Uuteen omakotitaloon MLP tottakai, eikö?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja grendy
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Juu merkataan muistilistalle toi kanavapatteri, kuulostaa kyllä tosi järkevältä, tai oikeastaan ihan välttämättömältä kun on Nilanin tuloilman viilennykseen tottunut jo. Vähän joudut vielä kyllä tarkentaan tota viimeistä lausettasi että varmasti ymmärrän oikein: Eli ehdottomasti siis iv-kanavien eristäminen? :D
Kanavapatterin ongelma on että se jakaa viileää ilmanvaihdon määrän mukaan ei lämpökuorman. Yksi ratkaisu olisi kaksi patteria, yksi runkoon ja toinen auringon puoleiseen IV linjaan. Esim meillä ei ole auringon puolella muita huoneita kuin olohuone joten sinne onkin hankittu toinen kanavapatteri mutta asennus odottaa motivaatiota. Toinen kysymys, patteri ennen vai jälkeen LTO:n. Itse laitoinen LTO jälkeen koska etulämmitys huonontaa pyörivökennoisen hyötysuhdetta ihan yksiseliteisesti, ilman jossiteluja. Oma vaatimaton mielipide on että kanavapatteri kandee sijoittaa ennen LTO:ta jos IV koneella on sulatustarvetta.
 
Viimeksi muokattu:
Kanavapatterin ongelma on että se jakaa viileää ilmanvaihdon mukaan ei lämpökuorman. Yksi ratkaisu olisi kaksi patteria, yksi runkoon ja toinen auringon puoleiseen IV linjaan. Esim meillä ei ole auringon puolella muita huoneita kuin olohuone joten sinne onkin hankittu toinen kanavapatteri mutta asennus odottaa motivaatiota. Toinen kysymys, patteri ennen vai jälkeen LTO:n. Itse laitoinen LTO jälkeen koska etulämmitys huonontaa LTO:n hyötysuhdetta. Oma vaatimaton mielipide on että kanavapatteri kandee sijoittaa ennen LTO:ta jos IV koneella on sulatustarvetta.
Kannattaa myös selvittää tuo edellisellä sivulla mainitsemani seikka, että paljonko lisäpatteri vaikuttaa painehäviöön, jotta IV-koneessa riittää potku. Oma Vallox 250 Multi haukkaa mitoituksesta -100 Pa.
Ja siihen päälle sitten vielä mietintä pitääkö poistokanavaa alkaa kuristamaan, jotta paine-erot on hallittavissa ja kapasiteetti riittää molemmilla puhaltimilla esim. tehostukseen.
 
Eilen oli täällä ensimmäisen kerran ILP jäähdytyksellä tänä kesänä, kun oli 26 astetta ja ilma todella kosteaa. Heti aamusta laitoin päälle. Tuo jäähdyttelytarve on kyllä Suomen suvessa aika vähäistä noin keskimäärin ja jos kone on päällä päivällä, ei jäähdyttämistä yöaikaan juurikaan tarvita tai jokin ihan minimi. Mielestäni tuo jäähdyttää ja kuivattaa koko noin 200 neliön asuinkerroksen ja kellarissa on täällä sitten aivan erilaiset tarpeet. En nyt oikein keksi, mikä ongelma tuon pistemmäisen jäähdyttämisen kanssa on.

Eilisen päivän sähkönkulutus näkyy olleen 36,8 kWh ja heinäkuun keskiarvo 35,6 kWh/vrk. Ei se varmaan yhdellä kWh:lla pyörinyt mutta ei tuo ILP:llä jäähdytelly taida suuria kustantaa.
 
Oma Vallox 250 Multi haukkaa mitoituksesta -100 Pa.
Sitten on kyllä hurjat ilmavirrat! 120 l/s päättyy tuon käyrä ja silloin on painehäviötä 45 Pa.

Mutta joo kyllä tuo vaikuttaa meillä siihen, että tulopuhallin pitää säätää selvästi kovemmalle kuin poisto. Tosin meillä poistokanava on poikkeuksellisen avara. Päästään kuitenkin n. 150 l/s tehostukseen MV145:lla. Eihän alkuunkaan tuollaisia ilmavirtoja tarvita ko. ketjun talossa.
 
Jokainen LTO kone toimii paremmin, jos sisääntuleva ulkoilma on plussalla ympäri vuoden.

Ja jokainen nykyaikainen LTO toimii ilman jälkivastusta. Riittäisi ihan perus kuutiokone, ellei välttämättä halua pyörivän kennon tuomaa kosteudenpalautusta.

Tämän suunnitellun kokoluokan taloon CWK 250 on loistavan järeä kenno, mikä taatusti runnoo ulkoilman mukavan viileäksi LTOlle. Ottaa raitisilman vielä aurinkoiselta sivulta, niin saa kaivoon runsaasti extralämpöä uppoamaan.

Tuloilman säätö sitten LTO koneesta ainoastaan. Toimii.
 
Sitten on kyllä hurjat ilmavirrat! 120 l/s päättyy tuon käyrä ja silloin on painehäviötä 45 Pa.

