Varttisähkön käyttöönotto

[fraatti]

Ja viimeinen

Siirtyminen varttitarjouksiin Suomen hinta-alueella. | Juha Teirilä

⚡ Sähkön tukkumarkkinalla siirryttiin lokakuun alussa varttihinnoitteluun, mutta siirtyivätkö toimijat varttitarjouksiin? Tässä havaintoja markkinavalvontadatasta. ➡️ selvästi suurin osa toimijoista siirtyi varttitarjouksiin heti alussa ➡️ tuulivoiman myyjät ja sähköyhtiöt siirtyivät sujuvasti...

www.linkedin.com

 

[kotte]

Vähitellen varmaan ostajat tottuvat uusille tavoille ja mukautuvat säätelemään tehtaidensa ja laitteidensa käynnistystä ja sammutusta muunkin kuin tuntiaikataulun mukaan, kun oppivat, miten paljon rahaa menee hukkaan, kun toimitaan tavallaan tuntikeskiarvon ehdoin. Eipähän esimerkiksi lentovuorojen lähtöaikoja yritetä väkisin tunkea tasatunneille, vaan joustetaan pakon edessä.

 

[fraatti]

Jahas, sitten Teirilä oli käynyt varttisahauksen kimppuun.

Tuolta voi käydä katsomassa muut 15 slaidia asiaan liittyen.

Varttihintojen sahaus Suomessa 1.10. | Juha Teirilä

Sähkön varttihintojen sahaus tuntien välillä hämmentää kuluttajia ja asiantuntijoitakin. Ei ole intuitiivista, että hinta kaksinkertaistuu seuraavalle vartille ja palaa seuraavalla vartilla takaisin, jos fundamenteissa (tuuli, kulutus) ei tapahdu vastaavia muutoksia. Mutta heijastaako...

www.linkedin.com

 

[Matti1965]

Vähitellen varmaan ostajat tottuvat uusille tavoille ja mukautuvat säätelemään tehtaidensa ja laitteidensa käynnistystä ja sammutusta muunkin kuin tuntiaikataulun mukaan, kun oppivat, miten paljon rahaa menee hukkaan

Ajatella, tämä asia oli minulla selvillä jo heti aamusta 1.10.

 

[Husky]

Jahas, sitten Teirilä oli käynyt varttisahauksen kimppuun.

katso liitettä 109359

katso liitettä 109358
Tuolta voi käydä katsomassa muut 15 slaidia asiaan liittyen.

Varttihintojen sahaus Suomessa 1.10. | Juha Teirilä

Sähkön varttihintojen sahaus tuntien välillä hämmentää kuluttajia ja asiantuntijoitakin. Ei ole intuitiivista, että hinta kaksinkertaistuu seuraavalle vartille ja palaa seuraavalla vartilla takaisin, jos fundamenteissa (tuuli, kulutus) ei tapahdu vastaavia muutoksia. Mutta heijastaako...

www.linkedin.com

Ai, oho, vai kuluttajat ja asiantuntijatkin ihmettelevät varttisahausta. Palstalla kun tuli ihmeteltyä, niin vaikutti ettei kukaan muu ihmetellyt sahausta vaan syy kullekin vartille oli faktana tiedossa kaikilla

 

[huugo]

Ai, oho, vai kuluttajat ja asiantuntijatkin ihmettelevät varttisahausta. Palstalla kun tuli ihmeteltyä, niin vaikutti ettei kukaan muu ihmetellyt sahausta vaan syy kullekin vartille oli faktana tiedossa kaikilla

Ero on minusta siinnä, että toiset kyselee ja ihmettelee. Toiset koettavat ymmärtää ja selittää systeemiä - ihmisen tekemähän se kuitenkin on.

Kyllä nuo selittäjätkin ihmettelevät, mutta eivät lopeta siihen, vaan koettavat löytää syitä. Pelkkä ihmettely on vaan tosi helppoa.

 

[Husky]

Totta, että ihmettely on helppoa, mutta voi sitäkin aina vaikka kerran viikossa tehdä hetken näin ärsyttävän asian ollessa kyseessä. Paljon enemmän menee aikaa jos tuollaiseen yrittää löytää selitystä, eli tällä konstilla säästää myös aikaa

 

[Hempuli]

Teirilältä ansiokas mietintä ja pohjatieto. Olen samaa mieltä, että sahausliike aiheutuu melko paljon vartti- ja tuntipohjaisten parametrien yhteensovittamisesta. Teirilän graafeissa yllätti enemmän se, että olen ollut siinä luulossa, että hintavaihtelu on kiinni sadoista megawateista, mutta siirtoyhteyksien kanssa näytti siltä, että hintavaihtelua saadaan aikaan jo kymmenienkin megawattien kanssa.

