Toimenpiteet korkean sähkölaskun suitsimiseksi

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fraatti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tila
Ei avoinna uusille viesteille.
Mutta jos markkinadynamiikka olisi kuvaamani lainen, ni sähköveron nostaminen vaikka 15 c/kWh tasolle tiputtaisi sähkönvalmistajien katetta saman verran.
Tuota on vaikea uskoa. Kaikkien maksamaa sähkön hintaa se pikemminkin lisäisi juuri tuolla 15 - 2,7(?) c/kWh paitsi mitä toisi mahdollista lisäkulutusjoustoa mukanaan. Tämä sitten toteutuessaan toki voisi alentaa sähkön hintaakin, mutta Suomen tapauksessa ulkomainen kytkentä laimentaisi kytkentää.
 
Sanoisin pikemminkin, että tuo kaasukysymys on otettava haltuun mahdollisimman pikaisesti ja edistystä on tapahtunutkin.
Olisiko parasta tehdä tämä esim. vuoden määräajaksi jotenkin keskitettynä. Eli EU hoitaisi euroopan kaasumaiden yhteiset ostot tai kaasumaat jotenkin löis hynttyyt yhteen, sen sijaan että kilpailisivat verissä päin kuka saa kaasua milloin mistäkin. Jokainen toki olisi velvoitettu tekemään omat investointinsa terminaaleihin ja muihin.
 
Etelä-Ruotsin ja Suomen hintataso on nytkin melkein koko vuorokauden sama. Eli ei olisi muuttanut mitään.
Uskoisin, että Tukholman alueen hintataso tulee myös Estlinkin kautta. Ainakin tänään 14 oli eri hinta muualla. Tuo alue menee halvaksi, kun linjat Suomeen on täynnä yleensä eli ei siellä tarjouksilla hintaa nosteta.
 
Sellaiset tuottajat, jotka myyvät paljon pörssihinnoilla (tuuli- ja aurinkovoiman tuottajat kaiketi sekä sellaiset, jotka pystyvät joustavaan tuotantoon; jotkin mankala-yhtiön omistajat, jotka voivat säästää omassa kulutuksessaan tai siirtä sitä eri ajankohtaan voivat myös kuulua näihin). Sen ohella kuluttajat, joilla on vanha kiinteähintainen sopimus.
Ketkä sellaisia ovat? Listalta puuttuu hyvin oleellinen eli suojauskauppiaat. Jos nyt Fortum on suojannut 80% 2022 ja 60% 2023 tuotannostaan alle 40 €/MWh ja pörssihinta onkin 10x, jossain on pakko olla joku hyvin tyytyväinen taho.

Vai onko tuo vain välittäjä, mikä tarkoittaa, että ottaa vakiomarginaalin ja 80% Fortumin sähköstä myydään oikeasti kiinteähintaisena loppuun saakka eli pörssihinta ei vaikuta oikeasti juuri mitään?

Kuluttajat kiinteähintaisilla sopimuksilla eivät mielestäni voita mitään. Heidän ei vain tarvitse maksaa törkeää ylihintaa, kuten muiden kuluttajien.
Pahiten sellaiset tuottajat, jotka ovat myyneet huomattavan osan tuotannostaan pitkillä sopimuksilla kiinteään hintaan.
Tästäkin olen aivan päinvastaista mieltä. Fortumhan tekee tuotannollaan hyvää tulosta, vaikka on suojannut lähes koko tuotantonsa. Kyllä ne kärsijät ovat ne, jotka joutuvat maksamaan näitä järjettömiä hintoja. Onko niitä edes juuri kuluttajien lisäksi?
 
