Tuulisähkö maksaa .. maksaa .. ja maksaa, korruptiotakin?

jarkko_h

jarkko_h

Vakionaama
tet sanoi:
Tarkoittanet nykyisellä varastointimäärällä, mutta entäpä jos varastointi kehittyy hinnaltaan kilpailukykyisemmäksi? Toinen asiaan vaikuttava on teollisuuden sähkökattilat, joille on käyttöä ympäri vuoden, toisin kuin kaukolämmön sähkökattiloille. Niiden lisääntyminen auttanee syömään myös kesäisin liikoja aurinkosähköjä pois verkosta.
Klikkaa laajentaaksesi..

Kyllä. Akkujen hintakehitys on lupaava ja jos kehitys jatkuu nykyisellään voi jo 8...10 vuoden sisällä investoinnit noihin tulla järkeviksi myös aikasiirtomarkkinoilla ja potentiaalisesti mahdollistaisi noin 3 GWh energiavarastojen teon. Tämän päälle Kemijärven pumppuvoimala, niin kokonaistarve auronkovoimalle kasvaisi 2030 luvulla 3 GW tasolle. Tämä ilman vety ja lämpövarastohankkeita.

Nämä näkyvät jo hiukan kasvaneina pitkän aikavälin sähkönhinnan ennusteissa. Toki ennusteet ovat ennusteita, mutta kertovat alustavasti että kulutuspuolen investointeihin in alettu heräämään.

Toki verkkojen kehittyessä ympäröivien maiden aurinkovoiman raju ylikapasiteetti voi sotkea tilannetta.

Turhat tuet voivat vielä sotkea hyvän kehityksen. Investointiympäristö pitää olla ennustettava, ilman pelkoa tulevista oman hankkeen kannattavuutta heikentävistä tuista.

---
Tätä kirjoittaessa OL3 alhaalla, surkea tuuli ja 1GW vaje. Aurinkovoimaa verkossa noin 400MW ja omassa varaajassa vesi lämpiää paneeleilla tuotetulla sähköllä ;) Tällä hetkellä aurinkovoima täydentää hyvin tilannetta.
 
Viimeksi muokattu:
P

puuteknikko

Vakionaama
Yleisesti ottaen luulisi varastointimenetelmien kehittymisen tai niihin investoinnin edellyttävän aina tuotannon ylikapasiteettia. Aika nopeastihan tässä on tilanne muuttunut ja nyt toimia rajoittaa kallis lainaraha, johon toivottavasti tulee pientä helpotusta tai vähintään tilanteen ennustettavuus paranee lähivuosien aikana.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Sähkön tuotannon muuntuminen yhä vaihtelevampaan ja ennustamattomaan suuntaan keskimääräisten tuotantokustannusten samalla pudotessa on monimutkainen yhtälö, jonka palasten asettuminen kohdalleen vie aikaa ja vaatinee ehkä useammankin iteraatiokierroksen ennen asettumistaan. Tuuli- ja aurinkovoimalankin rakentaminen vie nopeimmillaan vuosia ideasta tuotannon käynnistymiseen ja rahoituspäätökset on perustettava empiiristen laskelmien ohella ennusteisiin ja riskinottoon. Rahoitusnäkymillä on tässä suuri merkitys.

Tällä hetkellä rahoitus ja "kannibalisaatio" rajoittavat uusien hankkeiden käynnistystä. Sen sijaan aikaisempien päätösten tuloksena syntynyt tuotantokanta on empiiristä faktaa ja viime aikoina kustannustehokasta kulutusjoustoa korostavat investoinnit ovat olleet esillä ja jotkut näistä menneet toteutettaviksi. Tällaisia ovat esimerkiksi yhdistetyt sähkökattila-lämpövarastokompleksit teollisuushöyryn ja kaukolämmön tuotantoon, joiden taloudellisuus on aivan ilmeistä ilman erityisiä edellytyksiä.