Teirilän värianalyysista tarjoushinnoissa näkee, että kun lähestytään kysynnän kanssa tarjottua tuotantokapasiteettia, niin hintakäyrä on hyvin jyrkkä eli väri vaihtuu tiheästi. Jyrkkyys taas johtuu siitä, että niin myynti- kuin ostotarjoukset ovat äärihintaisia (pitkät valkoiset palkit), mitä ei oikeastaan näillä tiedoilla saa selitettyä. Jyrkkyys korostuu vielä aamukahdeksalta ja illalla.

Helppo selitys olisi se, että halutaan varmistaa oman erän osto tai myynti. Mutta kun se tapahtuisi joka tapauksessa murto-osalla äärihinnasta, niin en pidä helppoa selitystä oikeana. Lisäksi kun kaikki tarjoaa äärihinnalla, niin jos ääritapaus iskee, niin miten siinä sitten arpoo kuka myy kenenkin sähköä kenelle, kun hyväksytyt ja hylätyt tarjoukset ovat samalla hinnalla.

Ei tosin Black Fridaykaan osoittanut, että siinä jotain merkillistä tapahtuisi. Paitsi tietysti melkoinen hintalappu mokanneelle, mikä olisi voinut olla vaikka vain viidennes, jos ei olisi tarjonnut äärihintaa vaan -100 €/MW.

Minulle kelpaisi selitys siitä, miten Euphemia laskee ostajan, myyjän ja siirtoyhteyksien 'welfaren' maksimoinnin. Itsellä on sen selvittämiseen sama asennevamma kuin 'parannamme palvelua' -ilmoituksilla, joissa ainoa lopputulema on hinnankorotus. Tässäkin jäin ihmettelemään, miksi 'welfare' eikä 'income'. Niin pitkälle olen päässyt, että ostajalle ja myyjälle halutaan jakaa kulloistakin varttia tasapuolisesti. Mutta miten, kun käytännössä ainoa jatkuvasti muuttuva parametri laskennassa on tarjoukset. Eihän niistä saa kuin millä hinnalla osto ja myynti tapahtuu sekä tuotantovolyymin.

 

[maanma]

Pullonkaula tulee kun alueella on halvempia tarjouksia kuin naapurialueella ja siirtoyhteys on myyty täyteen. Kait se tuotto on joku promille siitä mitä olisi myyty jos rajoitusta ei olisi

 

[HalkoholistinHaamu]

Ei taida mitään hyötyä ainakaan tulla 15 minuuttiin siirtymisestä, joten jatkanen tuntitasolla.

 

[tet]

Teirilältä ansiokas mietintä ja pohjatieto. Olen samaa mieltä, että sahausliike aiheutuu melko paljon vartti- ja tuntipohjaisten parametrien yhteensovittamisesta. Teirilän graafeissa yllätti enemmän se, että olen ollut siinä luulossa, että hintavaihtelu on kiinni sadoista megawateista, mutta siirtoyhteyksien kanssa näytti siltä, että hintavaihtelua saadaan aikaan jo kymmenienkin megawattien kanssa.

Kun kaupataan marginaalihinnalla, niin yksikin megawattitunti voi heilauttaa hintaa paljon. Jos pitää ostaa yksi megawattitunti enemmän, eikä sitä saakaan halvalla, se pitää ostaa kalliilla. Silloin kaikki kaupat menevät kalliilla, koska marginaalihinta.

Helppo selitys olisi se, että halutaan varmistaa oman erän osto tai myynti. Mutta kun se tapahtuisi joka tapauksessa murto-osalla äärihinnasta, niin en pidä helppoa selitystä oikeana. Lisäksi kun kaikki tarjoaa äärihinnalla, niin jos ääritapaus iskee, niin miten siinä sitten arpoo kuka myy kenenkin sähköä kenelle, kun hyväksytyt ja hylätyt tarjoukset ovat samalla hinnalla.

