Kiertovesihän on jäähdytettyä vettä. Pumpun tuottamaa tarkoitan. Sille pitäisi olla oma säätönsä.
U-Energy MLP
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
Kiertovesihän on jäähdytettyä vettä. Pumpun tuottamaa tarkoitan. Sille pitäisi olla oma säätönsä.
Euroshopperi
Aktiivinen jäsen
Mä kylläkin tarkoitin, että jos pyydettyä pumpun tuottamaa lämpöä lasketaan sun ehdottamat 5 astetta, niin silloin se tekisi 25 asteista vettä kiertoon.
Kierron lämpötila ei tässä nyt ole tapetilla vaan se, että kuinka paljon COP nousee jos pumppu tuottaa 5 astetta viileämpää. Sillä on nyt joku raja, jolloin se starttaa ja stoppaa. Jos se olisi alempana niin kuluttaisiko pumppu vähemmän watteja toimiessaan.
Öljypolttimen lämmittämälle kattilalle sopii, lämpöpumpuille periaatteessa ei. Eri lämpötilassa olevien vesivirtojen yhdistäminen on aina haitaksi tuottosuhteella vaiheessa tai toisessa. Toki shuntteja käytetään lämpöpumppujenkin kanssa, mutta kannattaisi välttää noita, ellei ole aivan erityistä syytä (järjestelmiähän on monta eri sorttia).
Eri lämpötilaisten kiertopiirien alemman lämpötilan kiertojen säätö toki usein toteutetaan shunteilla laitteistokustannusten säästämiseksi, vaikka energiankulutusmielessä olisi tehokkaampaa tuottaa kullekin piirille alun perin vettä oikeassa lämpötilassa useammalla vaihtoventtiilillä ja piirikohtaisilla puskurivaraajilla. Myös jonkinlainen kaskadikytkentä voisi joskus olla mahdollinen (korkeamman lämpötilan piirin paluu voi toimia matalamman piirin syöttönä), mutta tämän soveltamismahdollisuus on tapauskohtaista.
Euroshopperi
Aktiivinen jäsen
No ei pääse alemmas, tai tulee kylmä. Voin hidastaa kiertopumppujen nopeutta takaisin vanhaan, mutta sitten pitää nostaa kiertoveden pyyntilämpöä ja COP laskee kohtuu selvästi. Eli mulla on selvästi huonoutta vanhoissa lattialämmitys putkituksissa. Uudempi alumiinilattia pystyisi lämmön laskemiseen, mutta vanhat lattiat ei. Eli tyytyminen on tuohon luokkaa 5,1 SCOP lukemaan lämmityksessä. Epäilemäsi saavutettavissa oleva yli 6 SCOP on kyllä tavoittamattomissa meidän rakenteita entraamalla ainakin, tai vaatisi koko huushollin purkamisen ja uudelleen rakentamisen. Tämä on kuitenkin 1990 rakennettu alunperin.
Siis pääsee alemmas jos hyväksyy että tulee kylmä. Mikä on COP silloin kun tulee kylmä?
Euroshopperi
Aktiivinen jäsen
Taulukon mukaan 5 asteen lasku nostaa tosiaan sen yhden yksikön verran COP lukemaa.
Jos shunttisi jäähdyttää vettä keskimäärin sen 5 astetta niin se yksi COP yksikkö on hinta siitä tuhlauksesta.
Jos jäähdytys on selvästi vähäisempää niin sitten tilanne on toki toinen.
Euroshopperi
Aktiivinen jäsen
Tarkoitit varmaan, että 10 asteen ero vaikuttaa COP 1 verran. Ja mullahan ei siis shuntti laske oikeestaan yhtään menolämpöä, kun varaajan ja lämpimämmän piirin käyrät on samat. Tehokkaampi yläkerta pystyy toimimaan myös alemmalla lämmöllä ja sen shuntti avautuu myöhemmin. Hystereeesin sisällä kun pitää on/off koneella toimia, niin piirit ottaa kyllä tasalämpöisempänä levitykseen lämpöä, mutta varaaja on puhtaasti hystereesin varassa. Saattaa olla, että ehkä kymmenyksen, tai 2 voisi olla saatavissa jollain paremmalla putkituksella lattiassa, mutta kovempi kierto lämmityksessä voisi kostautua ja MLP pätkintä tuloksena. Shunteilla saa kovan kierron ja samalla rauhallisen varaajan tekemään työtään tauottajana.
