutus koko aikana 5,1kWh/24h
pumppuna daikin ja kämppänä noin 80m2 okt vm-76
tiedä sitten kohtuu vai paljon kokemusta vasta 1,5 vkon ajalta
modattu termit kohdilleen
nyt testiä 24h takana
lepotilassa 54W
käydessään 460W
energian kulutus koko aikana 5,1kWh/24h
pumppuna daikin ja kämppänä noin 80m2 okt vm-76
tiedä sitten kohtuu vai paljon kokemusta vasta 1,5 vkon ajalta
modattu termit kohdilleen
Vs: todellinen ottoteho
Varoitus, pilkunviilaaja iskee jälleen...
Siis energian kulutus koko aikana 5,1 kWh?
Nämä sähköiset suureet tuntuvat olevan monelle niin suuri mysteeri, että olen ajatellut kirjoitella jonkinlaisen pikku opastuksen tyyliin "sähkötekniikan alkeet ilpin tuunaajalle". Kunhan ehdin...
Nemi sanoi:
Varoitus, pilkunviilaaja iskee jälleen...Siis energian kulutus koko aikana 5,1 kWh?
Nämä sähköiset suureet tuntuvat olevan monelle niin suuri mysteeri, että olen ajatellut kirjoitella jonkinlaisen pikku opastuksen tyyliin "sähkötekniikan alkeet ilpin tuunaajalle". Kunhan ehdin...
J
JKK
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #58
Vs: todellinen ottoteho
Toshiba daiseikai RAS-10SAVP-ND alimmillaan pääsee jopa hieman alle 200W:n (pelkkä sisäyksikkö+ plasma ottaa n.40W). Tänä aamuna oli pirtti hieman kolean tuntuinen joten testasin HIPOWER- asetusta. Ottoteho pomppasi 1.6kWattiin josta lähti laskemaan ja sitten tuli lämmintä.
VesA sanoi:
Toshiba daiseikai RAS-10SAVP-ND alimmillaan pääsee jopa hieman alle 200W:n (pelkkä sisäyksikkö+ plasma ottaa n.40W). Tänä aamuna oli pirtti hieman kolean tuntuinen joten testasin HIPOWER- asetusta. Ottoteho pomppasi 1.6kWattiin josta lähti laskemaan ja sitten tuli lämmintä.
Vs: todellinen ottoteho
Mulla Daiseikai RAS-13:lla olen huomannut, että alin ottoteho (LIDL mittari) pyörii n. 165-170W tuntumassa. Kyllä kompura tuntuu aika hyvin pysyvän päällä tällöin. Harvemmin sammuu.
Kesällä jäähdytyksellä huomasin, että tulee on/off käyntiä jos ottoteho laskee alle yllämainitun.
Mulla Daiseikai RAS-13:lla olen huomannut, että alin ottoteho (LIDL mittari) pyörii n. 165-170W tuntumassa. Kyllä kompura tuntuu aika hyvin pysyvän päällä tällöin. Harvemmin sammuu.
Kesällä jäähdytyksellä huomasin, että tulee on/off käyntiä jos ottoteho laskee alle yllämainitun.
J
JKK
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #60
Vs: todellinen ottoteho
Joo, samaa tasoa on ennenkuin alkaa sammuilemaan.
Tosippa sanoi:
Joo, samaa tasoa on ennenkuin alkaa sammuilemaan.
P
pahhi
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #61
Vs: todellinen ottoteho
Oletko sattunut mittaamaan kuinka haaleaa lämmintä sisäyksikkö puhaltaa toimiessa minimi ottoteholla?
Mitsussa en ole nähnyt alle 30 asteen puhalluksia. Olisiko tämä jopa rajoitettu tiettyyn lämpöön vedontunteen estämiseksi?
Tosippa sanoi:
Oletko sattunut mittaamaan kuinka haaleaa lämmintä sisäyksikkö puhaltaa toimiessa minimi ottoteholla?
Mitsussa en ole nähnyt alle 30 asteen puhalluksia. Olisiko tämä jopa rajoitettu tiettyyn lämpöön vedontunteen estämiseksi?
