Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

[virtuaaliharri]

Kuinkahan luotettava olisi rakenne:
- keraaminen laatta
- laasti
- vesieriste
- kuitubetonivalu (terästä rakenteelliseen lujittamiseen ja mikropolymeerikuitua pinnan tiiviyden pitämiseen)
- XPS-levytys 150–250 mm
- Finnfoam FI-400 URA 50 mm, joiden urista kanavointi ulos (urat ylöspäin XPS-levytystä vasten)
- Delta-radonsuoja 4 m leveinä vuotina limittäen ja yhteen liimaten
- tasoitehiekkakerros
- perusmaa?
Olisi tiivis niin pinta- kuin pohjakosteutta vastaan, valu jatkaisi kuivumista pinnoituksen jälkeen tuuletuskanavistoa pitkin ja mahdollisesti myöhemmin laattaan pääsevä kosteus tuulettuisi myös pois. En Finnfoamin sivuilla törmännyt selostukseen miten URA-levyn tuuletus hoidetaan (heidän mallikuvissa hieman erilaiset rakenteet).

 

[msr]

Kuinkahan luotettava olisi rakenne:
- keraaminen laatta
- laasti
- vesieriste
- kuitubetonivalu (terästä rakenteelliseen lujittamiseen ja mikropolymeerikuitua pinnan tiiviyden pitämiseen)
- XPS-levytys 150–250 mm
- Finnfoam FI-400 URA 50 mm, joiden urista kanavointi ulos (urat ylöspäin XPS-levytystä vasten)
- Delta-radonsuoja 4 m leveinä vuotina limittäen ja yhteen liimaten
- tasoitehiekkakerros
- perusmaa?
Olisi tiivis niin pinta- kuin pohjakosteutta vastaan, valu jatkaisi kuivumista pinnoituksen jälkeen tuuletuskanavistoa pitkin ja mahdollisesti myöhemmin laattaan pääsevä kosteus tuulettuisi myös pois. En Finnfoamin sivuilla törmännyt selostukseen miten URA-levyn tuuletus hoidetaan (heidän mallikuvissa hieman erilaiset rakenteet).

XPS-levy toimii höyrynsulkuna, eli ei tuossa tuo betoni pääsisi kuivumaan XPS:n ja vesieristeen väliltä mihinkään suuntaan. Pitikö olla EPS?

 

[Mikki]

Kuinkahan luotettava olisi rakenne:
- keraaminen laatta
- laasti
- vesieriste
- kuitubetonivalu (terästä rakenteelliseen lujittamiseen ja mikropolymeerikuitua pinnan tiiviyden pitämiseen)
- XPS-levytys 150–250 mm
- Finnfoam FI-400 URA 50 mm, joiden urista kanavointi ulos (urat ylöspäin XPS-levytystä vasten)
- Delta-radonsuoja 4 m leveinä vuotina limittäen ja yhteen liimaten
- tasoitehiekkakerros
- perusmaa?
Olisi tiivis niin pinta- kuin pohjakosteutta vastaan, valu jatkaisi kuivumista pinnoituksen jälkeen tuuletuskanavistoa pitkin ja mahdollisesti myöhemmin laattaan pääsevä kosteus tuulettuisi myös pois. En Finnfoamin sivuilla törmännyt selostukseen miten URA-levyn tuuletus hoidetaan (heidän mallikuvissa hieman erilaiset rakenteet).

Aivan liian vaikea rakenne. Aina kun homma perustuu siihen, että rakenteet on täysin tiiviit, niin hommat kusahtaa. Mikään ei koskaan ole tiivis, ei etenkään kovin montaa vuotta.

Parempi vain on myöntää että kosteus liikkuu ja jättää reitit avoimiksi. Siksi Isodrän/Fuktisol on erittäinkin hyvä eriste betonilattian alle.

 

[virtuaaliharri]

XPS-levy toimii höyrynsulkuna, eli ei tuossa tuo betoni pääsisi kuivumaan XPS:n ja vesieristeen väliltä mihinkään suuntaan. Pitikö olla EPS?

