Toteutuneet säästöt lämpöpumpulla!

[oswald]

Olisko hyvä kerätä tietoa ilmalämpöpumpuilla saavutetuista vuotuisista energian säästöistä yleisellä tasolla ilman merkkimainostusta
Eräs asiakas lupasi käyttää hänen saamiaan kulutustietoja sähköyhtiöltä 3:lta vuodelta taakse päin. Joista siis 2 ensimäistä on ilman pumppua ja viimeinen pumpun kanssa.
Rakennus on maalaistalo (kesäasunto) jota pidetään talvet +16 ja viikonloppuisin +20 kun ovat siellä käymässä.
Lämmitys ollut aiemmin yksinomaan varaavilla sähköpattereilla jotka ovat nyt varalla.

 

[vayne]

Vs: Toteutuneet säästöt lämpöpumpulla!

Noin 66 %

Tälle vuodelle loput 50 m2 (talli) saatu myös pumpun piiriin, joten toivottavsti kulutus pienenee

Lämmitys ennen pumppua ollut suorasähkö lattialämmitys.

 

[Tilator]

Vs: Toteutuneet säästöt lämpöpumpulla!

Pikkuisen käy kateeksi kyllä näitä suorasähkölämmittäjiä, jotka saavat selvää hyötyä. Me muilla tavoilla lämmittelevät joudumme kyllä tyytymään varsin pitkälti siihen, että mualima pelastuu ;-)

 

[Pappis]

Vs: Toteutuneet säästöt lämpöpumpulla!

Meillä öljynkulutus tippui noin 70% (2500-3000 l/v => 800 l/v), ja sähköä menee nyt 1500 kWh enemmän, kuin ennen pumppua. Lisätietoja:

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=4671.0

 

[SON]

Vs: Toteutuneet säästöt lämpöpumpulla!

En halua saivarrella mutta kun puhutaan säästöistä tulisi mielestäni ensisijaisesti puhua €uroina lasketusta säästöstä ja toisena energian säästöstä. Eräs harvemmin esiintynyt tarkastelumuoto on, kuinka suuri säästö on neliötä ta kuutiota kohti. Tällöin erilaisten rakennusten omistajien säästöt olisivat paremmin vertailukelpoisia.

 

[vayne]

Vs: Toteutuneet säästöt lämpöpumpulla!

En halua saivarrella mutta kun puhutaan säästöistä tulisi mielestäni ensisijaisesti puhua €uroina lasketusta säästöstä ja toisena energian säästöstä. Eräs harvemmin esiintynyt tarkastelumuoto on, kuinka suuri säästö on neliötä ta kuutiota kohti. Tällöin erilaisten rakennusten omistajien säästöt olisivat paremmin vertailukelpoisia.

Ei mennä liian vaikeaksi, liikaa muuttujia

Kyllä % kertoo nopeasti homman kannattavuuden karkealla tasolla, jokainen voi sitten kuvitella siihen omat sähkömääränsä/euronsa/neliönsä

 

[Adamooppeli]

Vs: Toteutuneet säästöt lämpöpumpulla!

Meillä öljynkulutus tippui noin 70% (2500-3000 l/v => 800 l/v), ja sähköä menee nyt 1500 kWh enemmän, kuin ennen pumppua. Lisätietoja:

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=4671.0

Tuota sinun linkin ketjua lukematta jos haaruko copin. Päästään hirmuisiin cop arvoihin.
Jos öljyä säättynyt n. 1700L ja kattilan hyötysuhde 0.85. tuleeko cop arvoksi huima n. 9.6

 

[jarip]

Vs: Toteutuneet säästöt lämpöpumpulla!

Meillä öljynkulutus tippui noin 70% (2500-3000 l/v => 800 l/v), ja sähköä menee nyt 1500 kWh enemmän, kuin ennen pumppua. Lisätietoja:

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=4671.0

Kovat on tulokset. Entinen kulutus 22000 - 27000 kWh (öljy), nyt 7200 kWh (öljy) + 1500 kWh (sähkö) = 8700 kWh. Säästö 13300 - 18300 kWh. Vuosi-COP 9 - 12.....