Olisiko parasta tehdä tämä esim. vuoden määräajaksi jotenkin keskitettynä. Eli EU hoitaisi euroopan kaasumaiden yhteiset ostot tai kaasumaat jotenkin löis hynttyyt yhteen, sen sijaan että kilpailisivat verissä päin kuka saa kaasua milloin mistäkin. Jokainen toki olisi velvoitettu tekemään omat investointinsa terminaaleihin ja muihin.
Varmaan olisi parasta toimia yhteisymmärryksessä. Minulla on käsitys, että EU on ajanutkin tätä varsin voimakkaasti. Espanjan ja Hollannin terminaalit ainakin pitäisi ottaa tehokkaasti käyttöön samoin kuin Ranskan ja Italian kautta kulkevat putkistot (Hollannista kaiketi jo pelaakin hyvin Saksaan päin). Täällä päin tuo Inkoon terminaalihanke pitäisi ehdottamasti saada suunnitellusta maaliin, jolloin Suomen peruskuorma olisi turvattu ja Baltiaan voidaan syöttää kaasua Suomesta Liettuan ohella. En osaa sanoa, mikä on Puolan tilanne, eli olisivatko saavana vai ehkä luovuttavanakin osapuolena ja mikä on Puolasta Tanskan kautta Norjaan rakennettavan putkiyhteyden tila tällä hetkellä.
 
Uskoisin, että Tukholman alueen hintataso tulee myös Estlinkin kautta. Ainakin tänään 14 oli eri hinta muualla. Tuo alue menee halvaksi, kun linjat Suomeen on täynnä yleensä eli ei siellä tarjouksilla hintaa nosteta.
En voi ymmärtää, miten Tukholman hintataso voisi useinkaan erota Suomen hintatasosta, koska merikaapeli on harvoin täyskäytössä ja etenkään siirrossa Ruotsin suuntaan. Toki joissakin tilanteissa Ruotsin sisäiset rajoitukset ovat vetäneet vientimahdolisuudet Ruotsiin melko vähäiseksi ja tuollaisessa tilanteessa Pohjois-Ruotsin halpa hintataso voisi blokkautua Suomeen, jos Estlink on poissa pelistä. Baltian eteläosissa sähkö on ollut järjestelmällisesti kalliimpaa kuin Virossa ja tuo taas on naimisissa Skånen kanssa 700MW:n merikaapelin välityksellä (melkein aina tukossa Ruotsista Liettuaan päin). Puola on viime aikoina rohmunnut sähköä Ruotsin ohella Batliasta ja tuo on mielestäni uusi ilmiö.

Norjan tilanne vaikuttaa myös aika paljon Tukhoman alueelle, eli kun Norja vetää sähköt, ei Suomen merikaapelin välttämättä riitä.
 
Vai onko tuo vain välittäjä, mikä tarkoittaa, että ottaa vakiomarginaalin ja 80% Fortumin sähköstä myydään oikeasti kiinteähintaisena loppuun saakka eli pörssihinta ei vaikuta oikeasti juuri mitään?
EIkös tuo Nasdaq-johdannaispörssi, jossa nuo futuurit on yleensä asetettu ja kaupat hoidettu? Onhan noilla jälkimarkkinoita (hyvin vakioituja tuotteita juuri vaihtokelpoisuutta varten) ja ovat voineet mennä monen sijoittajan kautta, mutta kuten pörssi-instrumenttien kohdalla yleensä, ovat voineet vaihtaa omistajaa monta kertaa ja hinnat ovat menneet vuoristorataa siinä välillä. Tuon pohjalta nuo vakuusvaateetkin ymmärtää, koska nuo ketjut ovat jo levittäneet hyötyjät ja häviäjät samaan tapaan kuin pankkisektorilla. Rivakka ravistelu romauttaisi koko systeemin ja sen jälkeen ei kukaan enää otakaan selvää (ainakaan alle sadassa vuodessa), kuka omistaa mitäkin ja kuka on kellekin velkaa.
 