Viimeksi muokattu:
pökö
Kaivo jäässä
Sinun systeemi ei nyt kelpaa tänne, siltä ainakin vaikuttaa.
Itse käytän sunttia koska onoff MLP ei kykene tekemään alle 35 asteista vettä, se tulee cop vitosella 25 asteisesta vedestä dt: ollessa 10 astetta.
No niin eli shunttisi onkin siis on/off kytkin. Sen tarkoitus ei olekaan jäähdyttää vettä, joten siellä ei ole optimoitavaa.
Euroshopperi
Aktiivinen jäsen
No shuntteja on 2. Toinen alentaa ja tasaa. Toinen vain tasaa lämpöä. Molemmat shuntit sulkeutuu ennenkuin MLP lopettaa. Eli lataa vielä varaajaan jonkun verran lisää. Shuntit sitten aukeilee pikkuhiljaa ja kiertopumppujen teho siirtyy ottamaan varaajasta enenevässä määrin, kunnes lämmöt loppuu varaajasta. Onko tuo nyt sitten on/off? Kiertoveden määrä on piireissä kohtuudella vakio ja shunteilla ohjataan reittiä varaajan ja paluun välillä 0-100 dynaamisesti.
Viimeksi muokattu:
Jos auki/kiinni tapahtuu ripeästi niin silloin se olisi. Viileään kiertoon vettä pitäisi ollaa varaajasta silloin kun varaajan vesi on viileää. Kun se menee kuumaksi niin silloin sitä ei kannattaisi ottaa lainkaan viileään kiertoon. Kuumempaan kiertoon taas voisi syöttää vettä koko ajan ilman mitään shunttia. Lämpömäärä kuumempaan kohteeseen määräytyisi pumpun tavoitelämpöä muuttamalla pelkästään.
Käytännössä tuollaisen tekeminen vaatisi älykkään ohjaimen. Vaikka Shellyn käyttöä. En usko että missään on toteutettu noin, koska ratkaisu vaatii se ohjaimen ohjelmoinnin.
Euroshopperi
Aktiivinen jäsen
Mulla on siis nyt talossa käytännössä 2 lämpöpiiriä ja olkoon ne nyt yläkerran ja alakerran radiaattorit, jotka eri lämmöissä. Tarkoituksena on pitää nuo pinta-alat mahdollisimman suurella lämpöteholla ja Dt 0 tavoitteena. Hystereesiä ei kiinnosta suuremmin nauttia, niin menköön osa alakerran betoniin ja loput varaajaan. Yläkerran lattia ei siedä mitään hystereesin syömistä muutenkaan, kun se reagoi jo minuuteissa.
En usko, että meille tarvitaan mitään kvanttikonetta ratkaisemaan tätä probleemaa. Lämpimämmän radiaattorin lämpö määräytyy nytkin jo ulkolämmön mukaan ja MLP syöttää sen omalla kvanttitietokoneella samalla tavoin ulkolämmön mukaan määräytyvää litkua kiertoon.
En usko, että meille tarvitaan mitään kvanttikonetta ratkaisemaan tätä probleemaa. Lämpimämmän radiaattorin lämpö määräytyy nytkin jo ulkolämmön mukaan ja MLP syöttää sen omalla kvanttitietokoneella samalla tavoin ulkolämmön mukaan määräytyvää litkua kiertoon.
Viimeksi muokattu:
PetriK
Jäsen
Jos palataan hetkeksi tähän U-energy 18kW laitteeseen niin seuraavaa on opittu edeltävän viikon- parin aikana.
1) 40mm putki tiukalla U- mutkalla resonoi pumpun käydessä pari kerrosta ylemmäskin. Tarvitaan siis joustavampaa materiaalia. Tämä oli tiedossa potentiaalisesti ääniongelmana mutta piti kuitenkin kokeilla että riittääkö pelkkä muoviputki vaimentamaan pumpun tärinän. Pumpun liittimet on 1" ja 40mm muoviputki tulee 1 1/4 liittimillä. Ajattelin kuitenkin että varmaan 1" teräsverkkovahvisteinen joustava letku 2x30..60cm ei haittaa virtausta liikaa keruupuolen virtauksen kannalta. Ehkä jossain on mallinnusohjelma jonka avulla tämän voisi laskeakin ?