Mutta joo kyllä tuo vaikuttaa meillä siihen, että tulopuhallin pitää säätää selvästi kovemmalle kuin poisto. Tosin meillä poistokanava on poikkeuksellisen avara. Päästään kuitenkin n. 150 l/s tehostukseen MV145:lla. Eihän alkuunkaan tuollaisia ilmavirtoja tarvita ko. ketjun talossa.
Kyllä, kuten aiemmin mainitsin niin meillä on poikkeuksellisen paljon päätelaitteita talossa johtuen äänenhallinnasta ja ilmavirta on 180 L/s.
Eipä meilläkään tarvittaisi tuollaisia ilmamääriä jos olisi tehty ilman siirtoreitit kynnysten kautta ja talo olisi muodoiltaan yksinkertainen.
Kaikki ei siis aina ole suoraan suhteessa neliöihin tai kuutioihin ja loppujen lopuksi IV-suunnitelmat ovat aina talokohtaisia.

Lähinnä suositus miettiä asiat ennakkoon mahdollisimman pitkälle ettei käy niin, että esim. IV-koneen koko kasvaa > teknisen tilan tilantarve kasvaa > kanavakoko kasvaa. Tai sitten mietitään mihin kanavapatteri kondenssipoistoineen saadaan mahtumaan jos ei ollut alkuperäisissä suunnitelmissa.
 
En itse tykkäisi, että vaikkapa meillä alakerrassa kaksi konvektoria ja yläkerrassa 3-4 jauhaisi sitä "ilmaista" kylmää kesällä huoneisiin, ah sitä äänimaailmaakin verrattuna nyt äänettömiin huoneisiin. Asennuskuluissa tuskin säästäisi maakylmään verrattuna, sitten vielä laitteiston huolto päälle. Verrattuna siis tuloilman ja lattian kautta hoidettuun viilennykseen, joka ei käytännössä vaadi kuin IV-koneen perushuollon, joka olisi edessä viilennysratkaisusta huolimatta. Ja ihan yhtä ilmaista sen käyttö olisi kesällä jos paneelit katolla.
Niin, kuten sanoin, käyttökulut saa alhaisiksi monin tavoin. Ilmalämpöpumppuja ei kannata pelätä sähkönkulutuksen takia eikä maaviileää kannata valita säästöt silmissä kiiluen.

Enemmän kyse on siitä, haluaako säädettävyyttä, sietääkö kylmiä lattioita, ärsyttääkö sisäyksikköjen ulkonäkö, kuinka usein haluaa kuivattaa ilmaa jne.

Mitä meluun tulee, ilmalämpöpumppuja on monenlaisia. Puhallinkonvektoreista en osaa sanoa, teoriassa niitäkin pitäisi löytyä hiljaisia.

Kaikkein hiljaisin on kattoon asennettava passiivinen jäähdytyspalkki jonka virtausta säädetään huonetermostaatilla. Ylhäältä tapahtuva jäähdytys myös vaikuttaa koko huoneen korkeudelta, eikä jää pyörimään lattialle.

Mutta passiivinen jäähdytys ei oikein toimi silloin kun on liian kosteaa. Ainakaan itse en ole nähnyt kondenssia poistavia ratkaisuja pl. konvektorit ja ilmalämpöpumput.

Huonekohtaiset ilmalämpöpumput menevät muissa kuin motellitarkoituksiin käytetyissä rakennuksissa jo hiukan naurettavuuden puolelle ainakin rakennuksen ulkopuolelta katsottuna ja multisplitjärjestelmissä on omat ongelmansa elinkaaren aikana.
Mitä ovat multi-splittien ongelmat verrattuna vaikka maalämpöön tai ilmasta-veteen pumppuun?

Omassa talossani on kaksi ilmalämpöpumppua. Kummankaan ulkoyksikköä ei löydä taloa kiertämällä vaikka miten etsisi, mutta ne voi kyllä paikantaa kuulon avulla lopulta, mikäli sattuvat olemaan päällä. Vain jäähdytykseen käytettävien ulkoyksiköiden visuaalinen puoli on siis lähinnä asennustekninen ongelma, joka olisi uudistuotannossa varmasti ratkaistavissa taloa suunniteltaessa.
 
Niin, kuten sanoin, käyttökulut saa alhaisiksi monin tavoin. Ilmalämpöpumppuja ei kannata pelätä sähkönkulutuksen takia eikä maaviileää kannata valita säästöt silmissä kiiluen.
Ei säästö suuri ole, mutta säästö kuitenkin. Eli tulkoon sitten ns. kylkiäisenä.
Enemmän kyse on siitä, haluaako säädettävyyttä, sietääkö kylmiä lattioita, ärsyttääkö sisäyksikköjen ulkonäkö, kuinka usein haluaa kuivattaa ilmaa jne.
Onko lattian ja IV:n kautta tapahtuvan viilennyksen säädettävyys siis mielestäsi huonompi vai parempi?
Ei ne lattiat ole kylmiä vaan sopivan tuntuisia.
Kanavapatteri kuivattaa ilmaa siinä missä ILP tai konvektori. Suurimpana erona toki se, että se kondenssivesi hoidetaan siellä vesieristetyssä teknisessä tilassa eikä putkiteta rakenteisiin piiloon ylimääräisiä kondenssipoistoja tai syöttöjä maapiiriltä.
Mitä meluun tulee, ilmalämpöpumppuja on monenlaisia. Puhallinkonvektoreista en osaa sanoa, teoriassa niitäkin pitäisi löytyä hiljaisia.
Verrattuna äänettömään lattiaviilennykseen ja jo olemassa olevan IV-kanavan äänimaailmaan?
Kaikkein hiljaisin on kattoon asennettava passiivinen jäähdytyspalkki jonka virtausta säädetään huonetermostaatilla. Ylhäältä tapahtuva jäähdytys myös vaikuttaa koko huoneen korkeudelta, eikä jää pyörimään lattialle.
Kaikkein hiljaisin on lattiaviilennys ja kanavapatteri IV-kanavassa.
Mutta passiivinen jäähdytys ei oikein toimi silloin kun on liian kosteaa. Ainakaan itse en ole nähnyt kondenssia poistavia ratkaisuja pl. konvektorit ja ilmalämpöpumput.
Väärin. Kanapatteri poistaa kosteutta.
Mitä ovat multi-splittien ongelmat verrattuna vaikka maalämpöön tai ilmasta-veteen pumppuun?

