Uponor clean 1 ongelma

Hempuli

Töllintunaaja
Mittailin joskus meidän hyvin pienellä vedenkulutuksella, jotta Clean 1 otti 0,82 kWh/vrk eli 300 kWh/vuosi. Kompura varmaan syö virtaa ja sehän ilmastaa melkein alati. Pöntön kylkeen ulkopuolelle oli meillä laitettu jakorasia, mutta wifi maan pinnasta saattaa olla heikko. Ryhmäkeskuksessa olisi mahdollisuus hyvinkin virtaseurantaan, jos @fraatti ideaa kopioi.
 

Saalik

Tulokas
Herätellään hieman keskustelua puhdistamosta.

Itsellä puhdistamo ollut nyt käytössä 8v ja taas on se hetki tullut kun pitäisi hiukan ropata.. Tällä kertaa koodia E045 herjaa eli vika ilmeisesti ilmastuksen magneettiventtilissä. Sen verran kurkkasin jo kannen alle, että kela näyttää pintapuolisesti ehjältä (viimeksi oli pullahtanut kyljestä). Nopeasti googlettelin uutta kelaa ja tilanne vaikuttaa yhtä vaikealta kuin noin 5v sitten. Mistä kelaa kannattaisi tänäpäivänä kysellä/tilailla?

Viimeksi meni myös piirikortti vaihtoon..

Tässä hieman listausta mitä omalle puhdistamolle on 8v aikana tehty:
- 2018 käyttöönotettu
- 2021 ilmastuksen magneettiventtiili ja piirikortti
- 2023 näyttöpaneeli
- 2026 ilmastuksen magneettiventtiili ja piirikortti?

Jotain tukoksia olen toki myös availlut. Jos kaikki on ollut kunnossa niin keskimäärin noin 40-50 panosta on kuukaudessa laskuriin tullut. Jos jotain häikkää niin helposti yli 100 panosta kuukaudessa. 4hlö talous.

Mitäs remonttia muilla on ollut ja seuraileeko joku aktiivisesti panoksien määrää?
 

hahamala

Tulokas
Keväällä tuli 15 vuotta täyteen, ja korjauksia on tehty, mutta ei mielestäni liikaa 24/7 käynnissä olevalla koneella.

- Pumpun kalvot vaihdoin noin 10 vuoden kohdalla, samalla vaihdoin putket ja T-liittimen, jotka hajosivat irrottaessa.
- Yksi solenoidin käämi tuli muutama vuosi sitten käyttöikänsä päähän
- Kannen ilmanottoputki on vaihdettu pari kertaa
- Kemikaalisäiliön pesen, ja poistan sakan annostelijan venttiilistä muutaman vuoden välein

Kemikaalin kulutus alkoi vähentyä jo pari vuotta sitten, mutta en jaksanut siihen puuttua. Oletin, että vähentynyt vedenkulutus aiheutti sen. Kevään jälkeen kemikaalia ei enää kulunut juuri ollenkaan, testatessa ilmansekaista nestettä tuli ruokalusikallinen per panos. Syyllinen hitaaseen vikaantumiseen oli puhjennut painekytkimen kalvo, kts kuva. Kytkin kyllä toimi mutta pieni ilmavuoto aiheutti ongelman. Kannattaa vaihtaa osa, vaikka yleismittarilla mittaamalla kytkin näyttää toimivan.
kalvo 2.jpeg
 

Hempuli

Töllintunaaja
Uponor Clean 1 on periaatteessa yksinkertainen laite, mutta sisältää myös paljon mystiikkaa. Täälläkin kemikaalisäiliötä pestään annostelijaa myöden vähintään joka toinen vuosi. Otin tavaksi ottaa kuukausittain panoslaskurin lukeman ja kemikaalin määrän taulukkolaskentaan. Luvut tulee kaavioille aikajanakäyrälle ja tuo ilmentää mahdollisia häiriöitä vikakoodien lisäksi.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Itekkin laitan aina lietepussin tai muun huoltokäynnin yhteydessä ylös sen hetkisen prosessien ja käynnissäoloajan määrät vihkoon ylös, siitä helppo sitten laskea montako kuutiota mennyt läpi ja kun kemikaalin lisäysmäärät ja ajnkohdat myös tiedossa niin siitähän sen kemikaaliannostuksen pystyy laskemaan.