Fortumhan tekee tuotannollaan hyvää tulosta, vaikka on suojannut lähes koko tuotantonsa. Kyllä ne kärsijät ovat ne, jotka joutuvat maksamaan näitä järjettömiä hintoja.
En voi käsittää, miten mielestäni sellainen, joka on myynyt tuotantonsa 40€/MWh samaan aikaan kuin markkinoilla maksetaan keskimäärin ainakin viisinkertaisia hintoja ja päälle vielä joutuu rahoittamaan tuon sähkön ostajien "riskiä" hintojen erotuksella olisi jotakin muuta kuin häviäjä. Toki tulorahoitus on kunnossa (ja noinhan siellä sanotaan), mutta jos vastuut kasvavat tuottoihin nähden kertaluokkia nopeammin, koko laiva on vaarassa upota varsin pian. Pelastajaa ainakin tarvitaan ja hyvin nopeasti. Tuonhan ne ovat tuoneet selvästi julki (mm. Firman hallituksen puheenjohtaja tämän päivän Kauppalehdessä).
 
Missä kohtaa päätelmäketju lipesi ryteikköön?
Ihan hyvä päätelmäketju. Veronalennukset ja tuet kansalaisille siinä missä yrityksillekin olisivat lähinnä piilotukea sähkön tuottajille ja pönkittäisivät entisestään vääristynyttä markkinatilannetta. Jotta homma tulisi reilaan pitäisi:

A) Lisätä tarjontaa
  • CO2 päästökauppahelpotuksia sähkön tuottajille, jotta laitoksia saadaan käyntiin
  • Kaukolämpölaitosten sähkötehon maksimointi
  • Vahtia, että tuottajat tuottavat sen minkä pystyvät
  • Itsekäs vientirajoitusten politikointi menettämättä tuontimahdollisuuksia
B) Pienentää kulutusta
  • Perinteinen nuukailu, valojen sammuttelu ja lämpötilojen alentamiset
  • Sähkön korvaaminen muilla energiamuodoilla, öljy, puu ja turve
  • Sähkön käytön tehostaminen (mm. lämpöpumput mutta tämä ei ole toteutettavissa laajassa mittakaavassa riittävän nopeasti)
Jos A ja B ei riitä, pitää puuttua markkinamekanismeihin ja mennä pakkotoimiin
  • Valtiollinen hintasääntely / hintakatot
  • Pakkosäästöt, tehtaiden seisottamiset
  • Irtikytkemiset/katkot
 
Yliopistotutkijat toteavat että TEM ja Elinkeinoministeri ovat irti todellisuudesta sähkön hinnoittelussa. Aika rankka väite. Mitähän tästäkin seuraa?


:grandpa:
Hah, hyvin sanottu siellä takana.

– Mitä tahansa toimenpidevaihtoehtoja on esitetty sähkön hintaan puuttumiseksi, niin työ- ja elinkeinoministeriössä kehitetään syitä sille, miksi sitä tai tätä ei voi toteuttaa ja vetäydytään joidenkin teknisten seikkojen tai EU-säädösten taakse arveluttavalla tavalla, Vehviläinen arvostelee.
 
Tuo esitelty alvin pudotus 24 => 10 tuo valtiolle lähes kolminkertaiset tulot, jos hinta nousee vaikka 7 x

Entäs tämä kotitalousvähennyksen kaltainen systeemi toiminee eläkeläismummon tapauksessa? Ehkä hankkii sähköauton tai parikin ja saa kivat vähennykset kansaneläkkeestään ajelemalla niillä :)
 
Entäs tämä kotitalousvähennyksen kaltainen systeemi toiminee eläkeläismummon tapauksessa? Ehkä hankkii sähköauton tai parikin ja saa kivat vähennykset kansaneläkkeestään ajelemalla niillä
Ei se kansaneläkkeen kohdalla oikein toimikaan, mutta jos korkeammasta eläkkeestä maksaa riittävästi veroja, niistä voi sitten suoraan vähentää hyväksi katsottavan osuuden sähkökuluista. Pelkkää kansaneläkettä saavan kohdalla voisi ajatella, että siihen saisi ylimääräisen sähkölaskulisän, kun selvittää laskun Kelalle.

Kotitalousvähennyksen saa otetuksi huomioon seuraavista ennakonpidätyksistä tai ennakoista, kun antaa verottajalle selvityksen laskuista. Kansaeläkkeen lisien käsittely ja maksatus voi viedä pitempään.
 
