Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Voihan tuon perusteella vähän laskeskellakin. Suomessa käytetään vuorokaudessa sähköä luokkaa 250GWh tähän vuodenaikaan ja tällaisella säällä. Jos hinta tosiaan olisi keskimäärin 30€/MWh, tuosta sähkömäärästä maksettaisiin luokkaa 7,5 miljoonaa euroa. Kun hinta todellisuudessa on nyt keskimäärin luokkaa 40€/MWh, joudutaankin maksamaan 2,5 miljoonaa euroa enemmän, eli 10 miljoonaa. Onneksi hinta ei ole sillä tasolla kun tuulivoiman takuuhinta, eli luokkaa 100€/MWh, jolloin jouduttaisiinkin maksamaan 25 miljoonaan euroa, mutta laskuri näyttäisi perin hyvältä.SON sanoi:Periaatteessa tuulivoimaa pitäisi kannattaa mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Katso alla olevaa linkkiä ja mieti. Smiley211006
http://tuulivahinko.fi/
simppa sanoi:Entäs verot jotka valtio perii ns.itse maksamastaan sähköstä.
SON sanoi:Periaatteessa tuulivoimaa pitäisi kannattaa mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Katso alla olevaa linkkiä ja mieti. Smiley211006
http://tuulivahinko.fi/
Sähkömees sanoi:Tuuli ja aurinkosähkö on kaasuvoimaa. Jokaista MW kohden joudutaan rakentamaan vastaava määrä kaasulaitoksia.
Ainut ratkaisu on ydinvoima. Etenkin suomessa pitäisi olla lakisääteistä, että ainut uusi energiatuotanto saa olla 4 sukupolven ydinvoimaa (passiivisia reaktoreita), jotka saa rakentaa vain siten että niiden massiivinen hukkalämpö voidaan hyödyntää kaukolämpönä.
Optimaalinen ratkaisu lienisi globaali mittakaava, jossa esim. saharassa tuotettua aurinkosähköä tasattaisiin esim. pohjoismaissa tuotetulla ydinvoimalla (täälä niistä saadaan kaukolämmön takia hyvät hyötysuhteet). Laitettaisiin esim. 100 uutta voimalaa suomi/ruotsi/norja akselille. Eurooppaan virtaisi halpaa sähköä ja sitä kautta elintaso nousisi kohisten.
Eihän noita todellisuudessa edes ole olemassa, vaan teknologia pitäisi ensin kehittää. Tuo puolestaan edellyttäisi tutkimus- ja kehityspanosta, eli joko riihikuivaa jonkin valtion maksamaa kehitysrahaa tai sitten yksityistä riskirahaa. Suomesta ei ainakaan irtoa riittävästi. USA:ssakin valtion rahoitus ajettiin melko alas pitkälle kehitettyjen ratkaisujen kokeellisen tutkimuksen osalta jo neljäkymmentä vuotta sitten, eivätkä yksityiset vaikuta erityisen kiinnostuneilta (into ydinvoimaloihin on kaiken kaikkiaan vähäistä). Ehkäpä Intiassa (jossa on paljon polttoainetta omasta takaa) tai Kiinassa joskus vuosikymmenien kuluessa saadaan alan teknologiaa markkinoille, jolloin muutkin ehkä innostuvat.Sähkömees sanoi:Olen törmäillyt netissä artikkeleihin, jossa on 4 sukupolven sähköntuotannon olevan noin puolet halvempaa, kuin hiilivoiman. Reaktorit voidaan ilmeisesti kytkeä suoraan vanhan hiilikattilan tilalle ja ovat autonomisia.
kotte sanoi:Eihän noita todellisuudessa edes ole olemassa, vaan teknologia pitäisi ensin kehittää. Tuo puolestaan edellyttäisi tutkimus- ja kehityspanosta, eli joko riihikuivaa jonkin valtion maksamaa kehitysrahaa tai sitten yksityistä riskirahaa. Suomesta ei ainakaan irtoa riittävästi. USA:ssakin valtion rahoitus ajettiin melko alas pitkälle kehitettyjen ratkaisujen kokeellisen tutkimuksen osalta jo neljäkymmentä vuotta sitten, eivätkä yksityiset vaikuta erityisen kiinnostuneilta (into ydinvoimaloihin on kaiken kaikkiaan vähäistä). Ehkäpä Intiassa (jossa on paljon polttoainetta omasta takaa) tai Kiinassa joskus vuosikymmenien kuluessa saadaan alan teknologiaa markkinoille, jolloin muutkin ehkä innostuvat.
