Tuo ei ole ihme, jos ikkunat vuotavat vettä rakenteisiin. Sadeveden mukana tulee ravinteita ja ravintoa sienille. Ainakin tuossa kuvassa sisätiilen porauskohdanpäällä näyttäisi olevan ikkuna.
blogi.thl.fi
Noista ikkunoista ei valu mitään, mutta tuo seinä on osin maanvastainen ja sieltä on varmaan vuosien saatossa tullut läpi kosteutta.
Voipi olla, mutta onneksi noi paikat missä oli sädesientä ovat pelkkää betonia ja kasvusto on vanhoissa villoissa. Rakenne alakerrassa on betonilaatta ja betoninen ulkoseinä tai tiiliseinä, jossa ei ole puuronkoa tai koolauksia (pl. ikkunan tuet). Villat mäkeen ja seiniltä hiottiin piet ja muut vanhat töhnät pois. Vaikea uskoa, että siellä mitään enää kasvaa pelkällä betonilla, jossa on joko tasoite tai harkko (Poroton perliittitäytöllä) päällä.
Siitä huolimatta meidän muksut, jotka ovat asuneet täällä nyt yli 6 vuotta 3 ja 1 vuotiaista asti ovat todella terveitä. Vanhempi söi ensimmäisen antibiottikuurinsa 9-vuotiaana ja sekin haavan tulehtumisen vuoksi. Nuorempi sai todella pitkäkestoisen keuhkoinfektion päiväkodin tuliaisina ja parantui siitä täysin kuukauden lääkityksellä. Häntä hoitanut lasten keuhkosairauksiin erikoistunut lääkäri oli ihan ihmeissään, että mites se nyt noin parani. Lapsilla ei ole allergioita tai muita vaivoja vaikka minulla on astma ja allergiaa. Kukaan meistä ei ole saanut mitään oireita.Kosteusvauriossa kasvaa aina jotain ihan varmasti. Sientä tai hometta, yms.. Kun sieltä viedään korjaamalla se kosteus pois, niin ei kasva enää.Ovatko sädesienet niin haitallisia kuin pelätään?
Onko talon ja sen irtaimiston polttaminen ainoa keino toimia, jos talosta löytyy sädesientä? Näin voisi uskoa, jos lukee keskustelupalstojen kirjoituksia verkossa. Sädesienistä liikkuu hurjia ja jopa…
Maanvastaiset muurit ovat tosiaan aivan oma lukunsa kosteuden osalta verrattuna tavanomaiseen ulkoseinään, joka on kaikkialta selvästi maan pinnan yläpuolella.
Mielenkiintoinen tapaus. Alajuoksu oli käytännössä tip top kunnossa kuvien mukaan. Silti villat homeessa. Mitä jos kosteus tunkee villoihin sisältä eikä ulkoa?
Alajuoksu oli täysin kuiva ja puhtaan näköinen. Kai se on teoriassa mahdollista, että kosteus tulisi sisältä, mutta aika epätodennäköistä. Insinöörin näkemys on, että tiili kastuu sateessa ja kosteus kulkeutuu siinä kiinni olevaan villaan. Villa ei pääse kuivumaan ja homehtuu.
Paljonko maksaa talon salaojaremontti nykyään? Tietysti tuollainen rinnetontti, siinä on varmaan enemmän haasteita ja tekemistä kuin tasaisessa hiekkamaatontissa ilman mitään kellaria, eli ehkä hintoja ei voi yleistää.
Tämä maksoi 50 k€, vaikka naapuri teki omakustannehintaan. Kuitilla kyllä, mutta ei ottanut katetta mistään. Maata piti kaivaa niin maan perkeleesti takapihan puolella. Salaojafirmoilta sain 54 -85 k€ tarjouksia. Halvimman pään tarjoukset Isodränillä, mutta tarjouksessa.kaivuusyvyys metrin liian vähän siihen nähden kuinka syvälle jouduttiin kaivamaan.
