Käytät vanhentunutta selainta. Selaimesi ei mahdollisesti näytä tätä tai muita sivustoja oikein. Sinun tulisi päivittää selaimesi tai käyttää vaihtoehtoista selainta..
Kyllä kanavapatterin kosteudenpoistokyky hakkaa ILP:n vastaavan kyvykyyden johtuen lähinä siksi että se ILP jäähdyttää lähiympäristön jääkaapiksi. Mutta ILP sitten lyö jäähdytystehossa kanavapatterin. Meillä on kaivo nyt 8C ja Pingwin XL tehostettuksella ja sisään tulee semmoiset 15C ilmaa. Tehostus hieman haittaa kosteuden poistoa ja RH on 50% hujakoilla. On tossa seinällä multisplitti joka odottaa purkamista...
Putkiston asennus (niin, että eivät taatusti vuoda; vaatii näet tulitöitä tai muutoin näky on aika karsea). Jos kompressori porsii, noiden putkistojen putsaus on aika vaativaa (ja siihen on syytä ryhtyä, koska putkiston vaihto on tulitöinene sitäkin vaativampi).
Kahden sisäyksikön multisplit voi olla vielä hallittavissa ilman tulitöitä, mutta neljän yksikön kohdalla on jo vaikeaa, minkä lisäksi moinen ratkaisu on kankea toiminnallisuudeltaan (jos kaikki 8 putkea menevät suoraan ulkoyksikölle, jolloin ei tarvita haaroituksia).
Paras viillennus taitaa olla IV kanavan kautta ja lisäksi ILP sinne missä eniten lämpökuormaa. Multisplitin ongelma on että niistä loppuu helposti alavääntö pienten tilojen kohdalla ja sitten on pätkäkäyntiä. Toinen ongelma on että lauhdutus ei aina taivu muutenkaan kuorman mukaan jos kuorma on epätasainen. Minulla oli/on multi olohuoneessa ja työhuoneessa. Työhuone viilenee helposti epämukavaksi. Mutta kuten sanoin aikaisemmin, itsellä ratkaisu on toinen 160 viilennyspatteri olohuoneen jakolinjaan ( 250 on rungossa). Ohjaus ja kytekntä on vielä mietinässä...
Jos tuloilmassa pyritään siihen että ei kondensoi vettä niin eikö sisäilman kosteus nouse?
Eli parempi olisi että jossain kohdin tapahtuisi hallitusti kondensiota?
Kun on tuloilmaviilennys ja lattia- tai kattojäähdytys, ensimmäinen näistä kondensoi (kaivon lämpötilassa), jälkimmäiset eivät. Kondensoimattomassa tuloilman viilennyksessä ei ole järkeä eikä pelkässä kattia- tai kattojäähdytyksessä (ellei jokin muu paikka kondensoi kuten ilppi tai kosteudenpoistaja).
Paras viillennus taitaa olla IV kanavan kautta ja ILP sinne missä eniten lämpökuormaa. Multisplitin ongelma on että niistä loppuu helposti alavääntö ja sitten on pätkäkäyntiä. Toinen ongelma on että lauhdutus ei aina taivu muutenkaan kuorman mukaan. Minulla oli(on multi olohuoneessa ja työhuoneessa ja työhuone viilenee helposti epämukavaksi. Mutta kuten sanoi aikaisemmin, itsellä ratkaisu on toinen viilennyspatteri olohuoneen jakolinjaan. Ohjaus ja kytekntä on vielä mietinässä...
Omasta mielestäni tuloilman kuivaus liuoskennolla, jossa kiertää raakaa maaliuosta ja huoneiden tai yhtenäisten tilojen pitäminen yksilöllisesti soveltuvan viileänä on jokseenkin yhtä hyvä ratkaisu. Toki kokonaan jäähtyvä huonekohtaisesti jäähtyvä sisäkatto on myös hyvä ratkaisu, muttei yhtä tehokas.
Itse tykkään nukkua n. 20 asteen lämpöisessä makuuhuoneessa, yksi toinen asukki taas alle 19-asteisessa, olohuoneessa 23 astetta on mukava ja sellainen 22...23 astetta on mukava työskentelytiloissa. Ei tällaista saa kesällä toteutetuksi ilman aika tehokasta huonekohtaista jäähdytystä ja huonekohtaista ohjausta, kun kaiken lisäksi seinäntakaiset, lattian alaiset lämmönlähteet ja aamuinen sekä illan auringonpaiste kohtelevat tiloja kovin eri ehdoin ja esimerkiksi kylmälaitteita tai tehokkaita näyttöadaptereita sisältävät tilat tuottavat keskenään kovin vaihtelevaa lämpökuormaa.