No ensinnäkin kukaan ei myy tietylle taholle, vaan myyjät myyvät pörssiin, ja ostajat ostavat pörssistä samalla hinnalla. Hylätyt tarjoukset ovat joko liian kalliita (myynti) tai liian halpoja (osto). Siinä tilanteessa, jossa hintakäyrät kohtaavat maksimihinnassa, kaikki saavat sähkönsä ostettua/myytyä maksimihinnalla, eihän tuossa mitään ongelmaa ole.

Ongelma tulee siinä kohtaa, jos sähköä ei ole tarpeeksi, eli tuotantomäärä vain loppuu kesken - maksimihinnalla ostajia olisi enemmän kuin maksimihinnalla myyjiä. Silloin joku kyllä jää ilman, enkä ole perehtynyt asiaan niin paljon, että tietäisin kuka. Ehkä mattimyöhäiset, eli tarjousten jättöjärjestys ratkaisee? Aika teoreettinen tilanne kyllä, eihän tuota ole koskaan tietääkseni tapahtunut.

Minulle kelpaisi selitys siitä, miten Euphemia laskee ostajan, myyjän ja siirtoyhteyksien 'welfaren' maksimoinnin.

Eikös se welfare tule ihan vain siitä marginaalihinnasta. Eli jokainen saa tuotannostaan aina vähintään sen mitä pyytää, ja jokainen maksaa korkeintaan sen jonka on valmis maksamaan. Tämä toteutuu aina jokaisen ostajan ja myyjän kohdalla, joka saa kaupat tehtyä. Vaihtoehtona on ainoastaan se, ettei tule kauppoja - huonompaa hintaa ei koskaan joudu hyväksymään.

 

[Hempuli]

@tet kuvaat juuri, miten normaalisti demand-supply kaupankäynti toimii. Niissä kysyntä- ja tarjontakäyrät ovat selkeästi kaarevat eikä kukaan tarjoa -500 € hinnalla jotain, minkä saa -20 € hinnalla aina ja -100 € hinnalla sitäkin varmemmin. Vastaava tilanne ostopuolella.

Sähkötarjousten käyrät eivät ole normaaleja demand/supply-käyriä eikä normaalisti prosentin tai promillen muutos kysynnässä tai tarjonnassa nosta tai laske hintaa samalla tavalla kuin pörssisähkössä. Ei absurdeja osto- ja myyntitarjouksia tehdä tarkoituksetta.

Tai on niillä tarkoitus: saada osto- ja myyntikäyrässä kohtaaminen tapahtumaan jyrkällä kulmalla, mutta miksi? Eri valtioissa vielä eri tavalla. Itse luulen, että tällä vaikutetaan Eupemian laskentaan jotenkin.

Euphemia on sikäli arvoitus, ettei voimakkaille hintavaihteluille tunnu löytyvän selkeää juurisyytä. Ei pystytä selvittämään, mikä muutos markkinassa aiheuttaa hintavaihtelun hyvinkin stabiilissa tilanteessa. Ehkä Euphemia-algoritmi ei vain taivu vaihtelevaan sähköntuotantoon, kun sen syntyaikaan tuotanto oli tasaisempaa.

 

[kotte]

Ei taida mitään hyötyä ainakaan tulla 15 minuuttiin siirtymisestä, joten jatkanen tuntitasolla.

No, hyötyä on vain, jos hyödyntää noita tunnin sisällä välillä ihmeellisen ja odottamattoman voimakkaasti vaihtuvia hintoja (joita näkyy esiintyvän erityisesti silloin, kun sähkö on muutoinkin kallista ja hinta on nousemassa tai laskemassa). Teetäkin itse tuon muutoksen lokakuun alussa ja se astui voimaan ao. viiveiden jälkeen aivan kuten oli luvattukin.

 

[fraatti]

Sieltä voi sitten käydä tutkimassa varttisahaustutkimuksen jatko-osaa

Baltian blokkitarjoukset 1.10. | Juha Teirilä

Tässä jatkoa aiempaan postaukseen sähkön varttihintojen tuntisahauksen syistä Suomessa 1.10. Silloin jäljet näyttivän johtavan Suomen ja Viron väliseen siirtoyhteyteen. Löytyykö Baltian tarjouksista lopulta selitys hintasahaukselle? 🕵 Data: Nord Pool

www.linkedin.com

Ja tuossa vielä viimeinen slaidi.

 

[blobbo]

Itse olen yrittänyt selvitellä olenko varttimittauksen piirissä vai ei, mutta ei tunnu selvyyttä oikein saavan.

