Vapaa-ajan hinta

[M-J-B]

Aivan. Kyseessä on subjektiivinen käsite. Toiselle merinäköalan tai premiumauton arvo on nolla, mutta hinta ei siitä huolimatta muutu vaan sen ostaa se joka sitä arvostaa.

Muuttuu tai ei muutu. Myyjän pakkoraossa varakas keinottelija ostaa sen seuraavaa nousukautta varten, jolloin sitä arvostavilla on taas maksukykyä. Ostovoima vaikuttaa hintoihin siinä missä arvostuskin. Ihminen on aika epälooginen eläin, kuten myös markkinat... yllättävän moni tekee melkein 24/7 töitä josta ei nauti, jotta olisi varaa hankkia ja ylläpitää hulppeaa vapaa-ajan asuntoa, purjevenettä tms. mutta aikaa ei jää yli käyttöön ja rentoutumiseen. Sitten kun vapaa-aikaa riittää, ei olekaan varaa ylläpitää ja pitääkin myydä.

Kaippa se on arvokasta kun sitä on niin vähän. Toisaalta en pysty keskustelemaan vapaa-ajan arvosta, ennen kuin on määritelty mitä vapaa-aika on ? Näin eläkelläisenä vappaa-ajan määrittely on hiukka konstikasta, pakollisia hommia riittää mutta toisaalta vois kyllä jättää nekin tekemättä; onko pakko haravoida pihaa tai luoda lumia?

Ihan hyvä kulma. Myyttinen ja mystinen vapaa-aika... pakkohan sen on olla arvokasta.

Jos kaikki mitä ei ole pakko tehdä tapahtuu vapaa-ajalla, niin vapaa-aikaa onkin yllättävän paljon... pakkohan ei ole tehdä muuta kuin kuolla, mutta ellei muuta tee, niin kuolema korjaa aika pian.

 

[Mikkolan]

punppumies sanoi:
Aivan. Kyseessä on subjektiivinen käsite. Toiselle merinäköalan tai premiumauton arvo on nolla, mutta hinta ei siitä huolimatta muutu vaan sen ostaa se joka sitä arvostaa.

"Vapaa-ajan hinta" viittaa voimakkaasti euroihin, vapaa-ajan arvo on monisäikeisempi käsite. Miten mitataan vapaa-ajan arvoa?

 

[bunbbumies]

"Vapaa-ajan hinta" viittaa voimakkaasti euroihin, vapaa-ajan arvo on monisäikeisempi käsite. Miten mitataan vapaa-ajan arvoa?

Täysin samaa mieltä ja sitä tuolla yritin kirjoittajalle @M-J-B sanoa edellisellä sivulla.

Luulisin, että tuollaista subjektiivista arvoa pitäisi lähestyä hyvin yksinkertaistetulla ja melko universaaleilla käsitteillä lähtien sieltä aivan tarvehierarkian pohjalta perustarpeista, jonka jälkeen tultaisiin varmaan johonkin jaotteluun yleismaailmallisilla yleisesti arvossaan pidettävistä asioista ja tämän jälkeen pitäisi tehdä massiivinen otos kvalitatiivisella kyselyllä jne ja sitten sosiologian professorit voikin jatkaa siitä eteenpäin.

 

[M-J-B]

sitä tuolla yritin kirjoittajalle @M-J-B sanoa edellisellä sivulla.

Sitähän minäkin, mutta pitäähän sitä tämän vakavuusasteen topicissa haastaa. Kun ei se ole niin suoraviivaista kuitenkaan.

Euroihin se ei välttämättä viittaa, yhtä hyvin oravannahkoihin tai muuhun valuuttaan, tai ihan mihin tahansa palvelukseen tms. jonka jonkin muunnoskurssin avulla voi vaikkapa sitten euroina esittää. Arvon ja hinnan välillä on yleensä kytkös ja suhde, ellei ole huijauksesta kyse. Käypää hintaa on vaikea määritellä oikein ellei ole arvosta käsitystä.

 

[Mikkolan]

Hyvää pohdintaa, selväksi tuli että hinta tai arvo on itse kullakin erilainen tai paremminkin omakohtainen.
Jos olet duunari , 8 h töitä ja palkka siitä; voiko jotenkin suhteuttaa vapaa-aikana tehtyä ansiota siihen?
Jos olet yrittäjä 24/7/52 niin saat tuloa joka tunnista mitä teet. Joku raja-arvo muodostuu siitä paljonko tienaa siitä että venyttää työpäivää, selvää on että kovin turhaa/tuottamatonta työtä ei kannata tehdä. Tuolla raja-arvolla tarkoitan sitä että jotain hommaa ei kannatta itse tehdä vaan teetättää muilla.