Kyllä niissä automaatioissa on paljon säädettäviä parametrejä joiden pitäisi estää liiallinen kondenssi, eivät saaneet toimimaan viidessä vuodessa niin ettei jossain kelissä vesi tulisi jostain huoneesta lattialle. Nykyisessä paikassa kusas viimeviikolla, kuulemma ehkä joku pumppu pettänyt...
Palkissa olisi hyvä olla huonekohtainen kosteusanturi ja lämpötilanrajoitus (siis minimi, johon saa jäähdyttää palkin). Enemmän tai vähemmän suljetussa tilassa voi olla kosteuslähteitä (hikisiä asiakkaita, huonekasveja, kahvinkeittopuuhia tai vastaavia), jotka tuovat kosteutta tilaan. Ulkoilman kosteudesta ja ilmavaihdon määrästä ei voi välttämättä päätellä huoneen kastepistettä kovin luotettavasti, arvio saattaa olla liian alhainen.
Minulle on aivan se ja sama mitä muut valinnoistani tai järjestelmästäni ajattelee. Minulle se on vain huolellisesti suunniteltu nykyaikainen talotekninen järjestelmä eikä sen kummempaa.
Kyseessä on tieteelliseen tutkimukseen perustuva standardi: SFS-EN ISO 7730
Sinulla on siis aina täysi oikeus tuntea, että kesällä vaikkapa 24 asteisessa asunnossa 21-22 asteinen lattia on kylmä, koska kaikki olemme yksilöitä. Ja oletan myös, että sinulla on asiasta kokemusta eikä se perustu mutuun.
21-22 asteinen lattia kesällä on myös täysin eri asia kuin talvella.
180-litraisen ilmanvaihdon kykyä poistaa kosteutta epäilen jonkin verran, mutta varmasti kanavapatterikin auttaa. ILPpien ilmamäärät ovat kuitenkin aivan toista suuruusluokkaa. Toisaalta eipä ILPpikään ole mikään varsinainen ilmankuivain. Kuivaukseen on ihan omat laitteensa.
Tämä tulikin aiemmin käytyä läpi ja olet täsmälleen oikeassa. ILP kuivaa ilmaa huomattavasti enemmän.
On toinen asia onko se ero merkittävä kun huomioidaan järjestelmä kokonaisuutena, mutta jos viilennyksen ehdoton vaatimus on niin kuiva ilma kuin mahdollista niin kannattaa valita ILP tai konvektori.
RH 10% ero vaikuttaa lämpötilan tuntemukseen noin 1C.
Ilmanvaihdon kautta tapahtuvaa viilennystä harvoin saadaan kohdistettua juuri sinne missä on kuuma. Lattiaviilennys saattaa kohdistuakin, jos termostaatit osaavat katkoa kiertoja jäähdytyksellä. Olisi tyhmää valita termostaatit, jotka eivät osaa.
Totta. IV on kaikkialle tasaisesti viilentävä ja kuivaava eikä mikään täsmäase juuri esimerkiksi tiettyyn huoneeseen, mutta lattiaviilennys sitten paikkaa sen puutteita täsmentäen ohjausta huone/lattiapiirien tasolle. Täsmälleen samasta syystä se olohuoneessa puhkuva ILP tai konvektorin viileys ei sinne kulman takana olevaan makuuhuoneeseen yllä.
Silti se kattoon sijoitettu viilennys on ihan fysiikan lakienkin mukaan fiksuin paikka, ja lattia on se surkein paikka, riippumatta jalkapohjien tuntemuksista ja kylmien lattioiden yksilöllisestä viehättävyydestä. Kuuma ilma nousee ylöspäin, jäähdytetty ilma painuu lattialle ja pysyy siellä, ellei ilmaa aktiivisesti sekoiteta. Mikäli kantaa huolta aivan erityisesti perheen mäyräkoiran hyvinvoinnista, lattiaviilennys on varmasti voittajaratkaisu.
