Uskallanko ostaa talon jossa Ultimate 5000E?

kahvi

Jäsen
Vs: Uskallanko ostaa talon jossa Ultimate 5000E?

pökö sanoi:
Tai hankit pienen käyttövesivaraajan joka on aina 65 asteinen. Tuo käyttisvaraaja sun kannattais hommata joka tapauksessa koska nykyisellä kytkennällä lämmität vastuksella, et lämpöpumpulla.
Juuri näin pitäisi tehdä. Mutta tilaa ei pannuhuoneessa ole esim. 60 litran varaajalle. Pitää vielä miettiä jos jostain paikka sille löytyisi.
 

kahvi

Jäsen
Nyt on lämmityksen menoputki siirretty varaajassa 16 cm sähkövastuksen alapuolelle kylmäaineen sisäänmenon korkeudelle, kuten Ultimaten ohje on. Putkimieheltä meni hommaan tunti ja vartti.

Voin nyt pudottaa lämpöpumpun pyyntilämpötilaa, mikä on varaajan lämpötila kylmäainekierukan puolivälissä. Lattialämmitykseen riittää kovillakin pakkasilla noin 35 astetta, mikä vastaa hieman alempana varaajassa olevaa lämpöpumpun pyyntilämpötilaa noin 30 astetta. Hyvä asia COPin kannalta.

Nyt askarruttaa paljoko sähkövastus vieläkin lämmittää menovettä. Vastuksen kohdalla menovesiputken yläpuolella on 58 astetta lämmintä ja jos menovesi on 35 astetta niin varmasti 23 asteen lämpötilaerolla lämpöä siirtyy vastuksesta lämmitykseen. Pitäisikö lämpötilaeroa pienentää nostamalla lämpötilapyyntiä ylemmäksi? Nostamista puoltaa sekin, että käyttövesi lämpenee silloin enemmän lämpöpumpulla.

Pyyntilämpötilan optimointiin vaikuttaa ainakin COPin riippuvuus veden lämpötilasta ja ulkolämpötilasta, lämmönsiirto varaajan yläosasta alaosaan, talon lämmitystarve ja käyttöveden kulutus. Vaikein asia laskea on lämmönsiirto varaajan sisällä. Lämpöä siirtyy ylhäältäpäin vähintään 61 W (vedessa johtumalla 3,14*0,54^2/4*0,63*23/0,16=21 W ja varaajan teräsvaipassa 3,14*0,54*0,003*55*23/0,16=40 W), todennäköisesti enemmänkin, koska veden sekoittumista varmaankin tapahtuu.

Alla on laskettu pyyntilämpötilan optimi teoreettisella mallilla, joka minimoi enrgiankulutuksen ottaen huomioon edellä mainitut vaikuttavat tekijät. Vaikein mallinnettava asia on lämmönsiirto varaajan kuumasta yläosasta alemmas. Sen takia olen laskenut kolme eri lämpötilakäyrää. Käyrä 1 tarkoittaa, että lämmönsiirto on pelkkää johtumista. Käyrä 5, että sekoittumisen takia lämmönsiirto on 5-kertainen johtumiseen verrattuna. Käyrä 10 tarkoittaa vastaavasti kymmenkertaista lämmönsiirtoa. Käyrä 0 vastaa tilannetta, jossa käyttövesi priimataan erillisessä lämminvesivaraajassa.
Pyyntilampotila.JPG

Näyttää siltä, että pakkasellä pyyntilämpötila voi olla niin matalalla kuin lämmitykseen riittää. Plussa-asteilla pitäisi pyyntiä nostaa. Kuten sanottu, tulos on saatu teoreettisen mallilla, jota ei ole sen kummemmin testattu kun mittaustuloksia ei ole. Jos innostusta vielä riittää niin ehkäpä yritän testata mallin toimivuutta jollain mittauksilla. Mutta tämä on lähtökohta.
 

kahvi

Jäsen
Yllä mainittu optimimalli laskee myös sähkön kulutuksen lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen.
Vuoden_sahko_laskentamallilla.JPG


Tilanne ”Lämmityksen meno varaajan yläputkesta” vastaa sitä hölmöä putkikytkentää, joka oli meillä käytössä kaksi vuotta. Nyt kun putki siirrettiin alemmaksi, sähkön kulutus pienenee sitä enemmän mitä paremmin lämpötila kerrostuu varaajassa. Jos kerrostuminen vastaa mallia ”Sekoituskerroin varaajassa 5”, pienenee sähkön kulutus kuvan mukaan 7806-6484=1321 kWh/a. Vastaa vuodessa 148 € pienempää sähkölaskua. Vaikuttaa ihan hyvältä säästöltä, putkimiehen lasku tulee tällä maksetuksi runsaassa vuodessa.

Jos laittaisin vielä erillisen käyttöveden priimausvaraajaan, sähkölasku pienenisi vielä 600 kWh ja 66 € vuodessa. Tosin priimausvaraajan lämpöhäviötä ei ole tässä otettu huomioon, se varmaan pienentää säästöä.
 
Ylös Bottom