Ultimate Pro Premier Inverter 24 kompressori ulkoisella taaajuusmuuttajalla

[nf-50]

Taas projekti vastustaaa

Nyt on vuorossa yritys saada otsakkeen koneen kompressori (http://www.areacooling.co.uk/product/compressor-hermetic-rotary-gmcc/da150s1c-20fz) pyörimään ulkoisella ABB:n ACS150-01E-09A8-2 tamulla (http://new.abb.com/drives/fi/pienjannitetaajuusmuuttajat/mikrotaajuusmuuttajat/acs150).

Paperilla tuon pitäisi olla oikean kokoinen mutta ei vaan jaksa pyörittää kompuraa. Johdotukset on oikein ja kaikkia mahdollisia asetuksia on kokeiltu. Lyhyitä 0,5 sekunnin nykäyksiä olen saanut kompuran pyörimään mutta jostain syystä se ei jää pyörimään vaikka tamu näyttää nimellisvirtaan verrattuna kaksinkertaisia arvoja.

Esim. kun käynnistystavaksi on valittu momentin maksimointi ja maksimointi virraksi 140% ja moottorin nimellisvirraksi määritetty 5,5A tapahtuu seuraavaa:
Start -> taajuus lähtee nousemaan 0 -> 20 Hz. Tämä ottaa noin 5 sekuntia. Virta on koko ajan sen 140% tuosta 5,5A:sta. Kun taajuus saavuttaa 20Hz (momentin maksimoinnin lopetustaajuus) virta nousee määriteltyyn moottorin maksimiin 10A ja lähtötaajuus tippuu 1-2Hz. Eli kompura pysähtyy.

Sama ilmiö tapahtuu jos käynnistystavaksi on valittu pyörivän moottorin käynnistys jossa tamu aloittaa 60Hz:stä "skannaamaan" alaspäin. Kun saavutetaan 20Hz tipahtaa taajuuslähtö tuonne 1-2 Hz tasolle. Tätä käynnistystapaa käyttäessä kuulee kun kompura "pärähtää" eli on selvästi pienen hetken käynnissä.

Onko nyt niin, että vaikka kompuran nimellisvirta on 5,5A, se vaatii yli 15A virtoja käynnistysvaiheessa? Tuolla kompuralinkissä on myös taulukko (Output tables) jossa kompuraa on ajettu eri taajuuksilla. Siellä on 30Hz:llä mitatttu n.5A virtoja. 60Hz virta on jo 10-11A luokkaa.

Onko ainut vaihtoehto tamun vaihto suurempaan vai onko kellään hyviä ideoita joita voisi vielä kokeilla?

 

[roots]

Vs: Ultimate Pro Premier Inverter 24 kompressori ulkoisella taaajuusmuuttajalla

Mitä lukee tämän kompuran kyljessä, eli moottori datat?

Ultimate Pro Premier Inverter 24 kompressori

 

[Jäähöyry]

Vs: Ultimate Pro Premier Inverter 24 kompressori ulkoisella taaajuusmuuttajalla

Onko tamun parametreissa kestomagneettimoottori-asetus (permanent magnet motor)...tuolla pitäisi toimia...ja jos vielä olisi automaattinen viritys (auto.tuning)-toiminto niin ...

 

[nf-50]

Vs: Ultimate Pro Premier Inverter 24 kompressori ulkoisella taaajuusmuuttajalla

Mitä lukee tämän komp
uran kyljessä, eli moottori datat?

Kompuran tyyppikilpi on niin hankalassa välissä että en saa siitä kuvaa tms. mutta sen minkä peilin kanssa näin niin samalta näyttää kuin tuo http://www.milanuncios.com/aire-acondicionado/toshiba-da150s1c-20fz-132738839.htm

 

[jussi]

Vs: Ultimate Pro Premier Inverter 24 kompressori ulkoisella taaajuusmuuttajalla

Yhden tuollaisen kompuran tyypillä löytyi sille melko yleiskäyttöön sopimaton nimellisjännite: 170V. Vaikka siis ei olisikaan kestomagneettikone, niin kyllä virtaa voi mennä aikas paljon.

 

[Repa60]

Vs: Ultimate Pro Premier Inverter 24 kompressori ulkoisella taaajuusmuuttajalla

Kompuran tyyppikilpi on niin hankalassa välissä että en saa siitä kuvaa tms. mutta sen minkä peilin kanssa näin niin samalta näyttää kuin tuo http://www.milanuncios.com/aire-acondicionado/toshiba-da150s1c-20fz-132738839.htm

Oliskohan kuitenkin isompi kuin tuo mainitsemasi kompura.
Tuota kompuraa on käytetty Ultimaten 13 Premier Inverterissä.