Taisi se entinen asukas lutrata energiaa melkoisesti, tuskin pelkkä pumppu tuottaa noin huomattavia säästöjä. Jos pumppu kulutti vain 1500 kWh, niin hyvällä vuosi-COP 2,5 energiaa säästettiin reilu 2000 kWh (200 l öljyä). Loppusäästö lienee älykkäämpää asumista.

 

[SON]

Vs: Toteutuneet säästöt lämpöpumpulla!

Tässä edellä Adamooppeli Jarip antavat varsinaisen "karateiskun" sitä mitä tarkoittaa kun ilmoittelee puolitotuuksia.

Noista edellistä kommenteista sanoisin vaan sen että kun puhutaan säästöistä niin eräs kuolematon toteamus on, "kaikki se mikä voidaan laittaa- ja jää lompakkoon, on säästöä".





Lisäys Kursiivilla

 

[teukka]

Vs: Toteutuneet säästöt lämpöpumpulla!

Meillä öljynkulutus tippui noin 70% (2500-3000 l/v => 800 l/v), ja sähköä menee nyt 1500 kWh enemmän, kuin ennen pumppua. Lisätietoja:

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=4671.0

Katselin linkistä, että takkaa on lämmitetty joka toinen päivä kaksi pesällistä kerrallaan. Jos lisäät tuosta takan käyttöä, niin pääset eroon ilpistäkin ja voit kohta myydä ne loput öljyt. Täällä foorumilla on monta kertaa todettu, miten puut pitää muuttaa kilowattitunneiksi. Sitten pääsee jotenkin lähemmäksi totuutta tossa COP-arvossa, joka on aivan mahdoton.

Anoppilassa maalla meni aikanaan 2000 kWh vuodessa sähköä eikä öljyä ollut ollenkaan olenkaan ja illppiäkään ei ollut. Jkainen tietää, mten tuo on mahdollista.

 

[jarip]

Vs: Toteutuneet säästöt lämpöpumpulla!

Eiköhän ainoa oikea tapa ole katsoa sähkömittaria tai öljynkulutusta. Turha siihen on sotkea prosentteja tai kulutusta/kuutio. Pumppu otti jotakin ja säästi jotakin. Muut toimenpiteet ovat sitten asia erikseen.

Omat lukemat (kulutukset lokakuun kohdalta) ovat tässä:

Vuosi Kulutus/kWh
1999 18966
2000 17661
2001 17994
2002 17824
2003 19733
2004 18578
2005 17799
2006 18372 (ILP asennettu joulukuussa, ei vielä vaikutusta)
2007 17084 (eka vajaa ILP vuosi, patterit osittain päällä)
2008 13526 (eka täysi ILP vuosi, patterit pois päältä)
2009 12588 (toinen täysi ILP vuosi, tehty "toimenpiteitä"*)

*lämminvesivaraaja 75 C -> 65 C + vedenkulutus pienentynyt. Kesäaikainen lattialämpö pienennetty.

Säästö pumpulla arviolta 5000 kWh sähköä + 1 m3 halkoja**/vuosi. "Toimenpiteillä" (säästö muualta) on vielä ruuvattu n. 500 - 800 kWh/v, joten tälläkin on melkoinen merkitys.

**Nuo halkomäärät ovat karkea arvio, puun poltto riippuu keleistä ja laatukin on vaihdellut.

 

[jarip]

Vs: Toteutuneet säästöt lämpöpumpulla!

Jotkut kertovat huimista säästöistä, otetaanpa hieman teoriaa peliin.

1. Jos oma Pana huutaa täysillä koko vuoden, se kuluttaisi n. 13000 kWh/v. Silloin COP saattaisi olla jopa 3 (paljon kesäaikaa). Tuotettu ilmaisenergia olisi max 26000 kWh (3000 l öljyä). Tämä siis teoreettinen maksimi, eikä voi toteutua.

