Tehoreservivoimalaitokset ovat sellaisia, että kestää kuukausi nostaa ne ylös. Ei ole polttoainetta eikä työvoimaa ja lisäksi laitokset on päästetty siihen kuntoon, että niitä voi ajaa vain puoliteholla eikä silloinkaan kokoaikaa. Melkein heti joudutaan sammuttamaan ja aloittamaan kallis huolto, ehkä viikon voi käyttää ja vähintään polttoaineet loppu ja se tiedetään, että uutta ei kannata tilata, kun polttoaineiden hinnat ovat jo valmiiksi puhkoneet laitoksen katon ja mistä päästöoikeudet. Lisäksi niillä tuotettu sähkö on niin kallista, että niiden käynnistäminen vain nostaisi hintoja. Tämä on fakta, jonka on saanut lukea Fortumin, hallituksen ja mm. tämän keskustelupalstan tietäjiltä. Aalto yliopisto voisi tarkastaa laskelmansa, ovat ohittaneet kriittisiä faktoja.
Toimenpiteet korkean sähkölaskun suitsimiseksi
- Viestiketjun aloittaja fraatti
- Aloituspäivämäärä
- Tila
Tehoreservivoimalaitokset ovat sellaisia, että kestää kuukausi nostaa ne ylös. Ei ole polttoainetta eikä työvoimaa ja lisäksi laitokset on päästetty siihen kuntoon, että niitä voi ajaa vain puoliteholla eikä silloinkaan kokoaikaa. Melkein heti joudutaan sammuttamaan ja aloittamaan kallis huolto, ehkä viikon voi käyttää ja vähintään polttoaineet loppu ja se tiedetään, että uutta ei kannata tilata, kun polttoaineiden hinnat ovat jo valmiiksi puhkoneet laitoksen katon ja mistä päästöoikeudet. Lisäksi niillä tuotettu sähkö on niin kallista, että niiden käynnistäminen vain nostaisi hintoja. Tämä on fakta, jonka on saanut lukea Fortumin, hallituksen ja mm. tämän keskustelupalstan tietäjiltä. Aalto yliopisto voisi tarkastaa laskelmansa, ovat ohittaneet kriittisiä faktoja.
No ei ole!
"Tehoreservilain mukaan tehoreservissä toimiva laitos täytyy talvikaudella (1.11.–28.2.) pystyä ottamaan käyttöön 12 tunnin kuluessa Fingridin antamasta käyttöönottokäskystä. "
Tehoreservillä turvataan sähkön toimitusvarmuutta | Verkkouutiset
Tehoreservilaitos on saatava käyttöön talvikaudella 12 tunnissa.
www.verkkouutiset.fi
Pitää siis olla käyttökunnossa jatkuvasti, mutta ei ehkä kuukausien ajoon. Jutun mukaan viimeksi tehoreserviä on käytetty talvella 2009-10, joten voi tietysti olla, että reservilaitokset on päästetty rappiolle lainvastaisesti.
Paljon on ristiriitaista tietoa. Taitaa olla, että ne saadaan tehoreservikäyttöön 12h:ssa, mutta muussa kuin tehoreservikäytössä kirjoittamani pitänee paikkansa, ainakin jos uskoo Fortumia, hallitusta ja palstan tietäjiä, ;-) (sarkasmin välittäjähymiö)
Tässä on laki. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110117
Siis talvella 12 tunnissa saatava käyntiin ja voitava ajaa 200 tuntia täyttä tehoa. Muulloin kuukauden käynnistysaikavaatimus.
Lakia on hieman muutettu, mutta ei noilta osin
www.finlex.fi
Siis talvella 12 tunnissa saatava käyntiin ja voitava ajaa 200 tuntia täyttä tehoa. Muulloin kuukauden käynnistysaikavaatimus.
Lakia on hieman muutettu, mutta ei noilta osin
Laki sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä… 1239/2021 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®
Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
www.finlex.fi
Jep, eli vaikka kieliposkella kirjotin, niin oli siinä osatotuutta. Tietysti myös lait on lakeja ja ihmisten laatimia. Jos tahtotilaa on, niin tuollainen laki nyt voidaan kirjoittaa uusiksi viikossa.