2) Ulkolämpötilan mukaan Homeassistan ohjaus toimii nostaen ja laskien pyyntilämpötilaa ulkolämpötilan mukaisesti. Toki pumpun omallakin säädöllä sama saavutettaisiin, mutta kalliiden varttituntien takia käytän Homeassistant ohjausta Tuya rajapinnan kautta.
3) 18kW tällaiseen 200m2 taloon on ylitehoinen kuten oli tiedossa, katkokäyntiä vielä pikkupakkasillakin (-5..-10C). Noin 10C pakkasella alkoi käymään jo pidempiä jaksoja. Yksi 350m lenkki keruuputkea pellolla näyttäisi kuitenkin riittävän. Kellarikerroksen 100m2 lämmityksen lisäämisen jälkeen varmaan tilanne muuttuu ja tarvitaan toinen keruulenkki pellolle. Tästä sitten lisää kun alakerran lämmitys on rakennettu.
4) Uponor Smartrix toimii hienosti pumpun kanssa yhteen, ei mitään ongelmia huonekohtaisen lämpötilan ylläpidossa. Yöllä ladataan lämpöä lattioihin (mitä nyt puulattiaan pystyy) ja sitten päivällä alennetaan huonelämpöä.
5) Uponor Smartrix tarjoaa mahdollisuuden ohjata kiertovesipumppua mutta en näe siinä mitään järkeä kun kulutus on Alpha 1 kulutus on muutamia watteja. Samoin Uponor Smartrix kattilan ohjaus vaikuttaa hyödyttömältä kun lämpö säätyy ulkolämpötilan mukaan. (note: en ole kuitenkaan saanut uponor wep app:ia toimimaan, pelkästään mobiiliapp toimii). Ulkolämpötila-anturin ajattelin kuitenkin asennella kunhan ensin löydän minkälainen NTC on kyseessä, oletettavasti normaali 10kOhm. Huonosti on Uponor dokumentoinut miten kiertoveden tai ulkolämpötilan anturit vaikuttavat säätöalgoritmeihin.
6) U-energy MLP COP laskenta vaatii jonkinlaisen anturikortin laittamisen kiertovesiin ja kulutukseen virtamuuntajat. Suoraan tätä tietoa ei pumpulta saa. Toistaiseksi sopivaa ulkoista korttia ei ole löytynyt. Pitää varmaan rakentaa ESPhome:lla 18b20 ja 8266 kunhan ehtii. Toistaiseksi saneeraus on niin kesken että tällaiseen ei ole riittänyt aikaa.
Kuka onkaan hankkimassa MLP:tä niin voin suositella U-enerygy 18kW laitetta, varsinkin jos itse asentaa. Helppo saada käyttökuntoon ja vaikuttaisi toimivan.
1) 40mm putki tiukalla U- mutkalla resonoi pumpun käydessä pari kerrosta ylemmäskin. Tarvitaan siis joustavampaa materiaalia. Tämä oli tiedossa potentiaalisesti ääniongelmana mutta piti kuitenkin kokeilla että riittääkö pelkkä muoviputki vaimentamaan pumpun tärinän. Pumpun liittimet on 1" ja 40mm muoviputki tulee 1 1/4 liittimillä. Ajattelin kuitenkin että varmaan 1" teräsverkkovahvisteinen joustava letku 2x30..60cm ei haittaa virtausta liikaa keruupuolen virtauksen kannalta. Ehkä jossain on mallinnusohjelma jonka avulla tämän voisi laskeakin ?
2) Ulkolämpötilan mukaan Homeassistan ohjaus toimii nostaen ja laskien pyyntilämpötilaa ulkolämpötilan mukaisesti. Toki pumpun omallakin säädöllä sama saavutettaisiin, mutta kalliiden varttituntien takia käytän Homeassistant ohjausta Tuya rajapinnan kautta.