Ei se kansaneläkkeen kohdalla oikein toimikaan, mutta jos korkeammasta eläkkeestä maksaa riittävästi veroja, niistä voi sitten suoraan vähentää hyväksi katsottavan osuuden sähkökuluista. Pelkkää kansaneläkettä saavan kohdalla voisi ajatella, että siihen saisi ylimääräisen sähkölaskulisän, kun selvittää laskun Kelalle.

Kotitalousvähennyksen saa otetuksi huomioon seuraavista ennakonpidätyksistä tai ennakoista, kun antaa verottajalle selvityksen laskuista. Kansaeläkkeen lisien käsittely ja maksatus voi viedä pitempään.
Näinhän se toimisi, jos...

Tuossa oli enempi piikkinä tuo sähköautojen "polttoaineen" vähennyskelpoisuus ja eläkeläismummelin kohtalo, aika tasapuolista.
 
En voi käsittää, miten mielestäni sellainen, joka on myynyt tuotantonsa 40€/MWh samaan aikaan kuin markkinoilla maksetaan keskimäärin ainakin viisinkertaisia hintoja
Maksettaisiko, jos ei olisi lähes koko tuotantoa jo myyty kiinteällä hinnalla eli myös ostettu? Tuohan tarkoittaa, että hyvin harva maksaa ja hyvin harva saa sähköstä pörssihinnan.

Pörssihinta taitaa olla vain marginaalimarkkina eli oikeasti suurin osa myydään aivan muuhun hintaan, vaikka nimellisesti kiertääkin pörssin kautta.

Hintamekanismi olisi aivan eri ilman noita suojauksia ja niistä seuraavia kiimteitä hintoja.
 
Maksettaisiko, jos ei olisi lähes koko tuotantoa jo myyty kiinteällä hinnalla eli myös ostettu? Tuohan tarkoittaa, että hyvin harva maksaa ja hyvin harva saa sähköstä pörssihinnan.

Pörssihinta taitaa olla vain marginaalimarkkina eli oikeasti suurin osa myydään aivan muuhun hintaan, vaikka nimellisesti kiertääkin pörssin kautta.

Hintamekanismi olisi aivan eri ilman noita suojauksia ja niistä seuraavia kiimteitä hintoja.
En tosiaan tiedä, kuinka suuri osa myydystä sähköstä on kiinteähintaista ja suojattua, mutta itselläni on käsitys, että kansainvälisesti katsoen huomattavan suuri osuus. Kaiken lisäksi noita kiinteitä sopimuksia tehtiin pitkään hirmuisen halvalla. Jotenkin itselleni tuli kuva, että yhtiöt lähinnä pelkäsivät sähkön hintojen halpenemista ja ajattelivat, että noin saa paremman katteen sitten, kun sähkö on halvennut. Ajatteluna kai oli futuurisuojauksissa, että tarjoavat sen asiakkailleen kylkiäisenä, kun ei maksa yhtiölle enää lisää, kun sähkö halpenee (ja ostajalle oikeastaan kuuluisi asettaa lisävakuus, mutta eihän noita kuluttajilta ole kysytty, eli ilmeisesti myyjä tarjosi tuon "hyvää hyvyyttään", kun tuli sivutuotteena, kun "sähkö kuitenkin halpenee" ja tuo kate korvaa kulut).

Onneksi on kuitenkin noita toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia huomattavan paljon, eli niistä tahkoaa erittäin hyvät voitot, kun hinnat ovat nousseet kuten ovat. Myyjäyhtiöt eivät ehkä ole pysyneet perässä, mutta sähkön tuottajan kannalta se lienee noiden edelleenmyyjien murhe. Tuskinpa tuottajat noissa käyttävät muuta kuin pörssihintaa?
 
Kyllä keskiarvo-tyyppinen pörssiperiaate tuntuisi järkevältä, eli edelleen suljettu huutokauppa, mutta se 1% tehovajaus nostaisi vain sen paikkaamiseen tarvittavan kalliin pikkuvoimalan tehon suhteessa hintaa. Kalliille pikkuvoimalalle maksetaan sen vaatima tuotantohinta yhteisestä potista, joka on siihen asti muodostunut tarjouksista, hinta olisi tehojen suhteen painotettu keskiarvo.
 
