Uskallanko ostaa talon jossa Ultimate 5000E?
- Viestiketjun aloittaja kahvi
- Aloituspäivämäärä
Nyt on lämmityksen menoputki siirretty varaajassa 16 cm sähkövastuksen alapuolelle kylmäaineen sisäänmenon korkeudelle, kuten Ultimaten ohje on. Putkimieheltä meni hommaan tunti ja vartti.
Voin nyt pudottaa lämpöpumpun pyyntilämpötilaa, mikä on varaajan lämpötila kylmäainekierukan puolivälissä. Lattialämmitykseen riittää kovillakin pakkasilla noin 35 astetta, mikä vastaa hieman alempana varaajassa olevaa lämpöpumpun pyyntilämpötilaa noin 30 astetta. Hyvä asia COPin kannalta.
Nyt askarruttaa paljoko sähkövastus vieläkin lämmittää menovettä. Vastuksen kohdalla menovesiputken yläpuolella on 58 astetta lämmintä ja jos menovesi on 35 astetta niin varmasti 23 asteen lämpötilaerolla lämpöä siirtyy vastuksesta lämmitykseen. Pitäisikö lämpötilaeroa pienentää nostamalla lämpötilapyyntiä ylemmäksi? Nostamista puoltaa sekin, että käyttövesi lämpenee silloin enemmän lämpöpumpulla.
Pyyntilämpötilan optimointiin vaikuttaa ainakin COPin riippuvuus veden lämpötilasta ja ulkolämpötilasta, lämmönsiirto varaajan yläosasta alaosaan, talon lämmitystarve ja käyttöveden kulutus. Vaikein asia laskea on lämmönsiirto varaajan sisällä. Lämpöä siirtyy ylhäältäpäin vähintään 61 W (vedessa johtumalla 3,14*0,54^2/4*0,63*23/0,16=21 W ja varaajan teräsvaipassa 3,14*0,54*0,003*55*23/0,16=40 W), todennäköisesti enemmänkin, koska veden sekoittumista varmaankin tapahtuu.
Alla on laskettu pyyntilämpötilan optimi teoreettisella mallilla, joka minimoi enrgiankulutuksen ottaen huomioon edellä mainitut vaikuttavat tekijät. Vaikein mallinnettava asia on lämmönsiirto varaajan kuumasta yläosasta alemmas. Sen takia olen laskenut kolme eri lämpötilakäyrää. Käyrä 1 tarkoittaa, että lämmönsiirto on pelkkää johtumista. Käyrä 5, että sekoittumisen takia lämmönsiirto on 5-kertainen johtumiseen verrattuna. Käyrä 10 tarkoittaa vastaavasti kymmenkertaista lämmönsiirtoa. Käyrä 0 vastaa tilannetta, jossa käyttövesi priimataan erillisessä lämminvesivaraajassa.
Näyttää siltä, että pakkasellä pyyntilämpötila voi olla niin matalalla kuin lämmitykseen riittää. Plussa-asteilla pitäisi pyyntiä nostaa. Kuten sanottu, tulos on saatu teoreettisen mallilla, jota ei ole sen kummemmin testattu kun mittaustuloksia ei ole. Jos innostusta vielä riittää niin ehkäpä yritän testata mallin toimivuutta jollain mittauksilla. Mutta tämä on lähtökohta.
Voin nyt pudottaa lämpöpumpun pyyntilämpötilaa, mikä on varaajan lämpötila kylmäainekierukan puolivälissä. Lattialämmitykseen riittää kovillakin pakkasilla noin 35 astetta, mikä vastaa hieman alempana varaajassa olevaa lämpöpumpun pyyntilämpötilaa noin 30 astetta. Hyvä asia COPin kannalta.
Nyt askarruttaa paljoko sähkövastus vieläkin lämmittää menovettä. Vastuksen kohdalla menovesiputken yläpuolella on 58 astetta lämmintä ja jos menovesi on 35 astetta niin varmasti 23 asteen lämpötilaerolla lämpöä siirtyy vastuksesta lämmitykseen. Pitäisikö lämpötilaeroa pienentää nostamalla lämpötilapyyntiä ylemmäksi? Nostamista puoltaa sekin, että käyttövesi lämpenee silloin enemmän lämpöpumpulla.
Pyyntilämpötilan optimointiin vaikuttaa ainakin COPin riippuvuus veden lämpötilasta ja ulkolämpötilasta, lämmönsiirto varaajan yläosasta alaosaan, talon lämmitystarve ja käyttöveden kulutus. Vaikein asia laskea on lämmönsiirto varaajan sisällä. Lämpöä siirtyy ylhäältäpäin vähintään 61 W (vedessa johtumalla 3,14*0,54^2/4*0,63*23/0,16=21 W ja varaajan teräsvaipassa 3,14*0,54*0,003*55*23/0,16=40 W), todennäköisesti enemmänkin, koska veden sekoittumista varmaankin tapahtuu.
