Ei lämpene kummoisesti enää, jos lasketaan lämmöt tuo ne 25 asteeseen kiertovesillä.
Kiertovesihän on jäähdytettyä vettä. Pumpun tuottamaa tarkoitan. Sille pitäisi olla oma säätönsä.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Ei lämpene kummoisesti enää, jos lasketaan lämmöt tuo ne 25 asteeseen kiertovesillä.
Mä kylläkin tarkoitin, että jos pyydettyä pumpun tuottamaa lämpöä lasketaan sun ehdottamat 5 astetta, niin silloin se tekisi 25 asteista vettä kiertoon.
Öljypolttimen lämmittämälle kattilalle sopii, lämpöpumpuille periaatteessa ei. Eri lämpötilassa olevien vesivirtojen yhdistäminen on aina haitaksi tuottosuhteella vaiheessa tai toisessa. Toki shuntteja käytetään lämpöpumppujenkin kanssa, mutta kannattaisi välttää noita, ellei ole aivan erityistä syytä (järjestelmiähän on monta eri sorttia).No eikös tuo ole just niin, että shuntteja pitää käyttää lämmityskierron modulointiin, kun ei parempaa oikein siihen käyttöön ole jos haluaa yksinkertaistaa järjestelmää.
No ei pääse alemmas, tai tulee kylmä. Voin hidastaa kiertopumppujen nopeutta takaisin vanhaan, mutta sitten pitää nostaa kiertoveden pyyntilämpöä ja COP laskee kohtuu selvästi. Eli mulla on selvästi huonoutta vanhoissa lattialämmitys putkituksissa. Uudempi alumiinilattia pystyisi lämmön laskemiseen, mutta vanhat lattiat ei. Eli tyytyminen on tuohon luokkaa 5,1 SCOP lukemaan lämmityksessä. Epäilemäsi saavutettavissa oleva yli 6 SCOP on kyllä tavoittamattomissa meidän rakenteita entraamalla ainakin, tai vaatisi koko huushollin purkamisen ja uudelleen rakentamisen. Tämä on kuitenkin 1990 rakennettu alunperin.Kierron lämpötila ei tässä nyt ole tapetilla vaan se, että kuinka paljon COP nousee jos pumppu tuottaa 5 astetta viileämpää. Sillä on nyt joku raja, jolloin se starttaa ja stoppaa. Jos se olisi alempana niin kuluttaisiko pumppu vähemmän watteja toimiessaan.
No ei pääse alemmas, tai tulee kylmä.
Taulukon mukaan 5 asteen lasku nostaa tosiaan sen yhden yksikön verran COP lukemaa.Arvioi nousta itte, kun tuloliuos on +3,7 asteista. Meno luokkaa 30 astetta.
Tarkoitit varmaan, että 10 asteen ero vaikuttaa COP 1 verran. Ja mullahan ei siis shuntti laske oikeestaan yhtään menolämpöä, kun varaajan ja lämpimämmän piirin käyrät on samat. Tehokkaampi yläkerta pystyy toimimaan myös alemmalla lämmöllä ja sen shuntti avautuu myöhemmin. Hystereeesin sisällä kun pitää on/off koneella toimia, niin piirit ottaa kyllä tasalämpöisempänä levitykseen lämpöä, mutta varaaja on puhtaasti hystereesin varassa. Saattaa olla, että ehkä kymmenyksen, tai 2 voisi olla saatavissa jollain paremmalla putkituksella lattiassa, mutta kovempi kierto lämmityksessä voisi kostautua ja MLP pätkintä tuloksena. Shunteilla saa kovan kierron ja samalla rauhallisen varaajan tekemään työtään tauottajana.Taulukon mukaan 5 asteen lasku nostaa tosiaan sen yhden yksikön verran COP lukemaa.
Jos shunttisi jäähdyttää vettä keskimäärin sen 5 astetta niin se yksi COP yksikkö on hinta siitä tuhlauksesta.
Jos jäähdytys on selvästi vähäisempää niin sitten tilanne on toki toinen.
Sinun systeemi ei nyt kelpaa tänne, siltä ainakin vaikuttaa.Tämä alkaa jo vähän olemaan U-Energy MLP topikin paskomista, joten pitää varmaan himmata jo tähän tämä jankuttaminen.