Tosiaan, tarkemmin ajatellen eipä taitaisi EPSkään paksuna kerroksena läpäistä tarpeeksi kosteutta ajatellen betonin kuivumista. Pitäisi olla salaojittavaa EPSiä (Isodrän/Fuktisol). Päivitetty rakenne:
- keraaminen laatta
- laasti
- vesieriste
- kuitubetonivalu (terästä rakenteelliseen lujittamiseen ja mikropolymeerikuitua pinnan tiiviyden pitämiseen)
- salaojittava EPS 150–250 mm
- Finnfoam FI-400 URA 50 mm, joiden urista kanavointi ulos (urat ylöspäin XPS-levytystä vasten)
- Delta-radonsuoja 4 m leveinä vuotina limittäen ja yhteen liimaten
- tasoitehiekkakerros
- perusmaa.

 

[HiTec]

Veikkaan pinnanalaisia kalliomuodostelmia... tässä kaikki talot on kaivettu kallioon asti ja toisten alta vähän räjäyteltykin, mutta se korko jossa kallio tulee vastaan on aina yllätys.

Näinhän tuo meni meilläkin, maapohjamittaus törmäsi kallioon jo luokkaa 0.5m maan pinnasta, paikasta josta kuvien mukaan meidän KVV kanavan olisi pitänyt mennä. No kun kanavaa sitten alettiin kaivamaan talosta poispäin, niin löytyikin tuosta maanalainen kalliojyrkänne, metri mittauspaikasta sivuun ja kanavaa sai kaivaa parhaimmillaan jopa 6m syvyyteen pehmoseen hiekkaan, eikä vielä tullut kiveä vastaan Juu, ei alettu louhimaan vaan tehtiin lupakuviin muutos

 

[virtuaaliharri]

Aivan liian vaikea rakenne. Aina kun homma perustuu siihen, että rakenteet on täysin tiiviit, niin hommat kusahtaa. Mikään ei koskaan ole tiivis, ei etenkään kovin montaa vuotta.

Parempi vain on myöntää että kosteus liikkuu ja jättää reitit avoimiksi. Siksi Isodrän/Fuktisol on erittäinkin hyvä eriste betonilattian alle.

Edellä tulikin yksi virhe todettua (eli salaojittavaa EPSiä pitää olla välissä, jos halutaan laatan kuivuvan mahdollisista vuodoista), mutta mikä tuossa rakenteessa olisi vaikeaa? Vähemmällä maarakentamisella pääsisi kun jäisi sorakerrokset pois eikä salaojituksellekaan olisi tarvetta kunhan vain kallistukset kunnossa.

EDIT: yliviivasin salaojituksen pois jättämisen kun vaatisi epäortodoksisia rakenteita lisää

 

[Sakarikk]

Tuulettuva alapohja olisi pilarien päälle rakennettu talo. Sitten tuulettuu alapohja niinkuin pitää.

Jos joutuisi paaluttamaan pohjan niin silloin ratkaisu olisi helppo, koko talo paalujen nokkaan.

 

[Sakarikk]

Näitä hiekan päälle rakennettuja kaksoislaattarakenteita on varmaan paljon mutta kuinka paljon niissä on ongelmia
suhteessa määriin. Alalaatta märän hiekan päällä " styroksia" 5-10cm sitten ylälaatta. Pintana tiivis muovimatto tai
ehkä hengittävämpi parketti- riippuu aluskatteesta. Eikö tuo lämmöneriste vaikuta kuitenkin jotain että pintalaatta pysyisi
kuivempana.

 

[msr]

Edellä tulikin yksi virhe todettua (eli salaojittavaa EPSiä pitää olla välissä, jos halutaan laatan kuivuvan mahdollisista vuodoista), mutta mikä tuossa rakenteessa olisi vaikeaa? Vähemmällä maarakentamisella pääsisi kun jäisi sorakerrokset pois eikä salaojituksellekaan olisi tarvetta kunhan vain kallistukset kunnossa.

EDIT: yliviivasin salaojituksen pois jättämisen kun vaatisi epäortodoksisia rakenteita lisää

Jos uritetun XPS:n tilalla olisi aaltopelti (ajatusleikkinä, oikeasti pitäisi olla korroosiota kestävämpi materiaali) hyvällä kaadolla. Tuolloin kun betonilaatan lämpötila > 20 astetta olisi aaltopelti <10 astetta ja ylimääräinen kosteus tiivistyisi siihen ja valuisi pois. Toiminta-ajatus sama kuin patolevyllä.