Omassa talossani on kaksi ilmalämpöpumppua. Kummankaan ulkoyksikköä ei löydä taloa kiertämällä vaikka miten etsisi, mutta ne voi kyllä paikantaa kuulon avulla lopulta, mikäli sattuvat olemaan päällä. Vain jäähdytykseen käytettävien ulkoyksiköiden visuaalinen puoli on siis lähinnä asennustekninen ongelma, joka olisi uudistuotannossa varmasti ratkaistavissa taloa suunniteltaessa.
Kaikkea voi toki piilottaa ja huomioida suunnitelmissa, mutta nyt vertaillaan tilannetta missä ei tarvitse piilottaa eikä myöskään suunnitella piiloon, koska ei ole mitä piilottaa muualle kuin tekniseen tilaan.
Ja sitten toki se tuloilman esilämmitys ”pienenä” bonuksena niin ei jäädy kenno eikä tarvi käyttää jälkilämmitysvastuksia.
 
Viimeksi muokattu:
Ei ne lattiat ole kylmiä vaan sopivan tuntuisia.

Kaikkein hiljaisin on lattiaviilennys ja kanavapatteri IV-kanavassa.
Vaikka meillä ei jäähdytetä lattioita, kyllä ne silti kylmille tuntuu ja vaimo jopa valittaa tuosta kylmän tunteesta. Pitäisi jäähdyttää ilpillä ja lämmittää lattioita yhtä aikaa mutta vielä olen pärjännyt ettei moiseen hullutukseen olla jouduttu. Lattiat ovat kivipintaisia mutta aika paljonhan niitä on erilaisilla matoilla peitelty. Tärkeintä nyt tietty saada se liika lämpö poistettua jotenkin.
 
Vaikka meillä ei jäähdytetä lattioita, kyllä ne silti kylmille tuntuu ja vaimo jopa valittaa tuosta kylmän tunteesta. Pitäisi jäähdyttää ilpillä ja lämmittää lattioita yhtä aikaa mutta vielä olen pärjännyt ettei moiseen hullutukseen olla jouduttu. Lattiat ovat kivipintaisia mutta aika paljonhan niitä on erilaisilla matoilla peitelty. Tärkeintä nyt tietty saada se liika lämpö poistettua jotenkin.
Se ei sitten liity talotekniikkaan vaan valittuun pintamateriaaliin. Ei se lattiaviilennys sitä lattiaa sen viileämmäksi tekisi ellet niin halua.
Parketti, lankkulattia tai korkki materiaalina poistaisi kivipintaisen lattian kylmyyden.
Jos ei lattiamateriaalia ala vaihtamaan niin sitten varmaan vaihtoehdot ovat pakotettu lattialämmityksen kiertovesi tasaamaan lämpöä talossa (mikäli vesikiertoinen lattialämmitys), matot, IV-poiston korotus ja villasukat - tai tosiaan lattioiden lämmitys samanaikaisesti ILPn viilennykse kanssa, jos sellaiseen haluaa lähteä.
 
Vaikka meillä ei jäähdytetä lattioita, kyllä ne silti kylmille tuntuu ja vaimo jopa valittaa tuosta kylmän tunteesta.
Minkä lämpöistä kiertää lattioissa, vai kiertääkö kesällä mitään?

Meillä tosiaan laittioihin lähtee 21C ja palaa helteistä/auringonpaisteesta riippuen 21,5-22,5C. Vasta alle 20C lähtevä alkaa ilmoitella itsestään muiden toimesta, ja tämä betonipintaisella lattialla.
 
Silloin olisi ollut syytä valita suuremmat kanavat ja kanavapatteri.
Siis milloin, miksi ja missä tilanteessa?

