Uuteen omakotitaloon MLP tottakai, eikö?

[salasana]

MLP koneen hinnalla saa myös VILP koneen, asentaminenkin lienee muuten aika samanlainen homma. Aikamoisesta takamatkasta saa MLP aloittaa, jos uudessa talossa tuota 8000 €:n kaivoa lähdetään kuolettamaan. VILP soveltuu jokaiselle tontille, ei tarvitse rakentaa taloa maalämpöä varten vaan voi rakentaa talon asukkaista varten. Lisäksi EU:ssa ollaan siirtymässä propaanikoneisiin, joka saattaa torpata sisätiloihin asennetut MLP koneet tai vaatia niihin ihmeelliset turvajärjestelmät.

Näinhän se on jos asiaa tarkastelee yksisilmäisesti vain lämpöenergian kulujen kautta, eikä näe asiassa mitään muita eroja.

1. VILP tönöttää siinä julkisivulla pöhisemässä. Omaan taloon olisi ollut haastavaa saada pois silmistä ja vaihtoehtoinen paikka olisi jopa vaikuttanut lopulta teknisen tilan sijoittelun osalta mm. makuuhuoneen ja varaston sijoitteluun. Tässä tapauksessa siis MLP:n sai suunniteltua juurikin asukkaita ja taloa varten eikä taloa väkisin VILPin ympärille 8000€ säästön nimissä.

2. VILPillä et saa passiiviviileää ilman esilämmitykseen ja -jäähdytykseen. Ja mitä silloin asiaa selvittelin niin käytännössä ainoa vaihtoehto VILPillä on konvektoriviilennys eli pistemäinen. Ja koska viileä tehtäisiin kompressorilla niin lämmintä käyttövettä ei tuoteta ja märkätiloja ei lämmitetä viilennyksen aikana.

3. Se energiakaivo on siinä vielä sen ensimmäisen MLPn jälkeenkin. 50-100 vuotta.

4. Siitä kaivosta saa mahdollisesti myös kasteluvettä, kuten minulla sattui käymään. (Kiitokset palstalle vinkistä, että porauksen yhteydessä vain mahdollista putkittaa).

Sitten vasta kun nämä kaikki asiat on huomioitu niin kannattaa tehdä päätös MLP vs. VILP.
Tai sitten laskee sen TMAn kautta ja ostaa Ikean keittiön sijaan Puustellin niin maistuu ruoka paremmalta

Propaanijutut ei onneksi enää minua koske, mutta kuulostaa äkkiseltään melko rajulta johtopäätökseltä tulevaisuudesta. Tekoälyä konsultoin asiassa niin ilmeisesti kyseessä urbaani legenda ja yleinen harhaluulo kahvipöytäkeskusteluissa johtuen mm. kaasun pienestä määrästä. Samalla sitten kiellettäneen retkikeittimien kaasupatruunoiden säilytys sisätiloissa?
Heitti se jonkun kauan sitten sovitun standardinkin ja laskukaavat, että noin puoli kiloa propaania saa olla 5m3 tilassa. Saa siinä jo olla putkarilla ja sähkärillä tekemistä kun alle 2m2 tilaan survotaan talon tekniikka.

Heitti se jopa ilmoille tällaisen:
Markkinoilla on jo nyt myynnissä useita saksalaisia ja ruotsalaisia propaanilla (R290) toimivia maalämpöpumppuja, jotka asennetaan nimenomaan kodinhoitohuoneeseen tai tekniseen tilaan.

 

[salasana]

Käsi pystyyn virheen merkiksi, ei missään virallisissa dokumenteissa. Kuntakohtaisia eroja voi olla.

Käsittääkseni nimenomaan ei voi olla edes kuntakohtaisia eroja. Suosituksia voi toki olla, mutta ei määräystä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Jaha. Minä sain tämmöisen AI yhteenvedon:

"R290 refrigerant (purified propane) is safe for modern air conditioners and heat pumps if professionally installed and strictly handled. While it is highly flammable (Class A3), it is heavily regulated with strict charge limits. The systems rely on hermetic sealing, built-in ventilation, and strict safety clearance zones"

Onhan noissa VILPeissäkin tiukkoja ohjeita propaani monoblock-koneille, että ei saa olla edes varoventtiiliä sisätiloissa vaan se on joko koneessa valmiina tai pitää tehdä itse ulos niihin liityntäputkiin ja sisällä jo valmiina olevakin on poistettava. Täytösmäärää vastaavasti on ihan neliömääriä taulukoitu koskien kaikkia kylmäkoneita.

Jos ajattelee maalämmön laittamista, varmaan kannattaisi perehtyä noihin turvallisuusvaatimuksiin, sillä kovin kauan uusia perinteisillä palamattomilla kylmäaineilla käyviä koneita ei mahda saada ollenkaan ja joskus se koneen uusimisen aika kuitenkin tulee. Jysähtäessään 1 kg propaania (46 MJ/kg) vastaa energiasisällöltään ~10 kg dynamiittia (lämpöarvo laadusta riippuen 4,6-6 MJ/kg).