Ymmärsin verkkoyhtiön (Lappeenranann energiaverkot) materiaaleista, että aikovat vaihtaa kaikki sähkömittarit lähivuosina varttihinnoittelun takia. Datahubissa mielestäni näkyy kuitenkin 15 minuutin dataa, eli nähtävästi nykyinenkin mittari jo tukee varttimittausta. Sähkön myyjältä (Eletra pörssisähkö) tuli joku geneerinen viesti että sopimukset siirtyy varttihinnoitteluun.

Nyt kuitenkin kummankin tahon palveluissa näkyy dataa vain tuntitasolla.

Aiemmissa sähkölaskuissakaan ei näy olevan mitään tietoa miten hinta on laskettu... no katsellaan millainen lasku sieltä tulee. Jos ei muuta tapaa löydy, niin voisikohan liukurin avulla tutkia miten saa aikaiseksi laskulla näkyvän hinnan.

 

[kotte]

Ymmärsin verkkoyhtiön (Lappeenranann energiaverkot) materiaaleista, että aikovat vaihtaa kaikki sähkömittarit lähivuosina varttihinnoittelun takia. Datahubissa mielestäni näkyy kuitenkin 15 minuutin dataa, eli nähtävästi nykyinenkin mittari jo tukee varttimittausta. Sähkön myyjältä (Eletra pörssisähkö) tuli joku geneerinen viesti että sopimukset siirtyy varttihinnoitteluun.

Nyt kuitenkin kummankin tahon palveluissa näkyy dataa vain tuntitasolla.

Tuo on avain normaalia. Esimerkiksi Caruna toteaa asian juuri noin, että heidän sovelluksensa näyttää vain tunnit, mutta asian todellisen tilan saa selville Datahubilta.

Helen esimerkiksi siirsi mittaukset heti kuun vaihteessa asiakkaalta kysymättä varttimittaukseen. Carunalta siirron sai, kun erikseen pyysi (astui voimaan vuorokauden sisällä, mutta näkyi Datahubilla vasta viikon päästä). Joillakin yhtiöillä ei ole valmiutta siirtyä varttimittaukseen ilman mittarin vaihtoa, eli onnistuu ehkä vasta vuosien kuluttua, ellei halua kiirehtiä tilaamalla ja maksamalla mittarin vaihdosta.

 

[blobbo]

Tuo on avain normaalia. Esimerkiksi Caruna toteaa asian juuri noin, että heidän sovelluksensa näyttää vain tunnit, mutta asian todellisen tilan saa selville Datahubilta.

Helen esimerkiksi siirsi mittaukset heti kuun vaihteessa asiakkaalta kysymättä varttimittaukseen. Carunalta siirron sai, kun erikseen pyysi (astui voimaan vuorokauden sisällä, mutta näkyi Datahubilla vasta viikon päästä). Joillakin yhtiöillä ei ole valmiutta siirtyä varttimittaukseen ilman mittarin vaihtoa, eli onnistuu ehkä vasta vuosien kuluttua, ellei halua kiirehtiä tilaamalla ja maksamalla mittarin vaihdosta.

Jes, eli siis jos datahubissa näkyy varttidataa, silloin myyjällä on varmuudella pääsy kyseiseen dataan ja voivat laskuttaa sen perusteella.

 

[kotte]

Jes, eli siis jos datahubissa näkyy varttidataa, silloin myyjällä on varmuudella pääsy kyseiseen dataan ja voivat laskuttaa sen perusteella.

Siihen en osaa ottaa kantaa, että pitääkö sähköenergiayhtiön toimia noin laskutuksessaan (lain mukaan), vai voiko sopia toisin, mutta ilman muuta varttidata on silloin sähkön myyjän käytettävissä, jos varttidata näkyy datahubilla ja mittauspaikan tiedoissa sanotaan mittausperiaatteeksi sanotaan 15min datahubin ao. tiedoissa.

Omasta mielestäni energian myyjä ainakin toimii tyhmästi, ellei ao. tapauksessa toimi varttipohjalta (ja asiakas voi puolestaan käyttää tilannetta silloin omaksi hyväkseen ts. vähät välittää yksittäisistä varttihintapiikeistä).

 

[Lappanen]

Oomilla näyttää nyt olevan tarjolla pörssisopparit joko varttihinnoittelulla tai tuntihinnoittelulla.