3) 18kW tällaiseen 200m2 taloon on ylitehoinen kuten oli tiedossa, katkokäyntiä vielä pikkupakkasillakin (-5..-10C). Noin 10C pakkasella alkoi käymään jo pidempiä jaksoja. Yksi 350m lenkki keruuputkea pellolla näyttäisi kuitenkin riittävän. Kellarikerroksen 100m2 lämmityksen lisäämisen jälkeen varmaan tilanne muuttuu ja tarvitaan toinen keruulenkki pellolle. Tästä sitten lisää kun alakerran lämmitys on rakennettu.
4) Uponor Smartrix toimii hienosti pumpun kanssa yhteen, ei mitään ongelmia huonekohtaisen lämpötilan ylläpidossa. Yöllä ladataan lämpöä lattioihin (mitä nyt puulattiaan pystyy) ja sitten päivällä alennetaan huonelämpöä.
5) Uponor Smartrix tarjoaa mahdollisuuden ohjata kiertovesipumppua mutta en näe siinä mitään järkeä kun kulutus on Alpha 1 kulutus on muutamia watteja. Samoin Uponor Smartrix kattilan ohjaus vaikuttaa hyödyttömältä kun lämpö säätyy ulkolämpötilan mukaan. (note: en ole kuitenkaan saanut uponor wep app:ia toimimaan, pelkästään mobiiliapp toimii). Ulkolämpötila-anturin ajattelin kuitenkin asennella kunhan ensin löydän minkälainen NTC on kyseessä, oletettavasti normaali 10kOhm. Huonosti on Uponor dokumentoinut miten kiertoveden tai ulkolämpötilan anturit vaikuttavat säätöalgoritmeihin.
6) U-energy MLP COP laskenta vaatii jonkinlaisen anturikortin laittamisen kiertovesiin ja kulutukseen virtamuuntajat. Suoraan tätä tietoa ei pumpulta saa. Toistaiseksi sopivaa ulkoista korttia ei ole löytynyt. Pitää varmaan rakentaa ESPhome:lla 18b20 ja 8266 kunhan ehtii. Toistaiseksi saneeraus on niin kesken että tällaiseen ei ole riittänyt aikaa.
Kuka onkaan hankkimassa MLP:tä niin voin suositella U-enerygy 18kW laitetta, varsinkin jos itse asentaa. Helppo saada käyttökuntoon ja vaikuttaisi toimivan.
pökö
Kaivo jäässä
Ei sitä oikein näin lämmityskauden alussa näe, helmi-maaliskuussa näkee
PetriK
Jäsen
Tuo on aika kova väite...
Millä perusteella ? Eikö jo nyt pysty päättelemään lämpötilan käyttäytymisestä mitään ? Puhutko lenkin pituudesta vai syvyydestä ? Oletko laskenut mitä 350m 11kW laskennalliselle teholle tarkoittaa kosteassa savimaassa eteläsuomessa ?
Kysyn vaan kun on noin varma mielipide asiasta ilman perusteluita. Mielellään kuulen että millä perusteella noin varma mielipide esitetään.
pökö
Kaivo jäässä
No nyt on vielä maa lämmin ja olet vasta aloittanut sen jäähdytyksen.
Tässä kun imet maasta lämpöä niin se jäähtyy joka päivä ja maa menee pakkaselle ennemmin tai myöhemmin.
Sulla on 6 kW koneelle sopiva maapiiri mutta silti 11 kW kone. Talon lämpötarve silti ratkaisee mutta noin neliöihin sinun maapiiri on lyhyt.
Näet sen kyllä aikanaan.
PetriK
Jäsen
Hyvä, nyt päästään argumentointiin. Maapiiri on 6kW ja siihen koneen synnyttämä lämpö 2-3kW huippukulutuksen aikoihin kun on -25C pakkasta. Silloin maa jäähtyy, siitä ollaan yhtä mieltä.
Mitä mielestäsi tapatuu tällaisen muutaman päivän -25C pakkasjakson jälkeen kyseisessä yhtälössä kun palataan -10C ja 6-7kW tasolle kulutuksessa ?
Ymmärtäisin argumentoinnin jos oltaisiin pysyvästi 11kw/-25C tilanteessa mutta kun käytännössä ei olla niin kuulisin mielelläni perusteluita noin varmaan mielipiteeseen. Eli mitä tapahtuu helmikuun alussa kun tammikuun lopun pakkasjakso hellittää ? Meneekö maapiiri jäähän vai mitä tarkoitat ?