Wehoputs kylläkin kyseessä, mutta laitteet pääpiirteittäin lienee samanlaiset. Tuossahan kemikaaliannostelijan ja kompuran kuluvat osat vaihdetaan kun laite siitä ilmoittelee, taitaa 2-3 vuotta olla vaihtoväli käytöstä riippuen, tuntilaskuri siinä pyörii. Kyllähän ne varmasti pidempään kestää, mutta mieluummin vaihdan ne ajallaan tai viimeistään hyvillä kesäkeleillä kuin pakon edessä kinosten ja pakkasen keskellä pimeässä.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Vaihdoin Uponor Clean 1 startin paineanturin 16.6.2026. Vaan aloitetaanpa alusta, kun en tiedä, mikä kaikki vaikutti mihinkin.

Syyskuusta marraskuuhun 2024 kk-laskuri näytti koko ajan 10 % kasvavia lukemia, mikä arvelutti, kun en ihan ostanut nousevaa vedenkulutusta. Kemikaalin kulutus noilta kuukausilta oli tuplat, mutta olin ottanut nuukana hieman epäkuranttia kemikaalia, niin se saattoi johtua siitäkin. Joulukuun 2024 puolivälissä iski E032 Ulospumppausmodulin tukos. Joulukuun 2024 puolivälissä huuhtelin puutarhaletkulla ulospumppauksen ja kaikki näytti toimivan normaalisti ja koodi hävisi. Lukemia oli tullut normikuun verran jo joulukuun alkupuolella ja kuukauden saldo oli 60 % suurempi. Tammikuussa 2025 puhdistamo näytti toimivan normaalisti ja oli varmaan tehnyt sitä joulukuun loppupuolenkin.

Kesäkuussa 2025 pompahti lukemat taas korkealle. Kemikaali meni kolminkertainen määrä. En ole kirjannut, mutta muistikuva olisi, että olisin tehnyt hieman perusteellisemman huuhtelun ulospumppauksen putkiin. Heinäkuussa ja sen jälkeen puhdistamo toimi normaalisti.

Marraskuussa 2025 alkoivat lukemat taas kasvaa 10 % luokkaa per kuukausi. Kemikaalia kului normisti. Joulukuussa alkoi tehotarkkailu ja lukemat ei vaihtunut ollenkaan. Virtojen katkaisu aloittaa puhdistamossa aina uuden kierroksen ja sen jälkeen teki kaksi panosta, kunnes lukema jämähdti. Uuden virran katkaisun jälkeen jaksoi tehdä kuusi panosta ennen lukeman jämähtämistä. Eli startin paineanturi antoi kontaktin vaihtelevasti. Tammikuussa 2026 otin virtoja pois muutaman kerran, mutta annoin sitten olla ja puhdistamo taisi toimia sakokaivon tapaan. Tuohon väliin sattui lietesäiliön tyhjennyskin.

Huhtikuussa 2026 aloitin virtojen pois ottamisen säännöllisesti, kun ilmastussäiliö täyttyi eli puhdistamo aloitti panoksen käsittelyn ja ilmastamisen kemikaaleineen manuaalisesti. Kesän alussa värväsin sukumiehen etsimään sopivaa anturia @fraatti tietojen perusteella, kun hän on teollisuuden tuotekehityksessä ja tarvitsee kaikenlaista anturia.