Muut sopparit edelleen jatkuu tuntihinnoittelulla kunnes toisin ilmoitetaan.

Taitaa olla kannattavampaa myydä tuntihinnoilla, muutenhan olisivat heti muuttaneet kaikki varttihinnoitteluksi

 

[tet]

Oomilla näyttää nyt olevan tarjolla pörssisopparit joko varttihinnoittelulla tai tuntihinnoittelulla.

Muut sopparit edelleen jatkuu tuntihinnoittelulla kunnes toisin ilmoitetaan.

Taitaa olla kannattavampaa myydä tuntihinnoilla, muutenhan olisivat heti muuttaneet kaikki varttihinnoitteluksi

Mitkäs muut sopparit laskutetaan tuntihinnoilla, kuin pörssisopparit?

 

[-Teme-]

Mitkäs muut sopparit laskutetaan tuntihinnoilla, kuin pörssisopparit?

Ei Oomi, mutta Kokkolan energian kulutusvaikutuksellinen menee sopparin loppuun tuntihinnalla

 

[Lappanen]

Mitkäs muut sopparit laskutetaan tuntihinnoilla, kuin pörssisopparit?

Voimassa olevat pörssi ja kv-sopparit sekä uudet kv-sopparit.

 

[tet]

Voimassa olevat pörssi ja kv-sopparit sekä uudet kv-sopparit.

Aika erikoista, jos uudetkin kv-sopparit laskutetaan tuntihinnoilla, vaikka markkinat toimivat jo varteilla. Jos siirtofirma toimittaa datahubiin varttitason dataa, niin joutuvat laskemaan varteista tuntisumman, jotta voivat laskuttaa sen spot-hinnoista laskemillaan tuntikeskiarvoilla.

 

[Lappanen]

Aika erikoista, jos uudetkin kv-sopparit laskutetaan tuntihinnoilla, vaikka markkinat toimivat jo varteilla. Jos siirtofirma toimittaa datahubiin varttitason dataa, niin joutuvat laskemaan varteista tuntisumman, jotta voivat laskuttaa sen spot-hinnoista laskemillaan tuntikeskiarvoilla.

Jep, sitä ihmettelinkin alunperin kun voi valita ottaako tunti- vai varttihinnoitellun pörssisopparin.

Edit. No nytpä ei enää tuntihinnoiteltua pörssisopparia Oomilta löydykään

Ilmeisesti hitaasti mutta varmasti ajavat varttihintoja tarjolle, outoa että ei heti muuttunut kaikkiin soppareihin tuo, voimassa oleviin ja uusiin

 

[pökö]

Jep, sitä ihmettelinkin alunperin kun voi valita ottaako tunti- vai varttihinnoitellun pörssisopparin.

Ehkä se vaikuttaa kun kaikilla ei ole varttimittsukseen käypää mittaria?

 

[jmaja]

Ehkä se vaikuttaa kun kaikilla ei ole varttimittsukseen käypää mittaria?

Tai asetettu mittaamaan varteittain. Mulla on kaksi Carunan liittymää ja äidillä yksi. Noista vain yksi on varttimittaukseen asetettu. En tiedä miksi ovat noin, en ole yhtäkään muuttanut. Carunan sivuilta:

Carunan sähkömittarit mahdollistavat varttimittauksen kaikille asiakkaille​

Sähkömittari mittaa sähkönkulutusta joko 60 tai 15 minuutin jaksoissa. Voit tarkistaa oman kohteesi mittausjakson sähköverkkosopimukselta Sopimus- ja laskutustiedoissa.

Jos mittausjakso on 60 minuuttia, voit vaihtaa sen 15 minuuttiin Muokkaa-painikkeesta. Mittausjakso päivittyy sähkömittarille vuorokauden kuluessa. Muutos on sinulle maksuton eikä se vaikuta verkkopalveluhintoihin.

Näet varttitason mittaustiedon datahubissa. Mittausjakson vaihdon jälkeen varttitason mittaustieto näkyy datahubissa noin viikon kuluessa. Sähkönseuranta näyttää mittaustiedon tunnin tarkkuudella.

 

[Ton1A]

Tää on kyllä jännää, kun Caruna oli jo toukokuussa 2013 osannut ennakoida tämän niin, että on asennettu varttisähkön kanssa yhteensopiva Telvent Echelon mittari.