Mitä mielestäsi tapatuu tällaisen muutaman päivän -25C pakkasjakson jälkeen kyseisessä yhtälössä kun palataan -10C ja 6-7kW tasolle kulutuksessa ?
Ymmärtäisin argumentoinnin jos oltaisiin pysyvästi 11kw/-25C tilanteessa mutta kun käytännössä ei olla niin kuulisin mielelläni perusteluita noin varmaan mielipiteeseen. Eli mitä tapahtuu helmikuun alussa kun tammikuun lopun pakkasjakso hellittää ? Meneekö maapiiri jäähän vai mitä tarkoitat ?
pökö
Kaivo jäässä
Millä sinä lisälämmität kun iso talo pärjää noin pienellä?
pökö
Kaivo jäässä
Mikä sinun vuotuinen lämmön tarve käyttövesineen on?
pökö
Kaivo jäässä
Ei tapahdu heti mitään mutta tuo sinun mitoitus vie maapiirin pakkaselle ennemmin tai myöhemmin
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Maapiiri on vähän huonompi ensimmäisenä käyttövuotena ennen kuin maa tiivistyy paremmin kaivannossa. Maapiiristä ei voi vielä päätellä oikein mitään, kun kunnon lämmitystarve on vasta alkamassa. Maapiiri on hetken syksyn ja kesän jälkeen lämmin ,mutta pakkaset pudottaa lämpötilan hetkessä ( se voi tippua 5 astetta viikossa-kahdessa.)useita asteita kunnes se alkaa tasaantumaan tulolämmön ollessa +1 ja -1 välissä. Kun maa jäätyy se piiri alkaa oikeastaan vasta kunnolla toimimaan. Jos maapiiri on hyvin mitoitettu se pysyy lämpimän puolella koko kauden ja alimitoituksesta kielii jos aletaan menemään selvästi alle -1 .
Mitä ne ongelmat alimitoituksesta ovat? Tehon tippuminen koska höyrystymislämpötila määrää paljon kylmätehosta. Jäätyminen saattaa kuristaa putkea ja pahimmillaan liian syvään kaivettu maapiiri liian lyhytkin ollessaan alkaa menemään "ikijäähän" eli ei palaudu kesän jälkeen. Ja MLP on olemassa jokin alaraja milloin se ei suostu käymään enää
Mitä ne ongelmat alimitoituksesta ovat? Tehon tippuminen koska höyrystymislämpötila määrää paljon kylmätehosta. Jäätyminen saattaa kuristaa putkea ja pahimmillaan liian syvään kaivettu maapiiri liian lyhytkin ollessaan alkaa menemään "ikijäähän" eli ei palaudu kesän jälkeen. Ja MLP on olemassa jokin alaraja milloin se ei suostu käymään enää
Viimeksi muokattu:
Olen katsellut tuota 18 kW mallia (FLM-GH-005HC32S). Kohteena on 200 m² talo, jossa on nykyisin puukattila ja 2000l varaaja (sekä kaksi ILP:iä). Olen laskenut talon tehontarpeen varaajan jäähtymisnopeuden perusteella -30 °C pakkasella ja tulokseksi sain noin 10,5 kW.
Ultin taulukko lupaa 18 kW pumpulle 0-asteisella maaliuoksella ja 35-asteisella menovedellä (B0/W35) tehoa 12,67 kW. Meillä tarvitaan kovilla pakkasilla (-30 °C) noin 45 °C vettä, johon ei löytynyt suoraa dataa.
Tekoäly arvioi tehonlaskua laskennallisesti perustuen siihen, että taulukossa menoveden nousu 10 asteella laskee tehoa n. 13,6 %:
Suunnitelmissa on kaivaa 2 x 400 m maapiiri. Ympärillä on reilusti peltoa ja maaperä on savinen. Talo sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla, Alajärvellä, mutta sääolosuhteet ovat aika samanlaiset kuin Jyväskylässä. (Päätellen maalämpöfoorumin nimimerkki Tomppelin Bergheat taulukkolaskelmasta.)
Ultin taulukko lupaa 18 kW pumpulle 0-asteisella maaliuoksella ja 35-asteisella menovedellä (B0/W35) tehoa 12,67 kW. Meillä tarvitaan kovilla pakkasilla (-30 °C) noin 45 °C vettä, johon ei löytynyt suoraa dataa.