 

[HeTi]

Vs: Ultimate Pro Premier Inverter 24 kompressori ulkoisella taaajuusmuuttajalla

Nyrkksääntönä moottori ottaa virtaa 5-7 x nimellisvirran.
Onko kompressorin pyörimissuunta oikeinpäin ?

Moottorin arvot pitää olla oikein, onko nimellisjännite 400V vai 230V riippuu moottorin sisäisestä kytkennästä.

Minkä virheilmoituksen taajuusmuuttaja antaa ?
Maksimivirran voi myös ohjelmoida johonkin parametriin (2003 ?), normaalisti taajuusmuuttaja laskeen
sen nimellisvirrasta.

 

[Jäähöyry]

Vs: Ultimate Pro Premier Inverter 24 kompressori ulkoisella taaajuusmuuttajalla

Tamun antaman jännitteen pystyy parametroimaan suhteessa ulostulotaajuuteen ja maksimijännitteen pystyy rajoittamaan 0V- 400V kolmivaihesyöttöisellä tamulla ....no ei ihan nollasta alkaen käytännössä...

 

[nf-50]

Vs: Ultimate Pro Premier Inverter 24 kompressori ulkoisella taaajuusmuuttajalla

Nyrkksääntönä moottori ottaa virtaa 5-7 x nimellisvirran.
Onko kompressorin pyörimissuunta oikeinpäin ?

Olen yrittänyt molempiin suuntiin (fwd/rev) enkä ole havainnut mainittavaa eroa toiminnassa.

Moottorin arvot pitää olla oikein, onko nimellisjännite 400V vai 230V riippuu moottorin sisäisestä kytkennästä.

Lä
Arvot on oikein. Moottorin jännite 230V, nimellisvirta 5,5A ja taajuus 50Hz.

Minkä virheilmoituksen taajuusmuuttaja antaa ?
Maksimivirran voi myös ohjelmoida johonkin parametriin (2003 ?), normaalisti taajuusmuuttaja laskeen
sen nimellisvirrasta.

Tamu pysähtyy ylivirtahälytyksen (F0001 Ylivirta.. Lähtövirta on ylittänyt laukaisurajan. Tamun ylivirran laukaisuraja on 325% tamun nimellisvirrasta.) Tamun maksimi antovirta on 9,8A.

Vaikuttaa siltä, että on hankittava isompi, 3-vaihesyötöllä varustettu tamu. Tämä on yksivaihesyötöllä.

 

[nf-50]

Vs: Ultimate Pro Premier Inverter 24 kompressori ulkoisella taaajuusmuuttajalla

Onko tamun parametreissa kestomagneettimoottori-asetus (permanent magnet motor)...tuolla pitäisi toimia...ja jos vielä olisi automaattinen viritys (auto.tuning)-toiminto niin ...

Eipä ole tuollaista asetusta.

 

[Hessu]

Vs: Ultimate Pro Premier Inverter 24 kompressori ulkoisella taaajuusmuuttajalla

Näissä invertteri-lämpöpumpuissa on yleensä BLDC-moottori. Ko. moottorityypille on olemassa ihan omat invertterinsä. Olen itse omassa projektissani (24-sarjalainen toshiba) testannut ABB ACS355-sarjalaista tamua. Tuolla kompura kyllä pyörii PM-moottrin asetuksilla, mutta hyötysuhde ja momentti ei ole paras mahdollinen.

PM- ja BLDC-moottorin erot ovat lähinnä kommutoinnissa. PM on siniaaltokommutoinnilla ja BLDC on kanttiaaltokommutoinnilla. Tästä seuraa tuo hyötysuhteen putoaminen normitamua käytettäessä.

Löysin ebay:sta Frecon-merkkisen BLDC-moottorin ohjaimen, ja täytyy sanoa, että isompien tehojen momentti on tuolla ihan eri luokkaa kuin ABB:llä.

Tein tuossa kyselyn hinnoista ja minimitoimitusmääristä puolalaiselle Domel-yhtiölle, joka valmistaa myös ohjaimia BLDC-moottoreille. Vastausta ei ole vielä tullut.