Ketjussa olen kirjoittanut omasta tilanteesta niin kannattaa vaikka lukaista sieltä vähän taustatietoa ensin:
Saa toki konvektorinkin jos haluaa. Itse halusin IV:n kautta kun talossa on neliöitä ja 1,5krs. Lisäksi kun huoneet suunniteltiin hiljaisiksi mm. tiiviiden sisäovien kanssa ja perheessä nukutaan mh-ovet kiinni niin ei siitä olohuoneessa puhkuvasta konvektorista ole mitään hyötyä.
Löytyy kolmea mallia viileän jakoon: konvektorilla, eli seinämallinen ”ILP” ja katto- tai seinäkasetti.
Ja niille tulee sitten käsittämätön hinta asennettuna varsinkin jos tarvitset enemmän kuin yhden, niin ja kondenssipoistot ym.
Otan passiivisen ”ilmaisen” viileän mieluummin tasaisesti jokapuolelle kuin pistemäisesti.
Ja toisaalta jos hieman uhraa ajatusta talon ikkunoiden ja asemoinnin osalta ettei ota 20m2 lasia avoimesti etelään joka lämmittää karkeasti 10kW teholla taloa niin sitä kautta vähenee myös viilennystarve.
Ja luonnolisesti bonuksena energiakaivon lataus kesällä.

Oma setti tuli urakoitsijalta kaikkineen. Nibe MLP + CoolIN lattiaviilennys ja Vallox 250 Multi kanavapatteri. Nibe osaa lämmittää ja viilentää ”samanaikaisesti”, mutta toki vaihtaa venttiilejä sen tehdäkseen. Eli ei tarvi viilentää märkätiloja kesällä tai asentaa sähkökaapeleita. On niitä varmaan myös jälkilämmityspattereita ja kaikkea, mutta halusin tuon esilämmityksen ja tuo Vallox asennetaan nimenomaan ennen LTO:ta.



Meillä meni tuon äänieristyksen (tai ehkä oikeammin äänihallinnan) takia IV-suunnitelmat aika pitkälti uusiksi, koska ei enää riittänyt IV-koneessa puhti (tulojen ja poistojen lkm, äänenvaimentimien määrä ja ilmaa siirretään lähes jokaisessa huoneessa sisäisesti, eli vältetty kynnysten alta siirtoja ja myös kanavapatteri haukkaa -100 Pa(!).
Sitten pitikin ottaa sellanen 1,5 kuution 250kg kokoinen pömpeli Vallox 245 CFi, jotta saatiin 180L/s + tehostusvara.
Se valikoitui ensiksi hinnan vuoksi (melkein puolet pyöriväkennoisesta, 4500€ vs 7000-8000€ jos en väärin muista) ja toisekseen vakiopaineominaisuuden vuoksi, koska mm. isohko talo ja 1,5krs.

Varaa sitten ainakin IV-suunnitelmassa tilaa sille kanavapatterille ja ota puheeksi ajoissa. Ei se kallis pömpeli ole. Enemmän sinne kanavien eristykseen menee rahaa. Oma näkemys toisaalta IV-kanavien eristämisestä on vähän sama kuin vesikiertoinen lämmönjako vs sähkökaapelit, kuka vielä tekee vuonna 2026…

Kannattaa myös selvittää tuo edellisellä sivulla mainitsemani seikka, että paljonko lisäpatteri vaikuttaa painehäviöön, jotta IV-koneessa riittää potku. Oma Vallox 250 Multi haukkaa mitoituksesta -100 Pa.
Ja siihen päälle sitten vielä mietintä pitääkö poistokanavaa alkaa kuristamaan, jotta paine-erot on hallittavissa ja kapasiteetti riittää molemmilla puhaltimilla esim. tehostukseen.
 
Viimeksi muokattu:
Mahtaako noilla pintamateriaaleilla jäähdytys onnistua ilman tolkuttoman kylmää menovettä. Sama ongelma lämmityksessä toisin päin.
Onnistuu, mutta se ei ole yhtä tehokasta kuin kivipinnalla eikä sinne myöskään saa ajaa mitään tolkuttoman kylmää menovettä - riippumatta lattiamateriaalista.
 
Lattiajäähyssä on se etu että jäähdyttävä pinta-ala on iso, eikä sen pinnan tarvitse siten olla mitenkään tavattoman viileä. Sellainen täysin optimaalinen jäähdytysratkaisu olisi varmaankin sitten kattojäähdytys, joka toimii aivan samalla metodilla kuin lattiajäähykin, mutta katossa. Tuo on tietysti kokonaan oma suhteellisen kallis ja työläs järjestelmänsä, mutta asumismukavuuden kannalta tuota hienompaa systeemiä ei liene olemassa.

Se kanavapatteri tuloilmaan kannattaa mielestäni laittaa aina, vaikka se ei valtavasti jäähdytäkään, se kuitenkin poistaa ilmasta kosteutta, jolla itsessään on jo iso merkitys.

Mitenköhän ilpin voisi leipoa yhteen ilmanvaihdon tulokanavan kanssa..? Ilpin voisi sinänsä kohtuullisella vaivalla yhdistää siihen tulokanavaan, mutta sitä pitäisi pystyä ohjaamaan, normaalin ilpin ohjaus ei toimi, kun lämpötila täytyisi saada pidettyä huomattavasti kylmempänä, kuin mihin ILP on suunniteltu.
 
Siis milloin, miksi ja missä tilanteessa?
Sinun tilanteessa, jossa tuosta tulee turhan paljon painehäviötä eikä viilennyskään kovin tehokas enää ole tuolla laitteella noin suurella ilmamäärällä. Erityisesti ei poista kosteutta hyvin, kun kennolta tuleva ilma ei ole montaa astetta ulkoilmaa kylmenpää.
 