Harrastelija
Hyperaktiivi
Olisiko nämä niitä takuuhinta tuulimyllyjä?
Lähes aivan sama mihin hintaan myy pörssissä kun valtio maksaa kuitenkin hyvän hinnan tuen muodossa. Tuki maksetaan myydystä sähköstä joten pörssihinta on oltava sellainen että 100 varmasti menee kaupaksi. Negatiivisella hinnalla myynti on aika lailla varma.
Näin juuri. Tuulivoiman ja aurinkovoiman tuotantokustannukset ovat lähellä 0:aa, koska "raaka-aine" tulee ilmaiseksi. Ja koska se on halvinta energiaa, silloin kun sitä on saatavilla, niin se kaikki kannattaa tehdä. Ylimääräiselle halvalle sähkölle varmasti keksitään käyttöä.
Tuossa esillä olleessa tarjouskaaviossa oli reilusti negatiivistä (pienin sallittu hinta?) lähes 5 GW ja sähkö silti kallista. Eli tuossa voisi olla kaikki tuuli- ja ydinvoima, mutta ei niistäkään noin paljoa tule tuollaisena päivänä, jolloin sähkö on kallista.
Miksi pörssissä edes kaupitellaan tuotetta, jota voidaan "myydä" negatiiviseen hintaan? Ei se ole mitenkään normaalia markkinataloutta. Pitäisi purkaa kaikki päälläolevat rakennelmat, jotka vääristävät hintoja.
Miksi pörssissä edes kaupitellaan tuotetta, jota voidaan "myydä" negatiiviseen hintaan? Ei se ole mitenkään normaalia markkinataloutta. Pitäisi purkaa kaikki päälläolevat rakennelmat, jotka vääristävät hintoja.
Saksassa varsinkin tuohon on ollut ihan järkevät syyt, kun tukiaismekanismit ja mahdollisuudet edes ajaa tuulivoimaa ja rakennuksen omistajien asentamia aurinkopaneeleja alas etänä olivat teknisesti mahdottomia. Sitten kun alasajo ylituotantotilanteessa tehtiin teknisesti osittain mahdolliseksi tuohon jätettiin mekanismeja, jolla joille kuille jätettiin oikeus ylikuormittaa verkkoa turhalla tuotannolla ja toisille maksettiin siitä, että tuhlasivat tuon sähkön.
Sähköverkko ja sähkömarkkinat ovat monimutkainen kokonaisuus ja vaikka markkinamekanismia nyt lyödään ja vaaditaan muutoksia, todelliset syyt ongelmiin ovat useammin säännöksissä, jotka ohjaavat käytännön operointia niin, että markkinajärjen ohella myös maalaisjärki on unohtunut. Maalaisjärki vaikuttaa usein unohtuneen myös ihmisiltä, jotka ovat käytännössä asioista hoitaneet (viittaan mm. sähköfutuurien käytön laajenemiseen Suomessa viime vuosina). Markkinajärjen yksi tehtävä on ollut maalaisjärjenkin pakottaminen esiin näissä asioissa.
Sanotaanko pikemminkin, että nuo samat yliopistotutkijat jauhavat agendaansa joka foorumilla päivästä toiseen. Sanoma on jo kuultu moneen kertaan. Kaikki yliopistotutkijat eivät ole samaa mieltä etenkään tarjotuista lääkkeistä.
Ilman muuta sähkömarkkinoilla on lyöty pahasti yli. Näinhän tapahtuu osake- ja kaikissa raaka-ainepörsseissäkin ja on tapahtunut maailman sivu, kun tulee vakava häiriötilanne. Nuo herrat ehdottelevat, että ulkopuolinen tulee teknisillä keinoilla rajoittamaan esimerkiksi sitä, miten paljon sähköstä voi maksaa tai sitten joku ulkopuolinen pannaan työntämään hallinnollisella määräyksellä sähköä verkkoon välittämättä ollenkaan siitä, mitä markkinoilla tapahtuu. Mitä tuosta sitten seuraisi sähkön riittävyydelle ja rajasiirtoyhteyksille on kokeilematta ja "hauska" olisikin käytännössä nähdä, mitä moisesta teoreettislähtöisestä kokeilusta todellisuudessa seuraa. En menisi ennustamaan, koska asia ei ole pelkkää makrotalousteorian matemaattisia malleja.