 

[roots]

Vs: Ultimate Pro Premier Inverter 24 kompressori ulkoisella taaajuusmuuttajalla

Näissä invertteri-lämpöpumpuissa on yleensä BLDC-moottori. Ko. moottorityypille on olemassa ihan omat invertterinsä. Olen itse omassa projektissani (24-sarjalainen toshiba) testannut ABB ACS355-sarjalaista tamua. Tuolla kompura kyllä pyörii PM-moottrin asetuksilla, mutta hyötysuhde ja momentti ei ole paras mahdollinen.

PM- ja BLDC-moottorin erot ovat lähinnä kommutoinnissa. PM on siniaaltokommutoinnilla ja BLDC on kanttiaaltokommutoinnilla. Tästä seuraa tuo hyötysuhteen putoaminen normitamua käytettäessä.

Löysin ebay:sta Frecon-merkkisen BLDC-moottorin ohjaimen, ja täytyy sanoa, että isompien tehojen momentti on tuolla ihan eri luokkaa kuin ABB:llä.

Tein tuossa kyselyn hinnoista ja minimitoimitusmääristä puolalaiselle Domel-yhtiölle, joka valmistaa myös ohjaimia BLDC-moottoreille. Vastausta ei ole vielä tullut.

vähän ton suuntaista kanssa mutuilin ettei oikein normi tamulla wörki...siksi sitä kompuran kylttiä kyselin jos siitä jotain irtois...omansa ohjaimensa vaatinee.

 

[Jäähöyry]

Vs: Ultimate Pro Premier Inverter 24 kompressori ulkoisella taaajuusmuuttajalla

Aiakin Yaskawa V1000-sarjan tamussa on permanentmagnet- moodi...on edullinen perus tamu...oletko yrittänyt ihan pienellä taajuudella tai pitkällä kiihdytysajalla...laita ainakin mootorinsuojaus pois päältä...mieletäni ABB.n menu ei ole kovin selkeä...voi kyllä johtua sitäkin että olen melko lailla touhunnut omronin kanssa (yaskawa sama värkki)...

 

[nf-50]

Vs: Ultimate Pro Premier Inverter 24 kompressori ulkoisella taaajuusmuuttajalla

Näissä invertteri-lämpöpumpuissa on yleensä BLDC-moottori. Ko. moottorityypille on olemassa ihan omat invertterinsä. Olen itse omassa projektissani (24-sarjalainen toshiba) testannut ABB ACS355-sarjalaista tamua. Tuolla kompura kyllä pyörii PM-moottrin asetuksilla, mutta hyötysuhde ja momentti ei ole paras mahdollinen.

Tuota 355:sta meinasin itsekkin testata.
Osaatko arvata paljonko tuossa tulee hyötysuhdehäviötä oikeanlaiseen tamuun verrattuna?

 

[nf-50]

Vs: Ultimate Pro Premier Inverter 24 kompressori ulkoisella taaajuusmuuttajalla

Aiakin Yaskawa V1000-sarjan tamussa on permanentmagnet- moodi...on edullinen perus tamu...oletko yrittänyt ihan pienellä taajuudella tai pitkällä kiihdytysajalla...laita ainakin mootorinsuojaus pois päältä...mieletäni ABB.n menu ei ole kovin selkeä...voi kyllä johtua sitäkin että olen melko lailla touhunnut omronin kanssa (yaskawa sama värkki)...

Mikä olisi pieni taajuus? Kiihdytysaikana taisi olla 5s.

 

[Jäähöyry]

Vs: Ultimate Pro Premier Inverter 24 kompressori ulkoisella taaajuusmuuttajalla

laita taajuuden säätöön potentiometri....pystyt kokeilemaan 0Hz>>>>

 

[HeTi]

Vs: Ultimate Pro Premier Inverter 24 kompressori ulkoisella taaajuusmuuttajalla

Taitaa "kaikilla" taajuusmuuttaja valmistajilla löytyä malli kestomagneettimoottoreille.
Uudet energiamääräykset edellyttävät parempaa hyötysuhdetta, meilläkin uusimman projektin ilmastointi
tehtiin kestom. moottoreilla. Taajuusmuuttajana oli danfoss.

Käyttöohjetta senverran vilkaisin että automaattinen moottorin viritys ei toimi kestom. moottoreilla (AMA)
Moottorin parametreja oli myös enemmän, resistansseja ja induktansseja.

http://resources.flaktwoods.com/Perfion/File.aspx?id=9a47c156-a661-4fd6-906c-63d08eb08951

 

[kotte]

Vs: Ultimate Pro Premier Inverter 24 kompressori ulkoisella taaajuusmuuttajalla

Osaatko arvata paljonko tuossa tulee hyötysuhdehäviötä oikeanlaiseen tamuun verrattuna?