3. Se energiakaivo on siinä vielä sen ensimmäisen MLPn jälkeenkin. 8000€ diskontattuna 20v on noin 4000€ ja kestänee vielä toisetkin 20v.

Voisitko selventää tätä tarkastelutapaa? Yleensä kustannus joka maksetaan nyt on arvokkaampi kuin realisestikin saman suuruinen tuotto joka saadaan joskus myöhemmin siitä syystä että rahalle on mahdollista saada ihan todellistakin tuottoa.

 

[pökö]

Nyt vaan iso vilppi nurkalle ja tulistusvaraaja vaatehuoneeseen, sehän on oikeaa uuden talon meininkiä, ja asennusmalli suukko2-ukon videosta

 

[pokeri]

Elikkä 8000t€ maksaa kaivo ja siihen 8000t€ pumppu päälle https://www.netrauta.fi/maalampopumppu-nibe-f1245-6-kw, jos laitetaanki sähkökattila ja vesikiertonen niinko tuolla maalämmöllä niin saatas hyvä vertailu? Maksasko 10kw sähkökattila 1000€ niin jäis 15000€ maalämmöllä kirittävää

 

[Arisoft]

siihen 8000t€ pumppu päälle

Voi myös laittaa alkuun 2 tonnin pumpun ja ostaa sen Niben sitten 10 vuoden päästä kun se tarvii uusia. Näin jää rahaa sen kaivon tekemiseen.

 

[jmaja]

Kai nyt 150 tai viimeistään 200 m riittää helposti uudelle 120-140 m2 talolle Tampereella. Maksaako edes 6 tonnia?

 

[salasana]

Jaha. Minä sain tämmöisen AI yhteenvedon:

"R290 refrigerant (purified propane) is safe for modern air conditioners and heat pumps if professionally installed and strictly handled. While it is highly flammable (Class A3), it is heavily regulated with strict charge limits. The systems rely on hermetic sealing, built-in ventilation, and strict safety clearance zones"

Onhan noissa VILPeissäkin tiukkoja ohjeita propaani monoblock-koneille, että ei saa olla edes varoventtiiliä sisätiloissa vaan se on joko koneessa valmiina tai pitää tehdä itse ulos niihin liityntäputkiin ja sisällä jo valmiina olevakin on poistettava. Täytösmäärää vastaavasti on ihan neliömääriä taulukoitu koskien kaikkia kylmäkoneita.

Jos ajattelee maalämmön laittamista, varmaan kannattaisi perehtyä noihin turvallisuusvaatimuksiin, sillä kovin kauan uusia perinteisillä palamattomilla kylmäaineilla käyviä koneita ei mahda saada ollenkaan ja joskus se koneen uusimisen aika kuitenkin tulee. Jysähtäessään 1 kg propaania (46 MJ/kg) vastaa energiasisällöltään ~10 kg dynamiittia (lämpöarvo laadusta riippuen 4,6-6 MJ/kg).

Turvallisuusvaatimusten pohtiminen kuuluu laitevalmistajille, asentajille, tarkastajille ja viranomaisille. Miksi vaivaisin päätäni moisilla dynamiittien energiasisällöillä. Kaikenmoista sitä pitäisikin pohtia.

Itse suosittelisin perehtymään rakennusbudjettiin ja siihen mitä taloltaan haluaa tuollaisen turhan sijaan.

Sitten kun näen viranomaistiedotteen, että valmistajien hermeettisesti suljetut ratkaisut tai muut turvajärjestelmät MLP:ssa (tai standardien mukainen tilan tavanomainen ilmanvaihto) eivät ole riittäviä ja sen johdosta kaikki sisälle asennettavat MLP:t kielletään niin sitten, vasta sitten perehdyn aiheeseen ja voin vertailla kiinteiden räjähteiden ja vapaasti liikkuvien ja tuuletettavien syttyvien kaasujen eroja.

Voisitko selventää tätä tarkastelutapaa? Yleensä kustannus joka maksetaan nyt on arvokkaampi kuin realisestikin saman suuruinen tuotto joka saadaan joskus myöhemmin siitä syystä että rahalle on mahdollista saada ihan todellistakin tuottoa.

Diskonttaus meni tässä nyt nykyarvon kanssa sekaisin ja sen päälle vielä kertaalleen ristiin. Jäi tuo aivopieru sinne kun jäi kesken kirjoitus.

GTK:n arvion mukaan oikein mitoitetun ja käytetyn kaivon käyttöikä on 50-100 vuotta.
TMA on pitkä, mutta niin on käyttöikäkin.

Sieltä kaivosta tulee nyt ja vuonna 2046 se sama 20 MWh vuodessa verovapaata, inflaatiosuojattua takuuvarmaa uusiutuvaa energiaa. Se on energiainvestointi siinä missä vaikkapa ydinvoimala.

 

[salasana]

Kai nyt 150 tai viimeistään 200 m riittää helposti uudelle 120-140 m2 talolle Tampereella. Maksaako edes 6 tonnia?

Mulla maksoi viime vuonna 43€/m (190m) kaikkine kuluineen putket tuotuna tekniseen tilaan. Kallio lähellä pintaa.