Jos minä olisin tuossa tilanteessa tekemässä sähköä kaasulla, hiilellä tai kuivattamalla vesialtaita, jättäisin fossiiliset käyttämättä ja marginaalisähkön tekemättä, kun tulee persnettoa, kun sähköstä ei saa kunnon hintaa. Jos taas olisi pato, pistäisin luukut kiinni ja odottaisin, että hintataso nousee pörssissä kolminkertaiseksi, koska asetelma on sellainen, että tuo tapahtuu hyvin pian. Sittenhän sähköstä taas saakin ihan käyvän hinnan -- ja jollei ole pelipankkia (joka keräisi voitot), vaan keskinäinen voitonjako (eli tarjoajat saavat hyödykseen kohtuullistetut hinnat), ostajat kaiketi saavat sähkönsä esim. puoleen hintaan -- mutta ovat sitoutuneet maksamaan jopa kaksinkertaisesti alkuperäisen tarjoushintansa, jos jokin menee pieleen. Hmm, mielenkiintoinen asetelma ... paljon on ainakin epämääräistä vastuumassaa ja mahdollisuuksia välistävetoihin.
Tuo saattaa käytännössä tarkoittaa, että laitokselle ei esimerkiksi ole varattu hiiltä eikä hiilimyllyjä huollettu. Hiilimyllyjen käynnistäminenkin vie aikansa (ehkä päiviä?). Tuollainen 200 tuntia on vain runsas viikko, joka voi onnistua pelkällä raskaalla polttoöljyllä, jolla laitos joka tapauksessa käynnistettäisiin. Jos ajettaisiin pitempään puhumattakaan siirtymisestä hiilen käyttöön, rikinpoistolaitteisto pitäisi ehkä käynnistää, mutta onko sitä edes pidetty toimintakuntoisena, kun reservisopimus ei moista edellytä (lyhytaikaisessa poikkeuskäytössä sallitaan laistaminen jatkuvan käytön määräyksistä)?
Luulenpa, että Suomen tapauksessa koskisi lähinnä ydinvoimaa, jota voi olla hankala ajaa alas vaikkapa tunnin ajaksi, jos tehon pudotus olisi merkittävä. Toki jos automaatio olisi tehty sellaiseksi, että lämpöä voitaisiin dumpata hätäjäähdyttimillä mereen tuo voisi onnistua, mutta automaatio ei ehkä tarjoa moista mahdollisuutta?
Fortumhan suunnitteli kaiketi jotakin tuon tapaista Loviisan kolmanneksi ydinvoimalaksi, jolloin esillä olevan kaltaisessa tilanteessa ylimääräinen lämpö olisi ajettu kaukolämmöksi ja ydinvoimaa olisi voitu käyttää tehokkaana säätövoimana. Silloiset poliitikot eivät kuitenkaan hyväksyneet ajatusta, vaan hylkäsivät sillä perusteella, että Fennovoiman hanke ja OL4 ovat tärkeämpiä ja saavat luvan riittää (jotka nekin kuopattiin eri syistä, jotka kaikki tuntenevat). Fortum sitten levitti rahansa mm. Uniperin ostamiseen.
Mutta juurihan OL3:ssa tehdään koekäyttökokeita nopeillekin tehomuutoksille. Jos ydinvoimalan teho tipahtaa täydestä tai osatehosta nollaan, muutos on tai voi olla merkittävä ja laitoksen on kestettävä kaikissa tilanteissa tehon putoaminen, olkoon pudotus hallittu tai hallitsematon.
Kestäähän se sen, muttei ole suunniteltu tuollaiseen käyttöön toistuvasti. Jokainen lyhentää käyttöikää tai huoltoväliä. Ei ole taloudellisesti järkevää säätää ydinvoimaa. Kulut kasvaa ja mitään ei säästy.
Kestäähän laitos sen turvamielessä, mutta alentaa sitten tehoa pudotuksen jälkeen pitkiksi ajoiksi. Täyden tehon saavuttaminen kestää yleensä päiviä. Jos noita käytettäisiin säätöön, laitosta pitäisi ajaa jatkuvasti alennetulla teholla ja silti aktiivinen säätöalue on alhaaltakin rajoitettu.