Muistelisin joskus jostain lukeneeni, että puhutaan muutamien prosenttien eroista ja korkeintaan muutaman kilowatin tehoisella moottorilla tuolla ei ole suurta merkitystä. Ei tuo DC- vs. AC-aaltomuodon ero ole kovin suuri, eli moottorin käämi on DC:n tapauksessa tehty jotenkin eri vaiheiden napoja laajemmin kattavaksi kuin AC-moottorilla. DC-syöttöhän on pulssimaisempaa kuin AC (oikeastihan on kyseessä kanttimaiset vs. sinimuotoiset käämien syöttöjännitteet), mutta ideaalitapauksessa staattorin ja roottorin väliset vaeltavat magneettikentät käyttäytyvät loppupeleissä aivan samalla tavalla olettaen, että molemmat vaihtoehdot toteutetaan kuhunkin tilanteeseen sopivimmilla komponenteilla ja parametrivalinnoilla.

Käytännössähän DC-kompressorin ajaminen AC-invertterillä tarkoittaa, että magneettikentän kiertoliikkeen pyörimisnopeus hiukan vaihtelee kierroksen aikana ja käämit sen seurauksena hiukan kiihdyttävät roottoria osan roottorin kierroksesta ja taas syöttävät tehoa takaisin tamun kondensaattoreihin toisien jaksonosien aikana (mikä siis aiheuttaa tuon hyötysuhteen heikentymisen ja pienen maksimitehon alentuman).

Sen sijaan tuon monessa vastauksessa edellä puheena olleen kestomagneetti- vs. asynkronikonevalinnan merkitys voi olla hyvinkin suuri käyntiinlähdön kannalta. Asynkronikoneessa tamu voi hyvin pitää minitaajuutena esim. 5Hz maksimivääntömomentin saavuttamiseksi, mutta raskaasti kuormitetulle kestomagneettimoottorille tuo voi olla huomattavasti liikaa, eli kiihdytys pitäisi saada parametrivalinnalla lähtemään liikkeelle aivan 0-taajuudesta maksimivirralla (jota tamun puolestaan on joko osattava aktiivisesti mitata tai jonka säätämiseksi vaihtoehtoisesti mallinnettuna tarvitaan tarkkoja tietoja käämien induktanssista ja resistanssista).

 

[Paisari]

Vs: Ultimate Pro Premier Inverter 24 kompressori ulkoisella taaajuusmuuttajalla

Kestomagneettimoottoreita on monenlaisia ja en oikein usko, että millään normaalilla kolmivaiheoikosulkumoottorin ohjaukseen tarkoitetulla tamulla voidaan ohjata näitä kompuroissa käytettyjä BLDC-moottoreita. Näin myös siinä tapauksessa, että tamun asetuksista kestomagneettimoottorivaihtoehto löytyisikin.
Normaali tamu syöttää "sokkona" kolmiveiheista siniaaltoa staattorin käämeihin saaden aikaan pyörivän magneettikentän, jota roottori seuraa. BLDC-moottoria syöttävä ohjain taas tarvitsee koko ajan roottorin asentotiedon osatakseen kommutoida saattorin käämeihin syötettävän kanttiaallon oikein. Lisäksi se antaa kanttia aina vain kahteen käämiin kerrallaan, kun taas normitamu antaa sinimuotoista kaikkiin kolmeen koko ajan.

 

[kotte]

Vs: Ultimate Pro Premier Inverter 24 kompressori ulkoisella taaajuusmuuttajalla

BLDC-moottoria syöttävä ohjain taas tarvitsee koko ajan roottorin asentotiedon osatakseen kommutoida saattorin käämeihin syötettävän kanttiaallon oikein.

Asia ei ole noin kuin väität. Hommaa voi kokeilla esimerkiksi vanhanaikaisella polkupyörän dynamolla, jonka saa käymään muuntajan kautta jokseenkin millä tahansa kantti-invertterillä yhtä hyvin kuin verkon siniaaltoon kytkettynä. Riittää, että heittää vetopyörältä riittävän alkuvauhdin (mikä ei ole ihan helppoa, jos kyseessä vahvoilla magneeteilla varustettu versio).

Tällainen tahtikäyttö perustuu roottorin kykyyn seurata pyörivää kenttää sekä roottorin värähtelyjen itsevaimennuskyvystä ja muuttamalla taajuutta saadaan moottori kyllä käynnistymään (mutta yksivaihemoottori saattaa lähteä toki kiertämään kumpaan suuntaan tahansa).