Tekoäly arvioi tehonlaskua laskennallisesti perustuen siihen, että taulukossa menoveden nousu 10 asteella laskee tehoa n. 13,6 %:
- Teho B0/W35 = 12,67 kW
- Arvioitu teho B0/W45 = 12,67 kW × (1 − 0,136) ≈ 10,9 kW
Suunnitelmissa on kaivaa 2 x 400 m maapiiri. Ympärillä on reilusti peltoa ja maaperä on savinen. Talo sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla, Alajärvellä, mutta sääolosuhteet ovat aika samanlaiset kuin Jyväskylässä. (Päätellen maalämpöfoorumin nimimerkki Tomppelin Bergheat taulukkolaskelmasta.)
MLP hyötysuhde heikkenee. Omaa mutua on runsas routiminen. (työkaverilla on yksi lyhkänen lenkki ja se sanoo että piha on aivan perunapeltoa joka kevät.)
Kovin alhaisella höyrystymislämmöllä joissain koneissa saattaa tulla vastaan se että kone ei pysty tekemään enään niin kuumaa kuin korkeammilla.
pökö
Kaivo jäässä
Kaverilla ei roudi mutta nurmikko alkaa vihertää 3 viikkoo myöhemmin kuin naapureilla
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Joo heikkeneehän toki cop:kin.
Liittyiskö invertterien ohjaukseen, jos tavoitelämpötila jää saamatta. Väittäisin että korkeiden lämpötilojen cop ja antoteho lähinnä tippuu. Ja kuumakaasut nousee paljon.
Meidän nurtsi on keväällä ainakin 20-30cm kuopalla joka kevät. Ei pitäisi tuollaista oikein pihaansa laittaa
PetriK
Jäsen
Tarkistin putken pituuden mittaamalla ylitse jääneen osuuden. Näyttäisi olevan noin 370-380m. Kyseessä on kuten aiemmin sanoin kostea savipelto johon virtaa läpi vuoden vettä ylempää rinteestä. Myös aiemmin olen sanonut että laskin aikoinaan että 11kW olisi tuotto kun pumpun oma energia lasketaan mukaan.
Arvio laskelmasta oli 380*0,02–0,025kW/m=7,6–9,5kW + pumpun kulutus. Eikö tällä päästä suunnilleen 11kW tuottoon jopa suurimpina pakkaspäivinäkin ?
Oletetaan kuitenkin että keruuputken ympäristö jäätyy - eli maa jäätyy niin sitten routii päällä, pitänee paikkansa. Toisaalta johtuen faasimuunnoksesta syntyy jäätymisestä putken ympärille myös hetkellisesti lisää luovutettavaa energiaa. Kysymys onkin että mitä tapahtuu jos pakkanen hellittää ja sulaminen tarvitsee energiaa. Käsittääkseni sulaminen vaatii noin 3kw tehon piennennyksen verrattuna jäätymiseen jotta sulaminen alkaa jolloin palataan normaaliin hyötysuhteeseen. Eli hyötysuhde heikkenee vain siksi aikaa kunnes lämmitystarve pienenee riittävästi sulamisen alkamiseksi joka riippuu veden virtauksesta kovan savikerroksen päällä rinteestä alaspäin routimisrajan alapuolella.
Onko tässä päättelyketjussa jotain aukkoja ?
Arvio laskelmasta oli 380*0,02–0,025kW/m=7,6–9,5kW + pumpun kulutus. Eikö tällä päästä suunnilleen 11kW tuottoon jopa suurimpina pakkaspäivinäkin ?
Oletetaan kuitenkin että keruuputken ympäristö jäätyy - eli maa jäätyy niin sitten routii päällä, pitänee paikkansa. Toisaalta johtuen faasimuunnoksesta syntyy jäätymisestä putken ympärille myös hetkellisesti lisää luovutettavaa energiaa. Kysymys onkin että mitä tapahtuu jos pakkanen hellittää ja sulaminen tarvitsee energiaa. Käsittääkseni sulaminen vaatii noin 3kw tehon piennennyksen verrattuna jäätymiseen jotta sulaminen alkaa jolloin palataan normaaliin hyötysuhteeseen. Eli hyötysuhde heikkenee vain siksi aikaa kunnes lämmitystarve pienenee riittävästi sulamisen alkamiseksi joka riippuu veden virtauksesta kovan savikerroksen päällä rinteestä alaspäin routimisrajan alapuolella.