Esimerkiksi vetyelektrolyysi ja vedyn puskurivarastointi sekä ammoniakin tai synteettisen metanolin tai metaanin tuotanto ovat investointeina kallimpia ja sisältävät liitännäisriskejä kuten hiilidioksidipäästöttömän vaihtoehdon arvottaminen. Tämä edellyttää tasaisemmin alhaisena pysyvää sähkön hintaa kuin tyypillisten sähkökattilasovellusten kohdalla. Sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainottaminen esimerkiksi akuilla lienee taloudellisesti mahdollista vasta tällaisten sovelluskohteiden jälkeen, minkä lisäksi kehittymässä olevaan teknologiaan liittyy aina suuria tekno-ekonomisia riskejä, eli teknologian kehitys saattaa ajaa ohitse nykyteknologiaan pohjautuvista ratkaisukaavailuista. Tarve sinällään ei johda toteutukseen, ellei talouskin toimi samalla mukaan luettuna riskianalyysi.
 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
Periaatteessa tuulivoimaa pitäisi kannattaa mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Katso alla olevaa linkkiä ja mieti. Smiley211006
Klikkaa laajentaaksesi..
Nyt on kulunut 10 vuotta topikin aloituksesta. Vanha sanonta sanoaa että sitä tikulla silmään joka vanhoja muistelee, mutta silti aika tarkastella miten vanhat uutiset ja lobaukset ovat pitäneet paikansa. Ja minne ollaan menossa. Yle artikelissa LUT asiantuntija maalailee varsin tuotoisaa tulevaisuutta ja siinä vanhoilla tarifeilla on oma osansa. Se mikä eilen oli kalista on tänään halpaa ja meillä on tällä hetkellä Euroopan mittakaavassa halpaa sähköä. Aina ei voi onnistua, ei edes joka kerta mutta tuulisähköllä tarfeineen meni paljon paremmin kuin Fortumin seikkailuilla.

Nykymäärällä tuulivoima on hyvä kaveri ydinvoimalle. Potentiaali on kuitenkin jotain aivan muuta, sanoo tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen LUT-yliopistosta.

– Tuuli- ja aurinkovoimaa voitaisiin tuottaa yhteensä 34 kertaa niin paljon kuin Suomessa tuotettiin viime vuonna sähköä, hän sanoo.Tuuli ja aurinko ovat nyt kaikkein kustannustehokkaimmat energianlähteet. Se on vaientanut epäilijöitä. Viime vuonna sähkö oli Suomessa Euroopan toiseksi halvinta, mikä on kuluttajille mannaa ja teollisuudelle kilpailuetu. Saksassa sähkö on lähes kaksi kertaa kalliimpaa. Suomeen perustetaan uusia datakeskuksia ja viritetään vetyhankkeita.

Laaksonen visioi pidemmälle: tuulivoima voisi olla Suomelle yhtä kova juttu kuin öljy oli Norjalle 1970-luvulla. Uusi Nokia, mutta isompi. Suomesta voisi tulla Euroopan dynamo.

yle.fi

Suomesta tuli ”tuulivoiman suurvalta” – Ylen erikoisartikkeli näyttää, miten tuuli löi läpi

Tuulivoima oli pitkään Suomessa naureskelun kohde. Ei tuullut tarpeeksi tai tuuli liikaa. Voimalat eivät pärjänneet ilman tukia. Nyt kaikki on yhtäkkiä toisin.
yle.fi yle.fi
Klikkaa laajentaaksesi..
 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Näkyy topicin aloitusviestin linkkikin (tuulivahinko.fi) olevan passiivisena, liekö koko site enää edes varsinaisesti elossa?
Klikkaa laajentaaksesi..
Ainakin X:ssä on jotakin mutta koska minulla ei ole tunnareita en näe.

Mutta tässä oikeastaan nähdään visioiden tärkeys, osa niistä onnistuu ja osa ei mutta ilman visioita ei onnitu mikään. Katsotaan kymmenen vuoden kulttua mitä on käynyt noille vetyteollisuuden infrahankeille, meneekö ne reisille niin kuin osa buumereista ennustaa vai nouseeko sieltä onnistumisia. Mutta jo nyt on nähtävissä että pinnan alla uiskentelee saalis mutta kenen verkkoon se ui on epäselvää.
 
Viimeksi muokattu:
A

Arisoft

Hyperaktiivi
Laitetaanpa tähän ketjuun kun otsikko sopii...

Eilen äitienpäiväkekkereillä tuli puheeksi päivänsankarin sähkölasku, jota hän piti suurena. Kerrostalo-osake ja pörssisähkö. Sähköä oli käytetty hintaa seuraillen mutta silti Oomi laskutti 25 euroa kuussa. Rupesin siinä sitten laskua ihmettelemään. Olihan se peräti puolet omastani, ja käytän sähköä myös lämmitykseen omakotitalossa.

Sain sähkön myyntihinnaksi laskettua jotain 7 sentin luokkaa kun poistin siirtomaksut ja verot. Se kuulosti aika kalliilta pörssisähköksi. Laskua tarkemmin selaamalla sitten selvisi, että spot-hinta sähkölle oli ollut noin 3,5 euroa ja sen lisäksi Oomi laskutti noin 7 euron lisämaksun nimellä "uusiutuva".