On siinä urakkaa kerrakseen
Millaisissa lämpötiloissa tuo viileänä pidetty makuuhuone on ollut?
Onko vakuutusyhtiö ollut mukana talkoissa?
Täysin hygienisen puhtaassa ympäristössä ei kehity vastustuskyky millekään. Luolista ja luonnosta on tultu, kaikkien homeiden ja mikrobien keskeltä. Väittäisin että tietty määrä altistumista on hyväksi. En toki tarkoita että mitään ylärajaa etenkään homeilla itsensä siedätykselle ei olisi, mutta ei täysin kliiniseen ympäristöön pyrkimisessäkään ole mieltä. Ihmiset tuppaavat olemaan kumman home- ja mikrobikammoisia.On siinä urakkaa kerrakseen
Hienoa että jaat avoimesti tietoja projektista.
Vaikka lapset eivät ole sairastelleet niin on silläkin arvoa ettei heitä altista epäpuhtauksille koko lapsuuden ajan, eihän sitä koskaan tiedä voisiko pidempiaikainen altistuminen aiheuttaa jotain vaivoja myöhemmin.
Kuulostaa sääntö-Suomelta taas tuollainen luvanvaraisuus. Missähän sekin on määritetty, millainen remontointi on "luvanvaraista"? Mikä on rajanveto jonkin rakennevaurion kanssa? Olisi kiva lukea vähän tarkemmin asiasta.
Maan alla oleva seinä valitettavasti on samanlainen systeemi kuin ns. valesokkeli. Jos maa onkin kuivaa, se ei takaa, etteikä kosteus pääsisi nousemaan alhaalta kapillaarisesti. Vuosikymmeniä sitten talojen anturan alle ei välttämättä kasattu pestyä karkeaa sepeliä, jollainen katkaisisi kapillaarisen kosteuden nousun pitkin sokkelia. Toisekseen, tuollainen kuoppa on väistämättä sateella märkä jonkin aikaa etenkin, jos hiekka/sora ympärillä on mullansekaista, mikä kastelee välillä ulomman sokkelikerroksen. Sisempi tiilimuuri kuivuu käytännössä ulospäin ja kostuttaa ulompaa sokkeliamuuria. Mahdollinen ulkopuolinen vesieriste tuollaisessa kylmässä sokkelissa (jonka ulkopuolella siis ei ole lämpöeristettä sateen mahdolisesti kasteleman alueen sisäpuolella) estää sokkelin kuivumisen entistä tehokkaammin. Salaojilla ei juuri ole merkitystä kuin saven kaltaisten maalajien tapauksessa tai kun pohjavesi on hyvin korkealla.
Täällä meidän lähettyvillä oli eräs talo myynnissä pakkohuutokaupassa noin 10v sitten. Siellä oli vähän sanomista siellä täällä ja mm hometta. rakenteissa. Sinne oli teetetty kuntotarkastus ja raportti oli pakkohuutokaupan liitteissä. Talo oli 2000 luvun puolella rakennettu.
Kyllä noissa huoneissa lämmöt on mennyt aika alas, 14-15 astetta monesti ja tuolla lattian rajassa ja huonekalujen takana varmaan hyvinkin kylmää. Ehkä syksypuoli ja alkutalvi ollut ne kosteuden kerääjät.
Juuri noin, parempi että lapsi saa sen siedätyksen ulkona leikkiessä ja lemmikeistä kuin jatkuvasti kotona hengittämästään ilmasta.
Tämän tyyppiset tiedonantovirheet taitaa olla maan tapa.
Tuommoinen firma kuin https://www.sokkelieriste.com/ myy takapuolelta uritettua uretaanilevyä jossa ideana on jotenkin yhdistää se, että kosteus pääsee tarvittaessa ulos ja uria pitkin salaojiin, ja toisaalta sokkelin pitäminen vähän lämpimämpänä mikä edesauttaa kuivumista.