Vs: todellinen ottoteho
Toshiba Daisekait näyttäisivät vievän alakierrosväännöissä voiton aika kirkaasti (alle 200W lukemilla).
Vain Ultimate Inverter pystyi laittamaan Daisekaille kampoihin, noin 200W lukemillaan.
Onko kellään kokemuksia uuden Mitsu FD:n ja uusien Panojen ExxGKEW, NExxGKE ja CExxGKE kyvyistä käydä minimitehoja? Ovatko niitä mitä esitteissä on luvattu vaiko jotain muuta?
Toshiba Daisekait näyttäisivät vievän alakierrosväännöissä voiton aika kirkaasti (alle 200W lukemilla).
Vain Ultimate Inverter pystyi laittamaan Daisekaille kampoihin, noin 200W lukemillaan.
Onko kellään kokemuksia uuden Mitsu FD:n ja uusien Panojen ExxGKEW, NExxGKE ja CExxGKE kyvyistä käydä minimitehoja? Ovatko niitä mitä esitteissä on luvattu vaiko jotain muuta?
Vs: todellinen ottoteho
Kannatan Jantin ajastintoimintoja - sekä ilppiin että LTO:n kanssa. Ei tyhjää torpan ilmoja/lämpöjä kannata ajaa taivaalle. IV-miehillähän on teknotaloissakin näitä "läsnäoloantureita", joilla voipi mm. valaistusta, lämpötila-ohjausta ja ilmanvaihtoa hoitaa.
Oma ras13n minimi ottovirraksi 1.8A pari talvea sitten eli rapiat 400w. Kannatan . Käytän itse varaavaa takkaa "ilp ajastimena" eli torppa puilla kuumaksi jolloin Ilp off tilaan otto puhaltimelle 25W. Hyvin tuo on säästänyt nollan vaiheilta 0n-off laitteena 25/400W. Keskiteho voi olla aika matalakin ?
Kannatan Jantin ajastintoimintoja - sekä ilppiin että LTO:n kanssa. Ei tyhjää torpan ilmoja/lämpöjä kannata ajaa taivaalle. IV-miehillähän on teknotaloissakin näitä "läsnäoloantureita", joilla voipi mm. valaistusta, lämpötila-ohjausta ja ilmanvaihtoa hoitaa.
Oma ras13n minimi ottovirraksi 1.8A pari talvea sitten eli rapiat 400w. Kannatan . Käytän itse varaavaa takkaa "ilp ajastimena" eli torppa puilla kuumaksi jolloin Ilp off tilaan otto puhaltimelle 25W. Hyvin tuo on säästänyt nollan vaiheilta 0n-off laitteena 25/400W. Keskiteho voi olla aika matalakin ?
W
warmari
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #64
Vs: todellinen ottoteho
itsellä sama peli nav-e ja kyllä kompura pyörii n. 180W ottoteholla, mitattu kahdella eri mittarilla.
itsellä sama peli nav-e ja kyllä kompura pyörii n. 180W ottoteholla, mitattu kahdella eri mittarilla.
P
pahhi
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #66
Vs: todellinen ottoteho
Nyt kun olen seuraillut ottotehoja ja puhalluslämpöjä, niin näyttää tosiaankin siltä, että puhalluslämpötilan laskiessa alle 30 asteen aletaan käymään katkokäyntiä. Tästä johtuen mitä pienempi puhallusteho, niin sitä pienemmille ottotehoille mennään.
pahhi sanoi:
Nyt kun olen seuraillut ottotehoja ja puhalluslämpöjä, niin näyttää tosiaankin siltä, että puhalluslämpötilan laskiessa alle 30 asteen aletaan käymään katkokäyntiä. Tästä johtuen mitä pienempi puhallusteho, niin sitä pienemmille ottotehoille mennään.