Eli oli Oomin puhelinmyyjä saanut vanhukselle myytyä uusituvan sähkön kolminkertaiseen hintaan! Tuo nosti Oomin katteen sopparista yli kaksinkertaiseksi kun muuten Oomille olisi jäänyt vain samaa luokkaa oleva kuukausimaksu muutaman kymmenen sentin marginaalin kera.

Olkaapa tarkkoina ettei ole omia omaisianne jekutettu noin kalliilla uusiutuvalla.
 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
Arisoft sanoi:
Laitetaanpa tähän ketjuun kun otsikko sopii...

Eilen äitienpäiväkekkereillä tuli puheeksi päivänsankarin sähkölasku, jota hän piti suurena. Kerrostalo-osake ja pörssisähkö. Sähköä oli käytetty hintaa seuraillen mutta silti Oomi laskutti 25 euroa kuussa. Rupesin siinä sitten laskua ihmettelemään. Olihan se peräti puolet omastani, ja käytän sähköä myös lämmitykseen omakotitalossa.

Sain sähkön myyntihinnaksi laskettua jotain 7 sentin luokkaa kun poistin siirtomaksut ja verot. Se kuulosti aika kalliilta pörssisähköksi. Laskua tarkemmin selaamalla sitten selvisi, että spot-hinta sähkölle oli ollut noin 3,5 euroa ja sen lisäksi Oomi laskutti noin 7 euron lisämaksun nimellä "uusiutuva".

Eli oli Oomin puhelinmyyjä saanut vanhukselle myytyä uusituvan sähkön kolminkertaiseen hintaan! Tuo nosti Oomin katteen sopparista yli kaksinkertaiseksi kun muuten Oomille olisi jäänyt vain samaa luokkaa oleva kuukausimaksu muutaman kymmenen sentin marginaalin kera.

Olkaapa tarkkoina ettei ole omia omaisianne jekutettu noin kalliilla uusiutuvalla.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ei tätä nyt korruptioksi voi sanoa vaan enemänkin kapitalismiksi.
 
A

Arisoft

Hyperaktiivi
Espejot sanoi:
Ei tätä nyt korruptioksi voi sanoa vaan enemänkin kapitalismiksi.
Klikkaa laajentaaksesi..

Miestä lie olet kapitalismin määritelmäsi löytänyt :hmm:muttaolisi mielenkintoista kuulla millä sanoilla tuo myytiin. Varmaan joku loppukevennys: "Sopiiko että laitamme teille tulemaan uusiutuvaa sähköä?"

Ammattitaitoisilla myyjillä on kyllä keinot saada ostaja kuvittelemaan että hänen odotetaan valitsevan juuri ehdotettu kalliimpi tuote.
 
H

Harrastelija

Vakionaama
Meille kerrattain yrittivät jotain eco lisää vaikka puhelimessa oli sovittu että ei oteta.
Kannattaa olla tarkkana kun sopimus tulee.

Muutenkin kieltäytyminen tuntui olevan asia joka ei mennyt jakeluun. Moneen kertaan piti sanoa ei.
 
T

tet

Hyperaktiivi
Arisoft sanoi:
Sain sähkön myyntihinnaksi laskettua jotain 7 sentin luokkaa kun poistin siirtomaksut ja verot. Se kuulosti aika kalliilta pörssisähköksi.
Klikkaa laajentaaksesi..

Tammikuussa pörssisähkön keskihinta oli 6,6 c/kWh, helmi-huhtikuu taas joka kuukausi karvan alle 6 c/kWh. Jos kyseinen lasku kohdistui tälle alkuvuodelle, niin ei tuo 7 c/kWh nyt minusta ihan hirmuiselle kuulosta. Oliko se "uusiutuva" lisämaksu per kWh vai kiinteä kuukausihinta? Jos per kWh niin paljonko per kWh?
 
A

Arisoft

Hyperaktiivi
tet sanoi:
Tammikuussa pörssisähkön keskihinta oli 6,6 c/kWh, helmi-huhtikuu taas joka kuukausi karvan alle 6 c/kWh. Jos kyseinen lasku kohdistui tälle alkuvuodelle, niin ei tuo 7 c/kWh nyt minusta ihan hirmuiselle kuulosta. Oliko se "uusiutuva" lisämaksu per kWh vai kiinteä kuukausihinta? Jos per kWh niin paljonko per kWh?
Klikkaa laajentaaksesi..