Onko tässä päättelyketjussa jotain aukkoja ?
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Ei tuo varmaan hirvittävän hukassa ole tuo taulukko vaikka tuo kyllä on yksinkertaistus. Itse kehitin nyrkkisäännön itselleni, että 400 metriä savessa sopii per 8kw pumppu eli 50m/kw. Enkä alittaisi tuota. Ja tietysti niin että mitoitus on lähes täysteho.
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Niin eihän se jäätyminen ja sulaminen tapahdu yhtäkkiä, eikä koko lenkin matkalta vaan pikkuhiljaa, mutuilen että sillä lenkillä on kylmä ja lämmin pää. Eli kylmä pää on se pumpulta palaava ja se alkaa jäätyä ensin. Maapiiri sulaa vasta melko myöhään alkukesästä ja silloin ei ole edes lämmitystarvetta. Ja vaikka olisikin lämmitystarvetta, niin se jäätyminen alkaa uudestaan sillä lämmitystarpeen nousemisella. Niin onko tuota järkeä edes miettiä? En minä tiedä.
Euroshopperi
Aktiivinen jäsen
Tuohon kuvioon, kun vertaa noita käyriä, niin se raja millä saa tehtyä esim 60 asteista vettä kiertoon on hyvä tiedostaa. Käyttövettä heitettäessä puhtaasti kompuralla on mulla pitänyt säätää lämpimänveden pyynti 50 asteeseen, koska anturi sijaitsee 1/2-välissä varaajaa. Kiertoveden lämpö on silloin kohtuu säännöllisesti 58,6 asteen tietämillä. Kaivoilta paluun olisi syytä pysyä tuolla arvolla aina vähintään 0-asteisena, tai se saattaa pätkäistä käynnin ja alkaa pyytämään vastuksia, jotka on estetty. Lähellä marginaalia liikutaan kuitenkin ja tuolla Fraatin kuvion vasenta yläkulmaa hipoen yritetään mennä käyttövedellä. Tuossa on jo rajana esim +2 astetta tulolle, jos kone yrittää 60 asteista tehdä. Invertteri versio samasta koneesta taas pystyy vielä 0-asteisella tekemään 65-asteista. Mulla siis katko pyörii jo äärimmäisen lähellä ja muistaakseni pyynti esim 52 oli jo liikaa. 50 pyyntinä on kestänyt nyt koko 12 vuoden ajan rimaa hipoen.
Liitteet
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Onko se nyt sitten kuumakaasun lämpötila joka rajoittaa tuon käyttöveden teon? Kun sen lämpötila nousee jos keruu kylmenee ja pyyntilämpötila pysyy vakiona?
Euroshopperi
Aktiivinen jäsen
Vai noiden ensiön ja toision paluulämmöt. Mikähän olisi tuon kuvion rajat, jos pienennetään noita molempien Dt lämpöä. Esim liuos Dt 1,astetta ja toisiolle Dt 2 astetta. Invertterillähän tämä on mahdollista helposti, jos lasketaan vain kompuran taajuutta, mutta pidetään kiertopumppujen tehoa suuremmalla. Tämä esim voisi olla noilla uudemmilla, kun saadaan yli 70 asteistakin kiertoa aikaiseksi toisiolle.
Liitteet
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Piti vähän miettiä, niin kyllä ensiön ja paluun lämmöt ovat tietysti ne merkittävimmät tuon toiminta-aluekaavion tekijät yhdessä kompressorin mekaanisten ominaisuuksien(puristus yms) ja käytetyn kylmäaineen kanssa. mutta kuumakaasun lämpötila aika pitkälle karkaa aina pois järkevältä tasoilta, kun mennään tuon alueen ohi. Ja kai nuo moderneissa pumpuissa on laskennallisesti mukana ohjelmistoissa, joka vartio että kylmäprosessi osuu alueelle. Toki ymmärrän kyllä etten paljoakaan asiasta ymmärrä, kun en ole kylmätekniikkaa lukenut kuin vähän harrastusmielessä ja laitteita räpeltäessä alkeita tavannut.