 

[TopiR]

Tosiaan, tarkemmin ajatellen eipä taitaisi EPSkään paksuna kerroksena läpäistä tarpeeksi kosteutta ajatellen betonin kuivumista. Pitäisi olla salaojittavaa EPSiä (Isodrän/Fuktisol). Päivitetty rakenne:
- keraaminen laatta
- laasti
- vesieriste
- kuitubetonivalu (terästä rakenteelliseen lujittamiseen ja mikropolymeerikuitua pinnan tiiviyden pitämiseen)
- salaojittava EPS 150–250 mm
- Finnfoam FI-400 URA 50 mm, joiden urista kanavointi ulos (urat ylöspäin XPS-levytystä vasten)
- Delta-radonsuoja 4 m leveinä vuotina limittäen ja yhteen liimaten
- tasoitehiekkakerros
- perusmaa.

Salaojittava eriste (Fuktisol / Isodrän) toimii tarkoitukseensa (kuivaamiseen) hyvin vain jos sen yli on isohko lämpötilaero. Tossa yllä Fuktidränin alla on Finnfoam jonka yli lämpötilaero muodstuu siinä vaiheessa kun kosteus rupeaa siirtymään Fuktidränin läpi.

Salaojittava eriste toimii myös kapilaarikatkona, mutta silloin se taitaa olla fiksuinta laittaa alimmaiseksi eristekerrokseksi.

Jos uritetun XPS:n tilalla olisi aaltopelti (ajatusleikkinä, oikeasti pitäisi olla korroosiota kestävämpi materiaali) hyvällä kaadolla. Tuolloin kun betonilaatan lämpötila > 20 astetta olisi aaltopelti <10 astetta ja ylimääräinen kosteus tiivistyisi siihen ja valuisi pois. Toiminta-ajatus sama kuin patolevyllä.

Tää voisi olla ihan toimiva setuppi.
- Lämpötilaero muodostuu pääosin salaojittavan eristeen yli
- Märkä puoli on lähtökohtaisesti aina kuivaa puolta kylmempi (ei tule takaisinkondensiota)
- Tiivistyneelle nestemäiselle vedelle on reitti päästä pois.

En kyllä näe paljoa yhteyttä patolevyyn, jossa ei ole lämmöneristystä tiivistymispinnan ja betonin välillä.

-Topi

 

[Hhartikainen]

Eikös tuota fuktisol/isodrän levyä voi laittaa esim. 200-300 mm, suodatinkankaalla erotettuna perusmaasta ja valusta, jolloin toimii kapillaarikatkona sekä lämmöneristeenä?
Hinta tosin on korkeahko.

 

[pökö]

Jos kaikkea pitää pelätä niin talo tolppien nokkaan 2 metriä irti maasta?

 

[kaihakki]

Jos kaikkea pitää pelätä niin talo tolppien nokkaan 2 metriä irti maasta?

Juurikin näin. Mökille n. 25 vuotta takaperin tein n. 10 m2 aittarakennuksen. Noin yksi metriä on alla tyhjää. Samoin n. 20 vuotta sitten ostin valmissaunan, jonka alla on myös noin yksi metri tyhjää. Kumpikin rakennus futaa täysillä. Ei pienintäkään kosteusongelmaa.
Tuon saunan rakennusohjeissa oli sellaiset speksit, että jos niiden mukaan olisin tehnyt, olisi rakennus ollut homeessa jo kauan sitten ja purettu pois.

 

[Hempuli]

Yhä hieman ylpeä mökin saunan lattiasta, joka tuli ennen rakentamattomana nöösinä tehtyä. Kallion päälle valettiin pohja saunalle, piipulle ja takalle. Lattian päällä on ~30cm harkkoseinämä, jonka päällä huopakaistaleen päällä hirret. Joissakin kohtia varmaan tuuman rako. Kahdella vastakkaisella harkkoseinäkkeillä on tuuletusaukot. Lattiakaivo on keskellä eikä erillistä pesutilaa ole.

Betonilattian päälle on koolattu kumitassujen ja jalkojen päälle kuuden tuuman pattinkista 60cm jaolla ruoteet, joiden päälle 28mm laudasta irtoritilät. Laudat on samassa korossa viereisen huoneen kanssa. Pattinkien alapuolella kymmenen senttiä ilmatilaa.

Saunomisen jälkeen, kun lastalla huiskasee laudalta irtovedet lattialle ja viemäriin, niin puolessa tunnissa puuosat ovat kuivia ilman, että tarvitsee ritilöitä nostella. Pikku tuulella lattiakin kuivuu nopeasti.

 

[HiTec]

Jos kaikkea pitää pelätä niin talo tolppien nokkaan 2 metriä irti maasta?