Keskihinnalla ei voi arvioida silloin kun käyttäjä seuraa tarkasti sähkön hintaa. Kyseisellä laskulla uusiutuva likimain kolminkertaisti sähkön spot-hinnan. Se oli helppo todeta, kun ne oli eroteltu laskussa eri kuluiksi: spot ja uusiutuva omalla rivillään. Oletan että se on kiinteä maksu. Mikään muu ei selittäisi noin suurta eroa. Kyllä tuossa on sähkön puhelinmyyjä pistänyt parastaan.
 
L

Lappanen

Hyperaktiivi
EIkös noi "lisäpalvelut" myydä aina niin, että hinta on jotain x,xx snt/kWh, pahimmillaan sitten vielä lisä-kk-maksu päälle? Ainakin kaikki mitä itse nähnyt.

Esim Heleniltä, samalta näyttää muillakin myyjillä:

1747305297322.png
 
T

tet

Hyperaktiivi
Arisoft sanoi:
Keskihinnalla ei voi arvioida silloin kun käyttäjä seuraa tarkasti sähkön hintaa. Kyseisellä laskulla uusiutuva likimain kolminkertaisti sähkön spot-hinnan. Se oli helppo todeta, kun ne oli eroteltu laskussa eri kuluiksi: spot ja uusiutuva omalla rivillään. Oletan että se on kiinteä maksu. Mikään muu ei selittäisi noin suurta eroa. Kyllä tuossa on sähkön puhelinmyyjä pistänyt parastaan.
Klikkaa laajentaaksesi..

Jos nuo olivat kiinteitä kuukausimaksuja, niin silloin ilmeisesti myös tuo mainitsemasi 7 c/kWh sisälsi nuo kiinteät osuudet? Entistä vähemmän kuulostaa pahalta hinnalta, jos kerrostalossa kk-maksut mukaan lukien energian hinta on 7 c/kWh. Kerrostalokämpässä harvemmin on mitään suuria kulutuksia siirrettäväksi halpaan yöaikaan, kuten omakotitalossa. Katsoin että oma maalis-huhtikuun energialasku oli keskihinnaltaan (sis. kiinteä kk-maksu) n. 5,8 c/kWh. Tuossa on omakotitalon ILP-lämmitys ja sähköauton lataus pääosassa, ILP ottanee vähän keskimääräistä halvemmilla hetkillä ja sähköauto taas niillä kaikkein halvimmilla.
 
T

tet

Hyperaktiivi
Lappanen sanoi:
EIkös noi "lisäpalvelut" myydä aina niin, että hinta on jotain x,xx snt/kWh, pahimmillaan sitten vielä lisä-kk-maksu päälle? Ainakin kaikki mitä itse nähnyt.

Esim Heleniltä, samalta näyttää muillakin myyjillä:

katso liitettä 106949
Klikkaa laajentaaksesi..

Vattenfallilla ei myydä lisäoptioita, vaan suoraan erilaisia sähkötuotteita. Tässä hiilivapaa pörssituote:

1747305538473.png


Eli kun Heleniltä ruksaat tuon hiilivapaan, niin maksaa 0,28 c/kWh + 1,91 €/kk enemmän verrattuna Vattenfalliin.
 
A

Arisoft

Hyperaktiivi
tet sanoi:
Entistä vähemmän kuulostaa pahalta hinnalta
Klikkaa laajentaaksesi..

Kyllä se nyt oli niin paha hinta että lähtee pois. 28% koko sähkölaskusta (all included) oli siis se osuus, jolla kuluttaja ei saanut mitään palvelua. Ei edes hyvää mieltä anekaupasta, koska se oli myyty siihen niin salakavalasti, että hyvä mieli ylimääräisestä rahan käytöstä ei päässyt syntymään.
 
M

Mase

Aktiivinen jäsen
Tuulivoiman tuotannossa mieltäni on askarruttanut tehon säätö, tai sen puuttuminen. Säädetäänkö käynnissä olevien yksiköiden tehoa varsinaisesti lainkaan, vai otetaanko vastaan se, mikä tuulesta milloinkin saadaan? Tehon säätäminen tarkoittaisi kai "hyötysuhteen" huonontamista. Tapahtuuko mahdollinen tehon "säätö" vain yksiköitä pysäyttämällä ja käynnistämällä?
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Mase sanoi:
Säädetäänkö käynnissä olevien yksiköiden tehoa varsinaisesti lainkaan, vai otetaanko vastaan se, mikä tuulesta milloinkin saadaan?
Klikkaa laajentaaksesi..
Siinä mielessä säädetään jatkuvasti, että nykymyllyissä siipien lapakulmaa optimoidaan koko ajan (teho menee nollaan, kun lavat osoittavat kohti tuulta). Aikaisemmissa pienemmissä myllyissä siivet oli muotoiltu niin, että ne alkoivat sakata osalta lapaa yhä enemmän, kun tuuli kasvoi mitoitusnopeutta suuremmaksi.