En kiistä fysiikan lakeja liittyen ilman liikkeisiin, mutta samalla unohdat tässä muutaman oleellisen asian:
Tässä puhutaan lämpöenergiasta jonka suunta on fysiikan lakien mukaan aina lämpimästä kylmään. Se ei tarvitse mitään suurta sekoittamista tapahtuakseen (vaikka sitäkin tapahtuu IV:n vuoksi jatkuvasti, eli siihen ei tarvita sitä ILPpiä tai konvektoria).
Toisekseen tässä on kyse suuren pinta-alan ja massan yhdistelmästä lämpösäteilyn avulla eikä ilman siirtämisestä (konvektio).
Voit siis miettiä paljonko ilman liikettä tarvitaan avaruudessa jotta auringon lämpösäteily tuntuu ihollasi tai sitten pohtia miksi infrapunalämmitin lämmittää vaikka ilma siinä välissä voi olla vaikka 10 astetta pakkasella.
Konvektori on nopea, koska lämmitystapa on eri ja säteilylämmitys hidas.
Eli tästäkin voimme löytää eri puolia. Esimerkiksi jossain mökillä jossa saatetaan olla vain viikonlopun yli eikä ehkä ole vesikiertoisia lattialämpöjä tai halutaan minimoida kaikki päälle jätettävät laitteet ja vesikierrot yms. niin saattaa olla järkevämpi se nopea konvektion avulla viilentävä ILP tai konvektori.
Kanavapatterin suhteen en ole ihan varma investoinnin järkevyydestä. Riippuu ehkä vähän siitäkin, millä korkeudella Suomea asuu. Lisävastus kanavissa edellyttää ison ja kalliin koneen joka syö kasvaneen puhallintehon kautta säästöä ympäri vuoden.
Miksi kanavapatteri vaatisi automaattisesti isomman IV-koneen? Kaikki on kiinni talokohtaisesta IV-suunnittelusta. Eipä meilläkään olisi tarvinnut IV-konetta ja kanavia suurentaa ellei olisi päätelaitteiden, äänenvaimentimien ja luonnollisesti kanavien määrä kasvanut. Ja ne asiat ei sitten taas liity tähän mitenkään.
Sitten saattaa myös tilanne kääntyä LTO:n puhallinten sähkönkulutuksen kautta päälaelleen ja huomaat, että suuremman kapasiteetin puhallin kuluttaa vähemmän sähköä tehdäkseen saman ilmavirran kuin pienempi kone, vaikka pienempi olisi laskennallisesti riittävä, eli se lasku pieneneenkin jatkuvasti. Näin olisi käynyt meillä yhdessä vaiheessa suunnittelua.
Kaikki selviää sitten LVI-suunnittelun yhteydessä joka on aina talokohtainen ja jokainen talo on yksilö.
Sähköyhtiö ei palkitse sinua LTO:n hyötysuhteesta vaikka paperilla saisit sen prosentuaalisesti näyttämään tehokkaammalta lämpötilaerosta laskien tai laitteen manuaalista lukien. Hyötysuhde on nolla tai itseasiassa negatiivinen kun polttelet kirjaimellisesti jäitä sillä energialla minkä olet sinne lattiaan ajanut.
Eikä varmaan tarvitse käsitellä sähköisen etu- tai jälkilämmitysvastuksen vaikutusta hyötysuhteeseen.
ja energiakaivo kuormittuu. Suomen jäähdytystarpeella ei paljon latailla lämpöä energiakaivoon kesällä. Toisaalta välttyy radonien imemisestä sisäilmaan, jos ilmanvaihto ei sulattele pakkasilla alvariinsa.
Kuormitus on mitätön ellei ole mitoittanut kokonaisuutta aivan metsään.
Radonin poistoon tai suojaukseen on olemassa toki tehokkaampia tapoja, mutta voihan tuonkin laskea ehkä eduksi.
Ilpillä tai koneellisella kuivaimella suhteellisen kosteuden alentaminen ja tuloilmakanavassa oleva jäähdytyskenno tähtäävät kahteen aivan eri päämäärään, eikä noita kannattaisi suoraan toisiinsa verratakaan. Tuloilmakanavan jäähdytyskennon tarkoituksena on alentaa tuloilman kastepiste lähelle kennon lämpötilaa (aivan mahdollista muutaman asteen rajoissa, jos kenno on useammasta peräkkäisestä vaiheesta koostuva ja ilmavirta pysyy kohtuullisena kennon otsapinta-alaan nähden. Moinen laite on ilman muuta tehokkain tapa alentaa tulo- tai korvausilman kosteutta ja jos rakennus on tiivis, muuta ei tarvitkaan ulkoilman kosteuden pitämiseksi kurissa.
