Ei, mutta jatkossa on. Tuulivoimaa tulee useampi GW/vuosi lähivuosina lisää, jolloin on varsin tyypillistä, että Suomi on nettoviejä, jos vaan on minne viedä.
Onkos tuosta joku tilasto? Tuskin tuo on lainkaan noin suoraviivaista.
Mistä urlista tämän näkymän löytää?
Niin tottakai on näkemyksiä asiasta kun kyse on tuurisähköstä. Ehkä tuulee, ehkä ei. Saattaapi tuulla paljon tai saattaapi tuulla vähän. Jos ei nyt tuule, niin ehkä huomenna tuulee tai ei. Tai sitten viikon päästä viimeistään tuulee, ainakin toivottavasti.
Onneksi kukaan ei ole tainnut sitä ainoaksi ratkaisuksi tarjotakaan. Meillä on tilapäinen muna-kana-ongelma, kun ylimääräistä tuulivoimakapaa ei vielä ole niin paljon, että olisi kannattanut jo tähän mennessä rakentaa sille käyttöä, esim. niitä vetytehtaita. Toisaalta ilman niitä sitä ylimääräistä kapaa ei välttämättä synny tarpeeksi. Kyse on kuitenkin pohjimmiltaan huoltovarmuusongelmasta, ilman sotatilaa meillä ei olisi mitään hätää sähkön riittävyyden kanssa. Käsi pystyyn, kuinka moni näki tämän vallitsevan geopoliittisen tilanteen ennakolta? Onhan noita näkijöitä ollut poliitikoissa kyllä, esim. Heidi Hautala tai Elina Lepomäki. Valitettavan vähän kuitenkin.
Tässä sellainen kuitenkin on talvelta 2015-2016. Tuolloin on 1 GW tuulivoimaa ja tänä talvena yli 5 GW. Parissa vuodessa menee 10 GW rikki.
www.hs.fi
Onhan se selvästikin hyvä ratkaisu, kun on halpa ja tuottaa kuitenkin keskimäärin paljon juuri lämmityskaudella. Heilahtelut voi kompensoida vesivoimalla, joka taas voi säästää vettä tuulella.
Tuulivoimasta olisi iso hyöty, jos omakotitaloissa ja muissakin kiinteistöissä olisi riittävän isot vesivaraajat. 2000 litraa omakotitalossa (kuten meillä) riittää koko vuorokaudeksi normaaleina vuosina. 15 kw vastustehoa halpaan aikaan, niin sillä mennään koko vuorokausi.
Kuten edellä todettiin, asia ei ole noin yksioikoinen. On tehtävä ero talviajan korkepaineen ja arktisen kylmän ilmavirtauksen välillä. Edellisen aikana on yleensä tyyntä, mutta tilanne on useimmiten lyhytaikainen, eli pakkanen kiristyy toviksi (tunneista vuorokauteen yleensä) ja tuona aikana lämmitystarve ei yleensä nouse nopeasti. Jälkimmäisen aikana yleensä tuulee melko hyvin suunnilleen koilisen suunnalta, ja kun ilma on kylmyyden takia painavaa, tuulitehoa voi irrota varsin hyvin.
Huipputehovoiman puutteen sijasta kritisoin itsekin juuri lämmitysjärjestelmissä viime vuosikymmeniä tapahtunutta kehitystä: On tuudittauduttu halvan pohjoisruotsalaisen ja venäläisen sähkötehon varaan fossiilisesti (suurelta osin venäläisellä maakaasulla) tuotetun yhteistuotantosähkön rinnalla ja rakennettu "just-on-time" sähkölämmitysteknologiaa etenkin pientaloihin. Ilman tuota kokonaisuuden kannalta ääliömäistä kehityssuuntaa Suomen sähköjärjestelmässä olisi varsin hyvin joustavuutta jo nykyiselläänkin Ruotsin siirtoyhteyksien ansioista. Valtiovalta on ollut päällepäsmärinä tässä kehityksessä vasten parempaa tietoaan (vaikkakin ajopuun ominaisuudessa lähinnä välttämällä minkäänlaista huoltovarmuusstrategista otetta muuta kuin korkeintaan kampittamalla järkeviä aloitteita ja voitelemalla arveluttavimpia).