En osaa sanoa, sovelletaanko lapakulmaa myös tehon vähentämiseksi alemmalle tasolle muutoin kuin tuulen liiallisen nopeuden perusteella. Yksin tuollainen säätö ei liene riittävän tarkka tehon pitämiseksi tasaisena, vaan invertterin jarruvaikusta pitäisi lapakulmien ohella säädellä, eli antaa roottorin pyörintänopeuden jossakin määrin joustavasti vaihdella tasapainokiertonopeuden ympärillä. Yksittäisten myllyjen pysäyttely lienee käytännössä yksinkertaisinta, kun yksikkökoko on verkon kannalta kumminkin maltillinen.
 
J

Jule

Vakionaama
Kyllähän ne tehoa pienentävät jos hinta uhkaa mennä tappiolle, mutta jos jotain maksetaan, niin kaikkihan siitä irti otetaan mikä lähtee.
 
J

Jule

Vakionaama
-Teme- sanoi:
Jos tuotanto on myyty jo ennakkoon PPA sopparilla niin tuskin silloin himmaillaan kuin äärimmäisessä pakossa
Klikkaa laajentaaksesi..
No sehän tosiaan johtuu siitä hinnasta.

Käytännössähän se tuuulivoimapuiston omistaja voi myydä sen energian ensin kiinteällä PPAn hinnalla verkkoon ja sitten "ostaa" päiväkaupasta negatiivisen hinnan sähköä ja "käyttää" sen pysäyttämällä myllyn.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Jule sanoi:
No sehän tosiaan johtuu siitä hinnasta.

Käytännössähän se tuuulivoimapuiston omistaja voi myydä sen energian ensin kiinteällä PPAn hinnalla verkkoon ja sitten "ostaa" päiväkaupasta negatiivisen hinnan sähköä ja "käyttää" sen pysäyttämällä myllyn.
Klikkaa laajentaaksesi..

Aivan noin yksinkertaista ei ole, jos sähkö on esimerkiksi myyty (varsin tyypillisesti) datakeskusoperaattorille PPA-sopimuksella ja datakeskuksen käyttäjän ideana on haalia sopimuksen perusteella energiataseeseen niin paljon tuulienergiaa, kun tilastojen mukaan on odotettavissa (periaatteella, että toteutuma varmennetaan tuotantomittauksin). Datakeskustoimijahan on tyypillisesti solminut sopimuksen idealla, että voi käyttää tuotannon kokonaisuudessaan "vihertaseessa" globaalilla, Euroopan laajuisella tms. skaalalla. Operaattorihan on hankkinut uusiutuvana tilastoitavan sähkön sieltä, mistä on edullisesti saanut eikä ole kiinnostunut muusta kuin, että verkosta sähköä luotettavasti tulee sovitulla taksalla ja "vihertase" paranee maksimaalisesti kuten on sopimuksella sovittu.

Mistä sähkö todellisuudessa tulee ja millaisia välillisiä kustannuksia jolle kulle toiselle syntyy vaikkapa ns. "sosiaalisen hyvän" osittaisena menetyksenä tuskin kiinnostaa välttämättä sopimuksen ostajapuolta tippaakaan. Erikoisesti ei myöskään kiinnostane osallistua pitemmälle meneviin johdannaissopimuksiin, joilla pyritään käymään kauppaa sopimuksen mukaisten etujen uudelleenallokoinnilla ulkopuolisten kanssa. Nuo eivät paina mitään ainakaan hyödyksi mielikuvamarkkinoilla, joilla moisesta helposti saa vain maineen hämärien hommien sumplijana (kun julkisuudessa tietyt sidosryhmät ja varsinkin media etsivät paljon mieluummin noita hämäryyksiä kuin asian talousvaikutusten ja kestävyyskriteerien perustellumpia suhteita). Eli tuulisähkön tuottaminen täysillä, vaikka pörssihinta ja päivän hinta on negatiivinen on osapuolten kannalta aivan OK ja aivan tavoiteltavaa, vaikka ei muille olisikaan.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom