Vesi-ilmalämpöpumpun valinta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mika_*
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Kovasti ollaan tuomitsemassa hintoja kalliiksi, vaikka ei ole juuri mitään tietoa sisällöstä eikä edes laitteista. Niben polaria täälä hehkutetaan ainoastaan siitä syystä, että se on ainut säädyllinen laite kuluttajakaupassa ja siksi sitä näkee paljon valistuneiden kuluttajien itseasennuksissa. Kunnon pelit on ammattilaisten ketjukamaa, se on ihan loogista esim. koulutuksen ja huoltoympäristön kannalta. Sitten kannattaa vasta alkaa ihmettelemään, jos kolme urakoitsijaa tarjoaa eri laitteita täsmälleen samaan hintaan.
 
Tuo Nibe Polarin hinta on n. 9000 euron luokassa. Aika paljon myös suositaan paljon kalliimpia ratkaisuita. Halvemmassa päässä on esimerkiksi Gree Versati mallisto, jota Suomessa myydään Ultimate merkillä. Kun meidän nykyisestä Ultista aika jättää, on seuraava valinta Gree Versati 10 kw laite, jota nyt saa tarjouksessa 2900,- hintaan. Tai joku vastaava sillä hetkellä markkinoilla oleva laite.
 
Onkohan meillä sama NIben pumppu? Olen täysi noviisi asiassa. Onko "NIBE SPLIT AMS 10-12" sama kuin F2120? Tarjoksessa ei ole muuta mainintaa pumpusta.

Saamani tarjoukset ovat:
  • Bosch n. 18.000 €
  • Thermia n. 16.000 €
  • Nibe n. 13.000 €
Boschin ja Thermian välillä hintaero tulee työstä.
Onko maalämpö täysin poissuljettu? Noilla hinnoilla kyllä lähtisin kyselemään tarjousta maalämmöstäkin.
 
Tuo Nibe Polarin hinta on n. 9000 euron luokassa. Aika paljon myös suositaan paljon kalliimpia ratkaisuita. Halvemmassa päässä on esimerkiksi Gree Versati mallisto, jota Suomessa myydään Ultimate merkillä. Kun meidän nykyisestä Ultista aika jättää, on seuraava valinta Gree Versati 10 kw laite, jota nyt saa tarjouksessa 2900,- hintaan. Tai joku vastaava sillä hetkellä markkinoilla oleva laite.

Tuo on totta. Tuollaisella GreeVersatilla saa varmasti paljon nopeamman takaisinmaksuajan kuin premium pään laitteella. Ei huono tuokaan vaihtoehto, koska sen ensimmäisen VILP:n asennus kuitenkin tekee helpommaksi myöhemmin vaikka vaihtaa VILP:iä jos tuollaisesta halpiksesta aika jättää.

Siis putkitukset on sitten kaikki valmiina ja sulut toivottavasti varaajan yhteissä jne.... Sulatusvesille paikka mietitty, tulistusvaraaja ehkä asennettu....
 
Tämä vaikuttaa hyvältä ehdotukselta. Taidan hylätä kaikki saamani tarjoukset ja asenuttaa tämän nykyisen systeemin rinnalle.

Linkin takaa löytyi:
  • NIBE F2120 - 16 ulkoyksikkö
  • NIBE SMO 40 ohjausyksikkö
  • CPD 11-25/75 latauspumppu
Nämä laitteet yht 8990 €. Mitä muita materiaalikuluja ja kuinka paljon tulee näiden lisäksi (putkia, kylmäainetta, teline)?
Amatöörinä kyselen edelleen: Pystyykö näillä laitteilla lämmittämään 3000 litran varaajaa kustannustehokkaasti? Vai lämmitetäänkö käyttövesi käytännössä sähköllä?
 
Se iso varaaja lämmittäisiin lämmityksen vaatimaan lämpötilaan ja vesi menisi esilämmitettynä varaajaan. Vesi lämpenisi noin puoliksi suorasähköllä ja puoliksi siinä suuressa varaajassa. Näin se on tuossa minun laskelmassanikin. Tarvitset vielä lisäksi tulistusvaraajan. Sen koko riippuu miten aiot sitä lämmittää, jatkuvalämmitteisenä vai yöaikaan lämmittävänä. Suuri yksittäinen amme edellyttää sen kapasiteetille mitoitettua varaajaa.
 
Tukulta pumppu esim tämä nibe F2120 16kw


Sitten esim.Maalämpötukun asentajalta asennus. Itsellä kokemusta ainakin kesältä ja ammattitaitoisesti teki homman kyllä.

Luulisi pääsevän alle tai lähelle 10k euro varsinkin jos tulee nykyisen varaajan rinnalle?
 
Onko maalämpö täysin poissuljettu? Noilla hinnoilla kyllä lähtisin kyselemään tarjousta maalämmöstäkin.
Tämä on vähän kuin menisi autokauppaan vanhaa kotteroa katsomaan ja ostaisikin uuden. Kappalemäärät ja euromääräiset kokonaisinvestoinnit kulkevat aivan omia teitään. Mielenkiintoista nähdä, miltä tämä ja ensi vuosi tulee näyttämään. Omatoimisella asennuksella olisi mahdollista tehdä aika hyvä tili. Sikäli kuin tulee entisen rinnalle, aika kivat mahdollisuudet rakennella myös pala palalta.

 
Amatöörinä kyselen edelleen: Pystyykö näillä laitteilla lämmittämään 3000 litran varaajaa kustannustehokkaasti? Vai lämmitetäänkö käyttövesi käytännössä sähköllä?
Neljä asukasta, amme ja 2 suihkua.
Jos käyttöveden esilämmitys 3000L pöntössä ja LV priimarivaraaja sähköllä perässä niin jotenkin näin:
-Oletus: 100% Kaikki LV pelkällä sähkövaraajalla
-3000L (½) + LV Priimari(½): 100%/2/3cop + 100%/2=17%+50%= 67%, eli tuolla uudella combolla LV maksaisi ~67% vrt suoralla sähköllä tehtynä. Jos tuohon kulutukseen peilaa niin jotenkin näin kun arvaan ~1000kWh ammeelle:
-Pelkällä sähköllä: 5000kWh*0,11*100% = ~550€
-Uudella combolla: 550€*67% = ~370€
Jos se MLP olisi mahdollinen niin kaikki LV tulisi 550€/3 = ~183€

Noin suurinpiirtein tommosilla luvuilla se LV tulisi...kustannus tuosta LV priimarista varmaan luokkaa 1000€ asennettuna tuohon jatkoksi.
 
Tämä on vähän kuin menisi autokauppaan vanhaa kotteroa katsomaan ja ostaisikin uuden. Kappalemäärät ja euromääräiset kokonaisinvestoinnit kulkevat aivan omia teitään. Mielenkiintoista nähdä, miltä tämä ja ensi vuosi tulee näyttämään. Omatoimisella asennuksella olisi mahdollista tehdä aika hyvä tili. Sikäli kuin tulee entisen rinnalle, aika kivat mahdollisuudet rakennella myös pala palalta.

Kyllähän tuohon tulee tämän uuden energia-avustuksen jälkeen varmasti iso piikki varsinkin MLP + VILP pumppuihin kun paljon kuluttuvat öljykattilat vaihdetaan uuteen. Saapa nähdä tuleeko tämä näkymään myös urakoiden hinnoissa eli hinnat nousee avustusten tahtiin. Todennäköisesti..
 
Kiitokset kaikille valaisevista vastauksista.

Noviisilla on vielä kysyttävää: Jos mietitään pelkäästään talon energiatehokkuutta, niin onko siinä suuri ero "tehdäänkö kaikki uusiksi" vs. "liitetäänkö vanhan systeemin rinnalle"?

ARA myöntää energia-avustusta seuraavin ehdoin:
1607624512127.png


Onko vanhaan systeemin liitetyllä VILPillä mahdollisuus päästä 44%: alenemaan kokonaiskustannuksissa?

Kellarinlämmittäjä laski aiemmin tämän. Vielä pitäisi osata tulkita. Onko muutoksen jälkeen arvioitu kokonaissähkönkulutus 15012 kWh/v ja nimenomaan vanhaan suoraan sähkölämmitykseen liitetyllä VILPillä?
1607627123173.png
 
Viimeksi muokattu:
Onko vanhaan systeemin liitetyllä VILPillä mahdollisuus päästä 44%: alenemaan kokonaiskustannuksissa?
Ainakin käytännössä on ja suhteellisen helposti. Tuo uusinta tai vanhaan liittäminen ei sinällään muuta asiaa. Käsittääkseni nämä lasketaan jotenkin "paperilla", mutta joku muu voinee vahvistaa. Kuten aikaisemmin liittämässäni laskelmassa, niin sähkön kulutusennuste kokonaisuudessaan voisi sinun tapauksessasi pudota puoleen, sis. muunkin sähkön, jonka määrä ei muutu (riippuen nyt tietty kuinka hulpea se muu osuus on). Esittämäni laskelma ei suoraan kelpaa mihinkään avustushakemukseen.
 
Onko vanhaan systeemin liitetyllä VILPillä mahdollisuus päästä 44%: alenemaan kokonaiskustannuksissa?

Minulle ei ihan avautunut miten nuo lasketaan mutta kyllä oikein mitoitetulla VILP:llä pääsee huomattaviin säästöihin.

Meillä on vielä ensimmäinen vuosi menossa VILP:n kanssa (otettu käyttöön helmikuun alussa -20) nykytalossa joten vuosisaldoa ei vielä ole mitä lyödä pöytään mutta jonkinalinen ennuste on. Vuonna 2020 on kulunut tähän mennessä 17600kWh ja tammikuussa mentiin vielä vastuksilla, kulutus oli noin 3200kWh. Joten VILP:n aikan mennyt noin 14400kWh kaiken kaikkiaan ja pari kuukautta jäljellä. Jos joulukuussa menisi 1800kWh ja tammikuussa vaikka 2200kWh niin oltais jossain 18MWh:n päällä.

Öljyaikaan keskimäärin täällä on mennyt noin 3000 litraa öljyä/v ja 9000kWh käyttösähköön. Käyttösähkö on meillä hyvin lähellä samaa lukua (isohko sähkösauna ahkerassa käytössä jne) joten lämmitykseen ja lämpimään veteen menee sit noin 9000kWh eli hiukan vajaaseen kolmannekseen siitä mitä on mennyt öljyaikana.
 
Kiitokset kaikille valaisevista vastauksista.

Noviisilla on vielä kysyttävää: Jos mietitään pelkäästään talon energiatehokkuutta, niin onko siinä suuri ero "tehdäänkö kaikki uusiksi" vs. "liitetäänkö vanhan systeemin rinnalle"?

Siis jo mietitään ARA:n tuen kannalta ja E-lukua. Toi pitäis laskea joko itse tai teettää energiaselvitys ammattilaisella. Itse pumpusta löytyy valmiit arvot mutta talon tiedot pitäisi kaivaa esille. Täältä on keskustelua DIY energiaselvityksestä. Pääpiirteittän asian arpomiseen tarvitaan seinien juoksumetrit ja alat. Loput voi antaa ohjelman arpomaksi. Lopputulos on tietysti suuntaa antava jota täytyy sitten tarkentaa. Itse laskin oman E-selvityksen (maalämpö & LTO) ja olisi mennyt heitämällä tuen piiriin. Joten hyvällä VILP:llä uskoisin sen olevan mahdollista.
 
ARA:n ehdoissakin on mainittu, että energiaselvitys pitää teettää ammattilaisella.

Kysyn vielä pumpun koosta. Toimittajat, jotka listasin aloituksessa, ehdottivat kaikki 12 kW VILP:iä. Täällä ehdotettiin 16 kW. Miksi toimittajat olisivat ehdottaneet liian pientä pumppua?
 
ARA:n ehdoissakin on mainittu, että energiaselvitys pitää teettää ammattilaisella.

Kysyn vielä pumpun koosta. Toimittajat, jotka listasin aloituksessa, ehdottivat kaikki 12 kW VILP:iä. Täällä ehdotettiin 16 kW. Miksi toimittajat olisivat ehdottaneet liian pientä pumppua?
Tietämättömyyttään.
Kun 12kW kone antaa pakkasessa vain 6 kW ulos niin sillä ei 300m2 pysy lämpimänä jos pakastaa.
 
Kysyn vielä pumpun koosta. Toimittajat, jotka listasin aloituksessa, ehdottivat kaikki 12 kW VILP:iä. Täällä ehdotettiin 16 kW. Miksi toimittajat olisivat ehdottaneet liian pientä pumppua?
Ainakin Nibe F2120: osalta tuo tehomerkintä on jokseenkin harhaanjohtava eli nimellisesti -12 versio antaa maksimissaan hiukan reilu 9kW:n lämmitystehon ulos noin -3C lämpötilassa josta se laskee sit niin että -25C:ssa on enää tehoa noin 5kW käytettävissä. -16 versio taisi olla vastaavasti noin 13kW/-3C ja noin 8kW/-25C.

Muistelisin että tuo on arveltu johtuvan siitä et noista lienee ohjelmallisesti leikattu pois tuota ylittävä teho lämpimämmässä, harva kun tarvitsee täydet tehot jossain +7 asteessa jossa nuo speksataan.