Tässä laskuri, miten ALV-alennus vaikuttaisi. Aivan nappikauppaa, jos hinnat ovat 50-70 snt/kWh, kuten nyt tulleet korotukset viittaavat.
Tuolla on tyypillisiä kulutuksia OKT 7-20 000 kWh. Onko tosiaan? Itse arvaisin, että varsin monessa on yli 20 000 kWh, jos sähköllä, ILPillä, PILPillä tai ehkä jopa VILPillä lämmitetään. Naapurin talo vie MLP:lläkin pahimmillaan 6000 kWh/kk, no neliöitäkin on ja ilmeisesti myös varaa maksaa tulevat sählölaskut.
www.is.fi
Tuolla on tyypillisiä kulutuksia OKT 7-20 000 kWh. Onko tosiaan? Itse arvaisin, että varsin monessa on yli 20 000 kWh, jos sähköllä, ILPillä, PILPillä tai ehkä jopa VILPillä lämmitetään. Naapurin talo vie MLP:lläkin pahimmillaan 6000 kWh/kk, no neliöitäkin on ja ilmeisesti myös varaa maksaa tulevat sählölaskut.
Laskeeko sähkön alv? Katso laskurilla, miten alennus voisi vaikuttaa perheesi sähkölaskuun
Taloussanomat teki laskurin, jolla voit arvioida sähkön arvonlisäveron mahdollisen alenemisen vaikutusta omaan sähkölaskuusi.
www.is.fi
Otetaan vastaan kuitenkin. Tuki se on pienikin tuki, enkä usko, että tämä tuki siirtyisi suoraan hintoihin.
Yritän taas kerran ymmärtää mitä on muuttunut viime vuodesta. 31.8.2021 klo 14 Suomessa tuotettiin ydinvoimaa 2250, tuulivoimaa 600, vesivoimaa 1900, yhteistuotantoa 2000 ja aurinkovoimaa 200 MW. Venäjältä tuli 950 ja Ruotsista 1800 MW. Viroon meni 1000 MW. Hinta 105 €/MWh ja kulutus 8700 MW.
31.8.2022 luvut ovat ydinvoimaa 3050, tuulivoimaa 1000, vesivoimaa 1600, yhteistuotantoa 1650 ja aurinkovoimaa 160 MW. Venäjältä ei tullut mitään ja Ruotsista 1500 MW. Viroon meni 800 MW. Hinta 530 €/MWh ja kulutus 8500 MW.
Siis ydinvoimaa ja sähköä tulee nyt 1200 MW enemmän, kulutus 200 MW vähemmän ja Viroon menee 200 MW vähemmän. Miksi silti hinta on 5-kertainen? Miksi teollisuuden yteistuotantoa on 400 MW vähemmän? Miksi vesivoimaa on 300 MW vähemmän? Luulisi tuolla hinnalla olevan myyntihaluja.
Edelleenkään en voi välttyä ajatukselta, että Estlinkillä kepolotellaan hinta ylös eli vältetään sen täyteen menoa, jolloin Suomen ja ehkä myös Etelä-Ruotsin hinta romahtaisi. Eli esimerkiksi vesivoiman tarjoukset nousevat tolkuttomasti kulutuksen mukana niin, että aina jää "sähköpula".
31.8.2022 luvut ovat ydinvoimaa 3050, tuulivoimaa 1000, vesivoimaa 1600, yhteistuotantoa 1650 ja aurinkovoimaa 160 MW. Venäjältä ei tullut mitään ja Ruotsista 1500 MW. Viroon meni 800 MW. Hinta 530 €/MWh ja kulutus 8500 MW.
Siis ydinvoimaa ja sähköä tulee nyt 1200 MW enemmän, kulutus 200 MW vähemmän ja Viroon menee 200 MW vähemmän. Miksi silti hinta on 5-kertainen? Miksi teollisuuden yteistuotantoa on 400 MW vähemmän? Miksi vesivoimaa on 300 MW vähemmän? Luulisi tuolla hinnalla olevan myyntihaluja.