2. Jos Pana huutaa täysillä lämmityskauden 8 kk, se kuluttaisi n. 9000 kWh/v. Silloin COP olisi about 2,5. Tuotettu ilmaisenergia olisi max 13500 kWh (1500 l öljyä). Tämä on teoreettinen maksimi normaalikäytössä, mutta tuskin toteutuu jos huonelämpötilaa pidetään järkevänä.

3. Jos Pana käy tarpeen mukaan, enimmääkseen osatehoilla. Kevät ja syksy varsin pienellä, se kuluttaa 3000 - 5000 kWh/v. Silloin COP olisi jotakin 2,3. Tuotettu ilmaisenergia olisi 4000 - 6500 kWh (500 - 700 l öljyä). Tämä lienee realistinen säästö yhdellä pumpulla. Asunnon koolla ei väliä, kunhan alkuperäinen lämmönkulutus on vähintään 10000 kWh/v (1200 l öljyä lämmityksen osalta).

4. Jos lämmönkulutus on alunperin pieni, vaikkapa luokkaa 5000 kWh/v (600 l öljyä), tai pumppu on vain lisälämmittimenä ja käy pienellä teholla koko ajan (ei kondenssivettä), se kuluttaa abauttiarallaa 1000 - 2000 kWh/v. Silloin COP olisi edelleen 2,3. Tuotettu ilmaisenergia olisi 1300 - 2600 kWh (150 - 300 l öljyä). Pana olisi liian kallis laite tähän ja kannattaisi harkita jotakin halpisvehjettä.

 

[Opa]

Vs: Toteutuneet säästöt lämpöpumpulla!

Tuo jarip:n teoria raamittaa kyllä mielestäni aika hyvin sen maksimin mihin näillä nykyisillä ILPeillä päästään normaalissa asuinrakennuksessa jossa ennen ILPiä kulutus oli luokkaa 20 000 kWh.

Itse olen saanut 5-vuoden aikana kulumaan ILPillä suurimmillaan 4200 kWh yhden lämmityskauden aikana, ja kun ottaa huomioon ettei vm -04 LG ole varmaankaan markkinoiden parhaimmasta päästä oleva laite, niin pidän tuota 5000 kWh kulutus - > 5000 kWh säästö ILPillä lähes saavuttamattomana.

Mutta esimerkin vuoksi kerron, että meillä oli sähkönkulutus lämmityskaudella 02 - 03 n. 19 400 kWh, ja puita paloi takassa 126 pesällistä. Tällöin ei ollut ILPiä. ILPin tulon jälkeen on kulutuslukemat ollet joka vuosi alle 14 000 kWh, viimeiset kaksi lämmitykautta n. 10 000 kWh. Näinä vuosina takassa on palanut vuosittain 60 - 70 pesällistä. Ja tarkennuksena että pesällinen on n. 13 kg puuta. Tuskin kukaan kuvittelee että voisin väittää LG:ni säästävän näin paljon, jopa yli 9 000 kWh sähköä, ja vielä n. 850 kg puita vuodessa! Kuitenkaan mitään rakenteellista tai muuta suurta elämänmuutosta ei tänä aikana ole tapahtunut, muuttujia vain on niin paljon muutenkin, ja yhdessä ne vaikuttavat noinkin paljon.

Merkittävimpinä pidän sitä että vuodet ovat varsin erilaisia lämmitystarpeeltaan. Kovat ja pitkäkestoiset pakkaset lisäävät sähkönkulutusta todella merkittävästi, ILPin COP putoaa, autojen lämmitys lisääntyy, ym. ym. jotka eivät välttämättä seuraa teoreettisia lämmitystairpeita ja lämmitystarvelukuja.
Poltan takassa etupäässä vain silloin kun se on hyötysuhteeltaan ILPin kanssa edullisinta, sillä saa pidettyä ILPiä mahdollisimman "kustannustehokkaana".