 

[ollikuhta]

Jos mukavuus on edes yhtenä tavoitteena niin lämmönjako lattian kautta. Vesiputket lattiassa antaa valinnanvapautta lämmön tuotantotavan valintaan. Jos meinaa raha olla tiukalla niin sähkökattila ja ilp(tai halpa vilp), sitten joskus heivaa sähkökattilan mäkeen ja laittaa vilpin tai maalämmön.

 

[Janos]

Kai nyt 150 tai viimeistään 200 m riittää helposti uudelle 120-140 m2 talolle Tampereella. Maksaako edes 6 tonnia?

Itsellä talo 125m2 ja kanaalin päässä 55m2 talli josta puuttuu puhallusvillat katolta ja 180m suht kuiva kaivo riittää Turun suunnalla.
Itse kun rakensin talon itselleni niin jätin TMA heti pois laskuista ja valitsin MLP.
Ainut näin jälkikäteen harmittaa ettei tullut eristettyä iv-kanavia niin että voisi jäähdyttää sillä. Tämän kun olisi tehnyt niin asumismukavuus lisääntyisi kun jäähdytys ei olisi pistemäinen eikä riippuisi ovien aukiolosta.
Nyt jos tekisin itselle niin valinta edelleen MLP ja siihen kanavapatteri jäähdyttämään/esilämmittämään ilmaa

 

[Aurinko Aarne]

Lähtökohtaisesti pakettitalon toimittaja tarjoaa jotain PILP:ä, VILP:ä ja hinnoittelee MLP:n niin kalliiksi että se putoaa käytännössä pois. Edellisessä talossa oli MLP ja nyt VILP. Heti kun tuo ulkoyksikkö antautuu niin samointein tulee reikä maahan ja MLP tilalle.

 

[Luukku]

Heitänpä tähän oman "suosituksen" uuteen taloon. Kunnon varaava uuni, keittiöön puuhella ja 1-2 hyvää ilppiä. Lattiat pysyy lämpimänä muutenkin uudessa talossa niin tartte vesiputkia upotella rakenteisiin. Uuni toimii ilman sähköäkin.

 

[grendy]

2. VILPillä et saa passiiviviileää ilman esilämmitykseen ja -jäähdytykseen. Ja mitä silloin asiaa selvittelin niin käytännössä ainoa vaihtoehto VILPillä on konvektoriviilennys eli pistemäinen. Ja koska viileä tehtäisiin kompressorilla niin lämmintä käyttövettä ei tuoteta ja märkätiloja ei lämmitetä viilennyksen aikana.

Itsellä talo 125m2 ja kanaalin päässä 55m2 talli josta puuttuu puhallusvillat katolta ja 180m suht kuiva kaivo riittää Turun suunnalla.
Itse kun rakensin talon itselleni niin jätin TMA heti pois laskuista ja valitsin MLP.
Ainut näin jälkikäteen harmittaa ettei tullut eristettyä iv-kanavia niin että voisi jäähdyttää sillä. Tämän kun olisi tehnyt niin asumismukavuus lisääntyisi kun jäähdytys ei olisi pistemäinen eikä riippuisi ovien aukiolosta.
Nyt jos tekisin itselle niin valinta edelleen MLP ja siihen kanavapatteri jäähdyttämään/esilämmittämään ilmaa

Mitä nää tarkoittaa? Oon kuvitellut että maaviileällä saa erillisen konvektorin joka muistuttaa ilppiä, tai sitten lattiaviilennyksen (mitä en ainakaan halua)? Suunnittelin että varmaan halpa ILP viilennykseen olisi se ratkaisu, mutta on siis muitakin järkeviä vaihtoehtoja? Saada siis tuloilma viilentymään tai myös tuloilma lämpiään? Tarjoaakohan mikään firma näitä ratkaisuja vai onko kaikki DYI-osaamista vaativia?

Heitänpä tähän oman "suosituksen" uuteen taloon. Kunnon varaava uuni, keittiöön puuhella ja 1-2 hyvää ilppiä. Lattiat pysyy lämpimänä muutenkin uudessa talossa niin tartte vesiputkia upotella rakenteisiin. Uuni toimii ilman sähköäkin.

Sorry kyllä se nyt olisi tarkoitus päästä eroon ulkoyksiköistä ja sulatusvesistä ja muutenkin liiallisesta säätämisestä

 

[Mikki]

Minulla on kiinnostus lämpöpumppuihin vähän laantunut, kun tiedän kokemuksesta, että ei uudessa talossa energiaa paljoa lämmitykseen mene.

Meillähän on siis MLPhen verrattuna susipaska lämmitin, eli PILP ja kokonaiskulutus on ollut 10-11MWh @125m2. Ja tuossa on mukana pihasauna/varaston 35m2 plussalla pito suoralla sähköllä.

Siksi jos nyt rakentaisin ja varsinkin isohkolle tontille, niin keskittäisin energiantuotannon auringon ympärille. Siis paneelit mielellään maatelineille ja akusto päälle.

Sen jälkeen on aidosti melkolailla se ja sama, että miten talo lämpiää muutaman talvikuukauden aikana. Hyvin eristetty pienehkö talo ei paljoa kuluta ja akun kanssa se sähkö olisi niin edullista kuin voi olla.