No ei toi nyt niin kovin kaukana ole, noita ihan oikeasti tehdään, esim RR teräsperustus

 

[tet]

No ei toi nyt niin kovin kaukana ole, noita ihan oikeasti tehdään, esim RR teräsperustus

Kaveri rakensi kymmenisen vuotta sitten talon tuohon kylän läpi virtaavan joen rantapenkalle. Maapohjatutkimuksen mukaan siinä oli muistaakseni jotain 17 metriä melko huonolaatuista savea kallion päällä. Talon kohdalle juntattiin sitten aikamoinen määrä teräspaaluja kallioon asti, ja niiden päälle perustus betonisista ontelolaatoista. Talo oli siis about metrin verran ilmassa "hammastikkujen" päässä. Maatäytön myötä perustustapa hieman naamioitui, mutta kaveri ei ole vieläkään saanut tehtyä mitään valesokkelia taloon - sen alta voi edelleen ryömiä pihan puolelle.

 

[tuna]

Maatäytön myötä perustustapa hieman naamioitui, mutta kaveri ei ole vieläkään saanut tehtyä mitään valesokkelia taloon - sen alta voi edelleen ryömiä pihan puolelle.

Eikös se pitäisi mahdollisimman auki jättääkin jos haluaa pitää alapohjan kuivana?

 

[tet]

Eikös se pitäisi mahdollisimman auki jättääkin jos haluaa pitää alapohjan kuivana?

No toki siellä pitää ilma vaihtua. Suunnitelmissa on ollut "vanhan ajan" listaristikkoa, tai jotain betonia jäljittelevää levytystä, tietenkin tuuletusrakojen kera. Toistaiseksi valinta on tekemättä.

 

[HiTec]

No toki siellä pitää ilma vaihtua. Suunnitelmissa on ollut "vanhan ajan" listaristikkoa, tai jotain betonia jäljittelevää levytystä, tietenkin tuuletusrakojen kera. Toistaiseksi valinta on tekemättä.

No tuossa RR:n omassakin kuvassa tosiaan tuollainen pelkkä harvalistotus siinäkin on "sokkelina"

Ja kun oikein integroimaan lähdetään, niin tuohon maahan juntattuun teräspaaluun yhdistetään MLP ja näin meillä on energiapaaluksi kutsuttu ratkaisu, josta tällä onkin jo oma topicinsa https://lampopumput.info/foorumi/threads/maalämpö-paaluista.28442/

 

[fraatti]

Tähän riitaan tulikin hiukan erilainen lopputulos.

Ostajat valittivat hometalosta yli viisi vuotta kauppojen jälkeen – hovioikeus: valitusmääräajan umpeutuminen ei haittaa, sillä myyjät menettelivät "kunnianvastaisesti ja arvottomasti”

Talokauppaan liittyvää riitaa käsiteltiin ensin Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa ja sitten Helsingin hovioikeudessa.

www.iltalehti.fi

 

[Espejot]

Tähän riitaan tulikin hiukan erilainen lopputulos.

Ostajat valittivat hometalosta yli viisi vuotta kauppojen jälkeen – hovioikeus: valitusmääräajan umpeutuminen ei haittaa, sillä myyjät menettelivät "kunnianvastaisesti ja arvottomasti”

Talokauppaan liittyvää riitaa käsiteltiin ensin Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa ja sitten Helsingin hovioikeudessa.

www.iltalehti.fi

Tietojen pimitäminen on vihoviimeinen asia.

 

[Karga]

Hyvä että asia on jonkinlaisella mallilla. Vähän särähtää korvaan että tästäkin pitäisi saada joku vastuuseen. Johan tuon näkee aloituskuvasta että lumi lepää ulkoseinää vasten ja sokkelia on ehkä 5 cm. Ikävä sanoa, mutta eiköhän riski ole realisoitunut enemmän tai vähemmän oikealle henkilölle, jos 100 000 € tai enemmän on tuosta halunnut maksaa.

"Itkin, kun homekoirat merkkasivat lähes joka seinustan talostamme", sanoo Anna Penttilä – unelmakoti muuttui 100 000 euron velaksi

Kolmen lapsen yksinhuoltaja Anna Penttilä on yksi monista hometaloloukkuun jääneistä talonomistajista.

yle.fi

 

[tuna]

Onhan se sinänsä mietityttävää, että autojen arvo menee nollaan 10-20 vuoden sisällä ostamisesta (oikein sinänsä) mutta talojen oletetaan pitävän (tai jopa kasvattavan) arvoaan lähes loputtomasti vaikka monasti 50-vuotias talo on alla kuvatussa jamassa.

Kuvat: Kaivinkoneelta viimeinen niitti Krista Pärmäkosken kosteuskodille: ”Talo kaatuu”

Hiihtäjän vanhan omakotitalon tilalle Kuortaneella nousee uusi hirsipirtti. Purettavassa asunnossa havaittiin sisäilmaongelmia.

www.iltalehti.fi

 

[HiTec]

Onhan se sinänsä mietityttävää, että autojen arvo menee nollaan 10-20 vuoden sisällä ostamisesta (oikein sinänsä) mutta talojen oletetaan pitävän (tai jopa kasvattavan) arvoaan lähes loputtomasti vaikka monasti 50-vuotias talo on alla kuvatussa jamassa.

Riippuu ihan hirveästi mihin tuo tupa on rakennettu, mihin suuntaan ja kuinka lujaa sen arvo kehittyy. Kyllä ne alueet melkein yhden käden sormilla Suomessa saa laskea, missä asuntojen arvot pääsääntöisesti nousee ajan myötä

 

[Mikki]

Tuollaisten vanhojen talojen suurin synti on korjauskelvottomissa perustuksissa. Niissä on tehty vuosikymmenien aikana aika uskomattoman paljon virheitä.

Ja toinen mitä on tehty paljon on yläpohjan surkeat tilat. Kunnon harjakatto joka on laidoiltaankin riittävän korkea on aika halpa tehdä rakentaessa. En käsitä kanssa että miksi tästä tingitään tai on ainakin ennen tingitty.

 

[jmaja]

Onhan se sinänsä mietityttävää, että autojen arvo menee nollaan 10-20 vuoden sisällä ostamisesta (oikein sinänsä) mutta talojen oletetaan pitävän (tai jopa kasvattavan) arvoaan lähes loputtomasti vaikka monasti 50-vuotias talo on alla kuvatussa jamassa.

Aika kallista olisi OKT-asuminen, jos 10-20 v vuoden päästä olisi arvoton. Nykyään taitaa maksaa rakentaminen 400 k€ luokkaa. Jotkut kyllä väittävät pääsevänsä jopa 100 k€ kuluilla, mutta ehkä talo sitten on arvoton 20-vuotiaana.

Eihän talossa pitäisi paljoa kuluvia tai korroosiosta piloille meneviä osia olla. Eikä tekniikkakaan juuri kehity. Aika harva viitsisi ajella 70-luvun autolla, vaikka olisi uusi.

Huonosti rakennettua saa sitten rempata jo 10-20 -vuotiaana.

 

[HiTec]

Ja toinen mitä on tehty paljon on yläpohjan surkeat tilat. Kunnon harjakatto joka on laidoiltaankin riittävän korkea on aika halpa tehdä rakentaessa. En käsitä kanssa että miksi tästä tingitään tai on ainakin ennen tingitty.

No meillä on 1.5krs, jossa yläkerta on vieläpä ns. korotettu ja näin tuolla on A-kattotuolien 160cm sisäkorkeudesta 100cm korkeuteen saakka erittäin näpsää liukuovikaapillista säilytystilaa. Ja tuon takana on sitten tilaa vielä ulkoseinän eristykseen saakka IV-putkille yms. tekniikalle. Tuolla tilalla on vielä IV-putkien jälkeenkin sen verran kokoa, jotta sinne tälläinen isompikin ukko mahtuu ne talon päästä-päähän läpi ryömimään ja tilan tarkistamaan. Samaten tuon A:n harjassa on vielä kylmä yläkolmio, jonka senkin pääsee halutessaan läpi ryömimään ja vaikka tarkistamaan aluskatteen sekä tietty nuo katonmyötäiset solat aluskatteen jä lämmöneristeen välissä. Ja kun talon päädyissä on vielä ritilät, niin se ilmakin pääsee tuolla yläkolmiossa ja noissa solissa vaihtumaan. Ja ihan samaa ajattelua on tuolla kellarissakin, sen rakenteissa ja niiden tarkastamisen helppoudessa = melkoisella varmuudella siis varsin terve talo vielä vuosikymmenienkin päästä

 

[Kellarinlämmittäjä]

Eihän talossa pitäisi paljoa kuluvia tai korroosiosta piloille meneviä osia olla. Eikä tekniikkakaan juuri kehity. Aika harva viitsisi ajella 70-luvun autolla, vaikka olisi uusi.