Joo, tuo ilmoitus oli tälläinen. Toistaiseksi unohdukset lienevät ihan taloudellisten syiden takia. En tiedä sitten että mitä pitää sanoa. Taitaa moni olla hiljaa autonsakin kolareista kun vie sen liikkeeseen.Tämän tyyppiset tiedonantovirheet taitaa olla maan tapa.
Meilläkin talon myyjä kummasti unohti kaikki vanhat vesivahingot (pois lukien yhden).
Kun remontoidussa näitä "kätköä" löytyi niin sitten palautui mieleen tapahtuneita vanhoja katto/putki vuotoja
PS. Lieneekö tulevaisuudessa vielä yleisempää kun muuten ostaja ei saa pankista lainaa..
On tuossa tiettyä itua. Osittain maan pinnan alla olevien tilojen ulkoseinien korjaus on kuitenkin sen verran monisyinen ongelma, että mielellään turvautuisi ratkaisuihin, joista on kokemusta ja tutkimustietoa. Tällaisia ovat ainakin sokkelin ulkopuolen massojen vaihtaminen riittävän karkealla sora-aineksella riittävän laajalti rakennuksen ympäriltä niin, että kaivanto voidaan päältä peittää ulospäin viettävillä vettä pitävillä suulakepuristetuilla styreenisolumuovikatteilla (kuten Finfoam) tai sitten kapeammat salaojittavat tuulettuvat solumuoviraeeristeet ulkopuolisella suodatinkankaalla verhoiltuna (Isodrän tms.) asennettuna ao. RT-korttien määrittelemällä tavalla varusteosineen. Eristeratkaisu saisi mielellään olla sellainen, että myös ilma pääsee vaihtumaan sokkelin pinnassa kuitenkin tasaisesti, mutta rajallisesti niiin, ettei sokkeli sanottavasti kylmene tuon seurauksena. Ilman vaihtuminen osaltaan kuivattaa sokkelia talvisaikaan ja silloin luonnollinen konvektiokin saa ilman liikkeelle maan alle johtavista urista ja huokosista.
Se nyt lienee itsestäänselvyys että salaojien yläpuolinen täyttö tehdään tarkoitukseen soveltuvasti, ja routaeristys ynnä muu kuten pitää.
Uretaania ei tietääkseni käytetä maan alla. Syynä lienee kosteuden imeminen ja huono puristuslujuus.
Pieni korjaus tähän, levy on finnfoamia eli polystyreeniä.
Tätä itsekin mietin. Suunnittelija (dipl.ins ja rakennusterveysasiantuntija) oli sitä mieltä, että ns. standardimenetelmällä mennään. Vesieriste ulkopintaan (joku tartuntasively ja bitumihuopa), patolevy päälle ja eristeet kylkeen. Nämä siis kellarin kohdalla. Muualle riitti patolevy ja kai sinne tuli eristeetkin. Soraa meni ihan helvetisti. Oli kuulemma vaikeuksia kankaan kanssa, niin kaatoivat koko kaivanon täyteen sepeliä.
Kuulemma kuivuminen voi kestää pari vuotta, eikä ennen sitä kannata hirveästi seurata. Minulle olisi käynyt Isodrän/Fuktisol juurikin tuon molempiin suuntiin kuivuvan rakenteen vuoksi, mutta se ei ollut naapurille tuttu tapa, joten vedettiin tuolla perinteisellä suunnittelijan suosimalla tyylillä.
Tämä rakenne ei ole kosteusteknisesti oikeinpäin mutta toimii kun siinä on vain betonia. Vähintään 100 mm routalevyä seinään maata vasten niin betoni pysyy lämpimänä.