 

[janti]

Sähkön hintaheilunta ihmetyttää: Tässä yksi selitys​

Energiateollisuuden johtajalla Pekka Salomaalla on teoria ilmiön synnystä.
”Se viittaa lämpövoimatuottajan käyttäytymismalliin”, Salomaa sanoo.

Sähkön hintaheilunta ihmetyttää: Tässä yksi selitys

Talouselämä kertoo päivän olennaisimmat talousuutiset analysoiden ja taustoittaen. Aiheina yritykset, sijoittaminen, työelämä, kansantalous ja paljon muuta.

www.talouselama.fi

 

[tet]

Sähkön hintaheilunta ihmetyttää: Tässä yksi selitys​

Energiateollisuuden johtajalla Pekka Salomaalla on teoria ilmiön synnystä.
”Se viittaa lämpövoimatuottajan käyttäytymismalliin”, Salomaa sanoo.

Ihan looginen selitys nouseville varteille tuo jäykän lämpövoimalan käynnistäminen. Laskeville varteille, joita myös esiintyy, lienee sitten yhtä looginen selitys sähkökattilat. Ne starttaavat vasta, kun sähkö on riittävän halpaa, ja käyvät yleensä jonkin aikaa. Meidän sähköpadalle ostetaan sähkö muistaakseni kahden tunnin blokeissa.

Varmaan vielä vanhasta muistista noita tarjouksia tehdään tasatunneittain ajoitettuna. Alkukohdan siirtäminen pois tasatunnilta voisi auttaa tuohon rappuilmiöön.

 

[Husky]

^^Hinnoittelun paras asiantuntija esittää teorioita hinnoittelun lieveilmiöistä. Jollekulle voisi tulla mieleen, että pitäisi olla tietoa eikä teorioita.

Ja mielenkiintoista, että tässä hienossa hinnoitteluprosessissa jonkin systeemissä olevan tahon käyttäytymismalli saa aikaan vaikutuksia hintaan. Tuo on jotakin, mitä ei niin täsmällisenä kuvaillussa prosessissa luulisi tapahtuvan, kun eihän tuo ole salaliitto, jota yleensä sanotaan vaadittavan hintojen manipuloimiseksi.

 

[kotte]

Ihan looginen selitys nouseville varteille tuo jäykän lämpövoimalan käynnistäminen. Laskeville varteille, joita myös esiintyy, lienee sitten yhtä looginen selitys sähkökattilat.

Varmaan sähkökattilatkin voivat moista aiheuttaa, mutta kaiketi lämpövoimaloiden tehoa ajetaan alaskin päin verrattain hitaasti kuten ylöskin päin. Kattilastahan täytyy ensiksi sammuttaa tulet ja kattilahan varaa melkoisesti lämpöä. Kovin kylmäksihän kattilaa ei päästettäne ja veto piipun kautta saadaan toki suljetuksi, mutta lämpöhäviöiden takia valmiiksi paineista höyryä kannattanee käyttää mahdollisuuksien mukaan sammutusvaiheessa hyödyksi. Kaukolämpövoimalat toki voivat hyödyntää jäännöshöyryä vaihtoehtoisesti lämmön tuotantoonkin (mutta Suomessa nämä ovat lähes pelkästään puulla ja turpeella toimivia ja mahtavatko nuo sanottavasti muuttaa sähkön tuotantoaan pörssihintojen mukaan?). Toisaalta kattilan lämmitys suuren sähköntuotannon edellyttävään lämpötilaan voidaan suorittaa melko verkkaisesti, kun mahdollinen tilaus on tiedossa tyypillisesti vähintään 10 tuntia ennakolta ja tyypillinen korkean hinnan jakso on tiedossa jo yli 15 tuntia ennakolta. Kattilathan eivät tyypillisesti pidä suurista ja nopeista lämpötilanmuutoksista.

Nuo lämpövoimaloiden vaikutukset "valunevat" Baltiasta, Puolasta ja Saksasta, jos ovat "valuakseen", sillä lauhdevoimaa on tuolla päin merkittäviä määriä.

 

[huugo]

yleensä jonkin aikaa. Meidän sähköpadalle ostetaan sähkö muistaakseni kahden tunnin blokeissa.

Miksi näin? Eikös tuommoinen sähköpata säädy sekunneissa?

 

[tet]

Miksi näin? Eikös tuommoinen sähköpata säädy sekunneissa?