Ja mullahan ei siis shuntti laske oikeestaan yhtään menolämpöä, kun varaajan ja lämpimämmän piirin käyrät on samat. Tehokkaampi yläkerta pystyy toimimaan myös alemmalla lämmöllä ja sen shuntti avautuu myöhemmin.
No shuntteja on 2. Toinen alentaa ja tasaa. Toinen vain tasaa lämpöä. Molemmat shuntit sulkeutuu ennenkuin MLP lopettaa. Eli lataa vielä varaajaan jonkun verran lisää. Shuntit sitten aukeilee pikkuhiljaa ja kiertopumppujen teho siirtyy ottamaan varaajasta enenevässä määrin, kunnes lämmöt loppuu varaajasta. Onko tuo nyt sitten on/off? Kiertoveden määrä on piireissä kohtuudella vakio ja shunteilla ohjataan reittiä varaajan ja paluun välillä 0-100 dynaamisesti.No niin eli shunttisi onkin siis on/off kytkin. Sen tarkoitus ei olekaan jäähdyttää vettä, joten siellä ei ole optimoitavaa.
Onko tuo nyt sitten on/off?
Ei sitä oikein näin lämmityskauden alussa näe, helmi-maaliskuussa näkeeYksi 350m lenkki keruuputkea pellolla näyttäisi kuitenkin riittävän
Tuo on aika kova väite...Ei sitä oikein näin lämmityskauden alussa näe, helmi-maaliskuussa näkee
No nyt on vielä maa lämmin ja olet vasta aloittanut sen jäähdytyksen.Tuo on aika kova väite...
Millä perusteella ? Eikö jo nyt pysty päättelemään lämpötilan käyttäytymisestä mitään ? Puhutko lenkin pituudesta vai syvyydestä ? Oletko laskenut mitä 350m 11kW laskennalliselle teholle tarkoittaa kosteassa savimaassa eteläsuomessa ?
Kysyn vaan kun on noin varma mielipide asiasta ilman perusteluita. Mielellään kuulen että millä perusteella noin varma mielipide esitetään.
Millä sinä lisälämmität kun iso talo pärjää noin pienellä?Hyvä, nyt päästään argumentointiin. Maapiiri on 6kW ja siihen koneen synnyttämä lämpö 2-3kW huippukulutuksen aikoihin kun on -25C
Mikä sinun vuotuinen lämmön tarve käyttövesineen on?Ymmärtäisin argumentoinnin jos oltaisiin pysyvästi 11kw/-25C tilanteessa mutta kun käytännössä ei olla niin kuulisin mielelläni perusteluita noin varmaan mielipiteeseen. Eli mitä tapahtuu helmikuun alussa kun tammikuun lopun pakkasjakso hellittää ? Meneekö maapiiri jäähän vai mitä tarkoitat ?
Ei tapahdu heti mitään mutta tuo sinun mitoitus vie maapiirin pakkaselle ennemmin tai myöhemminMitä mielestäsi tapatuu tällaisen muutaman päivän -25C pakkasjakson jälkeen kyseisessä yhtälössä kun palataan -10C ja 6-7kW tasolle kulutuksessa ?
MLP hyötysuhde heikkenee. Omaa mutua on runsas routiminen. (työkaverilla on yksi lyhkänen lenkki ja se sanoo että piha on aivan perunapeltoa joka kevät.)Mitä ne ongelmat alimitoituksesta ovat? Tehon tippuminen koska höyrystymislämpötila määrää paljon kylmätehosta. Jäätyminen saattaa kuristaa putkea ja pahimmillaan liian syvään kaivettu maapiiri liian lyhytkin ollessaan alkaa menemään "ikijäähän" eli ei palaudu kesän jälkeen. Ja MLP on olemassa jokin alaraja milloin se ei suostu käymään enää
Kaverilla ei roudi mutta nurmikko alkaa vihertää 3 viikkoo myöhemmin kuin naapureillaMLP hyötysuhde heikkenee. Omaa mutua on runsas routiminen. (työkaverilla on yksi lyhkänen lenkki ja se sanoo että piha on aivan perunapeltoa joka kevät.)
Joo heikkeneehän toki cop:kin.MLP hyötysuhde heikkenee. Omaa mutua on runsas routiminen. (työkaverilla on yksi lyhkänen lenkki ja se sanoo että piha on aivan perunapeltoa joka kevät.)