Merkittävän hyötysuhteen nousun sain takasta kun nuohosin sen savukanavat erittäin huolella. Sutarilla on tapana vain käyttää harjaa takan sivuposkilla. Itse kun kurkistin sivukiertoihin ja huomasin pinnoilla kuin mustan lampaan villakerroksen, niin yhden lauantain aikaa ja putsasin mitä erikoisemmilla rautalankavirityksillä posket tiilipinnalle. Nyt lämpiää takka ja talo ihan toisella tavalla.

Säästöjä kannattaa tavoitella, ja niitä on myös tavoitettavissa, muutoinkin kuin ILPillä. Ei mainosteta me liikaa ILPin tehokkuutta, muuten käy niin ettei tule mitään tarvetta ILP kauppiaille hintakilpailuun kun me kuluttajat kehutaan laitteita melkein enemmän kuin myyjät, ja uudet ILPin ostajat uskovat ja ostavat ILPin hinnalla millä hyvänsä. Me kuluttajat kun ollaan vähän nössöjä, vaarassa on että käy kuten kotitalousvähennyksen, -senkin etu tavallaan menetettiin kun myyjät lisäsivät laitteiden hintaan sen mikä olisi kuulunut kuluttajan eduksi.

 

[someone]

Vs: Toteutuneet säästöt lämpöpumpulla!

Viimevuosien luvut:
2004 29373
2005 29724
2006 30466
2007 26078
2008 15396
2009 8392 mennyt ja 12300 arvio

On kyllä jotain muutakin tehty kuin pari ilppiä laitettu.

Vähennystä noin 60% lähtökohdasta.

 

[Rutja]

Vs: Toteutuneet säästöt lämpöpumpulla!

Muuta ei ole tehty kuin IVLP laitettu.
Vaikutusta on ollut -43% laskennallisesta lämmitysenergian kulutuksesta verrattuna 3:een edelliseen vuoteen (helmi-syyskuu) ja -29% kaikesta sähkön kulutuksesta vastaavana jaksona. Näillä näkymin laite maksaisi itsensä 3.5 vuodessa jos kestäisi niin kauan.

 

[Dippa]

Vs: Toteutuneet säästöt lämpöpumpulla!

Säästöistä en tiedä mutta kaksi sanyota näyttävät lisänneen sähkönkulutusta noin 6500 kWh vuodessa. Samaan aikaan öljynkulutus on tippunut ehkä (ovaalisäiliön mittariin en oikein luota) 1800 litraa vuodessa. Jos 'kattilakoppi' on luokkaa 0,85 niin 18000 kWh*0,85=15300 kWh 15300 kWh / 6500 kWh=2,35. Ehkä hiukan optimistinen arvio vuosikopille tai sitten ei.

Rahaa säästyy siis 1800*0,6-650 = 430 euroa vuodessa????? Hassasin pumppuihin 2100 euroa, saapi nähä säästyykö hinta jonakin päivänä.

Kokonaissähkönkulutus vuodessa (2009-2009) on ollut aika tarkkaan 14 000 kWh. Ölyä mennyt ehkä 900 litraa vuodessa ja klapeja 5-6 mottia.

Aikaisemmin sähköä meni 7000-8000 kWh, öljyä 2700 litraa ja klapeja 5-8 mottia.

 

[someone]

Vs: Toteutuneet säästöt lämpöpumpulla!

Sitten kun meidänki kämpässä päästään alle 10000kwh niin alan olla jo tyytyväinen tuloksiin. Ohan se kummiski vielä 5 osa leikattava jostain pois jot toteutuisi niissä määrin.

 

[getty]

Vs: Toteutuneet säästöt lämpöpumpulla!

Suorasähkötorppa, joka on ottanut 16000kWh aika tasaiseen edeltävät kolme vuotta ainakin. Panin Ultin seinään ja ensimmäisen vuoden jälkeen tulos oli karvan päälle 12000kWh. Aika selkeä homma, kun mikään ei ole muuttunut. Joku voi tietenkin saivarrella erilaisista talvista, mutta mennyt talvi oli lähempänä normaalia (kylmempi) kuin pari edellistä ainakin Oulun seudulla. Kolme kautta tarttis kestää, jotta voi ruveta "säästämään"

 

[repomies]

Vs: Toteutuneet säästöt lämpöpumpulla!

