Ja lainaa ei saa, jos takuuna on edes 20+ vuotias talo. Riskirakennetta, käytyöikää, ongelmia, kaikkea on, ainoa tapa on purkaa, tai menettää jutisteille 3x koko kaupan arvo.
Jeps, sillon kasarilla sanovat ettet sä noin vähällä pärjää, laitetaan nyt reilusti lisää niin saat tehä vähä remppaakin. Ei otettu ku se mitä aina tarvittiin.
www.hs.fi
Jaa. Ite kyllä teen kaikki mitä pystyn ja osaan tai vaikka en ensin osaisikaan. Mutta voisin toki palkata siihen jonkun muun tekemään jolla huonompi tuntipalkka kuin mulla niin silloin voisin olla töissä sen aikaa niin sehän tulisi sitten halvemmaksi
Tottahan se itse tekeminen voi kannattavaa olla vaikkei se ilmaista olisikaan (ja sitä se harvoin on). Harrastaminen jne on sitten eri juttu.Jaa. Ite kyllä teen kaikki mitä pystyn ja osaan tai vaikka en ensin osaisikaan. Mutta voisin toki palkata siihen jonkun muun tekemään jolla huonompi tuntipalkka kuin mulla niin silloin voisin olla töissä sen aikaa niin sehän tulisi sitten halvemmaksi
Nuo uudet riskirakenteet taitavat olla luonteeltaan sellaisia, että ongelmia voi tulla, jos kokonaisuus on sössitty lisäämällä taloon sitä sun tätä tai sitä on remontoitu ottamatta huomioon alkuperäisen rakenteen aiheuttamia reunaehtoja?
www.rakennukset.fi
Ja jos olisit nuori tuohon ei olisi varaa - ja aikaa olisi vielä nykyistäkin vähemmän.
Samaten perinteisen täystiiliseinän nimeäminen riskirakenteeksi (kun tuuletusrako puuttuu) vaikuttaa kummalliselta. Villaeristehän ei ole kaasutiivis, joten kosteus kyllä siirtyy eristeen lävitse ja pääsee se tiilistä ja saumoistakin vähitellen lävitse. Vaikka ulomman tiilikerroksen sisäpinta joskus talvella sattuisikin keräämään kosteutta (tai jopa huurretta), moinen ei kivimateriaalissa haittaa, ellei sitten talon rakennetta ole pilattu muutoin tälläämällä kosteudelle herkkiä orgaanisia tms. materiaaleja jonnekin päin sisäpuolelle kiinni vaippaan. Mahdolliselle tiivistyvälle vedelle lienee aika helppo myös porata reikiä samantapaisille ohuille kuivatusputkille, jollaisia näkee elementtitalojen saumauksissa (jos ne on myöhemmin uusittu). Toinen vaihtoehtohan olisi maalata seinät sisäpuolelta kosteutta pitävällä maalilla, mutta tuosta puolestaan seuraisi lisääntyvä riski kesällä tapahtuvalle sisätilan jäähdytykselle.
Niin, seinä on pilattu maalaamalla se liian tiiviillä maalilla tai tapetilla sisältä päin (maali tai tapetti pitäisi rapsuttaa pois ja korvata hengittävämmällä). Täystiiliseinään ei kuulu höyrysulkumuoveja tms. eristeen ja sisätiilikerroksen väliin (ja höyrysulku tuossa välissä olisi joka tapauksessa rakennusvirhe jo perinteisten määritelmien mukaan eikä palvele tarkoitustaan missään tilanteessa).
Juu, mutta toisenlaisesta rakenteesta. Viittasin ns. täystiilirakenteeseen, joka on mainittu uudeksi riskirakenteeksi määritellyksi rakenteeksi (ilman eristeen ja ulkopuolen välistä tuuletusrakoa) ja tuohan ei ole nähnytkään puisia rakenneosia osana vaippaa. Talvinen viistosade ei aiheuta lisäkondensiovaaraa mihinkään (uloin tiilikerros on viileä), mutta kesäinen viistosade toki periaatteessa. Tiili kuitenkin kuivuu kesällä sateen jälkeen ulospäin eikä ilmaraosta koituva apu (kuivumiaselle ym.) ole aiheuttamisensa lisäriskien osalta noissa olosuhteissa lainkaan selkeä.
eiköhän kuitenkin niitäkin ole jotka ei lainoja tarvitse, voivat remontoida mielensä mukaan
Meillä on tekstissä mainittu tiilivuorattu talo, jossa ei ole tuuletusvälejä. Ja kaikki villat oli/on homeessa. Kohta on viimeisetkin seinät revitty auki ja korjattu.