Anturi löytyi https://webshop.adl.nu/website/inde...01.61#filter:46fb94b6d8d264c394053a37df234c23 hintaan 81,20 € sis. VAT plus 30 € rahti tilisiirron kanssa. Ikävästi vain tilatessa ei VAT tullut mukaan ja firma korjasi webbikauppansa ja pyysi tekemään tilauksen uudestaan. Silloin sain VAT:in mukaan, mutta rahti oli nyt 55 €. Alkoi säätämisen jälkeen kiinnostaa Uponorin oma varaosa enemmän kuin Hollannin tuonti.

Nettihaulla löytyi kaveko.fi:n verkkokaupasta painekytkin BECK G1/8", joka oli täysin samanlainen hintaan 150 € + posti, jonka tilasin. Painekytkimen kiersin virrat off:na paikoilleen, jolloin puhdistamo aloitti uuden panoksen teon jonkun ajan päästä ja on nyt toiminut muutaman panoksen verran normaalisti.

Virrankatkaisun jälkeen ei näytä tapahtuvan mitään, mutta parin-kolmen tunnin sisällä syttyy start-valo. Tänään huomasin, että start-valo sammuu ennen kuin lukema vaihtuu. Eli lukema vaihtuu aloitetun panoskierroksen alussa jossakin vaiheessa. Yleensä virrankatkaisun jälkeen kolmen tunnin sisällä on uusi lukema taulussa ja ilmastusäiliöstä pumpattu parikymmentä senttiä vettä pois.

Näyttölaite ei E032 koodien jälkeen ole missään vaiheessa näyttänyt kuin vihreää valoa. Eli se ei tiedä startin painekytkimen (eli anturin) tilanteesta mitään. Johtopäätös: lukemien ja kemikaalin kulutuksen seuranta on hyvä tehdä säännöllisesti.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Mulla oli ajatuksena testata nuo omat anturit. Ne pystynee testaamaan letkulla, jossa on vettä ja piirrusteltu mitta-asteikko kylkeen sekä yleismittarilla. Suunnitelmissa oli myös tilata kasa noita antureita. Kaikilta ne happanee ennemmin tai myöhemmin....
 

fraatti

Hyperaktiivi
Näyttää olevan taas muurahaiset työn touhussa. Miten nämä pysyvät helpoiten pois? Muurahaissirotteella?

Taitaa olla 3 tai 4 kerta kun näitä tavataan täältä.
1782302262984.png
 

Hempuli

Töllintunaaja
Huoltoveijarin mukaan muurahaiset eivät ole mitenkään harvinaisia. Meillä mustat mauriaiset ovat jääneet ilmastussäiliön ulkoreunalle maahan.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuli syynäiltyä kaikki anturit läpi. Yksi oli rikki ja se oli kaikista vähiten kriittinen. Ylitäytön tms anturi. Se falskas hissukseen paineen pois, luultavasti kalvossa on pieni reikä. Siinä resistanssi oli myös sulkeutuessa suurempi kuin muissa. Käynnistyksen painekytkimessä resistanssi oli 16 Ohm, kemikaalianturissa 90 Ohm ja tuossa ylitäytönkytkimessä 0,5 - 0,8 kOhm. Liekö vuoto kasvattanut myös resistanssia. Muistaakseni joskus aikoja sitten kun käynnityksen painekytkin oli kaput, niin siinä resistanssi oli myös koholla.