W
warmari
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #67
Vs: todellinen ottoteho
navissahan on kiinteä sähköasennus mutta mulla asennettu pistotulpalliseksi, ja siihen liidelin mittari väliin.
navissahan on kiinteä sähköasennus mutta mulla asennettu pistotulpalliseksi, ja siihen liidelin mittari väliin.
kakluuni
Aktiivinen jäsen
Vs: todellinen ottoteho
Mulla yläkerran Argo35:nen +12 asteessa hyrrää alimmillaan n.250W ottoteholla (tässä mukana puhallus ja sulanapitovastus). Alakerrassa oleva samanlainen laite +22C asteessa ei pääse alle 280W:n, enemmänkin pyörii lähellä 300W. Sisälämpötila vaikuttaa näköjään ottotehoon merkittävästi. Samoin maksimit pyörii jopa karvan yli 1900W alakerrassa kun nyt viimeisin korkein teho yläkerrassa on vain 1460W vaikka käytin hi-poweriakin..Pääsee kompura helpolla yläkerrassa.
Onko muuten huolta tuosta 250-300W jatkuvasta jurnutuksesta esim. voitelun osalta? Sinänsä tuntuma on, että nuo tehot aina välillä seilaa ylempänäkin ajoittain. Mulla kun ei ole reaaliaikaista seurantaa.. :'(
Mulla yläkerran Argo35:nen +12 asteessa hyrrää alimmillaan n.250W ottoteholla (tässä mukana puhallus ja sulanapitovastus). Alakerrassa oleva samanlainen laite +22C asteessa ei pääse alle 280W:n, enemmänkin pyörii lähellä 300W. Sisälämpötila vaikuttaa näköjään ottotehoon merkittävästi. Samoin maksimit pyörii jopa karvan yli 1900W alakerrassa kun nyt viimeisin korkein teho yläkerrassa on vain 1460W vaikka käytin hi-poweriakin..Pääsee kompura helpolla yläkerrassa.
Onko muuten huolta tuosta 250-300W jatkuvasta jurnutuksesta esim. voitelun osalta? Sinänsä tuntuma on, että nuo tehot aina välillä seilaa ylempänäkin ajoittain. Mulla kun ei ole reaaliaikaista seurantaa.. :'(
Vs: todellinen ottoteho
Seurannasta näkee, (tosin ei juuri nyt, syseemi menee niin nopeasti huuruun) että vehkeen tehotaso kahden sulatuksen välillä voi olla aina vakaasti 300W tai 900W. Tai jotain siltä väliltä. Eli tehotilanne nollautuu, ja jollei kake ala huutaa suurta lämpötilanmuutosta, teho pysyy kunnes se jotenkin arvotaan seuraavan sulatuksen jälkeen uudestaan. Minulla on kake aika kaukana ja virtauksesta sivussa isohkossa huoneessa (50m2), ilpin pienitehoinen lämmitys vaikuttaa siihen hitaasti...
kakluuni sanoi:Mulla yläkerran Argo35:nen +12 asteessa hyrrää alimmillaan n.250W ottoteholla (tässä mukana puhallus ja sulanapitovastus). Alakerrassa oleva samanlainen laite +22C asteessa ei pääse alle 280W:n, enemmänkin pyörii lähellä 300W. Sisälämpötila vaikuttaa näköjään ottotehoon merkittävästi. Samoin maksimit pyörii jopa karvan yli 1900W alakerrassa kun nyt viimeisin korkein teho yläkerrassa on vain 1460W vaikka käytin hi-poweriakin..Pääsee kompura helpolla yläkerrassa.
Onko muuten huolta tuosta 250-300W jatkuvasta jurnutuksesta esim. voitelun osalta? Sinänsä tuntuma on, että nuo tehot aina välillä seilaa ylempänäkin ajoittain. Mulla kun ei ole reaaliaikaista seurantaa.. :'(
Seurannasta näkee, (tosin ei juuri nyt, syseemi menee niin nopeasti huuruun) että vehkeen tehotaso kahden sulatuksen välillä voi olla aina vakaasti 300W tai 900W. Tai jotain siltä väliltä. Eli tehotilanne nollautuu, ja jollei kake ala huutaa suurta lämpötilanmuutosta, teho pysyy kunnes se jotenkin arvotaan seuraavan sulatuksen jälkeen uudestaan. Minulla on kake aika kaukana ja virtauksesta sivussa isohkossa huoneessa (50m2), ilpin pienitehoinen lämmitys vaikuttaa siihen hitaasti...