Väittäisin että yksikään lämpöpumppu ei taatusti maksaisi itseään takaisin. Ja varsinkin kun "hupisähkö" on se mitä enemmän tarvitaan.

 

[ollikuhta]

Olisiko tulossa sen verran tonttia, että paneelit saisi maatelineelle?

Minulla on kiinnostus lämpöpumppuihin vähän laantunut, kun tiedän kokemuksesta, että ei uudessa talossa energiaa paljoa lämmitykseen mene.

Meillähån on siis MLPhen verrattuna susipaska lämmitin, eli PILP ja kokonaiskulutus on ollut 10-11MWh @125m2. Ja tuossa on mukana pihasauna/varaston 35m2 plussalla pito suoralla sähköllä.

Siksi jos nyt rakentaisin ja varsinkin isohkolle tontille, niin keskittäisin energiantuotannon auringon ympärille. Siis paneelit mielellään maatelineille ja akusto päälle.

Sen jälkeen on aidosti melkolailla se ja sama, että miten talo lämpiää muutaman talvikuukauden aikana. Hyvin eristetty pienehkö talo ei paljoa kuluta ja akun kanssa se sähkö olisi niin edullista kuin voi olla.

Väittäisin että yksikään lämpöpumppu ei taatusti maksaisi itseään takaisin. Ja varsinkin kun "hupisähkö" on se mitä enemmän tarvitaan.

Ilp maksaa melko varmasti itsensä vielä kohtuu järkevällä ajalla. Muiden kanssa on niin ja näin, halpa vilp ehkä todennäköisimmin, MLP:n osalta epävarmaa, mutta mukavuus ja helppous muihin pumppuihin verrattuna lyömätön. Eli halpa ja hyvä ei taaskaan löydy samasta paketista...

 

[Mikki]

Ilp maksaa melko varmasti itsensä vielä kohtuu järkevällä ajalla. Muiden kanssa on niin ja näin, halpa vilp ehkä todennäköisimmin, MLP:n osalta epävarmaa, mutta mukavuus ja helppous muihin pumppuihin verrattuna lyömätön. Eli halpa ja hyvä ei taaskaan löydy samasta paketista...

Väittäisin aika vahvasti, että VILP/MLP/PILP ei maksa itseään ikinä takaisin, jos talo on suht pieni + hyvin eristetty + on aurinkovermeet. Ei siinä jää mitään säästettävää juuri enää, mistä lämpöpumppulaitoksen takaisin maksaisi.

Talon hyvä eristys ja ilmanvaihdon energiankulutuksen minimointi maapiirillä olisi loistava pohja. Ja tuohon päälle aurinkovermeet. Sen jälkeen katsoo, että millaiseen lämmitysjärjestelmään on vielä halua investoida. Väittäisin että jos tuo oikein lasketaan, ei yhtäkään lämpöpumppua rahaperusteisesti voi taloon ostaa.

 

[Jule]

MLP koneen hinnalla saa myös VILP koneen, asentaminenkin lienee muuten aika samanlainen homma. Aikamoisesta takamatkasta saa MLP aloittaa, jos uudessa talossa tuota 8000 €:n kaivoa lähdetään kuolettamaan. VILP soveltuu jokaiselle tontille, ei tarvitse rakentaa taloa maalämpöä varten vaan voi rakentaa talon asukkaista varten. Lisäksi EU:ssa ollaan siirtymässä propaanikoneisiin, joka saattaa torpata sisätiloihin asennetut MLP koneet tai vaatia niihin ihmeelliset turvajärjestelmät.

Puhtaasti euroina laskettuna MLP ei ole halvempi, ainakaan kohtuullisella TMAlla, mutta kun ottaa huomioon sen että juurikin VILP kanssa sen talon saa rakentaa sitä lämmitystä varten, MLP talon voi tehdä kuten haluaa, niin onhan sille MLPlle peruste jo siinä.

Nuo propaanin turvajärjestelmät ei käytännössä kovin ihmeelliset ole, jos sellaisen joutuu asentamaan.

 

[Ton1A]

Mitä nää tarkoittaa? Oon kuvitellut että maaviileällä saa erillisen konvektorin joka muistuttaa ilppiä, tai sitten lattiaviilennyksen (mitä en ainakaan halua)?

Kyllä ilmanvaihtoonkin voi lisätä jäähdytyspatterin, mutta tosiaan jäähdytysteho on aika vaatimaton. Ilmanvirrat ovat aika pienet, eikä kovin kylmää voi kondenssivaaran takia puhaltaa. Mutta kyllä sillä kuulemma on ihan merkittävä vaikutus kun on lähes koko ajan käytössä kesäaikaan.

 

[grendy]

Kyllä ilmanvaihtoonkin voi lisätä jäähdytyspatterin, mutta tosiaan jäähdytysteho on aika vaatimaton. Ilmanvirrat ovat aika pienet, eikä kovin kylmää voi kondenssivaaran takia puhaltaa. Mutta kyllä sillä kuulemma on ihan merkittävä vaikutus kun on lähes koko ajan käytössä kesäaikaan.