Jos tuo mun testisetuppi oli ihan validi, niin taisi antureissa olla myös jotain epäherkkyyttä. 14 mbar ja 16 mbar lukemia sanoin noista eli vesipatsaiden korkeusero oli hiukan enemmän kuin se vakio 10 mbar.
1782330787524.png


Samalla tuli kemikaalipytty huuhdeltua. Pohjalla oli jotain sakkaa taas, joskus sitä on tullut ihan astioiden mukana. Täytyy ottaa tavaksi kaataa kemikaali ensin kahteen saaviin ja siitä sihdin läpi. Jääpähän ainakin mahdollisisti saavissa ollut moska pois.
1782330908255.png


Kompuran letkut olivat hinganneet itsensä näemmä myös parista kohdasta. Viimeksi taisi laittaa vaan jotain mitä tallista löyty ja ne oli tarkoitus vaihtaa myöhemmin, mutta se unohtu. Täytyy mettästää nyt jostain laadukkaampaa putkea ja vaihtaa ne. Puuilosta näyttäisi löytyvän messinkistä t-kappaletta. Mahtaakohan tuo olla parempi kuin muovinen? Eikai siinä muuta riskiä ole kuin että se on tukkoinen?

1782331050153.png


Muurahaisille tuli imuria ja koko pöntön ympärys tuli valeltua muurahaispulverilla. Saa nähdä pysyvätkö pois.

Näin niinkun oman kokemuksen puolesta voi kyllä arvella että aikas monta epäkuntoista laitetta maakunnissa hörskyttelee. Diagnostiikka vikatilenteiden havainnointiin pitäisi olla parempi. Ainakaan jonkinmoiset vuodot letkuissa ei saa minkäälaista häiriöviestiä aikaiseksi.

Ei ole nämäkään huoltovapaita ja vaativat toimiakseen skarppia omistajaa ja/tai säännöllistä huoltoa.


Noita antureita nyt olisi ainakin tarkoitus tilata jonkinimoinen läjä ja kaippa niitä myyntiinkin jää.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Kyselin vielä tekoälliltä, että mitä kalvomateriaali on tuossa jossain vuosia sitten purkamassani painekytkimesssä. Se teki vertailukuvan.

Jos vanhoissa olisi käytetty NBR, se saattaisi selittää että miksi painekytkimen kalvot rupsahtaa esim sellaisessa kohteessa missä ei ole juurikaan käyttöä (ylitäyttö).
1782373478262.png


1782373537816.png


Ominaisuus / KaasuVITON (FKM)NBR (Nitriili)EPDM
Mekaaninen kestävyys (Jousto & sitkeys)Kohtalainen / Jäykkä (Huonoin repäisylujuus, dynaamisesti hauras)Erinomainen (uunituoreena) (Erittäin sitkeä ja repäisyluja peruskumi)Erittäin hyvä (Huippuluokan dynaaminen väsymislujuus, kestää miljoonia syklejä)
Rikkivety (H₂S) (Mätä muna)Erinomainen (Täysin immuuni, ei haurastu)Heikko (Kovettaa kumin nopeasti ja tuhoaa sitkeyden)Erittäin hyvä (Kestää erinomaisesti kaasun rasitusta)
Ammoniakki (NH₃) (Pistävä/Emäksinen)Kohtalainen (Kestää kaasuna, mutta herkempi nestemäisenä)KohtalainenErinomainen (Paras suoja emäksistä ammoniakkia vastaan)
Metaani (CH₄) & CO₂ (Prosessikaasut)Erinomainen (Tiivis rakenne estää läpäisyn)HyväHyvä
Öljyn- ja rasvankesto (Kompressorisumu)ErinomainenErinomainen (Öljynkestävä teollisuusstandardi)Erittäin heikko (Turpoaa, löllöntyy ja hajoaa)
Kylmänkesto / PakkasjoustavuusHeikko (Jäykistyy pakkasella -> virhehälytyksiä)Kohtalainen (Toimii tyydyttävästi n. -20 °C asti)Erinomainen (Säilyttää joustavuutensa Suomen talvessa)
Käyttöikä jätevesikohteessaPisin (10+ vuotta) (Jos asennus lämpimässä sisätilassa)Lyhyt (2–5 vuotta) (Kaasut hapettavat kumin pilalle)Pitkä (7–10 vuotta) (Paras valinta kylmään ulkokaappiin)
Tunnistusväri (Beck 901)Vihreä tai tiilenpunainen/ruskeaTäysin tasainen musta / kiiltävä pintaMusta/harmaa matta + valkoinen täplä reunassa