Edelleenkään en voi välttyä ajatukselta, että Estlinkillä kepolotellaan hinta ylös eli vältetään sen täyteen menoa, jolloin Suomen ja ehkä myös Etelä-Ruotsin hinta romahtaisi. Eli esimerkiksi vesivoiman tarjoukset nousevat tolkuttomasti kulutuksen mukana niin, että aina jää "sähköpula".
Oishan se ollut ihan tervettä parantaa valtion hurjaa alijäämääkin. Tarpeen olisi laskea sähkön pörssihintaa tai ottaa rahat tahoilta, jotka niillä vuolee kultaa.
Eiköhän se kansalaisen säästetty sähkö alv. mene sitten vaan kulutukseen uudestaan, niin saa valtio kyllä ne alvinsa.
Kyllä, mutta taitaa Suomella olla vähäiset keinot siihen, etenkin kuin suurin sähkötoimijamme on korvia myöden suossa.
Yritykset voivat pääsäntöisesti vähentää alvin täysimääräisesti, joten alvialennuksen etu kohdistuu vain ihmis-asiakkasiin.
Jos ostotarjoukset pörssissä on majoriteetiltaan yrityskäyttäjien tarpeisiin, ni alvin siirtyminen myyntihintoihin lienee mahdotonta.
Kieltämättä mielenkiintoinen ajatus käydä pätkäsemässä tuo johto. Sillähän se selviäisi.
On pari olennaista muutosta:
1) Venäjän viime aikoina melkein jatkuvasti päällä ollut 1,4GW tuontiyhteys putosi kokonaan pois.
2) Baltiassa on vaikeuksia saada kulutus ja tuotanto kohtamaan ihan vastaavista syistä kuin edellinen; mm. maakaasun saannissa on vaikeuksia (Latvia on ollut aika riippuvainen kaasulla tehtävästä sähköstä), Valko-Venäjältä ja Kaliningradista ei sähköä entiseen malliin liikene, Puola on ruvennut imemään sähköä erikä tuomaan kuten ennen ym. Eli tuohon suuntaan katoaa jatkuvasti täydellä kapasiteetilla.
3) Norjassa on etelässä poikkeuksellinen vesisähköpula. Vastaavaa ei ole koettu lähes 20 vuoteen. Tuo imee liiat sähköt Ruotsista.
4) Saksaan, Hollantiin, Puolaan ja Britanniaan menee välillä aika paljon sähköä. Osasyynä on, että norjalaiset ovat uusia rakennelleet ja loputkin vähistä varastoista pääsivät kuivahtamaan pahasti, ennen kuin hinnat nousivat sikäläisittäin pilviin. Pohjois-Norjassa ja Pohjois-Ruotsissa olisi hyvin vettä varastoissa, mutta kun ei ole rakennettu (oik. saatu lupaa rakentaa) voimansiirtoyhteyksiä, joilla tuon voisi siirtää etelään. Tuo toki on samalla Suomen onni, koska muutoin täältä olisi ollut pakko katkaista sähköt moneen otteeseen jo vuosien ajan tai koettu nykyistä vastaava hintataso.
Eipä tarvitse pätkästä. Tuo voi olla täynnä helpommin ensi viikon lopussa
Nord Pool - UMM Platform
Jos ollaan tuotantorajoitteisessa tilassa (joko oikeasti, tai keplottelun seurauksena), ni päätelmäni on että sähköveron alentamisen (kaikilta käyttäjäryhmiltä samalla euromäärällä/kwh) seurauksena olisi spottihinnan nouseminen "alennuksen" verran.
Perustelu: Hinta määräytyy ostohalukkuuden mukaan (tuotannossa ei hintajoustoa juurikaan ole kun ollaan jo tuotantorajoitteisessa tilassa), ja veroalennus parantaa ostajan maksuvalmiutta ja siirtää ostajan hintajouston verontiputuksen verran korkeammalle.
Mutta, jos tämä pitäisi paikkansa: Sähköveron merkittävän korotuksen pitäisi toimia päinvastoin. Lisäkulu otettaisiin sähkönvalmistajien (poskettomista) katteista.