Voihan moista rakennetta kaiketi laajentaa ulospäin niin, että ulomman tiilikerroksen päälle lisätään lämpöeristyskerros ja jonkinlainen rankajärjestelmä (esimerkiksi teräsproofiileista koostuva) ulkoverhouksen kiinnittämiseksi, minkä ulkopuolelle sitten lisätään uusi ulkoverhoilu? Verhoilun tulisi pitää tuulta, mutta sallia kuivuminen ulospäin. Teräslevytkin käynevät moiseen (vesi pääsee poistumaan limitettyjen saumojen kautta tai sitten saumoihin voidaan lisätä suoranaiset tuuletusraot metallikiilojen avulla). Tietenkin levyjen päälle voi valita jonkin pintalevynkin (kivimateriaalia tms.) tai käyttää jotakin tällaista teräslevyjen sijasta.
Ajatus lähtee siitä, että mineraalivilla ja tiili ovat ikääntyneen betonin tavoin hieman alttiimpia homekasvuston alustaksi kuin parhaat vaihtoehdot eli lasi tai melko uusi tiivis betoni, johon ilman hiilidioksidi ei vielä ole ehtinyt tehdä tepposiaan. Tiilisen ulkovuorauksen saumatkaan eivät ole aivan tiiviitä, eli viistosade voi päästä saumojen kautta itse materiaalin läpäisyn ohella. Kaiken kaikkiaan homeriski on silti olemattoman ja lievän rajoilla mainituillakin edellytyksillä (viitaten ao. raporttiin). Melkein mikä muu rakenne tahansa on vähintään yhtä herkkä homehtumisriskin kannalta, jos toteutuksessa on tehty virheitä (kuten tukittu ilmarakoja huolimattomuudella tms.).
Nykyään tuntuu että riskejä ei oteta. Kaikelle lainalle pitää olla vakuus. Yleensähän se on se ostettu talo mutta vanhan talon tapauksessa se ei välttämättä riitäkään vakuudeksi ja laina jää saamatta. Jos ei sitten löydy henkilötakaajia.
Sanoisin että aiemminkin piti olla vakuus tai takaaja, mutta nyt näiden lisäksi tutkitaan tarkoin maksukyky, eli laskelmia talouden kuluista
Jo 30 vuotta ovat tehneet rahanköytöstä analyysejä, kysellään kaikki kulut, eli ei se ihan äsken ole keksitty. Sen sijaan omarahoituksen osa kasvaa koko ajan, ostetun omaisuuden vakuusarvo ja pankin riski vain arvioidaan jo yli. Vanha(2000 ennen) alkaa olla jo pankille riski, vaikka ostaja olisi rakennusalan inssi. Meillä taisi 20% olla takaajien ja sekin piti vaatimuksesta maksaa nopeammin. Remonttilainaa sai vielä päälle 15 k€, lisääkin otettiin putkiston uusimiseen ja muuhun, sitä ei varmaan enää saisi sitäkään.
Nykyiset omistajat vaan tuppaavat pyytämään tuollaisista taloista kuitenkin ihan setelirahaa..
Tottakai, pankki haluaa että velallinen hoitaa velkansa eikä vakuutta tarvitse lähteä realisoimaan. Se on aina työläs ja kallis prosessi.
En usko, että pankki väkisin mitään takaajaa haluaa jos maksukyky ja vakuudet on kunnossa.
Tiilivuoratulla ymmärrän puurunko ja tiilivuoraus. Onko kuitenkin kyseessä tiili,villa, tiili ilman tuuletusrakoa. Ensimmäisen kerran kuulen että on olemassa homehtumisherkkyysluokkia kun luin tuota raporttia.
Asuntolainan on saanut alle puolen prosentin marginaalilla. Ei siinä ole varaa isoihin riskeihin.
Osassa on tiili - villa - tiili tai betoni - villa - tiili. Osassa taas lastulevy - ilmansulkupaperi - villa - tiili ilman kunnollista tuuletusarkoa. Kaikki homeessa yhtä kaikki. Homeen lisäksi oli myös sädesientä. Puurakenteita on vain yläkerrassa, mutta näköjään sädesienet ja homeet kasvavat hyvin myös mineraalivillassa.
No huh, sädesientä pidetään pahana vastauksena.