Tehoreservin käyttöönotto merkinnee vain hiilivoimaloiden alasajoa muualla. Suomen eteläpuoli ostaa silti koko niiden kapasiteetin.
Eli tulee kustannuksia Suomalaisille, mutta hyöty jää saamatta.
 
Itse näkisin ratkaisuna (>10v ?) vanhojen laitosten kohtuullisen tuoton velvoitteen samaan tapaan kuin sähkönsiirrossakin on.
 
Tehoreservin käyttöönotto merkinnee vain hiilivoimaloiden alasajoa muualla. Suomen eteläpuoli ostaa silti koko niiden kapasiteetin.
Eli tulee kustannuksia Suomalaisille, mutta hyöty jää saamatta.

Ei osta enempää kuin kaapeleissa kulkee ja kun ei enää mahdu, Suomi eriytyy halvemmaksi alueeksi. Ei varmaan pitemmän ajan ratkaisu, koska yhteydet paranee ja kriisi mennee jossain vaiheessa ohi. Mutta nykyisessä tilanteessa reservi on turhaa seisottamista.
 
Tuo esitelty alvin pudotus 24 => 10 tuo valtiolle lähes kolminkertaiset tulot, jos hinta nousee vaikka 7 x

Entäs tämä kotitalousvähennyksen kaltainen systeemi toiminee eläkeläismummon tapauksessa? Ehkä hankkii sähköauton tai parikin ja saa kivat vähennykset kansaneläkkeestään ajelemalla niillä :)
Ongelma tuossa matematiikassa on se että kuinka monella tuo hinta on vuodentakaiseen nähden 7x, ei kuitenkaan kaikilla. Esim. Meillä ei ole noussut yhtään, Anoppilassa 3x, omilla vanhemmilla ja sisaruksilla 2x.

Eli sähköstä alv tulot eivät välttämättä ole nousseet, ainakaan vielä dramaattisesti, vaikka tämän hetken pyynnit saattavatkin joillain yhtiöillä olla 7x tai vaikka 15x nousussa vuoden takaiseen nähden.

Paljon fiksumpi malli minusta olisi että alv pysyisi 24 %, mutta sillä olisi sähkössä katto, esim 2,5 c/kWh.
 
Kyllä keskiarvo-tyyppinen pörssiperiaate tuntuisi järkevältä, eli edelleen suljettu huutokauppa, mutta se 1% tehovajaus nostaisi vain sen paikkaamiseen tarvittavan kalliin pikkuvoimalan tehon suhteessa hintaa. Kalliille pikkuvoimalalle maksetaan sen vaatima tuotantohinta yhteisestä potista, joka on siihen asti muodostunut tarjouksista, hinta olisi tehojen suhteen painotettu keskiarvo.
Jos polttoaineet maksavat tietyn summan per tuotettu kWh, sitten pitää tarjoushinta kaksinkertaistaa. Pianhan muutakin tuotantoa omaavat tajuavat, että tulee pyytää kaksikertaiset hinnat. Miten kohdellaan sähkön tuontia ulkomailta? Tuonti lakkaa heti, jos ei makseta kuin keskiarvo, jos se pienempi kuin muualta saadun sähkön hinta ja vaikka kaikkialla sovellettaisiin periaatetta, että sähkön tarjoajalle ei makseta tarjouksessa esitettyä hintaa, vaan alempi, juuri tuonnin osalta hintojen määräytyminen olisi niin ennustamatonta ja epäluotettavaa, että mahtaisiko onnistua laisinkaan? Ilman tuontia Suonessa käy talvella hullusti.

Odottaisin tuollaisesta periaatteesta lähinnä sotkua ja lisää heiluntaa sähkön hinnalle ja juuri sotkun takia hintataso voisi hyvinkin kohota tuon muutoksen seurauksena entistä korkeammalle juuri hinnoitteluriskien takia.
 