No joo chattailin tästä tekoälyn kanssa ja kyllähän tästä kokemusta on jo nyt kun Nilan-talossa asuu! Ei täällä viilennykseen ilppiä tarvi kun ainoostaan kaikista kovimmilla pitkillä helteillä (plus olohuoneessa mihin aurinko paistaa pahiten), eli tuloilman viilennys on kyllä hyvä ja kiva asia. Eli tämä kanavapatteri menee ehdottomasti toivotaan-osastolle ja pyritään pitään se mukana hankkeessa niin kauan kun budjetti antaa sille mahdollisuuden .. Tai siis pyöriväkennoinen IV-kone + kanavapatteri -yhdistelmä molemmat.

Eli jos nyt ymmärsin oikein niin paras olisi pyöriväkennoinen IV + kanavapatteri maalämpöön, mutta jos tarvii säästää niin kanavapatteri pois (ja samalla ylimääräiset iv-kanavien eristykset?) ja pyöriväkennoinen iv säilyy.

 

[Luukku]

Mitä nää tarkoittaa? Oon kuvitellut että maaviileällä saa erillisen konvektorin joka muistuttaa ilppiä, tai sitten lattiaviilennyksen (mitä en ainakaan halua)? Suunnittelin että varmaan halpa ILP viilennykseen olisi se ratkaisu, mutta on siis muitakin järkeviä vaihtoehtoja? Saada siis tuloilma viilentymään tai myös tuloilma lämpiään? Tarjoaakohan mikään firma näitä ratkaisuja vai onko kaikki DYI-osaamista vaativia?

Sorry kyllä se nyt olisi tarkoitus päästä eroon ulkoyksiköistä ja sulatusvesistä ja muutenkin liiallisesta säätämisestä

Automaatio hoitaa säätämisen

 

[salasana]

Mitä nää tarkoittaa? Oon kuvitellut että maaviileällä saa erillisen konvektorin joka muistuttaa ilppiä, tai sitten lattiaviilennyksen (mitä en ainakaan halua)? Suunnittelin että varmaan halpa ILP viilennykseen olisi se ratkaisu, mutta on siis muitakin järkeviä vaihtoehtoja? Saada siis tuloilma viilentymään tai myös tuloilma lämpiään? Tarjoaakohan mikään firma näitä ratkaisuja vai onko kaikki DYI-osaamista vaativia?

Saa toki konvektorinkin jos haluaa. Itse halusin IV:n kautta kun talossa on neliöitä ja 1,5krs. Lisäksi kun huoneet suunniteltiin hiljaisiksi mm. tiiviiden sisäovien kanssa ja perheessä nukutaan mh-ovet kiinni niin ei siitä olohuoneessa puhkuvasta konvektorista ole mitään hyötyä.
Löytyy kolmea mallia viileän jakoon: konvektorilla, eli seinämallinen ”ILP” ja katto- tai seinäkasetti.
Ja niille tulee sitten käsittämätön hinta asennettuna varsinkin jos tarvitset enemmän kuin yhden, niin ja kondenssipoistot ym.
Otan passiivisen ”ilmaisen” viileän mieluummin tasaisesti jokapuolelle kuin pistemäisesti.
Ja toisaalta jos hieman uhraa ajatusta talon ikkunoiden ja asemoinnin osalta ettei ota 20m2 lasia avoimesti etelään joka lämmittää karkeasti 10kW teholla taloa niin sitä kautta vähenee myös viilennystarve.
Ja luonnolisesti bonuksena energiakaivon lataus kesällä.

Oma setti tuli urakoitsijalta kaikkineen. Nibe MLP + CoolIN lattiaviilennys ja Vallox 250 Multi kanavapatteri. Nibe osaa lämmittää ja viilentää ”samanaikaisesti”, mutta toki vaihtaa venttiilejä sen tehdäkseen. Eli ei tarvi viilentää märkätiloja kesällä tai asentaa sähkökaapeleita. On niitä varmaan myös jälkilämmityspattereita ja kaikkea, mutta halusin tuon esilämmityksen ja tuo Vallox asennetaan nimenomaan ennen LTO:ta.

Eli jos nyt ymmärsin oikein niin paras olisi pyöriväkennoinen IV + kanavapatteri maalämpöön, mutta jos tarvii säästää niin kanavapatteri pois (ja samalla ylimääräiset iv-kanavien eristykset?) ja pyöriväkennoinen iv säilyy.

Meillä meni tuon äänieristyksen (tai ehkä oikeammin äänihallinnan) takia IV-suunnitelmat aika pitkälti uusiksi, koska ei enää riittänyt IV-koneessa puhti (tulojen ja poistojen lkm, äänenvaimentimien määrä ja ilmaa siirretään lähes jokaisessa huoneessa sisäisesti, eli vältetty kynnysten alta siirtoja ja myös kanavapatteri haukkaa -100 Pa(!).
Sitten pitikin ottaa sellanen 1,5 kuution 250kg kokoinen pömpeli Vallox 245 CFi, jotta saatiin 180L/s + tehostusvara. Se valikoitui ensiksi hinnan vuoksi (melkein puolet pyöriväkennoisesta, 4500€ vs 7000-8000€ jos en väärin muista) ja toisekseen vakiopaineominaisuuden vuoksi, koska mm. isohko talo ja 1,5krs.

Varaa sitten ainakin IV-suunnitelmassa tilaa sille kanavapatterille ja ota puheeksi ajoissa. Ei se kallis pömpeli ole. Enemmän sinne kanavien eristykseen menee rahaa. Oma näkemys toisaalta IV-kanavien eristämisestä on vähän sama kuin vesikiertoinen lämmönjako vs sähkökaapelit, kuka vielä tekee vuonna 2026…

 

[roots]

Meinasin katella maalämpötukun sivuilta MLP/VILP hintoja mutta se tuntuu olevan sammunut jo pidemmän aikaa...

Onko ne vallan siirretty tuonne ? Samat pyörittäjät kuitenkin taitaa olla.

Aurinkosähkö & Aurinkoenergia | Pohjolan Aurinkosähkötukku

Aurinkopaneelit aurinkovaoimaloihin ja aurinkosähkön tuottamiseen. Pohjolan Aurinkosähkötukku tarjoaa aurinkopaneelit tukkuhintaan. Verkkokaupasta!

aurinkosahkotukku.fi

 

[Luukku]

Jos talojen rakentamisessa otettaisiin myös helteet huomioon (ilmeisesti kohta otetaankin) niin niistä koko talon korkuisista etelän lasiseinistä luovuttaisiin ja talon etelän puolella kasvaisia isohkoja puita sopivan matkan päässä, että ne luo varjon taloon, mutta ei kuitenkaan varjosta aurinkopaneeleita. Näin tarvittaisiin vähemmän sitä kallista tekniikkaa siihen jäähdytykseen. Hirsitalo varjoisessa metsässä on kesällä mukavan viileä ilman laitteitakin. Nuo @Mikki :n kommentit varsin hyviä.

 

[pökö]

Kyllä ilmanvaihtoonkin voi lisätä jäähdytyspatterin, mutta tosiaan jäähdytysteho on aika vaatimaton. Ilmanvirrat ovat aika pienet, eikä kovin kylmää voi kondenssivaaran takia puhaltaa. Mutta kyllä sillä kuulemma on ihan merkittävä vaikutus kun on lähes koko ajan käytössä kesäaikaan.

Meillä toi IV-jäähdytys poisti ilpin käytön lähes kokonaan. Puhallusilma on 14-15 astetta ja IV-kone käy hieman normaalia isommalla teholla. Tällä systeemillä makuuhuoneet on melko viileitä jos oven pistää kiinni

 

[Lappanen]

Meillä toi IV-jäähdytys poisti ilpin käytön lähes kokonaan. Puhallusilma on 14-15 astetta ja IV-kone käy hieman normaalia isommalla teholla. Tällä systeemillä makuuhuoneet on melko viileitä jos oven pistää kiinni

Ja tuohon lattiaviilennys kaveriksi, niin pysyy koko kämppä halutussa lämmössä koko kesän, oli väliovet auki tai kiinni. Eikä haittaa ne isot lasiseinät etelään, ei ainakaan meillä

 

[teehookoo]

Ilp maksaa melko varmasti itsensä vielä kohtuu järkevällä ajalla. Muiden kanssa on niin ja näin, halpa vilp ehkä todennäköisimmin, MLP:n osalta epävarmaa, mutta mukavuus ja helppous muihin pumppuihin verrattuna lyömätön. Eli halpa ja hyvä ei taaskaan löydy samasta paketista...

Väittäisin aika vahvasti, että VILP/MLP/PILP ei maksa itseään ikinä takaisin, jos talo on suht pieni + hyvin eristetty + on aurinkovermeet. Ei siinä jää mitään säästettävää juuri enää, mistä lämpöpumppulaitoksen takaisin maksaisi.

Kaikki on suhteellista.

Meillä n.7kWp setti + 32kWh akkulysti tuli kustantamaan ~7600€. Akun vaikutus talvikuukausien aikana selvinnee piakkoin.

 

[Luukku]

Mites noissa lattiaviilennyksissä kosteuskäyttäytyminen menee? Kovin aikanaan peloteltiin, että ilpilläkin viilennetään niin rakenteet homehtuu.

 

[Lappanen]

Mites noissa lattiaviilennyksissä kosteuskäyttäytyminen menee? Kovin aikanaan peloteltiin, että ilpilläkin viilennetään niin rakenteet homehtuu.

Kaupallisissa ratkaisuissa taitaa kaikissa olla kosteuspisteanturi mukana joka rajoittaa viilennystä tarpeen mukaan, diy-systeemeissä ei kait niinkään (ei ainakaan meillä). En tuota uskaltaisi yksinään käyttääkään, siksi on tuloilmaviilennys joka kuivaa tuloilmaa ja lattiatkin viilenee vain 21C asteeseen joka pitää sisäilman about 22,5C asteessa, kylmempi asetus alkaisi tuntua kylmältä paljaalle jalalle ja kun on betonilattiaa pääasiassa (kokeilin joskus 18C asetusta huvikseen, tuntui kuin asuisi jääkaapissa ).

 

[pamppu]

Vinkkinä, että nekin jotka haikailevat lattiaviilennyksestä tulevat kaikki väistämättä vuosien saatossa vanhoiksi. Jalat särkee ja täytyy laittaa lattialämpö päälle ja silti jäähdyttää yläpäästä. Kannattaa miettiä se jäähdytys heti oikein. Mitään niin kamalaa ei ole kuin kylmä lattia.

 

[salasana]

Mites noissa lattiaviilennyksissä kosteuskäyttäytyminen menee? Kovin aikanaan peloteltiin, että ilpilläkin viilennetään niin rakenteet homehtuu.

Kastepisteen saavuttaminen on hyvin hankalaa ja kuten @Lappanen jo manitsi niin kiertoveden ei todellakaan tarvitse olla edes kovin alhainen.

Omaan järjestelmään tulee Niben oman anturin lisäksi Danfossin lattiapiirien ohjaimeen kiinni jakotukkiin kiinnitettävä kastepisteanturi, eli se on sitten viimeinen lukko järjestelmässä joka sulkee toimilaitteet mikäli Nibe sekoaisi.

 

[teehookoo]

Kaupallisissa ratkaisuissa taitaa kaikissa olla kosteuspisteanturi mukana joka rajoittaa viilennystä tarpeen mukaan, diy-systeemeissä ei kait niinkään (ei ainakaan meillä). En tuota uskaltaisi yksinään käyttääkään,

Kastepisteen voi laskea kun tiedetään suhteellinen kosteus ja lämpötila. Meillä kastepiste tällä ajan hetkellä on +10.8°C.

 

[salasana]

Vinkkinä, että nekin jotka haikailevat lattiaviilennyksestä tulevat kaikki väistämättä vuosien saatossa vanhoiksi. Jalat särkee ja täytyy laittaa lattialämpö päälle ja silti jäähdyttää yläpäästä. Kannattaa miettiä se jäähdytys heti oikein. Mitään niin kamalaa ei ole kuin kylmä lattia.

Mikä estää nostamasta lattian lämpötilaa?

Vielä ei ole oikeastaan yhtään omaa kokemusta, koska edelleenkään ei olla päästy muuttamaan, mutta mitä asiaan aika syvälle perehdyin ennen päätöstä niin ei se lattia jalalle kylmältä pitäisi tuntua. Sanoisin, että joku pistemäisesti puhkuva ILP aiheuttaa enemmän ongelmia vedontunteesta ja epätasaisesta lämpötilasta ym.
Lattiamateriaalikin vaikuttaa merkittävästi vaikka lämpötila olisi sama.

 

[Lappanen]

Lattiamateriaali todellakin vaikuttaa, saisi paljon kylmempää (ja talvella kuumempaa) painaa lattioihin samaan vaikutukseen kuin nyt betonilattialla. Nyt aika lähellä 1...1,5 C astetta lattia saa olla viileämpi mitä tavoiteltu sisälämpötila. Talvella ei ihan noin lineaarisesti kovimmilla pakkasilla, pösäohjaus vaikuttaa kun pumppu ei saa touhuta miten haluaa vaan joutuu välillä ryntäilemään ja taas perään himmailemaan. Mutta muussa tapauksessa varmaan aika lähellä tuota mentäisiin, ei enää muista niitä hyviä aikoja halpojen täyskiinteiden söhkösopparien ajalta

Mutta alkaa ehkä karata ketjun aiheesta, näitä samoja jauhettu muissakin ketjuissa.

 

[kotte]

Mitään niin kamalaa ei ole kuin kylmä lattia.

Korjaisin toteamuksen, että "... kuin kylmä laattalattia ...". Jos haluaa, etteivät jalat palellu ja silti kaikkialle laattalattian, on useimmille ihimisille valintana sitten lattialämmitys aina päällä laattojen alla ja samalla sitten myös jäähdytys päällä vuoden ympäri nykystandardien mukaisessa talossa. Lämmitysratkaisuna on silloin maalämpöpumppu, joka lämmittää lattiat ja viilentäää asunnon ylemmät kerrokset mlp:n tuottamalla viileydellä. Lämmitys siis tapahtuu käytännössä nettona suoralla sähköllä, eli lämpöpumpun häviöitä vastaavalla sähkönkulutuksella.

Jos lattiamateriaali on esimerkiksi parkettia tai muuta puuta, viileäkään lattia ei ole erikoisen epämiellyttävä.

 

[Espejot]

Laatan etu ja haitta on että se on tehokas lämmösiirtäjä. Vähän samanlainen pardoksi kuin että auriko pikkuhiljaa heikentää aurinkopaneeleita.

 

[kotte]

Laatan etu ja haitta on että se on tehokas lämmösiirtäjä. Vähän samanlainen pardoksi kuin että auriko pikkuhiljaa heikentää aurinkopaneeleita.

Paradoksinahan tuo on varsin erityyppinen eli aikariippuvuutta ei samassa mielessä ole ja ratkaisukin on helppo: pitää eristää asukkien jalat tai pienempien kohdalla raajat tai aluksi koko kehokin lattiasta riittävällä lämmöeristyskerroksella (reinot, välikelin ulkoasusteet tms.), jos painottaa lämmönjaon tehokkuutta asumismukavuuden kustannuksella.

 

[Euroshopperi]

Mulla toimii lattiaviilennys kesäisin 500 L lämmitysvaraajan kautta, jossa siis esilämmityskierukka viilentää varaajaa, kun käytetään lämmintä vettä. Kiertovesipumput täytyy laittaa 6 W teholle kesäksi, ettei liikaa syöksyile kylmää huusholliin. Kylmä jakautuu koko taloon suht hyvin ja kun aurinko lämmittää yläkerran lattiaa joskus, niin se tasaa lämpöä myös alakertaan. En muista onko tänä kesänä käytetty ILP iä viilennykseen kertaakaan. Tämähän ei tietysti toimi muutoin kuin lämmöntasaajana, jos lämmintävettä ei käytetä. Kustannukset on kuitenkin lähellä nolla tasoa viilennyksellä, kun on kuitenkin nuo kiertopumput päällä, jotta lämpöä saa tasailtua koko taloon. Ei siis tarvii mitään erillisiä kylmän hallinta laitteita tänne. Tuo pieni määrä porakaivosta tulevaa 5 asteista vettä riittää melkoisen hyvin. Kakaroille jos laskee pari tuhatta litraa lämmintä vettä uima-altaaseen silloin tällöin, niin kylmää alkaa pukata sisällä jo.

 

[Euroshopperi]

Ja sitten vielä, että vetää putkituksen lattiaan suht tiheällä 20 mm putkituksella ja pesutiloihin laitetaan sähkökaapelit sinne rinnalle. Aurinkopaneleilla saa työnnettyä lämmitystä oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan myös kesällä. Varaajaan ei kummoisia mahdu, jos alkulämpöä on käyttövedellä yleensä jo riittävästi. Betonilaattaa pystyy pumppaamaan ylös/alas huomattavasti enemmän pesutiloissa. Lämmityksen putkituksen ylitehosta ei kannata välittää, koska sitä ei ole pakko ottaa ulos ylitehoisesti, vaan laskea kiertoveden lämpöä ja parantaa COP arvoa. Lämpö tasaantuu koko lattian alalle, kun käytetään kaksoisspiraali asennusta ja kiertonopeutta saa olla reippaasti.
Nämä nyt ensialkuun. Tapellaan sitten lisää, kun edetään.

 

[grendy]

Oma setti tuli urakoitsijalta kaikkineen. Nibe MLP + CoolIN lattiaviilennys ja Vallox 250 Multi kanavapatteri. Nibe osaa lämmittää ja viilentää ”samanaikaisesti”, mutta toki vaihtaa venttiilejä sen tehdäkseen. Eli ei tarvi viilentää märkätiloja kesällä tai asentaa sähkökaapeleita. On niitä varmaan myös jälkilämmityspattereita ja kaikkea, mutta halusin tuon esilämmityksen ja tuo Vallox asennetaan nimenomaan ennen LTO:ta.

...

Varaa sitten ainakin IV-suunnitelmassa tilaa sille kanavapatterille ja ota puheeksi ajoissa. Ei se kallis pömpeli ole. Enemmän sinne kanavien eristykseen menee rahaa. Oma näkemys toisaalta IV-kanavien eristämisestä on vähän sama kuin vesikiertoinen lämmönjako vs sähkökaapelit, kuka vielä tekee vuonna 2026…

Juu merkataan muistilistalle toi kanavapatteri, kuulostaa kyllä tosi järkevältä, tai oikeastaan ihan välttämättömältä kun on Nilanin tuloilman viilennykseen tottunut jo. Vähän joudut vielä kyllä tarkentaan tota viimeistä lausettasi että varmasti ymmärrän oikein: Eli ehdottomasti siis iv-kanavien eristäminen?

Jos talojen rakentamisessa otettaisiin myös helteet huomioon (ilmeisesti kohta otetaankin) niin niistä koko talon korkuisista etelän lasiseinistä luovuttaisiin ja talon etelän puolella kasvaisia isohkoja puita sopivan matkan päässä, että ne luo varjon taloon, mutta ei kuitenkaan varjosta aurinkopaneeleita. Näin tarvittaisiin vähemmän sitä kallista tekniikkaa siihen jäähdytykseen. Hirsitalo varjoisessa metsässä on kesällä mukavan viileä ilman laitteitakin. Nuo @Mikki :n kommentit varsin hyviä.

Ennen wanhaan oli semmoset keksinnöt käytössä aktiivisesti kuin markiisit! En tajua miten ne on nykypäivänä niin kalliita (ja usein rumia) ja harvinaisia, kun toimisi niin hyvin viilennyksenä kerrostaloissakin. Sälekaihtimet on surkeitä lämmön blokkaajia. Ikkunan sisäpinnalla olevat kaihtimet ei varmaan edes blokkaa yhtään, ikkunoiden välissä sentään jotain, mutta jos aurinko blokattaisiin jo ulkopuolella niin auttaisi kummasti.

Tosin hellekesän ulkopuolellahan aurinko lämmittää mukavasti ja vähentää taas lämmityksen tarvetta...