Tinkero sanoi:Minua ihmetyttää miksei sitä kehitysrahaa anneta, kyse ei kuitenkaan ole rahan puutteesta. Kaikenlaiseen tutkimukseen ja tukemiseen käytettävät rahasummat ovat valtavia, niistä voisi vähän lohkaista.
Cernin perustutkimus ja sen rahoitus lähtee ihan toiselta tavoitepohjalta, ei nyt sotketa sitä tähän. Ydinvoimaa kehitetään, jotta sillä saataisiin edullista energiaa, mutta tuotannon täytyy tietenkin taloudellisten riskiensä puolesta olla hallittavissa eikä riskien toteutumisen odotettavissa oleva hinta saa olla liian korkea. Kaikki energiatuotanto joutuu aina heti kilpailutilanteeseen muiden energiantuotantomuotojen kanssa.Tinkero sanoi:Minua ihmetyttää miksei sitä kehitysrahaa anneta, kyse ei kuitenkaan ole rahan puutteesta. Kaikenlaiseen tutkimukseen ja tukemiseen käytettävät rahasummat ovat valtavia, niistä voisi vähän lohkaista. Esim. Cernin hiukkaskiihdytin maksoi 3,5 miljardia ja käyttökulut vuodessa 700 miljoonaa. Minun mielestä täysin hukkaan heitettyä rahaa mutta olenkin tälläinen perustollo ja joku viisaampi kaiketi ymmärtää mitä tuottavaa hiukkasten kiihdyttelystä joskus saadaan aikaiseksi. Veikkaan, että poliittinen ilmapiiri (=pelätään äänien menetyksiä vaaleissa) länsimaissa on vaan nyt sellainen, että sitä rahaa ei haluta antaa. Kiinassa ja Intiassa ei kaiketi ole sellaisia ongelmia.
kotte sanoi:Ydinvoimalle varmaan tarvittaisiin myös nykyistä parempaa säädettävyyttä, koska tässä ketjussa esitetyistä väitteistä huolimatta, tuulivoima ja aurinkopaneeleilla tuotettu sähkö alkaa monilla seuduilla olla edullisin tapa tuottaa sähköä, mutta tueksi tarvitaan muuta voimantuotantoa, koska edullista sähkönvarastointitekniikka ei ole saatavilla. Lisäksi sähkön kulutus vaihtelee vuorokauden ja viikon mittaan. Maakaasu (liuskekaasu) on tässä teknisesti yksinkertaista ja erinomaisen kustannustehokasta, ellei vesivoimavarastoja satu olemaan käytettävissä.
Tuleva ilpisti sanoi:Höh? Just pääsin sanomasta että tuulella ja auringonpaisteella voidaan valmistaa synteettistä maakaasua...siinä sitä on pakettia jolla pilvisinä ja tuulettomina päivinä voi pyöritellä lämpöpumppua..
http://yle.fi/uutiset/tutkijat_auringosta_ja_tuulesta_halvin_energiamuoto/7681153 .
Aurinkoenergia lähestyy täysi-ikäisyyttä. Se alkaa vähitellen pärjäämään ilman tukia.
– Heli Antila
Aurinkosähkön hinta tippuu puoleen
kotte sanoi:tuulivoima ja aurinkopaneeleilla tuotettu sähkö alkaa monilla seuduilla olla edullisin tapa tuottaa sähköä,
Ei, vaan USA:n aurinkovyöhykkeen joitakin suurkaupunkeja ympäröivillä autiomaa-alueilla (ja soveltuvilla rannikkoalueilla, vuoristoissa jne. tuulen osalta), http://spectrum.ieee.org/energywise/energy/renewables/someday-is-now-for-solar-wind-power-says-lazard.sam123 sanoi:Kyllä. Ulkosaaristossa, jonne ei ole vedetty sähkölinjaa.
Sähkömees sanoi:Olen törmäillyt netissä artikkeleihin, jossa on 4 sukupolven sähköntuotannon olevan noin puolet halvempaa, kuin hiilivoiman. Reaktorit voidaan ilmeisesti kytkeä suoraan vanhan hiilikattilan tilalle ja ovat autonomisia.
Niitähän ei saa käyttää länsimaissa, koska olemme poliittisen itseruoskinnan uhreja, mutta mitään todellista estettä ei ilmeisesti ole ollut enää 50-vuoteen niiden käyttöönotosta. Taitaa tuo kiinan loputon energiatarve nostanut asian pöydälle ja herättänyt insinöörejä ikiunesta kun viherterroristit joutuvat ottamaan henkeä.