Jos nyt ajattelee 70 -luvun päivityspakettia niin kyllä siitä aika pitkä tulee jos nyt yleensä ns. lähellekään alkuperäistä löytää mistään.

-Keittiön kalusteet
-Pesutilat, kaakelit, kosteuseristeet. Kosteiden tilojen katot kaipaavat yleensä jo homekorjausta
-Sisäpinnat yleensä varmaan kaipaavat uusintaa jo ties kuinka monetta kertaa.
-Vesiputket
-Katto ja räystäskourut
-Ikkunat, varmaan ovetkin
-Takat ja uunit varmaan aika lopussa kymmenien vuosien käytön jälkeen
-Salaojat olisi viisainta lisätä/päivittää
-Ilmanvaihtokin olisi hyvä olla jonkinlainen
-Valuun tehdyt putket uusittava pinta-asennuksina

Ei korjattavissa olevia:
-Huonekorkeus tyypillisesti nykyistä matalampi
-Kapillaarikatkokerros puuttuu alapohjassa eikä sisä voi jälkeen päin lisätä
-Erilaisia riskirakenteita, joiden ongelmat ilmeisesti jo tulleet ilmi, jos tullakseen.

 

[jmaja]

jos nyt yleensä ns. lähellekään alkuperäistä löytää mistään.

No meillä on käytännössä täysin alkuperäinen -76 talo

-Keittiön kalusteet
Täysin alkuperäinen lukuunottamatta apk ja jääkaappi (oli kylmiö). Siis myös liesituuletin ja liesiuuni. Kaikki menee uusiksi.

-Pesutilat, kaakelit, kosteuseristeet. Kosteiden tilojen katot kaipaavat yleensä jo homekorjausta
Täysin alkuperäistä kaikki paitsi WC-pöntöt ja yksi suihksekoittaja. Kaikki pinnat uusiksi. Katto on kyllä niin hieno, että harmittaa purkaa, mutta putkivedot tulee sinne.

-Sisäpinnat yleensä varmaan kaipaavat uusintaa jo ties kuinka monetta kertaa.
Ensimmäistä kertaa. Kaikki pinnat, maalaukset ja parketin lakkaus alkuperäinen. Siistimpi kuin moni 10 v rempan jälkeen.

-Vesiputket
Alkuperäiset kuparit. Ei vuotoja, mutta menee uusiksi.

-Katto ja räystäskourut
Tehtiin vuosi sitten. Oli alkuperäiset.

-Ikkunat, varmaan ovetkin
Tarkoitus vaihtaa lasielementit. Alkuperäiset karmit hyvässä kunnossa alkuperäisessä maalissaan. Ovista osa on tarkoitus kunnostaa ja osa ehkä uusia.

-Takat ja uunit varmaan aika lopussa kymmenien vuosien käytön jälkeen
Ei ole.

-Salaojat olisi viisainta lisätä/päivittää
Ei ole eikä ole tarkoitus laittaa.

-Ilmanvaihtokin olisi hyvä olla jonkinlainen
Alkuperäinen koneellinen poisto toimii. Tarkoitus laittaa koneellinen LTO.

-Valuun tehdyt putket uusittava pinta-asennuksina
Tarkoitus laittaa sisäkaton päälle ja sieltä urittaa seiniin eli ei mitään pintaan.

Ei korjattavissa olevia:
-Huonekorkeus tyypillisesti nykyistä matalampi
260 cm

-Kapillaarikatkokerros puuttuu alapohjassa eikä sisä voi jälkeen päin lisätä
Varmaankin, toisaalta ei mitään viitteitä sieltä tulleesta kosteudesta.

-Erilaisia riskirakenteita, joiden ongelmat ilmeisesti jo tulleet ilmi, jos tullakseen.
Toivottavasti ovat tulleet ilmi. Tuossa on "valesokkeli", mutta ei kai se riskirakenne Siporex-talossa ole, kun ei ole alajuoksua mätänemässä.

 

[siwer]

Ja toinen mitä on tehty paljon on yläpohjan surkeat tilat. Kunnon harjakatto joka on laidoiltaankin riittävän korkea on aika halpa tehdä rakentaessa. En käsitä kanssa että miksi tästä tingitään tai on ainakin ennen tingitty.