Toki varsinaisissa BLDC-ohjaimissa käytetään aktiivisesti kommutoivaa ohjainta monestakin syystä, joihin tässä ei ehkä kannata puuttua. Tällaisia ohjaimia ei kuitenkaan tyypillisesti käytetä hiukankaan järeämmissä moottoreissa (alkaen pienemmistä koneista kuin tyypillisten ilppien kompressoreiden teholuokka), koska perustaajuusmuuntaja soveltuu aivan yhtä hyvin hiukankin isommille moottoreille, kunhan kestomagneettien käyttö ja moottorille suunniteltu aaltomuoto otetaan huomioon.

 

[Kari]

Vs: Ultimate Pro Premier Inverter 24 kompressori ulkoisella taaajuusmuuttajalla

NF-50
Vaikuttaa siltä, että on hankittava isompi, 3-vaihesyötöllä varustettu tamu. Tämä on yksivaihesyötöllä.

Yksivaihesyöttö tarkoittaa sitä että moottorin on oltava 230V tähdessä tai kolmiossa. Moottorista kiinni. Katso tyyppikilpi.

1 vaihe taajari antaa 230v vaihejännitteen.

3 vaihe taajari antaa 400v vaihejännitteen.

Noin vaan ei voi vaihtaa kolmivaiheiseen jos moottorista ei ole ton enempää tietoa.

Todennäkösesti palaa kompuran käämit ennen kuin taajari hajoaa tai sitten taajari tai sitten molemmat ;-)

 

[Hessu]

Vs: Ultimate Pro Premier Inverter 24 kompressori ulkoisella taaajuusmuuttajalla

Omiin mittauksiin perustuen Frecon DC-invertterillä saavutetaan about 6% parempi hyötysuhde kuin ABB ACS 355:lla. Mitattu moottorin ottama virta, kun käyntiparametrit ovat samat. Lisäksi kompressoria voi ylikellottaa enemmän BLDC-ohjaimella kuin ABB:n tamulla.

ABB:ssä moottorin tyypiksi pitää valita PMSM, nimellistaajuudeksi 200hz ja nimellisnopeudeksi 3000rpm. Lisäksi pitää suorittaa täydellinen ID-ajo.

Näillä parametreilla ainakin oma laitokseni toimi moitteetta puoli vuotta. Tuo isompien nopeuksien momenttiongelma tuli esiin, kun aloin testaamaan, kuinka paljon kompressoria voi ajaa yli nimellistaajuuden. ABB:llä kompressori saattaa joskus pysähtyä isommilla nopeuksilla ja Freconilla taas ei, eikä tuossa tietääkseni ole aktiivista kommutointia.

 

[Paisari]

Vs: Ultimate Pro Premier Inverter 24 kompressori ulkoisella taaajuusmuuttajalla

Mielenkiintoista.. Mistä tuon Freconin hommasit ja paljonko tuli hintaa?

Muistaakseni Oulun ammattikorkeassa testasivat vuosia sitten ilpin DC-inverter kompressorin pyörittämistä normaalilla taajuusmuuntajalla. Kompressorin sai kyllä pyörimään, mutta sitä ei kestänyt juurikaan kuormittaa. En tiedä mikä tamu oli käytössä ja minkälaisilla asetuksilla.

 

[Hessu]

Vs: Ultimate Pro Premier Inverter 24 kompressori ulkoisella taaajuusmuuttajalla

Ebay-ostoksia. Hinta nyt oli hiukan suolainen, jonkin verran yli 700€, mutta menee harrastelun piikkiin Alibabasta noita saisi halvemmalla, mutta kun kyselin niitä vuosi sitten, niin minimitoimitusmäärä oli silloin 20kpl.

Sellainen ero näissä kahdessa käytössä vielä on, että Freconilla kompura lähtee paremmin käyntiin painetta vastaan.

DC-invertterikompuroita löytyy muuten monella eri nimellisjännitteellä. Itselleni on tullut vastaan alueella 170V - 220V. Tuo Toshiba, mitä olen käyttänyt testauksessa on nimellisjännitteeltään 200V. Se on pienin jännite, minkä voi asetella tuohon kolmivaiheiseen ABB:hen.

Ko. kompuratyypin saa käyntiin ABB:llä myös tavallisen induktiomoottorin asetuksilla, kun suorittaa täydellisen ID-ajon, mutta niillä asetuksilla sitä ei voi kuormittaa ollenkaan.