Tuo synteettisen maakaasun valmistaminen ei vaan ole erityisen energiatehokasta: Kulutettaessa parhaalla tekniikalla saadaan korkeintaan n. 60% energiasta sähköksi (eikä tuo teknologia ole halpaa). Valmistettaessa taitaa olla mahdollista saavuttaa hieman tätä parempi kemiallinen hyötysuhde, mutta koko ketjun hyötysuhde tuskin ylittää 40%. Parempiakin suuren mittakaavan sähkövarastotekniikoita on kehitteillä. Toki ylijäämäsähköllä on melko edullisin investoinnein valmistettavissa runsaasti ja kätevästi vetyä (ja lisäksi puhdasta happea), jota voi käyttää monessa muussakin synteesissä apuna.Tuleva ilpisti sanoi:Höh? Just pääsin sanomasta että tuulella ja auringonpaisteella voidaan valmistaa synteettistä maakaasua...siinä sitä on pakettia jolla pilvisinä ja tuulettomina päivinä voi pyöritellä lämpöpumppua..
http://yle.fi/uutiset/tutkijat_auringosta_ja_tuulesta_halvin_energiamuoto/7681153 .
¨kotte sanoi:Ei, vaan USA:n aurinkovyöhykkeen joitakin suurkaupunkeja ympäröivillä autiomaa-alueilla (ja soveltuvilla rannikkoalueilla, vuoristoissa jne. tuulen osalta), http://spectrum.ieee.org/energywise/energy/renewables/someday-is-now-for-solar-wind-power-says-lazard.
About Lazard
Lazard, one of the world's preeminent financial advisory and asset management firms, operates
from 43 cities across 27 countries in North America, Europe, Asia, Australia, Central and South
America. With origins dating to 1848, the firm provides advice on mergers and acquisitions,
strategic matters, restructuring and capital structure, capital raising and corporate finance, as well
as asset management services to corporations, partnerships, institutions, governments and
individuals.
kotte sanoi:Tuo synteettisen maakaasun valmistaminen ei vaan ole erityisen energiatehokasta: Kulutettaessa parhaalla tekniikalla saadaan korkeintaan n. 60% energiasta sähköksi (eikä tuo teknologia ole halpaa). Valmistettaessa taitaa olla mahdollista saavuttaa hieman tätä parempi kemiallinen hyötysuhde, mutta koko ketjun hyötysuhde tuskin ylittää 40%. Parempiakin suuren mittakaavan sähkövarastotekniikoita on kehitteillä. Toki ylijäämäsähköllä on melko edullisin investoinnein valmistettavissa runsaasti ja kätevästi vetyä (ja lisäksi puhdasta happea), jota voi käyttää monessa muussakin synteesissä apuna.
sam123 sanoi:Mitä tulee tuulivipperöihin, niin tilannehan on täysin katastrofaalinen: Rakennetaan kertakäyttövipperä, jonka elinikä on ... Tämän vastapainoksi sitten sama määrä hiilivoimaloita säätövoimaksi, joiden rakennuskustannukset eivät tietysti näy "tuulienergiakannattavuuslaskelmissa". Sama juttu aurinkovoimaloiden kanssa laajassa mittakaavassa.
On tuo etenkin Norjassa hyötysuhteenkin kannalta järkevää, eli jopa 80% kokonaishyötysuhde on joissakin tapauksissa saavutettavissa. Pumppuvoimala on paras todistetusti toimiva suuren mittakaavan sähkövarastotekniikka, mutta edellyttää suotuista maantiedettä.Tuleva ilpisti sanoi:Norskit miettii josko vettä pumpattaisi ylämäkeen, ei siinäkään hyötysuhde ole kohdallaan mutta järkevää se kylläkin on..
nackerton sanoi:Sitä korjausliikettä odotellessa. Ei ole mitään järkeä rakentaa nykyistä määrää tuulivoimakapasiteettia 80 prosenttisesti tukien varaan.
Huvittava juttu tämäkin:
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=21758.0
kotte sanoi:On tuo etenkin Norjassa hyötysuhteenkin kannalta järkevää, eli jopa 80% kokonaishyötysuhde on joissakin tapauksissa saavutettavissa. Pumppuvoimala on paras todistetusti toimiva suuren mittakaavan sähkövarastotekniikka, mutta edellyttää suotuista maantiedettä.