Ei siinä tinkimisestä ollut kyse, vaan siitä että byrokraatin mielestä 50 cm maan sisään valahtanut talo tasaisella tai hyvin loivalla räystäättömällä katolla oli niin kaunis että kaikki oli pakotettava rakentamaan juuri sellaisia, koska pakottamatta kauneuden ymmärrys menisi hallintoalamaiselta ohi.

Suomessa kun tunnetaan järjestelmät nimeltä kaavoitus ja rakennusluvat; ja tasapäistetyt alueet aina sen hetken trendin mukaisesti.

Se toki on mielenkiintoinen psykologinen kysymys, miksi trendit 70- ja 80-luvuilla olivat niin käsittämättömän irrallaan todellisuudesta ja järkevyydestä. Ennen tätä ajanjaksoa, ja taas sen jälkeen on tehty jotakuinkin normaalin talon näköisiä taloja sisältäen ne taloon normaalisti kuuluvat asiat, jotka tiedetään tuhansien vuosien ajalta toimiviksi, ja joiden funktionaalisesta kauneudesta jotakuinkin kaikki ovat yksimielisiä.

Kyllähän se irvokkuuden huippu oli siinä että kun normaalia taloa piti lytätä 50cm maan sisään, ja sen seurauksena taloon normaalisti vuosituhansia kuulunut elementti olisi kadonnut näkyvistä, niin sen sijaan että olisi kyseenalaistettu että pitikö sitä taloa lytätä maan sisään, päätettiinkin lisätä valekoriste joka jopa nimettiin vale-etuliitteellä siltäkään yhä kyseenalaistamatta alkuperäisen idean järkevyyttä.

Voitteko kuvitella että valtiovalta ilmoittaisi, että lääkärien ammatti kielletään, ja sitten kun huomattaisiin että lääkäreitä kuitenkin tarvittaisiin, ilmoitettaisiin että ei hätää, nyt jokaiselle määrätään valelääkäri.

 

[Mikki]

On aika hölmöjä laatikoita vieläkin tehty. Oli 2000 luvun alussa etenkin valkoinen räystäätön noppakuutio muotia.

Mikä voisi mennä pieleen...

 

[metsänhoitaja]

Ei korjattavissa olevia:
-Huonekorkeus tyypillisesti nykyistä matalampi
-Kapillaarikatkokerros puuttuu alapohjassa eikä sisä voi jälkeen päin lisätä
-Erilaisia riskirakenteita, joiden ongelmat ilmeisesti jo tulleet ilmi, jos tullakseen.

Kaikki on korjattavissa, huonekorkeudessakin on jopa kaksi vaihtoehtoa, ylös tai alaspäin.
Jos valitsee alaspäin niin voi tehdä halutessaan kapillaarikatkot samalla.
Molemmat on yksinkertaista mekaanista työtä eikä edes pohjattoman kallista jos kohde on muuten järkevä.

 

[HiTec]

Suomessa kun tunnetaan järjestelmät nimeltä kaavoitus ja rakennusluvat; ja tasapäistetyt alueet aina sen hetken trendin mukaisesti.

Itse asiassa jopa yllätyin kun meillä 2010 ei Helsingissä käytännössä juuri mitään määrätty, talon mallin, värin, paikan... kaikki sait päättää ihan just niin kuin itse halusit. Tuota kun vertaa vanhempieni rakentamiseen -85 Tuusulassa, jossa määrättiin about kaikki mahdollinen mikä talosta vaan ulospäin näkyi, materiaalit, värit, kattokulmat... No kaikissa kunnissa/kaupungeissa ei onneksi olla yhtä tiukkapipoja. Toki riippuu varmaan myös alueesta, tuskin on kaikkialla Helsingissäkään nuin vapaata mitä meillä 00760 alueella tuolloin oli

 

[jmaja]

Se toki on mielenkiintoinen psykologinen kysymys, miksi trendit 70- ja 80-luvuilla olivat niin käsittämättömän irrallaan todellisuudesta ja järkevyydestä.

Lapsuudenkotiani laajennettiin -72. Kuulemma silloin oli pakko tehdä laajennus tasakattoiseksi, vaikka vanha osa oli harjakattoinen. Uusi omistaja sitten purki molemmat 2008, vaikka välissä oli toinen omistaja, joka teki ison rempan, jossa mm. vaihdettiin ikkunoita eri kokoisiksi.