Vs: todellinen ottoteho
Rupesi sisällä olemaan tänään turhan lämmintä, joten pudotin pyyntiä ja puhallusta. Tossu on ainakin puoli tuntia käynyt seuraavilla arvoilla:
Ilma sisään 23 astetta
Puhallus ulos 29 astetta
Puhallus 1-nopeus (manuaali)
Pyynti 21 astetta
Ulkolämpötila n. +5,5 astetta
ottoteho 145-150W (LIDL mittari)
Rupesi sisällä olemaan tänään turhan lämmintä, joten pudotin pyyntiä ja puhallusta. Tossu on ainakin puoli tuntia käynyt seuraavilla arvoilla:
Ilma sisään 23 astetta
Puhallus ulos 29 astetta
Puhallus 1-nopeus (manuaali)
Pyynti 21 astetta
Ulkolämpötila n. +5,5 astetta
ottoteho 145-150W (LIDL mittari)
P
pahhi
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #77
Vs: todellinen ottoteho
Mitsu FA25:lle luvataan minimi ottotehoa jäähdytyksellä 185W. Mittari näytti kuitenkin 333W. Paljon on siis tuossakin kauppamiehen watteja niin kuin lämmitykselläkin.
Lisäksi huomasin, että maksimi ottoteho jäähdytyksellä on vain 880W, mutta lämmityksellä 1450W. Mistäköhän tämä ero johtuu? Sama ero on myös nimellistehoissa jäähdytyksellä ja lämmityksellä.
Mitsu FA25:lle luvataan minimi ottotehoa jäähdytyksellä 185W. Mittari näytti kuitenkin 333W. Paljon on siis tuossakin kauppamiehen watteja niin kuin lämmitykselläkin.
Lisäksi huomasin, että maksimi ottoteho jäähdytyksellä on vain 880W, mutta lämmityksellä 1450W. Mistäköhän tämä ero johtuu? Sama ero on myös nimellistehoissa jäähdytyksellä ja lämmityksellä.
Vs: todellinen ottoteho
Mitsun FA35:n alimmat ottotehot jäähdytyksellä ovat noin 280W luokkaa ja omassa asunnossani ulkoilman päivän keskilämpötila on tuolloin noin 20°C. Tätä alemmilla lämpötiloilla ottotehot ovat korkeampia ja ilmenee kätkokäyntiä.
Epäilisin ilmiön tulevan laitteen logiikasta. En tosin ole lukenut teknisiä manuaaleja kovin tarkkaan jäähdytyksen osalta, mutta jos logiikka on sama kuin lämmityksellä, laite lähtee käyntii tietyllä säätöventtiilin asennolla ja alkaa säätämään tätä vasta tietyn aikavakion jälkeen. Jos laite tipahtaa katkokäynnille ennen aikavakion täyttymistä, yrittää logiikka samalla LEV:n asennolla. Kun sitten jähdytystarvetta on riittävästi, ja käyntijakso kasvaa riittävän pitkäksi, niin kone alkaa säätämään säätöventtiliä (LEV:ä) ja muistaa sen asennon katkojenkin (sisäyksikön sulatus) jälkeen.
Jäähdytyskäytössä laite on minulla automaattipuhalluksella, joka riittää vallan hyvin, ja en ole oikein huomannut, että se tuolloin kävisi millään muulla kuin I:n puhalluksella.
Mitsun FA35:n alimmat ottotehot jäähdytyksellä ovat noin 280W luokkaa ja omassa asunnossani ulkoilman päivän keskilämpötila on tuolloin noin 20°C. Tätä alemmilla lämpötiloilla ottotehot ovat korkeampia ja ilmenee kätkokäyntiä.
Epäilisin ilmiön tulevan laitteen logiikasta. En tosin ole lukenut teknisiä manuaaleja kovin tarkkaan jäähdytyksen osalta, mutta jos logiikka on sama kuin lämmityksellä, laite lähtee käyntii tietyllä säätöventtiilin asennolla ja alkaa säätämään tätä vasta tietyn aikavakion jälkeen. Jos laite tipahtaa katkokäynnille ennen aikavakion täyttymistä, yrittää logiikka samalla LEV:n asennolla. Kun sitten jähdytystarvetta on riittävästi, ja käyntijakso kasvaa riittävän pitkäksi, niin kone alkaa säätämään säätöventtiliä (LEV:ä) ja muistaa sen asennon katkojenkin (sisäyksikön sulatus) jälkeen.
Jäähdytyskäytössä laite on minulla automaattipuhalluksella, joka riittää vallan hyvin, ja en ole oikein huomannut, että se tuolloin kävisi millään muulla kuin I:n puhalluksella.
Vs: todellinen ottoteho
Mitsun FD25:n alimmat ottotehot ovat pienemmät, jos Cost Control-kulutusmittariin on luottamista. Pumppu viilentää "kuumana käyvää" yläkertaa ja on ollut yhtäjaksoisesti päällä huhtikuun lopusta lähtien. Jäähdytyskäytön kokonaiskulutus on ollut tähän mennessä 65 kWh. Ottotehot ovat yleensä olleet 18W-150W ja suurimmillaan 200 - 300W. Suurin hetkellinen tallentunut ottoteho oli pitkään 350W ja viime viikonlopun helteillä käväisi 930 watissa, kun kokeilin maksimitehoja. Pumppu on ollut automaattisäädöillä (kaikki mahdolliset "vipstaakit" päällä) ja kuumempina päivinä puhallellut selkeästi I-tehoa voimakkaammalla puhalluksella.
Mitsun FD25:n alimmat ottotehot ovat pienemmät, jos Cost Control-kulutusmittariin on luottamista. Pumppu viilentää "kuumana käyvää" yläkertaa ja on ollut yhtäjaksoisesti päällä huhtikuun lopusta lähtien. Jäähdytyskäytön kokonaiskulutus on ollut tähän mennessä 65 kWh. Ottotehot ovat yleensä olleet 18W-150W ja suurimmillaan 200 - 300W. Suurin hetkellinen tallentunut ottoteho oli pitkään 350W ja viime viikonlopun helteillä käväisi 930 watissa, kun kokeilin maksimitehoja. Pumppu on ollut automaattisäädöillä (kaikki mahdolliset "vipstaakit" päällä) ja kuumempina päivinä puhallellut selkeästi I-tehoa voimakkaammalla puhalluksella.
Vs: todellinen ottoteho
Mitsu FA25 todellinen ottoteho kuivauksella on 290-300W.
Sisällä +23C (suht. kosteus noin 55%) ja ulkona +17C. Sisäyksikkö puhaltelee 10-10,5 asteista ilmaa.
Ulkoyksikön puhallin pyörii todella hiljaa ja sen puhaltama ilma on todella lämmintä.
Uusi kokeilu kun sisällä oli todella kosteaa
Ottoteho nyt 230-240W
Sisällä +22C ja suht. kosteus noin 52% (alussa oli +25 ja 70%) ja ulkona +18C. Sisäyksikkö puhaltelee 7-8 asteista ilmaa.
Mitsu FA25 todellinen ottoteho kuivauksella on 290-300W.
Sisällä +23C (suht. kosteus noin 55%) ja ulkona +17C. Sisäyksikkö puhaltelee 10-10,5 asteista ilmaa.
Ulkoyksikön puhallin pyörii todella hiljaa ja sen puhaltama ilma on todella lämmintä.
Uusi kokeilu kun sisällä oli todella kosteaa
Ottoteho nyt 230-240W
Sisällä +22C ja suht. kosteus noin 52% (alussa oli +25 ja 70%) ja ulkona +18C. Sisäyksikkö puhaltelee 7-8 asteista ilmaa.