Ja mitä kaasuja tuolla on

Rikkivety

  • Miten syntyy: Muodostuu anaerobisessa eli hapettomassa tilassa (kuten jäteveden seisoessa) sulfaatteja pelkistävien bakteerien toiminnasta.
  • Ominaisuudet: Hisee voimakkaasti mädälle kananmunalle, mutta suurina pitoisuuksina turruttaa hajuaistin kokonaan.
  • Vaikutus laitteisiin: Erittäin aggressiivinen kaasu. Se reagoi metallien kanssa muodostaen sulfideja (tummentaa kuparin ja hopean sähköliitoksista) ja tunkeutuu monen peruskumin läpi saaden ne haurastumaan, menettämään joustavuutensa tai halkeilemaan.

2. Ammoniakki

  • Miten syntyy: Muodostuu jäteveden sisältämän virtsan (urean) ja proteiinien typpiyhdisteiden hajoamisessa.
  • Ominaisuudet: Pistävä, pisteliäs ja emäksinen haju (tuttu voimakkaista puhdistusaineista).
  • Vaikutus laitteisiin: Ammoniakki on emäksistä ja erittäin korrosiivista erityisesti kuparille ja sen seoksille (kuten messingille, jota käytetään monissa liittimissä ja kytkimissä). Se myös rasittaa tiettyjä elastomeereja, mutta esimerkiksi EPDM kestää ammoniakkia erinomaisesti.

3. Metaani

  • Miten syntyy: Syntyy niin ikään hapettomissa olosuhteissa metaanibakteerien hajottaessa orgaanista ainesta (lietteen mätäneminen).
  • Ominaisuudet: Täysin hajuton ja väritön kaasu.
  • Vaikutus laitteisiin: Ei suoraan syövytä materiaaleja kuten rikkivety, mutta se on erittäin syttymis- ja räjähdysherkkä kaasu, jos sitä pääsee kertymään suljettuun tilaan ja paikalla on sähköinen kipinälähde (kuten suojaamaton tai viallinen painekytkin).

4. Hiilidioksidi

  • Miten syntyy: Mikrobien normaalin hengityksen ja biologisen hajoamisprosessin perustuote.
  • Ominaisuudet: Hajuton, ilmaa raskaampi kaasu.
  • Vaikutus laitteisiin: Syrjäyttää happea suljetuissa tiloissa (mikä on suuri riski huoltomiehille). Kosteuden kanssa reagoidessaan se voi muodostaa heikkoa hiilihappoa, joka edesauttaa suojaamattomien metalliosien hidasta ruostumista.

Kalvosarja tuli tilattua myös kompuraan samalla, 113€, alv 0% + pk 17€. Edellisestä vaihdosta taitaa olla 6 vuotta ja valmistajan suositus on 4v. Ompahan ainakin sitten hyllyssä valmiina.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Sain käsiini tehtaan tilauskoodiavaimen painekytkimen tilausta varten. On siinä yhdellä anturilla paljon valikoitavia optioita, mutta koko homma alkaa hahmottua pikkuhiljaa.

Kalvon osalta homma on bueno, ja 100% varmuus on että NBR ei ole paras materiaali tuohon käyttöön, vaan EPDM. Aikoinaan höpöttelin kuitenkin noista kontakteista ja vakiona tuossa on hopea-nikkeli kontakti. Jo tuolloin epäilin että mahtaako tuo olla paras materiaali logiikkatuloon. Ei ole, vaan kullattu olisi.
1782416757772.png


Pyysin paria tekoälliä analysoimaan vielä laitteen piirilevyn ja sieltä tuli sama tuomio. Maalämpöpumpuissa lämpöässien käyntitietorele pätkyttelee ja sanoisin että kyse on samasta syystä.
1782417210978.png


Höpöttelyä resistanssista vanhoista kytkimistä.
Mittasin vanhoista kytkimistä resistanssia ja sain 16 omh ja 90 ohm. Kertooko se jo huonosta kohtaktista?