Suomi eriytyy halvemmaksi alueeksi.
Tuosta ei ole pelkoa, koska reservivoimaa on niin vähän, että se on kuin rikka rokassa viennin ja tuonnin kannalta (vähemmän kuin Viron kaapeleiden kapasiteetti). Vaikuttaisi toki hintatasoon, jos voimaloita ajettaisiin jatkuvasti täysillä sähkömarkkinoiden ulkopuolella.

Suurempi merkitys olisi sillä, että saataisiin maakaasukäyttöiset kaukolämpökombivoimalat käyttöön, eli jostakin kohtuuhintaista tai hinnaltaan tuettua LNG:tä niin, että polttoainetta olisi ja noita laitoksia voisi ajaa. Nuohan on tarkoitettu jatkuvaan käyttöön ja tuottavat hiilivoimalaan verrattuna saman sähkön luokkaa neljäsosalla päästömaksuja (kun lämpökin saadaa hyödyksi). Nyt laitokset seisovat. Inkoon terminaalin valmistuminen ajallaan olisi tuosta syystä äärimmäisen tärkeää.
 
Moni varmaan muistaa että ainakin elikeinoministeri on aiemmin käyttänyt sähkön hintakeskustelussa alentavana tekijänä digitalisaatiota, älykkäät sähköverkot ja kulutusjoustokin ovat sanoina vilahdelleet. Eipä noita termejä ole tosipaikan tullen nyt lähiaikoina kuulunut, mitä nyt sähkön mahdollisesta katkomista jonka voi ymmärtää kulutusjoustona mutta ei kylläkään kuluttajalähtöisenä joustona.

Toisin sanoen kun taloudessa menee hyvin niin silloin näköjään voi kikkailla ja "pökerryttää "kuluttajaa hienoilla termeillä mutta tosipaikan tullen joudutaan turvautumaan perinteisiin tapoihin elikää veroihin, tukiin jne.

Toimenpiteistä sähkön hinnan laskemiseksi niin eipä täällä esitetyt taida ratkaista korkeaa sähkön hintaa mutta se on todettava että päättäjät ovat totaalisen myöhässä tämän asian kanssa ja ehkä surkuhupaisin päätös oli alkuvuodesta ja Ukrainan sodan jo riehuessa, valtiovalta (TEM) maksoi tuvetuotannon laitteista romutuspalkkiota.

Mielestani määräajaksi pitäisi turvetuotantoa tukea voimakkaasti, samoin polttopuun ja hakkuutähteiden hyötykäyttöä, leikata kohtuuttomia sähköntuotaanon voittoja (esim Windwall verotus), käyttää päästökaupan mahdollinen maakohtainen jousto yksikkö hinnan alentamiseksi, tehostaa nyt resservissä olevien voimaloiden käyttöä, tehostaaa vesivoimaloiden käyttöä, tuulivoiman tuottajat osallistumaan säätövoiman kustannuksiin jne jne **** Uskonasiana että OL3 toimisi jatkossa luotettavasti .:cool:

Jokin visaus on täsäkin Viaporissa olevassa vietissä jälkimaailmalle ”Jälkimaailma seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun”

:grandpa:
 
Viimeksi muokattu:
Niin kauan kun on tuotantoalijäämätilanne - ei ketään kiinnosta hintasuojaus ja hinnat jatkaa nousuaan ilman ylärajaa. Vain pidempiaikainen ylituotanto, joka ei mahdu vientiin voi tilanteen muuttaa sellaiseksi, että suojaukset alkavat taas kiinnostamaan ja tilanne stabiloituu.
 
Sähkön alv alentuu 10% 1.12.2022-30.4.2023

1662027619833.png
 
Tuosta ei ole pelkoa, koska reservivoimaa on niin vähän, että se on kuin rikka rokassa viennin ja tuonnin kannalta (vähemmän kuin Viron kaapeleiden kapasiteetti). Vaikuttaisi toki hintatasoon, jos voimaloita ajettaisiin jatkuvasti täysillä sähkömarkkinoiden ulkopuolella.
Onhan sitä sentään useita satoja MW ja Estlink on jatkuvasti reilusti alle tuon verran maksimistaan.
 