Tällöin asiakkaan maksama sähkön kokonaishinta (mukaanlukien sähkövero) pysyisi samana, mutta valtio voisi kompensoida sitä vaikka käyttämällä kerätyt sähköverot jonkin muun veron (ruoan alv esim) alentamiseen.
Missä kohtaa päätelmäketju lipesi ryteikköön?
Perustelu: Hinta määräytyy ostohalukkuuden mukaan (tuotannossa ei hintajoustoa juurikaan ole kun ollaan jo tuotantorajoitteisessa tilassa), ja veroalennus parantaa ostajan maksuvalmiutta ja siirtää ostajan hintajouston verontiputuksen verran korkeammalle.
Mutta, jos tämä pitäisi paikkansa: Sähköveron merkittävän korotuksen pitäisi toimia päinvastoin. Lisäkulu otettaisiin sähkönvalmistajien (poskettomista) katteista.
Tällöin asiakkaan maksama sähkön kokonaishinta (mukaanlukien sähkövero) pysyisi samana, mutta valtio voisi kompensoida sitä vaikka käyttämällä kerätyt sähköverot jonkin muun veron (ruoan alv esim) alentamiseen.
Missä kohtaa päätelmäketju lipesi ryteikköön?
Kyllä, mutta kumpikaan ei selitä tuota 31.8. klo 14 vertailua viimevuoteen, kun Suomessa on tänään vähemmän kulutusta ja reilusti enemmän tuuli- ja ydinvoimaa.
ALV ei ole yrityksille kulu. 80% sähköstä menee muille kuin kuluttajille. Tähän vuodenaikaan luultavasti vielä enemmän.
Sitten myös se kuluttajien maksuvalmiuden ja pörssitarjousten välinen yhteys puuttuu.
Ydinvoimaa ei vielä lasketa, kun se on testattavana ja käytännössä syö tuontokapasiteettia (jos se "yllättäen" tai suunnitellusti sammuu, tilalle tarvitaan heti lisäsähköä Pohjois-Ruotsista). Ruotsin hintataso heijastuu myös heti tänne, eli etelän 1,2GW merikaapeliyhteys on palapelissä aika ratkaiseva. Jos Ruotsissa sähkön on kallista, se on Suomessakin ja nuo kohdat 3 ... heijastuvat Ruotsissa täydellä voimallaan.
Sitä paitsi, kuvitteletko tosissasi, että vesivoima myytäisiin nyt samoilla hinnoilla kuin vuosi sitten?
En, mutta kuvittelisin, että tuotantokustannusten ollessa luokkaa 20 €/MWh siitä ei pyydettäisi 500-1000 €/MWh.
Sinä siis myisit käytännössä liian pienet vesivarannot halvalla loppuun hyvän sään aikana, jotta niitä ei olisi käytettävissä säätöön jokseenkin varmasti seuraavien pahempien päivien varalle?
Noin ei sentään toimittaisi olisi systeemi mikä hyvänsä, paitsi jos kontrolli annettaisiin jollekin opportunistiselle spekulantille hetkeksi, josta kuvainnollisesti näkyy vain perävalot kuukauden parin päästä.
Tässä jos jossakin kulutusjoustolla on merkitystä, eli vesivoima on kalliinakin hyödyllisempää myöhemmin kuin juuri nyt ja hintapyyntö on ainoa tapa hillitä tuon menekkiä niin, että sitä on käytettävissä silloin, kun nykyistä kipeämmin tarvitaan. Vesivoiman tuotantokustannukset on varmaan vain euroja per MWh juoksevien kulujen puolesta, mutta pääomakulut ovat suuret ja tuotto riippuu aivan siitä, miten käyttö ajoitetaan. Ja ajoitus tehdään hintapyyntöjen säädöllä. Koko sähköpörssin idea syntyi ainakin Pohjoismaissa, kun todettiin, että tuo on kaikin tavoin järkevä tapa toimia.
Se mitä nyt seuraamme seuraavat viikot on keskustelua että annetaanko 100 miljoonaa köyhille vai rikkaille. Samaan aikaan kulisseissa Fortum tullaan pelastamaan kvartaaliksi ”muutamilla” miljardeilla.
Luin liian nopeasti. Sähköveromuutoksia ei kai ole ollut suunnitteilla? Ja kovin pienihän tuollainen pari snt/kWh on joka tapauksessa.