Kyllä kertoo, ja erittäin selvästi. Nuo lukemat ovat varma merkki siitä, että kytkimet ovat tiensä päässä ja kontaktipinnat ovat voimakkaasti hapettuneet tai likaantuneet.
Puhtaalle, toimivalle mekaaniselle kytkimelle kytkentäasennossa (kontaktit yhdessä) tyypillinen resistanssi on alle 1 ohmin (yleensä luokkaa 0,1−0,3 Ω riippuen yleismittarin johdoista).
Tässä on analyysi siitä, mitä mittaustuloksesi käytännössä tarkoittavat ja miksi ne aiheuttavat ongelmia piirikortille:

Mitä 16 Ω ja 90 Ω aiheuttavat puhdistamon ohjauskortilla?​

Kuten aiemmin piirikorttikuvasta katsottiin, kytkin syöttää tietoa mikrokontrollerin digitaalituloon. Nämä tulot toimivat jännite-eroilla (esim. jos tulo saa yli 4 V jännitteen, se on "päällä", ja jos jännite tippuu alle 1 V, se on "pois päältä").
  • 90 ohmia on jo kriittinen raja: Kun kytkimen sisäinen vastus nousee näin korkeaksi, se alkaa toimia kuin vastus ja aiheuttaa jännitehäviötä. Virta ei pääse kulkemaan kunnolla läpi, jolloin ohjauskortti ei enää tunnista, että kytkin on mennyt kiinni. Kortti luulee, että linjassa ei ole painetta, vaikka kompressori puhaltaisi täysillä.
  • 16 ohmia on "harmaalla alueella": Tämä saattaa vielä satunnaisesti toimia riippuen ohjauskortin tuloimpedanssista, mutta lukema vaeltaa jatkuvasti. Se aiheuttaa mystisiä virhehälytyksiä, jotka tulevat ja menevät.

Mistä suuri resistanssi johtuu?​

Koska kyseessä ovat ne aiemmin kuvissa näkyneet hopeakoskettimet (AgNi) ja kytkimet ovat olleet puhdistamoympäristössä, syy on selvä: hopean sulfidoituminen.
Rikkivety (H2S) on reagoinut hopean kanssa ja muodostanut kontaktipintoihin hopeasulfidikerroksen (Ag2S). Tämä kerros on sähköä eristävä oksidi. Koska ohjauskortti käyttää vain olemattoman pientä signaalivirtaa, se ei jaksa "lyödä läpi" tuosta oksidikerroksesta, ja mittari näyttää kymmenien tai satojen ohmien vastusta.

Kokeile vielä tämä (jos haluat varmistaa):​

Jos painat kytkintä mekaanisesti pohjaan hieman kovempaa tai napautat sitä, resistanssi saattaa hypätä hetkellisesti alemmas, kun oksidikerros murtuu mekaanisesti. Tämä on tyypillinen oire huonosta kontaktista.
Johtopäätös: Kytkimet ovat viallisia. Kun vaihdat tilalle ne kultakoskettimilla (koodi 1) varustetut versiot, ne eivät muodosta tätä eristävää kalvoa pintaan, ja resistanssi pysyy nollassa vuodesta toiseen.
edit. olin mitannut kontaktien resistanssit 6v sitten... lähtölaskenta oli käynnissä...

Kahdessa se oli alle Ohmin ja kolmannessa painekytkimessä noin 180 Ohmia. Liekö tuolla sitten alkanut jo lähtölaskenta(korkea vedenpinta)....
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Herätellään hieman keskustelua puhdistamosta.