Ilppi, konvektorit ja kuivaimet puolestaan kuivaavat laitteen itse kierrättämää sisäilmaa. Kun ilma on normaalitilateessa jo useamman kerran kierrätettyä, kosteuden sitominen ei ole järin tehokasta (tarvitaan hyvin suurta ilmankiertomäärää tai vaihtoehtona on tavoiteltava suurempaa kastepisteen laskua, mikä on sisätilassa tavoitteena). Tällä on sivuvaikutuksena, että ilpin tyylisellä kuivauksella myäs sisätilan lämpötila laskee, mikä ei olisi tarpeellista, jos haetaan vain kuivatusvaikutusta eikä samalla jäähdytystä. Ilppi ei siksi todellisuudessa mukaudu kunnolla erilaisiin kosteuden alentamisen ja jäähdytyksen tarpeisiin eri kuormitustilanteissa. Erityinen kuivain puolestaan puhaltaa lauhdutuslämmönkin huoneeseen, eli sivuvaikutuksena kuivauksesta on huoneen lämpeneminen. Toki noilla kummallakin voi olla paikkansa, jos kosteus onkin peräisin sisältä eikä ulkoa ilmanvaihdon seurauksena, eli ilmanvaihdon kuivauskyky on aina rajallinen, myös talvella.
Ennen lto-kennoa oleva maaliuoskenno yhdistettynä kondensoimattomaan lattia- tai kattoviilennykseen (tai konvektorin tai miksei ilpinkin toiminnan kondensoimatta, kun tuloilman on jo kuivattua) pystyy erottamaan tulo-/korvausilman laadun säilyttämiseksi tarvittavan kesäaikaisen ja alkusyksyn kuivauksen sekä sisäilman lämpötilan alentamisen mahdollisimman erillään toisistaan niin, että kumpaakin voidaan säätää tarpeen mukaan (eikä ratkaisun kytkykaupan ehdoilla). Tuo on myös energiatehokkain tapa hoitaa molemmat (ts. kosteuden vähentäminen ilmavaihtoilmasta sekä asunnon viilennys voidaan tehdä minimaalisella kylmennysenergialla). Energiakaivon tapauksessa energiatehokkuudella ei ole muuta merkitystä kuin pumppausenergian minimointi, mutta koneellista jäähdytystä käytettäessä etua koituu myös kompressorin kuluttaman energian säästönä edelläen, että kylmennyksessä pyritään käyttämään mahdollisimman lämpimiä pintoja, jotka kuitenkin riittävät tavoitellun sisäkosteuden ja sisälämpötilan saavuttamiseen. Kosteudenpoiston pinta-alaa ei kannata suurentaa tietyn rajan jälkeen, kun teho ei parane eikä tarvittava kondensointilämpötila nouse enää sanottavasti, mutta kondensoimattoman jäähdytyksen osalta teho on sitä parempi, mitä suurempaa jäähdytyspintaa voidaan käyttää, eli tarvittavaa jäähdytyspinnan lämpötilaa voidaan nostaa lähemmäs sisälämpötilatavoitetta.
Tuo tuloilman kuivaus on varmaan hyvä asia, ei kahta sanaa. Jos tämä ei riitä alentamaan lämpötilaa riittävästi, kyllä kai se paras keino on sitten jäähdyttää sitä sisäilmaa, kun ilmanvaihdon lisäämisen tie on käyty loppuun. Kattojäähdytys varmaan noin periaatteessa ihan hyvä yhdessä tuloilman kuivauksen kanssa mutta perin vaikea teknisesti toteuttaa. Lattioiden kautta jäähdyttäminen teknisesti helppoa mutta arveluttaa suuresti itseäni. Mieluusti aloittelee lämmityskautta ensin lattialämmityksen kautta kun tarpeita alkaa olemaan. Lämmitetyn lattian kyllä tuntee varpaassa. Taitaa olla noin keskimäärin yleislinja, että kivi- ja laattalattioissa on jokin lämmitys.
Tuo pelkän IV jäähdytyksen tehon riittävyyskin riippuu aika paljon talosta ja sen arkkitehtuurista. Jos talo on akvaariomallinen, niin sitä jäähdytystehoahan tarvitaan ihan hemmetisti, mutta perinteisemmällä ratkaisulla myös jäähdytystehon tarve on niin pieni että tuo IV riittää siihen mainiosti.