Wesa sanoi:On se kumma kun ensin valitetaan monta vuotta että tuulisähkö ei kannata edes tuettuna ja sitten kun sitä toteutetaan niin heti valitetaan että tukea saavat tienaavat liikaa! Totta on että kun tukipäätöksiä suomeenkin tehtiin niin pohjana oli asennettu konekanta joka oli pääosin suunniteltu kovempiin keskituuliin jolloin vuosituotto jäi 20% korville nimellisestä. Parin-kolmen viimevuoen aikana saman nimellistehon turbiinien roottorin pinta-ala melkein kaksinkertaistunut ja tuotto melkein saman. Kasvaneesta roottorikoosta huolimatta hinnat ei hirveästi ole nousseet vaan noudatelleet edelleen nimellistehoa. Hyvällä paikalla suomessa rannikkoseudulla tuulivoimalan takaisinmaksuaika voi olla alle 5 vuotta. Loppuaika tahkotaan rahaa, -jos vehkeet kestää... Onko tämä oikein? No ainakin voi sanoa että rakentaminen suomessa tuskin olisi lähtenyt käyntiin ilman tukia. Itse ainakin uskon ilmastomuutokseen ja tuulivoimaan yhtenä merkittävänä kenona sen torjunnassa.
Tinkero sanoi:Kyllä nyt valitetaan ihan aiheesta. Ei ne tuet saisi olla mitään kiveen hakattuja. Jos tilanteet muuttuu ja myllyt kehittyy niin kuin nyt on tapahtunut eikä noin suurelle tuelle ole tarvetta niin sitä pitää voida pienentää ja vaikka poistaa kokonaan jos tilanne sallii. Uskon, että moni muukin on samaa mieltä.
Päästöjen kannalta saavutettu hyöty on nyt ainakin käytettyyn rahaan nähden heikko. Parempiakin keinoja olisi olemassa.
Tuleva ilpisti sanoi:No höpsistä keikkaa Mistä vedit tuon väittämän että tuet on kiveen hakattuja? Nehän tulee uudelleen käsiteltäväksi seuraavan hallituksen aikana kuten tuossa aiemmin kerroin... ilmeisesti malli on se että tuki on joitakin kymppejä markkinahintaa korkeampi
Wesa sanoi:Itse ainakin uskon ilmastomuutokseen ja tuulivoimaan yhtenä merkittävänä kenona sen torjunnassa.
Tinkero sanoi:Kuulostaa kovin kiveen hakatulta. Tulevassa mallissa siis edes sähkön korkea hinta ei pelasta veronmaksajia.
sam123 sanoi:Miten tuulivoimala poistaa kuviteltua ilmastomuutosta kun joudutaan käyttämään runsaasti hiilidioksiidia tuottavia hiilivoimaloita shäätövoimana?
Jos perustaisit ajatukset uskon sijasta faktoihin, niin huomaisit ehkä tuulivoiman käytön pikemminkin lisäävän ilmastomuutosta, joka toki sekään ei ole totta siltä osin että CO2 sitä aiheuttaisi
P.S Minä uskoin pienenä joulupukkiin
Enpä usko. Ensinnäkin noissa vehkeissä painavat ihan muut asiat kuin käyttökustannukset. Käyttövarmuus on tärkeämpi kuin hyötysuhde, polttoainetta pidetään reaktorissa "riittävästi". Siksi kannattaakin käyttää lähes ydinaseluokan rikastettua uraania, minkä lisäksi reaktorin vesi on pidettävä hallitusti "myrkytettynä" koko käyttöiän ajan, jotta reaktiivisuus pysyy hallinnassa http://en.wikipedia.org/wiki/Nuclear_reactor. Noiden vempeleiden miehistöön kuuluu aina erikoiskoulutuksen saaneita reaktorifyysikoita, jotka tietävät, miten kulloinkin menetellä jo asian teoreettisen ymmärryksensä pohjaltakin. Suomessa ehkä ydinvoimaloissakin asiat ovat samalla mallilla, mutta ainakaan USA:ssa eivät perinteisesti ole olleet. Saisivatkohan tuolla tavoin mitoitetut ja erittäin ammattitaitoista operointia edellyttävät reaktorit Suomessa edes käyttölupaa?Wesa sanoi:Aika käteviä säätöenergialaitoksia olisivat pienet ydinreaktorit joita vaikka sukellusveneissä käytetään. Näitä voisi olla ripoteltuna ympäri suomea. Pienet yksiköt hajautettuna olisivat huoltovarmuuden kannalta myös hyvä ja veikkaan että tulisivat halvemmaksi kuin vastaava yksi suuri yksikkö?