Säätyy. Ja lähtee käyntiinkin melko nopsaan, muutamassa minuutissa on vakaassa tilassa startista. En tunne asiaa yksityiskohtaisesti, mutta veikkaan, että liittyy sähkökattilan kaverina olevaan biokattilaan. Jos sieltä joudutaan pysäyttämään polttoainelinjoja sähköpadan viedessä kuorman, niin niitä ei kannata koko ajan renklata ylös alas.

 

[tet]

Ei näytä ainakaan Vattenfallilta menneen tuo varttisähköön siirtyminen ihan kuin Strömsössä. Tänään päivällä tuli lokakuun sähkölasku, ja ihmettelin kännykästä sitä vilkaistessa, että näyttääpä kulutus pieneltä. Nyt tarkistin lukemat tarkemmin. Muutama päivä sitten tulleessa siirtolaskussa on sama kulutus kuin datahubissa, eli 829,51 kWh. Vattenfallin energialaskussa kulutettu (ja laskutettu) sähkömäärä on 207,44 kWh, eli täsmälleen neljäsosa oikeasta.

 

[Arisoft]

Vantaan Energia ei sentään tuiollaiseen sortunut. Siirtolasku tuli kahdelta kuulta ja oli yli kaksinkertainen sähkölaskuun verrattuna.

 

[tet]

Teirilältä ansiokas mietintä ja pohjatieto. Olen samaa mieltä, että sahausliike aiheutuu melko paljon vartti- ja tuntipohjaisten parametrien yhteensovittamisesta.

Pääsin näkemään ensimmäistä kertaa meidän firman järjestelmän, jonne blokkitarjoukset jätetään. Ja kappas vain, siellähän on mahdollista asettaa blokit vain tuntiresoluutiolla, alkamaan aina tasatunnilta ja pituus myös tasatunteina. Tästä myös järjestelmää ylläpitävälle taholle ystävällisesti vinkkasin, jotta olisikohan syytä päivittää systeemi varttitasolle.

 

[Espejot]

PKS:n osalta varttisähköön siirtyminen kompastelee, pientuotannon myynti jäänyt laskulta pois per 10/25. Ovat tietoisia asiasta ja korjaus tulossa seuraavan kuun laskuun.

 

[Jule]

^^Hinnoittelun paras asiantuntija esittää teorioita hinnoittelun lieveilmiöistä. Jollekulle voisi tulla mieleen, että pitäisi olla tietoa eikä teorioita.

Ja mielenkiintoista, että tässä hienossa hinnoitteluprosessissa jonkin systeemissä olevan tahon käyttäytymismalli saa aikaan vaikutuksia hintaan. Tuo on jotakin, mitä ei niin täsmällisenä kuvaillussa prosessissa luulisi tapahtuvan, kun eihän tuo ole salaliitto, jota yleensä sanotaan vaadittavan hintojen manipuloimiseksi.

Se hinnan määräytymisprosessihan on hyvinkin täsmällinen ja täysin avoin, mutta koska sitä prosessia ostamiseen käyttävien tehojen sisäiset prosessit ovat muutamia poikkeuksia lukuunottamatta salaisia, niin eihän sitä toteutuvan mallin rakennetta voi asiantuntijakaan kuin arvailla.

Sinänsä aika monessa paikassa on jo arvattu (ja vahvistettukin) että syynä on se että osa toimijoista häärää edelleen täyden tunnin mittaisilla blokeilla.

Spoiler: OT

Jos ollaan ihan tieteellisen tarkoja, niin yhdesä aiheesta voi olla vain yksi teoria ja teoria on nimenomaan tieto, koska sanan teoria merkitys on oikeastaan täysin päinvastainen kuin miten sitä puhekielessä käytetään.

 

[-Teme-]

Valitettavan tasaiseksi menneet nämä hinnat ainakin menneellä viikolla. Ei löydy isoja eroja varttien välillä

 

[tet]

Valitettavan tasaiseksi menneet nämä hinnat ainakin menneellä viikolla. Ei löydy isoja eroja varttien välillä

Hmm, ei eroja? Viimeisen 7 vrk hinnat alla, onhan tuossa vuoristoa. Vai kaipaatko ihan peräkkäisten varttien välille isoja eroja? Ennen varttihintaan siirtymistähän tuollainen vartin välein hyppiminen oli monen mielestä täysin varma ja samalla huono seuraus varttihinnoista.