Toki se sitten edellyttää kanaviston eristämistä, jottei ne hikoile rakenteissa.
Nyt menee jutut taas sellaiseksi, että pannaanpa taas toviksi kiinni ja katsotaan mikä tästä liittyy ketjun aiheeseen ja mikä on ihan tarpeetonta kalistelua.
Kävin jonkin aikaa ketjua läpi ja koitin saada tästä tuon yleisen viilennyskeskustelun jaettua omaksi aloituksekseen, mutta ei se ihan niin helppo homma ollutkaan sotkematta kokonaisuutta. Jätetään se siis tänne. Poistin parin kiistakumppanin viesteistä turhat provoilut. Jos tarve jatkaa yleistä periaatekeskustelua jäähdytyksestä, niin avatkaa sille uusi ketju itse. Kunnioitetaan tässä ketjun aloittajaa sen verran että palataan aiheeseen.
Toteutukseen on olemassa valmiita settejä. Tyypillinen ratkaisu ovat muutaman sentin paksuiset kipsilevypaneelit, joissa on valmiit urat liuosputkistolle (tai liuosputkisto on jo valmiiksi asennettu paneeleihin). Paneelit sitten kiinnitetään kattoon samaan tapaan kuin sisäkaton kipsilevyverhous muutenkin, mahdollisesti aikaisemman verhouksen alapintaan ja vain osalle sisäkattoa. Erityisesti uriin asennettavan (muovisen) kiertoputkiston liittäminen jäähdytysputkistoon on samantapainen tehtävä kuin puhallinkonvektroin asennus. Lisäksi tarvitaan huonekohtainen termostaattisäätöinen 2-tieventtiili olettaen, että rakennukselle on yhteinen hiukan varman päälle toimiva kastepistesäätö ja shuntilla toteutettu jäähdytyskiertoveden säätö. Huonekohtainen maksimaaliseen jäähdytykseen pyrkivä kodensoitava ratkaisu on puolestaan jo aika vaativa laitteiston osalta, joten moista vaadittaessa on paras tukeutua kondensointivalmiuden omaaviin puhallinkonvektroratkaisuihin ja shunttaamattomaan jäähdytysliuokseen ainakin kyseisen huoneen kohdalta.
otsikkoon vastaus on talon koon ja eriste paksuuksista riippuva eli jos parhaat ikkuna / ovet lämmön eristevyydeltään ja puolimetriä eristettä seinissä ja katolla metri. Pinta ala alle sata niin vastaus on EI. onko maalämpöpumpuissa toteutettu lattia kiertoa kesä kuumalla lämmönvaihtimen kautta maapiirin vai miten / millä turha lämmin lattiapiirin vesi hyödynnetään, tuli vain mieleen
onko maalämpöpumpuissa toteutettu lattia kiertoa kesä kuumalla lämmönvaihtimen kautta maapiirin vai miten / millä turha lämmin lattiapiirin vesi hyödynnetään, tuli vain mieleen
Jos tarkoitat, että lämpöpumppauksen lämmönlähteenä, niin ei ole yhden talon järjestelmissä, ellei mennä palatsimittakaavaan (kaukojäähdytyksessä toki sovelletaan etänä). Ei tuossa ole järkeä omakotitalomittakaavassa mm. säätöjärjestelyiden hankaluuden ja vähäisen hyödyn takia. Lämpö pumpataan maapiiristä ja lattijäähdytys- tai vastaavan järjestelyn lämmönvaihtimella maakierrosta, joko pumpun sisältämän lämmönvaihtimen (harvinaista toistaiseksi) tai pumpun ulkopuolisen lämmönvaihtimen avulla liuospiirin ja lämmityspiirin välillä.
Putkiston asennus (niin, että eivät taatusti vuoda; vaatii näet tulitöitä tai muutoin näky on aika karsea). Jos kompressori porsii, noiden putkistojen putsaus on aika vaativaa (ja siihen on syytä ryhtyä, koska putkiston vaihto on tulitöinene sitäkin vaativampi).
Kahden sisäyksikön multisplit voi olla vielä hallittavissa ilman tulitöitä, mutta neljän yksikön kohdalla on jo vaikeaa, minkä lisäksi moinen ratkaisu on kankea toiminnallisuudeltaan (jos kaikki 8 putkea menevät suoraan ulkoyksikölle, jolloin ei tarvita haaroituksia).