Vastaava ilmiö on myös LTO:n jälkilämmityspatterin kanssa. Jokainen säästetty kilowatti tuotetaan pumpulla puolta pienemmällä energiamäärällä. Teoriassa jos tällä jälkilämmityspatterilla voitaisiin tuottaa kaikki asunnon lämpö, ILP:n hyöty olisi olematon. Siis jälkilämmitys kannattaa pitää kohtuullisena ja näkyy heti sähkölaskussa.

Tosin se tuntuu myös vetona niillä alueilla jonne ILPin puhallus ei yllä. Onneksi jotkut eivät sitä huomaa. Mutta tavallisen LTO:n kanssa vaihtoehtoa ei juuri ole, eli jos haluaa ILPistä kaiken irti, ei paljon kannata lämmitellä tuloilmaa enempää kuin LTO normaalisti sitä lämmittää.

PILPin tapauksessa voisi olla vaihtoehto, eli sen sijaan että tuottaa lämmön tuloilmapatterilla (~jälkilämmityspatteri mekaanisessa LTO:ssa) olisi yksi vaihtoehto tuottaa lämpö kanavistoon asennettavalla ILP:llä. Etuina olisi pienempi meluhaitta, tasaisemmin leviävä lämpö ja jäähdytys (olettaen että kanavisto on riittävän hyvin eristetty), sekä mahdollisuus pitää termostaattiohjattu lattialämmitys normaalisti toiminnassa, PILP puskisi siihen lämpöä. Ilpin puhaltaessa ilmaa suoraan talon sisällä lattiaan on vaikea saada lämpöä. Ongelmakohtana tällaisessa olisi yleensä liian pieneksi jäävä ilmavirtaus kanavistossa, eli pumpun pitäisi pystyä toimimaan hyvin osatehoilla. Toinen ongelmakohta olisi sulatukset. Takaraivossani kytee silti ajatus riittävän ison tuloilmakammion rakentamisesta vintille ja ILPin asentamisesta sinne.

 

[jarip]

Vs: Toteutuneet säästöt lämpöpumpulla!

Vastaava ilmiö on myös LTO:n jälkilämmityspatterin kanssa. Jokainen säästetty kilowatti tuotetaan pumpulla puolta pienemmällä energiamäärällä. Teoriassa jos tällä jälkilämmityspatterilla voitaisiin tuottaa kaikki asunnon lämpö, ILP:n hyöty olisi olematon. Siis jälkilämmitys kannattaa pitää kohtuullisena ja näkyy heti sähkölaskussa.

Tosin se tuntuu myös vetona niillä alueilla jonne ILPin puhallus ei yllä. Onneksi jotkut eivät sitä huomaa. Mutta tavallisen LTO:n kanssa vaihtoehtoa ei juuri ole, eli jos haluaa ILPistä kaiken irti, ei paljon kannata lämmitellä tuloilmaa enempää kuin LTO normaalisti sitä lämmittää.

PILPin tapauksessa voisi olla vaihtoehto, eli sen sijaan että tuottaa lämmön tuloilmapatterilla (~jälkilämmityspatteri mekaanisessa LTO:ssa) olisi yksi vaihtoehto tuottaa lämpö kanavistoon asennettavalla ILP:llä. Etuina olisi pienempi meluhaitta, tasaisemmin leviävä lämpö ja jäähdytys (olettaen että kanavisto on riittävän hyvin eristetty), sekä mahdollisuus pitää termostaattiohjattu lattialämmitys normaalisti toiminnassa, PILP puskisi siihen lämpöä. Ilpin puhaltaessa ilmaa suoraan talon sisällä lattiaan on vaikea saada lämpöä. Ongelmakohtana tällaisessa olisi yleensä liian pieneksi jäävä ilmavirtaus kanavistossa, eli pumpun pitäisi pystyä toimimaan hyvin osatehoilla. Toinen ongelmakohta olisi sulatukset. Takaraivossani kytee silti ajatus riittävän ison tuloilmakammion rakentamisesta vintille ja ILPin asentamisesta sinne.