Kellari onkin toisenlainen tapaus kuin lämmitetty tila. Pikisively on tuossa aivan paikallaan, mutta kuivaksihan kellaria ei oikein saa. Kesällä kylmä kellari nappaa kosteutta ilmastakin. Patolevyähän monesti käytetään muuallakin (kuin kylmän kellarin seinässä) ja toki tuo tarjoaa jonkinlaisen ilmareitin avustamaan sokkelin kuivumista talven absoluuttisessa mielessä kuivan ilman aikaan ja estäå ainakin kapillaarisen kosteuden johtumista sokkeliin sivusuunnassa. Moistahan ei edes pitäisi tapahtua, jos sivujen täyttö on tehty soveltuvalla kiviaineksella (joka toimii kapillaarikatkona ja riittävän paksuna kerroksena joka suuntaan myös lämmöneristeenä, kunhan yläpuolella on parempaa varsinaista lämmöneristettä (kuten Finfoamia) ja siihen liittyen maanalainen kate, joka saa sadeveden viettämään riittävän etäälle sokkelista.
Jos höyrysulkuimuovissa on reikä, eipä sitten ole ilmasulkuakaan. Kun ilma kulkee tuollaisesta vuotopaikasta suuntaan tai toiseen, villa toimii ikäänkuin ilmasuodattimena, joka kerää pölyä ja mustuu sen takia. Ulkoahan tulee monelaista pölyä ja talvella ehkä nokea sekä sisältä toisenlaista, eli tekstiileistä ja asumisesta irtoaa yllättävän paljon hiukkasia. Oli virtaus kumpaa suuntaan vain, mustumista tapahtuu (leipomossa ehkä valkaistumista, jos jauhot pöllyävät). Pitkän päälle moskaa kertyy villaan sen verran, että jos se pääsee kastumaan, jonkinlaista kasvustoa saattaa ruveta kehittymään.
Itse kyllä mielsin että tässä kellari on lämmintä tilaa.
Kyllä se on lämmin tila. Kellari on ehkä väärä sana. Osittain maan alla on varasto ja lämmönjakohuone. Se on samassa tasossa muun 1. kerroksen kanssa. Myös kakaroiden huoneen toinen seinusta on osittain maan alla.
Tuo kohde tietty erinlainen kun rinnettä ja pitää päästä syvälle, mutta DIY henkisenä miettii että pitisikö hommata projektiin minikaivuri jolla saisi yksikerroksisen talon seinustat kaivettua omaan aikaan ja hartiapankilla tehtyä salaojitusten uusiminen + sadevesiviemäröinnin lisäämisen
Kyllä umpisoluista uretaania käytetään. Kolme tuntia kuulemma olisi kestänyt Villa Vuohijoen kellarin eristys ulkopuolelta. Mutta minun mielestä siinä mokattiin aika raskaasti, kun patolevyä ei laitettu väliin.
www.facebook.com
Kellari on maan pinnan alainen lämmittämätön tila, jollaisia käytetään esimerkiksi ruokatarvikkeiden säilyttämiseen siinä terminologiassa, johon viittasin.
Sanoisin, että noissa tapauksissa todellakin on kyse lämmitetystä tilasta. Ja miten olen itse ymmärtänyt, moisten pikeäminen ulkopuolelta ja pystysuuntaisen bitumikermin lisääminen ulkopuolelle lähentelee nykykäsityksen mukaan rakennusvirhettä. Kapillaarisen kosteuden nousu jatkuu eikä asialle ole paljon muuta tehtävissä kuin poistaa kaikki orgaaninen materiaali sisäpuolelta ja maalata sitten kivimateriaalinen sisäpinta vesihöyryä läpäisevällä kalkki- tai silikaatimaalilla, jotta muurikokonaisuus kuivuu edes sisälle päin.
Aika levoton video, julkkistouhua. "Ruiskuta tuohon ilman suunnitelmaa". Asennus oli myös erittäin hidas, se kesti 5 kk ja 3 tuntia. Tuossa ruiskutuksessa jää pintaan umpikalvo, joka rikkoontuu täytössä, ei hyvä.