Onnistuu, mutta se ei ole yhtä tehokasta kuin kivipinnalla eikä sinne myöskään saa ajaa mitään tolkuttoman kylmää menovettä - riippumatta lattiamateriaalista.
Niin tuossa se ongelma on. Vesi ei saisi olla alle sisäilman kastepisteen, jottei lattiarakenteisiin kerry kondenssia. Noi lämpimiltä tuntuvat lattiamateriaalit ovat eristeitä, jolloin lattiapinnan ja vesikierron välille tulee suuri lämpötilaero, jos hiukankin tehoa halutaan siirtää.
 
Jos tuloilmassa pyritään siihen että ei kondensoi vettä niin eikö sisäilman kosteus nouse?
Eli parempi olisi että jossain kohdin tapahtuisi hallitusti kondensiota?
 
Jos tuloilmassa pyritään siihen että ei kondensoi vettä niin eikö sisäilman kosteus nouse?
Eli parempi olisi että jossain kohdin tapahtuisi hallitusti kondensiota?
Pitäisi jäähdyttää ensin täysillä, sitten mitata jäähdytetyn ilman kosteus ja lämpö, ja tarvittaessa lämmittää uudelleen ettei ala kondensoimaan.

Tosin periaatteessahan se 21˚C sisäilmakin voi olla jo niin kylmää että saa kosteuden tiivistymään eristämättömän poistoilmakanavan pintaan.
 
Jos on 1krs talo, niin eikö yläpohjaan voisi asentaa toisen kanavapatterin ja kanavapuhaltimen, joka ottaisi sisäilmaa sisään ja puhaltaisi sisäilmaan takaisin.

Tuon puhaltimen käynnistäisi yksinkertaisesti huonetermostaatilla.

Tämä kierrättäisi viilennettyä ilmaa paljon ja levittäisi sitä taloon. Mahdollisesti useampaankin kohteeseen levitettynä, kun haaroittaa puhalluksen.

Tuo olisi huomaamaton ja puhaltimesta riippuen jopa todella hiljainen. Yhdistettynä tuloilman jäähdytykseen, niin eiköhän talon jäähdytys olisi ihan hanskassa.
 
Viimeksi muokattu:
Jos on 1krs talo, niin eikö yläpohjaan voisi asentaa toisen kanavapatterin ja kanavapuhaltimen, joka ottaisi sisäilmaa sisään ja puhaltaisi sisäilmaan takaisin.

Tuon puhaltimen käynnistäisi yksinkertaisesti huonetermostaatilla.

Tämä kierrättäisi viilennettyä ilmaa paljon ja levittäisi sitä taloon. Mahdollisesti useampaankin kohteeseen levitettynä, kun haaroittaa puhalluksen.

Tuo olisi huomaamaton ja puhaltimesta riippuen jopa todella hiljainen. Yhdistettynä tuloilman jäähdytykseen, niin eiköhän talon jäähdytys olisi ihan hanskassa.
No noinhan ne viilennyskonvektorit yleensä toimii.
 
Lattiajäähyssä on se etu että jäähdyttävä pinta-ala on iso, eikä sen pinnan tarvitse siten olla mitenkään tavattoman viileä. Sellainen täysin optimaalinen jäähdytysratkaisu olisi varmaankin sitten kattojäähdytys, joka toimii aivan samalla metodilla kuin lattiajäähykin, mutta katossa. Tuo on tietysti kokonaan oma suhteellisen kallis ja työläs järjestelmänsä, mutta asumismukavuuden kannalta tuota hienompaa systeemiä ei liene olemassa.

Se kanavapatteri tuloilmaan kannattaa mielestäni laittaa aina, vaikka se ei valtavasti jäähdytäkään, se kuitenkin poistaa ilmasta kosteutta, jolla itsessään on jo iso merkitys.

Mitenköhän ilpin voisi leipoa yhteen ilmanvaihdon tulokanavan kanssa..? Ilpin voisi sinänsä kohtuullisella vaivalla yhdistää siihen tulokanavaan, mutta sitä pitäisi pystyä ohjaamaan, normaalin ilpin ohjaus ei toimi, kun lämpötila täytyisi saada pidettyä huomattavasti kylmempänä, kuin mihin ILP on suunniteltu.
Duuunipaikoissa nuo jäähdytinpalkit on aina jossain kohtaa valuttaneet kondenssivettä lattialle.
 
Jos on 1krs talo, niin eikö yläpohjaan voisi asentaa toisen kanavapatterin ja kanavapuhaltimen, joka ottaisi sisäilmaa sisään ja puhaltaisi sisäilmaan takaisin.
Tämä on ollut jo pitkään mielessä ja tarvikkeetkin on jo olemassa.
Alkaa vaan into hiipua tekemiseen.
 
Sinun tilanteessa, jossa tuosta tulee turhan paljon painehäviötä eikä viilennyskään kovin tehokas enää ole tuolla laitteella noin suurella ilmamäärällä. Erityisesti ei poista kosteutta hyvin, kun kennolta tuleva ilma ei ole montaa astetta ulkoilmaa kylmenpää.
Sekoitin näemmä tuon harkitsemani kanavakostuttimen painehäviön joka oli -100 Pa, joten olet oikeassa se on huomattavasti alempi kanavapatterin osalta.
Huomioitava se häviö on joka tapauksessa oli se sitten 20 tai 50 tai jotain muuta, koska vaikuttaa mitoitukseen koneen ja kanavien osalta.