Itsellä puhdistamo ollut nyt käytössä 8v ja taas on se hetki tullut kun pitäisi hiukan ropata.. Tällä kertaa koodia E045 herjaa eli vika ilmeisesti ilmastuksen magneettiventtilissä. Sen verran kurkkasin jo kannen alle, että kela näyttää pintapuolisesti ehjältä (viimeksi oli pullahtanut kyljestä). Nopeasti googlettelin uutta kelaa ja tilanne vaikuttaa yhtä vaikealta kuin noin 5v sitten. Mistä kelaa kannattaisi tänäpäivänä kysellä/tilailla?

Viimeksi meni myös piirikortti vaihtoon..

Tässä hieman listausta mitä omalle puhdistamolle on 8v aikana tehty:
- 2018 käyttöönotettu
- 2021 ilmastuksen magneettiventtiili ja piirikortti
- 2023 näyttöpaneeli
- 2026 ilmastuksen magneettiventtiili ja piirikortti?
Kokeilisin suojata paremmin kelojen lähtöjä. Kallis pieti kun palaa tuo piirikortti. Viestin jatkossa enemmän.

Jahas, sen verran on keloja mennyt (ja mahdollisesti muutakin) ihmisiltä että ajattelin ottaa härkää sarvista kiinni ja laittaa kelojen eteen sulakkeet varmuuden vuoksi. Muutamalla eurolla saattaa säästää piirilevyn joskus hamassa tulevaisuudessa.

Tuossa aparaatissa on 4 kpl 8 VA keloja. Kiinapojalla todennäköisesti riittävän lähellä oleva 5x20mm lasiputkisulake on 0,1A. Sitten on se yksi suurempi 30 VA kela. Siihen käynee 5x20mm 0,2 A lasiputkisulake.

Ne saa tuosta 3,72€ postikuluineen molempia 10 kpl.

Tuosta saa muutamalla eurolla johdon väliin tulevat sulakepidikkeet. Koko 16 AWG (1,5mm2), 5x20mm ja ilman sulaketta.

Tuolta saa johtoon kuumailmapuhaltimella kutistettavia jatkoholkkeja tinalla muutamalla eurolla. Punainen sopinee paikoilleen.

Jahka romut joskus hamassa tulevaisuudessa rantautuu niin katsotaan kuinka ne istuvat paikoilleen.

Nämä sulakkeet on jäänyt asentamatta. Koko homma unohtunut ja piuhat makaa hyllyssä. Pitää laittaa nämä nyt paikoilleen seuraavassa rempassa. Oikeastaan tämä tuli esille kun syötin kelasta kuvan tekoällille ja tuohan huomasi 6v vanhasta kuvasta että kela kuori on halki. :oops:
1782420456980.png



Mutta kuitenkin tuossa keloille oikeankokoiset sulakkeet.

Magneettiventtiilien kelojen sulakesuojaus (Esimerkit)


Koska kyseessä on induktiivinen kelakuorma ja herkkä ohjauskortti, sulakkeeksi tulee valita ehdottomasti hidas (T, Time-delay / Slow-blow) lasiputkisulake (koko tyypillisesti 5x20 mm). Nopea (F) sulake palaa turhaan kelan ottamasta hetkellisestä käynnistysvirtapiikistä.

Ampeerikoot mitoitetaan kelojen tehojen mukaan hieman yläkanttiin:


  • Pieni kela (ACL TYPE 30E185 – 8 VA / 230 V)
    • Jatkuva virta: ~0,035 A (35 mA)
    • Suositeltu sulake: 100 mA T (hidas) tai 160 mA T (hidas)
  • Suuri kela (ACL TYPE 52E1C5 – 30 VA / 230 V)
    • Jatkuva virta: ~0,13 A (130 mA)
    • Suositeltu sulake: 315 mA T (hidas) tai 500 mA T (hidas)

Edit. laitan kaikkiin 400mA hitaat sulakkeet. Ei maksa paljoa.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös Bottom