Niin sulla on kaukolämpö. Muutappa sähkölämmitteiseen taloon niin se lämmitystarve nousee ihan sillä samalla tunnilla kun pakkanen kiristyy. Illan aikana pakkanen kiristyy helpostikin 10-15 astetta. Kaukolämmössä tuo ei ehkä niinkään tunnu, sähköllä se todellakin tuntuu, varsinkin kukkarossa. -5c niin pääsee helposti n.50kwh kulutuksella, -20c kulutus on 100kwh luokassa. Ja kämpässä on silti kylmä, ellet laita lattioita lämpeemään ja silloin tuo 100kwh per päivä on vain näyttää.
Tuo menee pääpiirteittäin näin, tosin kylmimmät voivat tulla myös idän tai jopa kaakon kantilta. Yllättävän usein hyvinkin korkean lämmitystarpeen ajankohdissa on perusvirtausta kohtalaisesti. Lisäksi tuulivoimaloiden korkeuden kasvu auttaa tässä, sillä hyvin tyypillisesti pakkasinversiossa voi olla maan pinnalla se -20...-30 ja tyyntä, kun taas ylempänä 100-200m korkeudessa ilma liikkuu jonkin verran. Tämä johtuu ihan perusfysiikasta, eli pinnan tyyntyessä ilman liikemäärän on säilyttävä, joten se "ylimääräinen" liikemäärä (tuuli) siirtyy maanpinnasta hieman ylemmäksi ilmakehään. Tyypillisesti tuulivoimalan lapojen korkeudella tuuleekin kesäpuolella vuotta eniten yöllä kun maanpinnalla tuuli heikkenee, tämän voi jokainen todentaa tuotannon käppyröitä vähän säännöllisemmin seuraamalla. Talvella vuorokausivaihtelu on sitten pienempää.
Eihän kukaan väittänytkään ettei tulisi. Se että jos sitä saadaan 5-20% maksimista niin se ei kyllä oikein hyödytä ketään. Viime viikonloppuna kun ei tuullut, alimmillaan tuottoa tuli 165MW. Viime vuoden lopussa Suomessa oli Motivan mukaan 962 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti on 3 257 megawattia, kun Olkiluoto 3:n täysi teho on 1 600 megawattia. Tänä vuonna tuulivoimaa tulee edelleen lisää, joidenkin arvioiden mukaan ainakin 2 000 megawattia.
Ei kai noin voi sanoa, kun Suomessa tuulivoimaa saadaan selvästi enemmän juuri lämmityskaudella. Kai tuosta voisi piirtää käppyrän tuulivoimatuotanto vs. kokonaiskulutus. Se lienee sellainen, että tuulivoimatuotanto nousee kokonaiskulutuksen kasvaessa ja sitten jossain pisteessä kääntyy laskuun. Onko tuo käännepiste sitten jossain 12 GW paikkeilla?
Olet oikeassa, tuo oli harhaanjohtavasti ilmaistu. Talvella tuotanto on keskimäärin varmaan ~kaksinkertaista kesään verrattuna, mutta sitten talvikuukausina korrelaatio on sitten ~päivätasolla ainakin ajoittain ristiin. Eli kun on lauhaa niin keskimäärin enemmän tuotantoa kuin kovalla pakkasella.
yle.fi
Omakotitalojen varaajiin saisi myös varastoitua tuulivoimaa. Jos oletetaan että 100.000 taloa lämmittää yöllä tuulivoimalla varaajaa vaikkapa 10 kw teholla, se tekee yhteensä 100.000 x 10 = 1000.000 kw = 1000 MW. Jos lämmitysaika on 5 tuntia vuorokaudessa ja vaikkapa 100 vuorokautta vuodessa, tekisi se yhteensä 1000 x 5 x 100 = 500.000 MWh vuodessa = 500 GWh vuodessa = 0,5 TWh.