Sinulla ei valitettavasti ole riittävästi tietoa talosta jotta voisit arvioida kokonaisuutta vaan lähestyt asiaa ainoastaan insinöörin luvuilla ja käyrillä, mutta selvennetään sinulle:

1. Elä huoli, suunnitteluun käytettiin varmasti noin 4x enemmän aikaa jokaista yksityiskohtaa myöden mitä keskimäärin pientaloon ja se käsittää myös LVI-suunnittelun.

2. Talon lämpökuorma on erittäin pieni joka saavutettiin ilmansuuntien tarkalla harkinnalla, terassien ja katosten koolla jne. Tuosta suunnittelusta johtuen arkkitehti sanoi ettei välttämättä edes tarvita viilennystä, mutta kanavapatterin halusin joka tapauksessa. Nibe CoolIN-lattiaviilennyksen noin 2000€ lisähinta LVI-urakoitsijalta oli mielestäni sitten lopulta ns. no-brainer.

3. Talossa on huomattava määrä varaavaa massaa ja talon U-arvo sekä tiiveys ovat tavanomaista paremmat, eli lämpötilaerot tasoittuu.

4. Halusimme kovapuulattian, koska kivi tai laminaatti on kova, kaikuva ja kylmä materiaali omaan makuun. Lattia on b:hard kovapuulattia jonka lämmönjohtavuus on lähes puolet parempi kuin tavanomaisen parketin. Sama koskee sen elämistä ja kosteudenkestoa joka on lähellä laminaattia vaikka onkin puuta.

5. Valloxilta ei saa isompaa kanavapatteria ja se on kytketty IV-koneen logiikkaan joten ne keskustelevat keskenään ja saan myös tiedot HA:n.

6. Mikäli koen, että sisäilma on liian kosteaa niin voin laskea puhallintehoa tai vaikka luoda jonkun IV-profiilin käyttöpaneeliin tuollaisia intiaanikesä-tapauksia varten. Talosta ei tule ilma loppumaan vaikka ajaisin sitä alle mitoitusmäärän. Voihan sitä vaikka tehdä HA automaation jos haluaa oikein kikkailla.

7. Järjestelmässä on lisäksi Danfoss Icon2 lattialämmityksen ohjausyksiköt joihin on kytketty kastepisteanturit jakotukeilta. Näin voidaan ajaa turvallisesti pienemmällä turvamarginaalilla viileämpää vettä lattiaan jolloin viilennystehoreserviä on jälleen enemmän. Tuskin tulen reserviä kuitenkaan tarvitsemaan. Tuo kastepisteanturi on ensisijaisesti ns. automaattinen ”hätä-seis” ja puulattian turvamekanismi.

Nyt kun tiedät siis hieman enemmän kokonaisuudesta niin kysynkin sinulta:
- Kuinka merkityksellisenä näet sen, että kosteutta poistuu 2-4 dl/h vähemmän 120 vs 180 L/s? (tekoäly laski)
- Huomioit myös sen, että viilennysteho kasvaa ilmavirran kasvaessa noin 0,8 kw? 120 vs 180 L/s? (tekoäly laski)

Talon viilennysteho on siis näillä näkymin noin 5-6kW (tekoäly) joka jaetaan tasaisesti koko rakennukseen riippumatta siitä onko esim. jokin väliovi kiinni vai ei (207m2 huoneistoala) - niin ei riitä? Ja edelleen huomioit sen, että lämpökuorma on jo suunnitelun kautta alhainen.
Veikkaan, että vilu tulee jos täysillä laitteita ajetaan, reserveille ei tule tarve ja kosteudella ei juuri ole enää merkitystä.
 
Viimeksi muokattu:
Sellainen täysin optimaalinen jäähdytysratkaisu olisi varmaankin sitten kattojäähdytys, joka toimii aivan samalla metodilla kuin lattiajäähykin, mutta katossa. Tuo on tietysti kokonaan oma suhteellisen kallis ja työläs järjestelmänsä, mutta asumismukavuuden kannalta tuota hienompaa systeemiä ei liene olemassa.
Tuskin kovin optimaalinen olisi vaan tuloksena olisi paremminkin tunkkainen kellari-ilmasto. Ilmastointi on siitä metka laji, että mitä tehottomammin sen tekee sitä parempi lopputulos. Ensin pitää saada kosteus riittävän alas jonka jälkeen sitten voi toki jäähdyttää lämpöä pois melkein miten vain. Yleensähän nämä tapahtuu teknisesti samassa kennossa mutta jos tuloilmat kuivaa jossakin kanavistossa niin kai sekin sen kosteuden hallinnan toteuttaa, koska se kosteus on ainakin normaalisti ulkoilmasta peräisin olevaa.
 
Hyvin on lähtenyt lapasesta tämäkin keskustelu. Olen pudonnut jo kärryiltä, toivottavasti aloittaja on vielä kyydissä mukana.
 