Kyllä LTO:n jälkilämmitys on kuitenkin syytä pitää päällä, onneksi sitä voi yleensä säätää ja hakea itselle sopiva lämpötila. Minulla se on nyt 14 C ja kanavista tulee lähes 20 C ilmaa, luultavasti se lämpiää kulkiessaan katonrajassa pitkiä matkoja. Veto-ongelmaakin voi yrittää parantaa, suuntaamalla tuloilma eri paikkaan. Ainakin omissa lautasventtiileissä on ilmanohjain. Pumppua lähimpänä oleva (1,5 m) puhaltaakin päin pumppua.

Olen edelleen sitä mieltä, että ilmanvaihdon kautta tapahtuva lämmittäminen esim kanavamallin ILP:llä pientalossa on turhanaikaista. Ilmavirrat ovat olemattomia verrattuna normipumppuun, joten lämpötilan pitäisi olla varsin huomattava. Jos taas lämpötila olisi alle 30 C, pumpun pitäisi olla todella pienitehoinen jolloin se ei edes tuottaisi mainittavaa säästöä. Toisaalta taas jos ilmavaihto tuottaisi oikeasti lämpöä, lattiat lähtisivät vääjäämättä laskuun. Siis suo siellä, vetelä täällä.

Mielestäni repomiehellä ei ole muita vaihtoehtoja kuin VILP, jos haluaa säästää energiakuluissa ja säilyttää lattialämpö. Se taas, maksaako sydeemi itseään takaisin, on asia erikseen...

 

[repomies]

Vs: Toteutuneet säästöt lämpöpumpulla!

Mielestäni repomiehellä ei ole muita vaihtoehtoja kuin VILP, jos haluaa säästää energiakuluissa ja säilyttää lattialämpö. Se taas, maksaako sydeemi itseään takaisin, on asia erikseen...

Ei varmasti maksa. Mutta toisaalta, eipä olisi ensimmäinen muutos jonka tekisin joka ei tule maksamaan itseään takaisin. Se vaan, että nykyinen termarimuutos oli mukavuusratkaisu, en oikein tiedä miten VILP lisäisi mukavuutta sähkön käyttöön nähden..

Olen edelleen sitä mieltä, että ilmanvaihdon kautta tapahtuva lämmittäminen esim kanavamallin ILP:llä pientalossa on turhanaikaista. Ilmavirrat ovat olemattomia verrattuna normipumppuun, joten lämpötilan pitäisi olla varsin huomattava.

Tuloilman lämmitystarve on (yli) 9000kWh. Mielestäni tuo ei ole ihan mitätön energiamäärä. Eri juttu on, onnistuuko löytämään pumpun joka toimii hyvin osatehoilla. Luulen että paras ratkaisu olisi isohko tuloilmakammio jossa pumppu saa puhkia isolla puhalluksella osatehoilla.

 

[Espejot]

Vs: Toteutuneet säästöt lämpöpumpulla!

Mielestäni repomiehellä ei ole muita vaihtoehtoja kuin VILP, jos haluaa säästää energiakuluissa ja säilyttää lattialämpö. Se taas, maksaako sydeemi itseään takaisin, on asia erikseen...

Ei varmasti maksa. Mutta toisaalta, eipä olisi ensimmäinen muutos jonka tekisin joka ei tule maksamaan itseään takaisin. Se vaan, että nykyinen termarimuutos oli mukavuusratkaisu, en oikein tiedä miten VILP lisäisi mukavuutta sähkön käyttöön nähden..