Suomessa on n. 5,5 TWh vesivoimavarastoa, jossa nyt on varastossa 3,3 TWh. Vaikka noihin ei voikaan pumpata kovilla tuulilla toimivat nuo hyvin yhdessä tuulivoiman kanssa. Vesivoiman keskiteho on n. puolet 3,3 GWh kapasiteetista riippuen sateista. Tuulivoiman kanssa vettä voi säästää tuulisina päivinä ja käyttää täyttä tehoa tuulettomina.
Tuntuu että tuuli tyyntyy öisin, ei aina mutta usein. Tyynelläkö ladataan.
Vesivoima kun on jo nyt tärkeä säätövoima tasaamaan kulutuksen vaihtelua niin miten kokonaisuuteen vaikuttaisi jos tuulivoimatuotanto lisääntyisi tuosta noin 3400MWmax / 1200MWave esim. 2,5 kertaiseksi? Riittäisikö vesivoimaa kaikkeen kulutus- ja tuotantovaihtelujen tasaamiseen vai tulisiko siitä lähinnä vain tuulivoiman säätöenergiaa?
Aika pian pitää keksiä mitä tehdä ylimääräiselle sähkölle. Kun tuulivoiman huipputehot + ydinvoima on yli 10 GW ja kulutus vain 8-9 GW, pitää jonnekin yliteho hukata tai rajoittaa tehoa.
Ei muuta kuin kaikkiin suomalaisiin kiinteistöihin vesikiertoinen lämmitys + iso varaaja. Lisäksi alueellisia jättiläisvaraajia, joista sitten siirretään lähialueen kiinteistöihin lämpöä. Vantaalla voisi olla useita jättiläisvaraajia eri alueilla ja sieltä sitten kaukolämpötyyppisesti lämpöä koteihin ja muihin kiinteistöihin.
Ei ole kovinkaan mielekästä laittaa joka taloon tuollaista. Tuulijaksot ovat usein liian pitkiä, jolloin varaajan pitäisi olla järjettömän iso.
Nojaa... meillä riitti 2m3 10 asteen pakkasella aamukymmenen paikkeille ja sitten alkoi ylävastus napsua, alavastukset oli päivällä kielletty.
oma pähkäilyni on, että tuuli- ja aurinkoenergiaan pitäisi rakentaa huomattava, 10X tai jotain ylikapasiteetti.
Oon tästä vähän eri mieltä. Jos sähkön hinta on 0, niin ei ole hirveästi väliä, onko lämmöntuoton cop 1 vai 5 kun lopputulos on edelleen 0. Lisäksi vastuskäyttö suurentaa varaston kapasiteettia mahdollistamalla korkeamman lämpötilan ja pienentää huolto/-ja investointikuluja. Noin siiis karkeasti yleistäen siirtomaksuja ja veroja huomioimatta.
Siis 2000 litran varaajan lämmitys 95 plusasteeseen yösähkösysteemissä riittää 150 m2 talon vuorokauden lämmitykseen kirkkaasti. Ollaan tätä kämppää nyt asuttu yli 30 vuotta ja minulla on tarkka kirjanpito kuukausittain tältä ajalta.
Onpa kumma juttu. Meillä kaikki kolme vastusta 2000 litran varaajassa (jokainen 5 kw) olivat käytössä ja yösähkö lämmitti koko varaajan alaosaa myöten yli 90 asteeseen. Sen verran säädin termostaatteja, että ylin oli muistaakseni +97 asteessa ja alemmat n. 92 asteen paikkeilla. Ja lämpö riitti koko vuorokaudeksi. Paitsi kun oli jotain - 25 alempana, jolloin piti vielä päiväsähköä käydä laittamassa päälle muutamaksi tunniksi käsipelillä katkaisijasta.