Hyvin on lähtenyt lapasesta tämäkin keskustelu. Olen pudonnut jo kärryiltä, toivottavasti aloittaja on vielä kyydissä mukana.
Keskusteluilla on taipumus keskittyä pieniin yksityiskohtiin ja mieltymyksiä perustellaan numeroilla. Mlp keskustelu on ajan saatossa muuttunut eikä enään ajauduta cop vääntöön joka muistuttaa itärintamaa -43 rospuuton aikaa. Nyt keskustellaan enemäkin pienistä yksitysikohdista, kuten lattiamateriaaleista ja viilenystavasta. Kävin tänään herättyäni läpi kaikki makuuhuoneet ja kahdessa makuuhuoneessa oli 22C ja kolmanessa 23C mutta ainoastaan kolmannen makuhuoneen asukas oli tiiukasti kääritynyt peittoon. Kuvaa hyvin sitä miten lämpöä aistitaan. Ihminenhän aistii, ei niinkään lämpöä tai edes lämpötilaeroa vaan energiavirran. Jos on kuuma niin iho toimii lauduttimena ja päin vastoin ja lattiamateriaalin eristävyydellä on merkitystä aistimukseen. Viileä lattia on siis talvella epämukava ja kesällä mukava. Suomeessa kun on puuta metsät täynnä niin kivilattia on kultuurillisesti vieras joten ei siis ihme että sitä vierastetaan. Mutta on kivessä etunsa, niin kuin puussa ja korkissakin. Meillä on vain makuuhuoneet ( + työhuone) parkettia ja suunitelmissa on purkaa parkettia ja muuttaa 1 makkari ja työhuone kivilattiaan. Eli täällä on kivilattian edut arvioitu suuremiksi, kokemusperäisesti.
 
Viimeksi muokattu:
Ei pidä unohtaa myöskään vielä noita uusia vinyylilankku materiaaleja lattialämmitys talossa. Kyllä niilläkin saa melkoisen eron perinteisiin. Nehän on melko raskasta kiviseosta, muttei kuitenkaan niin aggressiivista lämmönluovutusta ja olen melkoisen tyytyväinen niihin. Mulla on jotain 1/3-osa lattioista noilla vinyyleillä ja loput porssilaattaa. Kivikomposiitti vinyyli on myös erinomainen vaihtoehto, jos vieroksuu umpikivistä. Laminattia en laita enää mihinkään ja vedin vuokrakämpänkin lattiat tuolla vinyylilankulla viimeksi.
 
Grendy:llä on kyllä hyvä tilanne, kun tässä vaiheessa projektia pukkaa vihjettä kohtuu laajasti ja esim omalla kohdalla kun on matkanvarrella mennyt moneen haahuiluun rahaa jo jonkunlaisen pennikasan edestä, niin se jää nyppimään takaraivoon, kunnes se korjataan. V-maista on todeta matkan varrella aina se, mistä ei olisi kannattanut maksaa ja mitä jäi alkuunsakin tekemättä vääränä säästämisenä.
 
Viimeksi muokattu:
Kesälataamisesta ei kannata laskea yhtään metriä pois kaivonmetreistä. Samansuuruista järkeä on kuin lattiapinta-alan kasvattamisen toivossa laittaisi jalkalistat 8 mm vs 12 mm listoista. Ei tuolta viilennyksessä saa niin paljon energiaa otettua, että kannattaa mihinkään laskentaan sitä ottaa mukaan. Kaikki muut epätarkkuudet kivilaaduista lähtien on jo merkittävämpiä, kuin se, että poraako kaivon vaikka 187,5 m, vaiko 193,7 m. Talvella otetaan kaivosta esilämmityspatterilla jo hyvinkin lämpöä ja sen voisi jo vähän laskeakin mukaan, jottei ainakaa paluulitku mene törkeästi pakkasen puolelle. Eli tarpeeksi väljää putkea, että kiertonopeutta on riittävästi ja kylmä menee kaivon pohjalle asti.
 
Kesälataus kuitenkin lämmittänee sen vesipatsaan muutamalla asteella ja tämä parantaa COPia. Talveen asti se ei säily.
 
Kyllä, mutta pistemäisesti ja näkyvissä.
Onhan niitä konvektoreita myös kanavoitavia.

Monessa kasettimallisessakin on kanavalähdöt, jolla sen saa vaikuttamaan myös muuallekin.
Duuunipaikoissa nuo jäähdytinpalkit on aina jossain kohtaa valuttaneet kondenssivettä lattialle.
Mitkä jäähdytinpalkit?
Tuskin kovin optimaalinen olisi vaan tuloksena olisi paremminkin tunkkainen kellari-ilmasto. Ilmastointi on siitä metka laji, että mitä tehottomammin sen tekee sitä parempi lopputulos. Ensin pitää saada kosteus riittävän alas jonka jälkeen sitten voi toki jäähdyttää lämpöä pois melkein miten vain. Yleensähän nämä tapahtuu teknisesti samassa kennossa mutta jos tuloilmat kuivaa jossakin kanavistossa niin kai sekin sen kosteuden hallinnan toteuttaa, koska se kosteus on ainakin normaalisti ulkoilmasta peräisin olevaa.
No tietysti ilmankosteus pitää hallita, huomaamattomin ratkaisu on tietysti sen tuloilman kuivatus (/kostutus). Yhtälaillahan tuo koskee lattiaviilennystäkin.
 