Sähköpörssissä ja sähkösopimuksissa taidetaan lähinnä maksaa mitä pyydetään eli hinta tulee täysin siitä, mitä myyjät kehtaavat pyytää.
Joku voisi kyllä tehdä kaavion koko sähkömarkkinasta. Minä en ainakaan ymmärrä miten kokonaisuus toimii. Kuka saa ne hurjat voitot, joita on pakko tulla pörssihinnan olessa 10+ -kertainen tuotantokustannuksiin nähden? Kuka kärsii suurista pörssihinnoista? Kaiken maailman Mankalat, suojaukset, futuurit pitkäaikaset sopimukset jne. tekevät tuosta erittäin vaikeatajuisen.
Niinkö siinä kävisi, jos vaikkapa tänään klo. 14 olisi myyty 200 MW enemmän vesivoimaa ja Estlink olisi täynnä? Vaikka vesivoiman hinta olisi negatiivinen, kuten ilmeisesti osan onkin, ei taitaisi tulla läheskään täysi reilut 3 GW käyttöön. Tai ehkä tulisi, mutta voihan siitä pyytää 100 €/MWh, jolloin ainakin otetaan ensin Pohjois-Ruotsin linja täyteen ja harvoin mentäisi yli 2 GW.
Sellaiset tuottajat, jotka myyvät paljon pörssihinnoilla (tuuli- ja aurinkovoiman tuottajat kaiketi sekä sellaiset, jotka pystyvät joustavaan tuotantoon; jotkin mankala-yhtiön omistajat, jotka voivat säästää omassa kulutuksessaan tai siirtä sitä eri ajankohtaan voivat myös kuulua näihin). Sen ohella kuluttajat, joilla on vanha kiinteähintainen sopimus.
Pahiten sellaiset tuottajat, jotka ovat myyneet huomattavan osan tuotannostaan pitkillä sopimuksilla kiinteään hintaan. Sen ohella kuluttajat, jotka ovat sidottuja pörssihintaan tietyllä kulutusprofiililla, jota eivtä voi säädellä etenkin, jos sillä on voimakas riippuvuus sääolosuhteista tai muusta statistisesti positiivisesti korreloivasta kuluskäyttäytymismallista.
Etelä-Ruotsin linjaan käsittääkseni mahtuisi ainakin 300MW vientiäkin ja tuolta tuli klo 14 maissa luokkaa 250MW. Etelä-Ruotsin ja Suomen hintataso on nytkin melkein koko vuorokauden sama. Eli ei olisi muuttanut mitään.
Oikeastaan ihmettelen, miksei kuvio ole sellainen, että Pohjois-Ruotsista tuotaisiin täydellä kapasiteetilla ja etelän siirto olisi koko ajan Ruotsiin päin ja Viroon täydellä teholla, mutta kaiketi kyseessä on tuo OL3:n koeajotilanne, jonka mahdollisia yllätyksiä varten on pidettävä varakapasiteettia yllä.
Sanoisin pikemminkin, että tuo kaasukysymys on otettava haltuun mahdollisimman pikaisesti ja edistystä on tapahtunutkin. Säästö on tärkeää, mutta myös Euroopan muualta kaasua tuovien johtojen ja Euroopan alueen LNG-terminaalien käyttöönotto mahdollisimman tehokkaasti. Edistystä vaikuttaa tapahtuneenkin jopa yllättävän ilahduttavasti. Saksalaisetkin aikovat polkaista pari suurta käyttöön vielä kuluvan vuoden aikana. LNG:tä on sitten haalittava kaikkialta maailmasta, koska nesteytyskapasiteettia on rajallisesti ja uuden käynnistäminen vie oman aikansa.
Juujuu senttiluokkaa per kWh ei paljoa ole.
Mutta jos markkinadynamiikka olisi kuvaamani lainen, ni sähköveron nostaminen vaikka 15 c/kWh tasolle tiputtaisi sähkönvalmistajien katetta saman verran.
Siis counterintuatiivinen toimintamalli, veron nostaminen käy (vain) valmistajan (myyjän) kukkarolle. Yhteiskunta voi palauttaa kerätyn veron muuta kautta kiertoon.
- Tila