Nyt en pysy kyllä kärryillä ollenkaan. Miten multi-splitin sisäyksiköiden määrä liittyy tulitöihin? Samanlaiset laippaliitokset niissä on tarjolla kuin ilmalämpöpumpuissa yleensäkin. Kylmäaineputkitukset voivat hyvinkin olla karsean näköisiä, jos ne on vedelty pintavetoina pitkin seiniä miten sattuu, mutta mikään pakkohan ei ole tehdä pinta-asennuksia varsinkaan uudiskohteissa.
Kannattaa joskus kokeilla, miten joustava korvatulppa lentää kylmäaineputken toisesta päästä, kun putkeen tungetun korvatulpan perään lykkää 8 bar painetta. "Kuin tykin suusta" on ihan oikea termi, eikä toimenpiteessä ole mitään erityisen vaativaa. Varttituumaiseen putkeen joutuu hieman saksimaan tulppaa pienemmäksi jotta sen saa putken sisään, mutta samaan tapaan toimii niissäkin. Kaupallinen puhdistusratkaisu, jota myydään, perustuu juuri tuollaiseen sopivan kokoisten tulppien ampumiseen läpi putken.
Pointtinani on, että kylmäaineputken puhdistaminen putken sisälle päätyneestä roskasta ei ole mitenkään mahdotonta. Tosin tunnustan, etten ole itse tehnyt mitään tieteellistä testiä siitä, kuinka iso osa öljyiseen putkeen vaikka väkisin tungetusta metallipölystä oikeasti tulee pois joustavia tulppia ampumalla. Kai tuonkin voisi jotenkin tutkia.
Kyllä kanavapatterin kosteudenpoistokyky hakkaa ILP:n vastaavan kyvykyyden johtuen lähinä siksi että se ILP jäähdyttää lähiympäristön jääkaapiksi. Mutta ILP sitten lyö jäähdytystehossa kanavapatterin. Meillä on kaivo nyt 8C ja Pingwin XL tehostettuksella ja sisään tulee semmoiset 15C ilmaa. Tehostus hieman haittaa kosteuden poistoa ja RH on 50% hujakoilla. On tossa seinällä multisplitti joka odottaa purkamista...
Tuo on juuri se syy miksi en pidä ilppiä varsinaisesti kosteudenpoistoon erityisen kyvykkäänä laitteena. Se on teoriassa hyvä poistamaan kosteutta, mutta samalla se jäähdyttää liikaa, joten se ei sovellu tarkoitukseen. Jotta ilpillä voi poistaa kosteutta, pitää lämpöä saada jostain riittävästi. On se sitten aurinko tai vaikka maalämpö, mutta jostain. Varsinainen ilmankuivain ei vaadi kikkailua lämmityksen kanssa, joskin sellaisen käyttö voi sitten vastaavasti lisätä jäähdytystarvetta. Toisaalta täkäläisissä oloissa varsinaisesti erityisen kosteiden hellepäivien lukumäärä lasketaan yleensä vuodessa yhden käden sormin, enkä itse ole juuri koskaan alkanut hakea kuivausnappia ilmalämpöpumpusta. Viilennys riittää minulle. Ei sisällä mielestäni tunnu tukalalta vaikka jääkaapista otettu pullo hieman hikoilisikin, jos vain sisällä ei ole liian kuuma.
Tuumailemasi toinen kanavapatteri, jolla kohdistaa paremmin ilmanvaihdon kautta tehtävää jäähdytystä, kuulostaa ihan käyttökelpoiselta ratkaisulta. Etenkin kaksikerroksisissa tai akvaariomallisissa taloissa joku tuollainen toimii taatusti fiksummin kuin rajallisen jäähdytyksen jako kaikkialle ml. alakerran pesutilat ja sauna. Mutta tietysti siinä tulee lisää virtausvastusta osaan IV-putkistosta.
Tämä sivusto käyttää evästeitä sisällön personoimiseksi, käyttökokemuksesi räätälöimiseksi sekä pitämään sinut kirjautuneena sisään mikäli rekisteröidyt.
Jatkamalla tämän sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.
onko maalämpöpumpuissa toteutettu lattia kiertoa kesä kuumalla lämmönvaihtimen kautta maapiirin vai miten / millä turha lämmin lattiapiirin vesi hyödynnetään, tuli vain mieleen