 

[kotte]

Vs: Ultimate Pro Premier Inverter 24 kompressori ulkoisella taaajuusmuuttajalla

Tuo isompien nopeuksien momenttiongelma tuli esiin, kun aloin testaamaan, kuinka paljon kompressoria voi ajaa yli nimellistaajuuden. ABB:llä kompressori saattaa joskus pysähtyä isommilla nopeuksilla ja Freconilla taas ei, eikä tuossa tietääkseni ole aktiivista kommutointia.

Lieneekö tuossa kyseessä jännitteen riittävyysongelma? Sinimuotoinen tamu vaatii korkeampaa verkkojännitettä kuin kanttiaaltoohjain, joka voi painaa virtaa täydellä jännitteellä luokkaa 2/3 vaiheem kestosta. Periaatteessa 400V:n 3-vaihetamu voisi saada tarvittavan määrän tehoa käämeihin myös siniaallolla. Käämien jännitteen läpilyöntikesto on tuskin ongelma. Hyötysuhdevajausta tämä ei toki välttämättä poista, mutta saattaisi hiukan lievittää (jos ylimääräistä virtaa saadaan pois matalammilla taajuuksilla ja johtavaa vaiheen osaa lyhyemmäksi).

 

[Jäähöyry]

Vs: Ultimate Pro Premier Inverter 24 kompressori ulkoisella taaajuusmuuttajalla

Korkea hakkuritaajuus myös nostaa induktanssia ja sen myötä pienentää tehoa...tälläkin voi olla vaikutusta ...

 

[Rauski]

Vs: Ultimate Pro Premier Inverter 24 kompressori ulkoisella taaajuusmuuttajalla

Korkea hakkuritaajuus myös nostaa induktanssia ja sen myötä pienentää tehoa...tälläkin voi olla vaikutusta ...

Induktanssi (L) on taajuudesta riippumaton, mutta induktiivinen reaktanssi XL (XL= oomega L = 2 pii f L; f=taajuus) on taajuudesta riippuva.

 

[pjr]

Vs: Ultimate Pro Premier Inverter 24 kompressori ulkoisella taaajuusmuuttajalla

Mitenkähän pelais kiinalainen sähköskootterin (bldc)ohjain jos sellaseen päivittäs korkeempa jännitettä sietävät palikat sisään?

 

[Hessu]

Vs: Ultimate Pro Premier Inverter 24 kompressori ulkoisella taaajuusmuuttajalla

Lieneekö tuossa kyseessä jännitteen riittävyysongelma? Sinimuotoinen tamu vaatii korkeampaa verkkojännitettä kuin kanttiaaltoohjain, joka voi painaa virtaa täydellä jännitteellä luokkaa 2/3 vaiheem kestosta. Periaatteessa 400V:n 3-vaihetamu voisi saada tarvittavan määrän tehoa käämeihin myös siniaallolla. Käämien jännitteen läpilyöntikesto on tuskin ongelma. Hyötysuhdevajausta tämä ei toki välttämättä poista, mutta saattaisi hiukan lievittää (jos ylimääräistä virtaa saadaan pois matalammilla taajuuksilla ja johtavaa vaiheen osaa lyhyemmäksi).

Täytyy kokeilla tuota ylijännitteellä ajoa. Nurkista löytyy tarpeeton Panasonic, jonka voi uhrata tieteen nimissä Kerron tuloksista kunhan palaan käyttöönottokeikalta kotisuomeen ja saan testin tehtyä.

 

[tms]

Vs: Ultimate Pro Premier Inverter 24 kompressori ulkoisella taaajuusmuuttajalla

Pitihän tämäkin sitten kokeilla. ACH550 tamu(5,5kW) ja Panasonicin(E9/12) kompressori. Hyvin pyörii, mutta ei ole oikea ohjaustapa DC-moottorille. Virta nousee lähes ampeerin/Hz. Asetuksistakaan ei löydy mitään järkevää mikä auttaisi, moottorijännite asetettu 220V.

 

[Hessu]

Vs: Ultimate Pro Premier Inverter 24 kompressori ulkoisella taaajuusmuuttajalla

Käsittääkseni tuo kyseinen tamu ei tue kestomagneettimoottoreita. Käyttöönottovalikosta (99) pitää löytyä moottorin asetuksista vaihtoehto pmsm. Ohjaustapana toimii parhaiten vektori/nopeus. Lisäksi pitää ajaa täydellinen id-ajo, muuten ottaa reilusti ylivirtaa.

 

[pjr]

Pystyyköhön tuollasta BLDC kompuraa testaamaan ihan perus tamulla?