Miten kohdellaan sähkön tuontia ulkomailta? Tuonti lakkaa heti, jos ei makseta kuin keskiarvo,
Ei, nyt ymmärsit väärin, tuottajille maksetaan tietenkin heidän pyytämänsä/tarjoamansa hinta, jolla kauppa syntyy, tuontijohto on kuin voimala, jolle myös maksetaan vaatimansa hinta, jos sitä tehoa tarvitaan. Yleinen , kuluttajien suuntaan näkyvä hinta ei kuitenkaan määräydy kalleimman mukaan, vaan painotettuna keskiarvona.

Esim jos 4 vesivoimalaa tuottaa 20 c:llä tehoa, ja vielä tarvitaan 1 hiilivoimala/tuontia, (kaikki saman tehoisia), jonka hinta on 70c, maksaa sähkö (kuluttajalle, jos sillä pörssisopimus) (4x20 + 70) / 5 = 30c . 5 saman tehon tarvitsemaa kuluttajaa maksaa nyt kukin sähköstänsä 30c, josta yhteispotista Fingrid jakaa vesivoimaloille 20c ja hiilivoimalalle/ulkomaille 70c. Jos kulutus tippuu 20%, sammuu hiilivoimala/tuonti lakkaa, ja sähkön hinta tippuu 30 c:stä 20 c:iin, ja kaikki on tyytyväisä.
 
Ei, nyt ymmärsit väärin, tuottajille maksetaan tietenkin heidän pyytämänsä/tarjoamansa hinta, jolla kauppa syntyy, tuontijohto on kuin voimala, jolle myös maksetaan vaatimansa hinta, jos sitä tehoa tarvitaan. Yleinen , kuluttajien suuntaan näkyvä hinta ei kuitenkaan määräydy kalleimman mukaan, vaan painotettuna keskiarvona.

Esim jos 4 vesivoimalaa tuottaa 20 c:llä tehoa, ja vielä tarvitaan 1 hiilivoimala/tuontia, (kaikki saman tehoisia), jonka hinta on 70c, maksaa sähkö (kuluttajalle, jos sillä pörssisopimus) (4x20 + 70) / 5 = 30c . 5 saman tehon tarvitsemaa kuluttajaa maksaa nyt kukin sähköstänsä 30c, josta yhteispotista Fingrid jakaa vesivoimaloille 20c ja hiilivoimalalle/ulkomaille 70c. Jos kulutus tippuu 20%, sammuu hiilivoimala/tuonti lakkaa, ja sähkön hinta tippuu 30 c:stä 20 c:iin, ja kaikki on tyytyväisä.
Kreikkalaisten ehdotus:
 
Tuo sähkön ALV:n pudottaminen on hölmöä.

Olisi riittänyt tuo vielä yksityiskohdiltaan epäselvä verotuksen vähennysoikeus. Nyt halvat sähkösopparit halpenevat entisestään eivätkä kannusta yhteisiin säästötalkoisiin -> sähköä kulutetaan edelleen liikaa -> hinta nousee.
 
Niin, millaiset koukut noihin tukiaisiin mahtaa tulla sisälle. Sähkö pitäisi maksaa minulle ensi talvena 13,4 s/kWh (marginaalikustannus). Se on aika paljon vähemmän kuin polttoöljy tällä hetkellä. Kun VILP kyykkää pakkasella, voin valita kummalla lämmittää. Jatkuukohan energiakriisi vielä vuosia ?
 
Miksiköhän tänään on usein ollut eri hinta Tukholmassa ja Suomessa, vaikka alueiden välinen kaapeli on ollut pienellä kuormalla?

Nyt esimerkiksi 300 MW ja välillä oli alle 10 MW. Tukholma ollut kalliimpi Norjan kautta.
 
Tila
Ei avoinna uusille viesteille.
Takaisin
Ylös Bottom