Kesälataus kuitenkin lämmittänee sen vesipatsaan muutamalla asteella ja tämä parantaa COPia. Talveen asti se ei säily.
Tarkoitit varmaan, että lämpimänveden teossa COP paranee hieman. Eli vaikkapa COP 3,4=>3,5. Olettaen, että lämmitys on kesällä pääsääntöisesti pois ainakin silloin, kun viilennystä tarvitaan, niin omalla kohdalla tuosta sitten MLP käy 1 kertaa/vrk lämpimänveden lämmityksessä ja käyntiaika on tuolloin ehkä 15 minuuttia. Pumpun max teho kompuralla on tuolloin 6 kW, eli tehoa käytetään kerralla 1,5 kWh/ vrk. Jos tuosta nyt sitten saa COP 3,4=>3,5 omasta mielestään laskennallisesti jotenkin nerokkaan hyödyn, niin kyllä ne jalkalistatkin kannattaa vaihtaa vaikka jälkikäteen jo vaikka 6 mm listoihin ja höylätä itte ohkasemmiksi, niin saa suuremman huushollin.
 
Ei säästö suuri ole, mutta säästö kuitenkin. Eli tulkoon sitten ns. kylkiäisenä.

Onko lattian ja IV:n kautta tapahtuvan viilennyksen säädettävyys siis mielestäsi huonompi vai parempi?
Ei ne lattiat ole kylmiä vaan sopivan tuntuisia.
Kanavapatteri kuivattaa ilmaa siinä missä ILP tai konvektori. Suurimpana erona toki se, että se kondenssivesi hoidetaan siellä vesieristetyssä teknisessä tilassa eikä putkiteta rakenteisiin piiloon ylimääräisiä kondenssipoistoja tai syöttöjä maapiiriltä.

Verrattuna äänettömään lattiaviilennykseen ja jo olemassa olevan IV-kanavan äänimaailmaan?

Kaikkein hiljaisin on lattiaviilennys ja kanavapatteri IV-kanavassa.

Väärin. Kanapatteri poistaa kosteutta.

Kaikkea voi toki piilottaa ja huomioida suunnitelmissa, mutta nyt vertaillaan tilannetta missä ei tarvitse piilottaa eikä myöskään suunnitella piiloon, koska ei ole mitä piilottaa muualle kuin tekniseen tilaan.
Ja sitten toki se tuloilman esilämmitys ”pienenä” bonuksena niin ei jäädy kenno eikä tarvi käyttää jälkilämmitysvastuksia.
Voidaan heti kättelyssä sopia että olemme eri mieltä monesta asiasta, kuten kylmien lattioiden (sinulle "sopivan tuntuinen") viehättävyydestä. 180-litraisen ilmanvaihdon kykyä poistaa kosteutta verrattuna johonkin viiden sisäyksikön multisplittiin epäilen jonkin verran, mutta varmasti kanavapatterikin auttaa. ILPpien ilmamäärät ovat kuitenkin aivan toista suuruusluokkaa. Toisaalta eipä ILPpikään ole mikään varsinainen ilmankuivain. Kuivaukseen on ihan omat laitteensa.

Ilmanvaihdon kautta tapahtuvaa viilennystä harvoin saadaan kohdistettua juuri sinne missä on kuuma. Lattiaviilennys saattaa kohdistuakin, jos termostaatit osaavat katkoa kiertoja jäähdytyksellä. Olisi tyhmää valita termostaatit, jotka eivät osaa.

Silti se kattoon sijoitettu viilennys on ihan fysiikan lakienkin mukaan fiksuin paikka, ja lattia on se surkein paikka, riippumatta jalkapohjien tuntemuksista ja kylmien lattioiden yksilöllisestä viehättävyydestä. Kuuma ilma nousee ylöspäin, jäähdytetty ilma painuu lattialle ja pysyy siellä, ellei ilmaa aktiivisesti sekoiteta. Mikäli kantaa huolta aivan erityisesti perheen mäyräkoiran hyvinvoinnista, lattiaviilennys on varmasti voittajaratkaisu.

Kanavapatterin suhteen en ole ihan varma investoinnin järkevyydestä. Riippuu ehkä vähän siitäkin, millä korkeudella Suomea asuu. Lisävastus kanavissa edellyttää ison ja kalliin koneen joka syö kasvaneen puhallintehon kautta säästöä ympäri vuoden. LTO-hyötysuhde heikkenee mitä enemmän raitisilmaa esilämmittää, ja energiakaivo kuormittuu. Suomen jäähdytystarpeella ei paljon latailla lämpöä energiakaivoon kesällä. Toisaalta välttyy radonien imemisestä sisäilmaan, jos ilmanvaihto ei sulattele pakkasilla alvariinsa.

Kaikissa ratkaisuissa on omat hyvät ja huonot puolensa, kompromisseja joutuu tekemään aina jossain. Älä todellakaan kuvittele, että muut pitäisivät sinun valintojasi jonkinlaisena täydellisyyttä hipovana nerokkuuden riemuvoittona. En minäkään kuvittele moista omista valinnoistani.
 
Takaisin
Ylös Bottom