Itselle tuli ES:n 11kW vilp ulkoyksikkö josta on kortit(tai korttien jännitelähde) kärynnyt. Mittailin kompuran ja kaikista käämeistä tuli tuloksena tasaista 0.8 ohm eikä nämä olleet yhteydessä kompuran runkoon joten sen puolesta näytti olevan ok. Pitäs vaan vielä jotenkin päästä testaamaan ettei kompura ole mekaanisesti jumissa ennen kun laittelee uusia kortteja tilaukseen.

 

[pjr]

Kaikkea sitä tuleekin bongailtua:
http://en.hyson.cc/products_detail/productId=37.html
https://hoprio.en.alibaba.com/produ...Brushless_DC_Motor_Integrated_Controller.html
https://www.alibaba.com/product-detail/3000w-bldc-brushless-motor-controller_60781546697.html

Hinta ei olis ainakaan paha. Tiedä sitten toimiiko ollenkaan.

Eihän @jussi ole sattunut jäämään nurkkiin mitään millä pystys testaamaan 220v bldc-kompuran?

 

[kotte]

Pystyyköhön tuollasta BLDC kompuraa testaamaan ihan perus tamulla?

Periaatteessa pystyy, jos tamun asetuksissa on vaihtehtona käyttö synkronimoottorin kanssa. Kyse on lähinnä käynnistysalgoritmista, eli kestomagneetti- tai synkronimoottori on startattava nollasta tasaisesti nousevalla taajuudella, kun taas asynkronimoottori startataan tietystä minimitaajuudesta alkaen. Myös magnetointijännitteen ja taajuuden suhteessa on tyypillisesti hiukan eroa (mutta tämä ei kokeilun kannalta ole olennaista, kunhan virta on riittävän voimakas ja saadaan riittävä vääntömomentti). Asynkronimoottorihan lähtee käyntiin millä alkutaajuudella tahansa, synkronimoottori taas on tavallaan maaniteltava käyntiin.

 

[pjr]

Pitääpäs kaivella noiden tamujen tyypit mitä kävin hakemassa kotipaikalta lainaan testejä ajatellen ja katsoa olisko niistä kumpikaan käypänen.

Tuossa kävi jo mielessä, että olis tilannut ajoneuvokäyttöön tarkoitettuja igbt palikoita(kun ovat aika edullisia ebyassa) ja koettanu käskyttää moottoria arduinolla näiden kautta. IGBT-palikoiden lisäksi olis ilmeisesti tarvinnut Back EMF tunnistuksen moottorin asennolle, mutta tämä ei kai olisi kovin kummoinen saada aikaan kolmella analogitulolla ja jännitejaolla. Tälle järjestelylle olis vaan pitänyt järkätä erikseen se dc-virta jostain. Ja tuleehan tuollekkin hintaa kun pelkästä kompuran testaamisesta olis kyse..

 

[jussi]

Kaikkea sitä tuleekin bongailtua:
http://en.hyson.cc/products_detail/productId=37.html
https://hoprio.en.alibaba.com/produ...Brushless_DC_Motor_Integrated_Controller.html
https://www.alibaba.com/product-detail/3000w-bldc-brushless-motor-controller_60781546697.html

Hinta ei olis ainakaan paha. Tiedä sitten toimiiko ollenkaan.

Eihän @jussi ole sattunut jäämään nurkkiin mitään millä pystys testaamaan 220v bldc-kompuran?

Ei oo sellasta tamua nyt, jossa olis toi. Kottehan jo vastaskin osittain, mutta sellanen erhe siinä on, että kestomagneettikone ei saa nähdä vilaustakaan ac-sähköksi tulkittavaa. Sinne ajetaan dc-tasoja oikeissa vaiheissa ohjatusti. Jos se saa vaihtosähköä, niin se on sen koneen loppu.

 

[kotte]

Ei oo sellasta tamua nyt, jossa olis toi. Kottehan jo vastaskin osittain, mutta sellanen erhe siinä on, että kestomagneettikone ei saa nähdä vilaustakaan ac-sähköksi tulkittavaa. Sinne ajetaan dc-tasoja oikeissa vaiheissa ohjatusti. Jos se saa vaihtosähköä, niin se on sen koneen loppu.

Nuo ns. DC-kompurat ovat ihan tavanomaisia kestomagneettikoneita muuten, mutta staattorin rauta on muotoiltu eri tavalla kuin 3-vaiheisella siniaallolle suunnitellut moottorit, jotta koneet sopivat mahdollisimman hyvin syötettäväksi kanttiaallolla. Kanttiaallon pätkiminen näet aiheuttaa vähemmän häviöitä kuin PWM-tyyppinen pätkiminen, jota siniaallon tuottaminen vaatii. Myös ohjauksen toteuttaminen on hiukan helpompaa.