Kovin alhaisella höyrystymislämmöllä joissain koneissa saattaa tulla vastaan se että kone ei pysty tekemään enään niin kuumaa kuin korkeammilla.
katso liitettä 110294
Ei tuo varmaan hirvittävän hukassa ole tuo taulukko vaikka tuo kyllä on yksinkertaistus. Itse kehitin nyrkkisäännön itselleni, että 400 metriä savessa sopii per 8kw pumppu eli 50m/kw. Enkä alittaisi tuota. Ja tietysti niin että mitoitus on lähes täysteho.20 vuotta sitten nibe suositti tälläisiä keruupiirejä, mielestäni hieman alakanttiin kaikki jos haluaa kaiken lämmön tehdä lämpöpumpulla.katso liitettä 110321
Niin eihän se jäätyminen ja sulaminen tapahdu yhtäkkiä, eikä koko lenkin matkalta vaan pikkuhiljaa, mutuilen että sillä lenkillä on kylmä ja lämmin pää. Eli kylmä pää on se pumpulta palaava ja se alkaa jäätyä ensin. Maapiiri sulaa vasta melko myöhään alkukesästä ja silloin ei ole edes lämmitystarvetta. Ja vaikka olisikin lämmitystarvetta, niin se jäätyminen alkaa uudestaan sillä lämmitystarpeen nousemisella. Niin onko tuota järkeä edes miettiä? En minä tiedä.Oletetaan kuitenkin että keruuputken ympäristö jäätyy - eli maa jäätyy niin sitten routii päällä, pitänee paikkansa. Toisaalta johtuen faasimuunnoksesta syntyy jäätymisestä putken ympärille myös hetkellisesti lisää luovutettavaa energiaa. Kysymys onkin että mitä tapahtuu jos pakkanen hellittää ja sulaminen tarvitsee energiaa. Käsittääkseni sulaminen vaatii noin 3kw tehon piennennyksen verrattuna jäätymiseen jotta sulaminen alkaa jolloin palataan normaaliin hyötysuhteeseen. Eli hyötysuhde heikkenee vain siksi aikaa kunnes lämmitystarve pienenee riittävästi sulamisen alkamiseksi joka riippuu veden virtauksesta kovan savikerroksen päällä rinteestä alaspäin routimisrajan alapuolella.
Onko tässä päättelyketjussa jotain aukkoja ?
Tuohon kuvioon, kun vertaa noita käyriä, niin se raja millä saa tehtyä esim 60 asteista vettä kiertoon on hyvä tiedostaa. Käyttövettä heitettäessä puhtaasti kompuralla on mulla pitänyt säätää lämpimänveden pyynti 50 asteeseen, koska anturi sijaitsee 1/2-välissä varaajaa. Kiertoveden lämpö on silloin kohtuu säännöllisesti 58,6 asteen tietämillä. Kaivoilta paluun olisi syytä pysyä tuolla arvolla aina vähintään 0-asteisena, tai se saattaa pätkäistä käynnin ja alkaa pyytämään vastuksia, jotka on estetty. Lähellä marginaalia liikutaan kuitenkin ja tuolla Fraatin kuvion vasenta yläkulmaa hipoen yritetään mennä käyttövedellä. Tuossa on jo rajana esim +2 astetta tulolle, jos kone yrittää 60 asteista tehdä. Invertteri versio samasta koneesta taas pystyy vielä 0-asteisella tekemään 65-asteista. Mulla siis katko pyörii jo äärimmäisen lähellä ja muistaakseni pyynti esim 52 oli jo liikaa. 50 pyyntinä on kestänyt nyt koko 12 vuoden ajan rimaa hipoen.MLP hyötysuhde heikkenee. Omaa mutua on runsas routiminen. (työkaverilla on yksi lyhkänen lenkki ja se sanoo että piha on aivan perunapeltoa joka kevät.)
Kovin alhaisella höyrystymislämmöllä joissain koneissa saattaa tulla vastaan se että kone ei pysty tekemään enään niin kuumaa kuin korkeammilla.
katso liitettä 110294
Vai noiden ensiön ja toision paluulämmöt. Mikähän olisi tuon kuvion rajat, jos pienennetään noita molempien Dt lämpöä. Esim liuos Dt 1,astetta ja toisiolle Dt 2 astetta. Invertterillähän tämä on mahdollista helposti, jos lasketaan vain kompuran taajuutta, mutta pidetään kiertopumppujen tehoa suuremmalla. Tämä esim voisi olla noilla uudemmilla, kun saadaan yli 70 asteistakin kiertoa aikaiseksi toisiolle.