Mun mielestä sinä vosit hankkia jokun VILP lattialämmitysken paluuvden lämitämiseen niin nähtäisiin miten se homma toimii ... jos tulokset on hyvät niin otan asian itsekin lähempään tarkasteluun

 

[kotte]

Vs: Toteutuneet säästöt lämpöpumpulla!

Olen käyttänyt vuoden 2004 keväästä alkaen ILPistä muokattua PILPiä lämmöntalteenottoon kaukolämmitteisessä erillistalossa.

Pumppu on vienyt vuosittain n. 1000-1100kWh lämmöntalteenottomoodia käytettäessä (erillismittaus mekaanisella induktiolaskurimittarilla + lisäksi PM300). Kaukolämmön kulutus on ollut vastaavana aikana:

2001: 20550kWh
2002: 19500kWh
2003: 18500kWh
2004: 14000kWh
2005: 11700kWh
2006: 11000kWh
2007: 9600kWh
2008: 9080kWh

Kulutus koskee siis pelkkää lämmitystä (lämmin käyttövesi erikseen erillisellä mittauksella).

Säästöön on vaikuttanut lämmönpumppauksen ohella systeemin liitetty ILP:tä + radiaattoreita ohjaava itse rakennettu ohjausjärjestelmä, joka pitää lämmön hyvin tasaisena. Säätö otettiin käyttöön alustavasti vuosina 2005...2006 ja toimi suunnilleen nykyisessä muodossaan (eli varsin hyvin) suunnilleen vuoden 2007 alusta.

Tietotekniikkaa on kylläkin tullut jatkuvasti lisää "lämmittämään" ... puhutaan varmaan 1000-2000kW:n "avustuksesta" ja kaukolämpökulutusmittari uusittiin v. 2003 (vanha saattoi näyttää paljonpuoleisesti virtausmittarin rattaan ikäännyttyä, uusi on ultraäänipohjainen).

 

[dbwarrior]

Vs: Toteutuneet säästöt lämpöpumpulla!

Itse ruuvasin about vuosi sitten Ultin PRo basic 8:n seinään.
Tavoiteeksi asetin ostohetkellä että 3 vuotta pitäs kestää(kompura takuu). Kaikki mikä menisi yli tuon olisi sitten todellista säästöä.

Aiempina vuosina mentiin suoralla sähköllä aikalailla säästöasetuksilla. Patterit piti 50neliön kämpän noin 18-19 asteen lämpöisenä. Nyt kun on pumppu seinässä tuomassa lämmintä tupaan mennään reteesti 20-21 asteen säädöillä.

Aiempien vuosien kulutus on ollut tuollasta 9500kwh luokkaa. Nyt meni noin 7350kwh. Ilpin mittariin on vuoden aikana kertynyt 1950kwh.

Jos seuraavat 2 vuotta menis about näillä kulutuksilla niin oltas aika hyvin tavoitteessa.

Jos euroina haluaa asiaa lähestyä niin ei ihan 2:ssa vuodessa "tienaa" tuota 400 euron investointia "takaisin" tuo pumppu. Tilanne on toki toinen kun sähkön hinta lähtee nousulle...

 

[Pappis]

Vs: Toteutuneet säästöt lämpöpumpulla!

Taisi se entinen asukas lutrata energiaa melkoisesti, tuskin pelkkä pumppu tuottaa noin huomattavia säästöjä. Jos pumppu kulutti vain 1500 kWh, niin hyvällä vuosi-COP 2,5 energiaa säästettiin reilu 2000 kWh (200 l öljyä). Loppusäästö lienee älykkäämpää asumista.

Samaa epäilen itsekin entisen asukkaan kohdalla. Kun muutimme kesäkuun alussa, kattilan käsishuntti on arvossa 4,5 ja sisällä 24 astetta. Minä olen vahtinut, että sisälämpö ei nouse yli 22 asteen. Käytännössä pumpun ja takanpolttelun (noin 2 m3 siististi pinottua puuta vuodessa ) ansiosta olemme pitäneet kattilan lämmittämässä vain käyttövettä huhti-marraskuun välisen ajan. Siitä se suurin säästö on tullut.