Alla on laskettu pyyntilämpötilan optimi teoreettisella mallilla, joka minimoi enrgiankulutuksen ottaen huomioon edellä mainitut vaikuttavat tekijät. Vaikein mallinnettava asia on lämmönsiirto varaajan kuumasta yläosasta alemmas. Sen takia olen laskenut kolme eri lämpötilakäyrää. Käyrä 1 tarkoittaa, että lämmönsiirto on pelkkää johtumista. Käyrä 5, että sekoittumisen takia lämmönsiirto on 5-kertainen johtumiseen verrattuna. Käyrä 10 tarkoittaa vastaavasti kymmenkertaista lämmönsiirtoa. Käyrä 0 vastaa tilannetta, jossa käyttövesi priimataan erillisessä lämminvesivaraajassa.
Näyttää siltä, että pakkasellä pyyntilämpötila voi olla niin matalalla kuin lämmitykseen riittää. Plussa-asteilla pitäisi pyyntiä nostaa. Kuten sanottu, tulos on saatu teoreettisen mallilla, jota ei ole sen kummemmin testattu kun mittaustuloksia ei ole. Jos innostusta vielä riittää niin ehkäpä yritän testata mallin toimivuutta jollain mittauksilla. Mutta tämä on lähtökohta.
Yllä mainittu optimimalli laskee myös sähkön kulutuksen lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen.
Tilanne ”Lämmityksen meno varaajan yläputkesta” vastaa sitä hölmöä putkikytkentää, joka oli meillä käytössä kaksi vuotta. Nyt kun putki siirrettiin alemmaksi, sähkön kulutus pienenee sitä enemmän mitä paremmin lämpötila kerrostuu varaajassa. Jos kerrostuminen vastaa mallia ”Sekoituskerroin varaajassa 5”, pienenee sähkön kulutus kuvan mukaan 7806-6484=1321 kWh/a. Vastaa vuodessa 148 € pienempää sähkölaskua. Vaikuttaa ihan hyvältä säästöltä, putkimiehen lasku tulee tällä maksetuksi runsaassa vuodessa.
Jos laittaisin vielä erillisen käyttöveden priimausvaraajaan, sähkölasku pienenisi vielä 600 kWh ja 66 € vuodessa. Tosin priimausvaraajan lämpöhäviötä ei ole tässä otettu huomioon, se varmaan pienentää säästöä.
Tilanne ”Lämmityksen meno varaajan yläputkesta” vastaa sitä hölmöä putkikytkentää, joka oli meillä käytössä kaksi vuotta. Nyt kun putki siirrettiin alemmaksi, sähkön kulutus pienenee sitä enemmän mitä paremmin lämpötila kerrostuu varaajassa. Jos kerrostuminen vastaa mallia ”Sekoituskerroin varaajassa 5”, pienenee sähkön kulutus kuvan mukaan 7806-6484=1321 kWh/a. Vastaa vuodessa 148 € pienempää sähkölaskua. Vaikuttaa ihan hyvältä säästöltä, putkimiehen lasku tulee tällä maksetuksi runsaassa vuodessa.
Jos laittaisin vielä erillisen käyttöveden priimausvaraajaan, sähkölasku pienenisi vielä 600 kWh ja 66 € vuodessa. Tosin priimausvaraajan lämpöhäviötä ei ole tässä otettu huomioon, se varmaan pienentää säästöä.
Ei tuosta Ultimaten pumpusta voi välttämättä johtopäätöksiä talon kunnosta vetää.
Aikanaan Ultimate tuli valittua, kun naapurit kehui merkin hinta-laatu-suhdetta. Onhan ne ilmalämpöpumppuina olleetkin toimivia. Toisaalta tuohon aikaan hintaero oli melkoinen.
Oma aloittajan kaltainen systeemi kustanti muistaakseni noin 4000 Euroa varaajineen. Kun vastaavat paremmat merkit oli helposti 10000 euroa.
Toisaalta varaajassa on ne sähkövastukset, jotka kyllä toimii, vaikka pumppu lakkoilee. Eli ei silti vilu pääse yllättämään, vaan kustannukset nousee.
Aikanaan Ultimate tuli valittua, kun naapurit kehui merkin hinta-laatu-suhdetta. Onhan ne ilmalämpöpumppuina olleetkin toimivia. Toisaalta tuohon aikaan hintaero oli melkoinen.
Oma aloittajan kaltainen systeemi kustanti muistaakseni noin 4000 Euroa varaajineen. Kun vastaavat paremmat merkit oli helposti 10000 euroa.
Toisaalta varaajassa on ne sähkövastukset, jotka kyllä toimii, vaikka pumppu lakkoilee. Eli ei silti vilu pääse yllättämään, vaan kustannukset nousee.