 

[BBF]

Lapsuudenkotiani laajennettiin -72. Kuulemma silloin oli pakko tehdä laajennus tasakattoiseksi, vaikka vanha osa oli harjakattoinen. Uusi omistaja sitten purki molemmat 2008, vaikka välissä oli toinen omistaja, joka teki ison rempan, jossa mm. vaihdettiin ikkunoita eri kokoisiksi.

Enpä lähtisi minäkään isommin remppaamaan 70-luvun taloja jos ei olisi joku erityinen arkkitehtuuriluomus. Jos paikka on hyvä niin nurin vaan ja uusi tilalle, pääsee helpommalla ja lopputulos on ihan eri. Ei vanhasta vaan saa enää kunnollista nykypäivän mittapuulla vaikka miten remppaa, sama kuin autoissakin. Tekniikka ja vaatimukset on menneet niin paljon eteenpäin. Nostalgisia ne toki joskus on, kuten autotkin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kaikki on korjattavissa, huonekorkeudessakin on jopa kaksi vaihtoehtoa, ylös tai alaspäin.

Miten tämmöiset käytännössä tehdään ? Ilmeisesti ei pelkästään huonekorkeuden vuoksi lähdetä kattoa nostamaan tai lattiaa laskemaan. Kokonaisen talon lattioiden piikkaaminen ja uusiminen ilmeisesti edellyttää poikkeuksellista arvoa kohteelta. Viemäritkin kai mieluummin sukitetaan kuin lattiat räjäytetään.

Itselläni viemäreitä (kaksoisviemätöinti) kulkee myös välipohjassa kahden betonilaatan välissä. Jos ne alkaisivat hajota, tuho olisi varmaan jo niistä vesistä melkoinen, vaikka itse putket saisikin sukittamalla rakennettua uudelleen.

Minkähän takia viemäriputkia ei voitaisi asentaa johonkin avattavaan rakenteeseen? Jos ne olisi sopivassa betonikourussa ja niissä kansilaatat päällä, pääsisi käsiksi kun parketin repisi pois. Ilmeisesti ajateltu, että kestää niin kauan kuin tarvitseekin.

 

[kaihakki]

Itselläni viemäreitä (kaksoisviemätöinti) kulkee myös välipohjassa kahden betonilaatan välissä. Jos ne alkaisivat hajota, tuho olisi varmaan jo niistä vesistä melkoinen, vaikka itse putket saisikin sukittamalla rakennettua uudelleen.

Minkähän takia viemäriputkia ei voitaisi asentaa johonkin avattavaan rakenteeseen? Jos ne olisi sopivassa betonikourussa ja niissä kansilaatat päällä, pääsisi käsiksi kun parketin repisi pois. Ilmeisesti ajateltu, että kestää niin kauan kuin tarvitseekin.

Tismalleen samaa mietiskelin, kun vaihdoin meidän valurautaviemärit joitain vuosia sitten. Autotallin lattian aukipiikkaus kaikkinen lisätöineen aivan helkkarinmoinen homma. Miksei alunperin oltu laitettu jonkinlaisiin kouruihin ja siten helposti vaihdettaviin.
Luultavasti on niin, että ajateltiin talon eliniäksi n. 50 vuotta.

 

[jmaja]

Mikä vika sukituksessa? Mulla on jo muoviviemärit, joten ei ehkä tarpeen. 8500 € sain tarjouksen hyvältä tekijältä.

 

[HiTec]

Miksei alunperin oltu laitettu jonkinlaisiin kouruihin ja siten helposti vaihdettaviin.

No meillä nuo muoviviemärit kulkee kellarin katossa, joten ovat helpot tarkastaa ja korjata, tarpeen tullen jopa vaihtaa ilman piikkauksia yms

 

[iqo]

Minkähän takia viemäriputkia ei voitaisi asentaa johonkin avattavaan rakenteeseen?

Ainakin kerrostaloissa pohjaviemäreitä asennetaan nykyään tuohon tyyliin. Viemäreiden päällä oleva lattialaatta on suunniteltu rakenteeltaan ja sijainniltaan niin, että avaaminen onnistuu pienemmällä piikkaamisella. Pientalon maanvarainen laatta on jo niin ohut ja kevyesti raudoitettu, ettei siinä enää ole paljon varaa heikentää. Ja lattialämmitys on viimeistään se, joka estää laatan avaamisen helposti.