Eli periaatteessa DC-kompura pyörii ihan hyvin sinimuotoisella jännitteelläkin, mutta moottorista ei välttämätttä lähde aivan täyttä tehoa ja/tai häviöitä aiheutuu enemmän. Jos ei aja 100% kuormalla (siis ajaa vaikkapa hieman pienemmällä nopeudella), ei pitäisi tulla ongelmia.

Itsellä ainakin on yksi jo melko vanha ja pieni Siemensin valmistama invertteri, jossa nimenomaan on asetukset myös synkronimoottorin tai kestomagneettimoottorin ajamiseksi (mutten ole koskaan kokeillut, käytän tuota moottoria yksivaiheasynkronimoottoreiden ajoon samalla madalletulla taajuudella ihan peruskytkennällä ja vain yhden vaiheen kautta),

BLDC-mottorit ovat omat lukunsa, eli niissä käytetään tyypillisesti takaisinkytkettyä invertteriä, jossa esimerkiksi hall-anturin, optisen naturin tai nykyiseen irti kytketyn vaiheen nollapisteohitusta seuraamalla ohjataan kommutaatioajankohtaa. Saisi tuollaisen pyörimään ilman takaisinkytkentääkin, mutta seurauksena voi olla moottorin ylikuumeneminen, koska tehollisjännitettä pitää nostaa, jottei moottori hyppää pois tahdista kuormitussykäyksien seurauksena. Takaisinkytketty säätö tavallaan osaa sovittaa kierrosluvun ja väännön optimaalisesti ihan itsestään.

Tuo dc-syöttö on sitten ihan puppua: syöttämällä tasavirtaa edes osalla tyypillisestä käyttöjänniteestä saa sekä kestomagneettimoottorin, synkromoottorin että asynkronimoottorin jämähtämään paikalleen ja pian käämit palavat perään (ohjaimen käyttöteho on asia erikseen). Toki asynkronimoottoreita usein jarrutetaan hyvin matalalla dc-jännitteellä, mutta kestomagneettimoottoreiden tai synkronimottoreiden käämeille tasavirta on suorastaan myrkkyä.

 

[pjr]

Ei nuo "aallon" muodot omastakaan mielestä niin kaukana toisistaan ole etteikö BLDC-kompura vois pyöriä sini-muotosella jännitteellä, mutta kun sitä käytännön kokemusta ei ole.

Kuva linkattu täältä: https://www.motioncontroltips.com/faq-whats-the-difference-between-bldc-and-synchronous-ac-motors/

Mietin vielä tuota kompuran testausta niin siellähän on huili-asennossa EEV täysin auki joten kuormaa ei pitäisi kovin paljoa tulla. Tuotahan ei kovin montaa minuuttia olis tarkotus ajella. Lähinnä vaan testata, että kopura pyörii ja jos pyörii niin uudet piirikortit tilaukseen.

Pitäskö tuohon kytkentää tyrkätä vielä joku 3x10A automaattisulakeryhmä tms väliin. Laukeisko ennen kun polttaa käämit?

 

[kotte]

Pitäskö tuohon kytkentää tyrkätä vielä joku 3x10A automaattisulakeryhmä tms väliin. Laukeisko ennen kun polttaa käämit?

Voihan tuohon sulakkeitakin laittaa, mutta lähtisin itse siitä, että kokeilisin ensin pienellä kaasunpaneella (kuivan typen tai ilmankin kierrättäminen putkessa tai putkella pullontapaiseen ja takaisin), jos vehje on irti kylmäpiiristä, sekä ajaisin aluksi matalalla taajuudella. Kyllä tuo jo kertoo, toimiiko laite. Voi myös laittaa jotain vastusten tapaista vaihejohtoihin, vaikkei tämä ainakaan käynnistysmomenttia paranna. Yleensä invertteridrivet pystyvät mittaamaan ja rajoittamaan oman lähtövirtansa, eli noiden virtaparametrian säätö on tietenkin ensisijainen suojakeino, mutta jollei luota osaamiseensa asiassa ensimmäisellä kerralla, voi käyttää lisävarmistuksia (vaikka vain sen takaamiseksi, että saa noita virtarajoitusparametreja säätymään).

 

[Jäähöyry2]

Kannattaa säätää taajuusmuuttajan lähtöjännite alemmas...