Mutta kylmällä tuota tehoa sit tarvitaan. Itsekin arvoin aikanaan -12 ja -16 mallin välillä, päädyin sit suurempaan. Katkokäyntiä tuolla tulee mutta pienemmällä versiolla olisin tarvinnut vastusapua jo aika maltillisissa lämpötiloissa, arviolta jossain -10C alapuolella.
 

Liitetiedostot

  • Nibe F2120 käyrät.png
    Nibe F2120 käyrät.png
    400,7 KB · Lukukerrat: 226
  • Nibe F2120-12 installatörshandbok 2016.png
    Nibe F2120-12 installatörshandbok 2016.png
    41,4 KB · Lukukerrat: 173
ARA:n ehdoissakin on mainittu, että energiaselvitys pitää teettää ammattilaisella.

Kysyn vielä pumpun koosta. Toimittajat, jotka listasin aloituksessa, ehdottivat kaikki 12 kW VILP:iä. Täällä ehdotettiin 16 kW. Miksi toimittajat olisivat ehdottaneet liian pientä pumppua?

Selvityksen voi tehdä itse mutta E-todistus täytyy tehdä luva omaavalla henkilöllä.

Pumpun koko määräytyy siitä kuinka suurta energiapeittoa halutaan. Yleensä ammattilaiset osatehomitoittaa koska heidän mielestä tämä on paras tapa saada hyvä takaisinmaksu aika. Ennen kaikkea myyjä saa kilpailuedun. Täällä mitoituksen energiapeitto on suurempi. Maku asia. Jos katkokäynni saa hallittua niin isomasta pumpusta ei ole mitään haittaa. Ja kun sinulla in se varaajaa niin en nyt näe mitään pihviä ostaa pientä pumppua. Lisäksi pumpujen nimellistehon merkinät vaihtelee. Pitää itse selvittää pumpun antoteho ulkolämpötilan funktiona. Kaikki valmistajat eivät kerro tätä tietoa - esimerkkinä Bosch - ja silloin täytyy luottaa siihen että myyjä myy mitä asiakas tarvitsee eikä toisin päin.
 
ARA:n ehdoissakin on mainittu, että energiaselvitys pitää teettää ammattilaisella.

Kysyn vielä pumpun koosta. Toimittajat, jotka listasin aloituksessa, ehdottivat kaikki 12 kW VILP:iä. Täällä ehdotettiin 16 kW. Miksi toimittajat olisivat ehdottaneet liian pientä pumppua?
Liian pienten pumppujen sekä maalämpö kaivojen tarjoaminen on lämpöpumppualan trendi.
Kauppa käynee parhaiten sillä toimittajalla kuka tarjoaa halviman hinnan, kuluttajat eivät ole tarpeeksi valveutuneita kyseenalaistamaan toimittajan ehdotusta vaan ostavat mistä halvimmalla saavat.
 
ARA:n ehdoissakin on mainittu, että energiaselvitys pitää teettää ammattilaisella.

Kysyn vielä pumpun koosta. Toimittajat, jotka listasin aloituksessa, ehdottivat kaikki 12 kW VILP:iä. Täällä ehdotettiin 16 kW. Miksi toimittajat olisivat ehdottaneet liian pientä pumppua?
Lähtivät varmaankin liikkeelle sinun ilmoittamasta 34000 kwh vuosikulutuksesta. Siinä 12 kw kone on ihan ok.
Meillä oli n. 35000 kwh/v aiemmin ja nyt 5 kw Ultimate tuottaa n. 10000 kwh säästöt vuodessa. tilanne on, että 5 kw koneella pärjätään pikkupakkasista lämpimiin. Suurempaa tehoa tarvitaan, kun mennään kylmempään suuntaan. Elikkä 12 kw kone ei tuota tuplasäästöjä 5 kw verrattuna. VILPillä suurin säästö tehdään maalis-joulukuussa. Tammi-helmikuussa tarvitaan yleensä vastuksia.
 
No, itselläni tuo pumppauksen tuotto on siinä 4000 - 5000 kWh kuukaudessa talvella. Taitaa tuolla 30 000 kWh lämmitystarpeella nousta ihan samaan. Kyllä tuohon ns. ISO VILP kone tarvitaan.

Suuremman koneen eduksi mainostaisin:
-Parempi COP vuoden ympäri sille pumppaukselle. Etu tulee, kun kone ei vetele täysillä vain hiukan yli optimin.
-Parempi tehon kattavuus ja vähemmän - jos ehkä ollenkaan - tarvetta vastusten käytölle. Tämä myös erityisesti veden osalta vaikka vain haalistettasiin.
-Oletettavasti pidempi käyttöikä, koska ei tarvitse ottaa niin paljon kierroksia ja käyntiaika jää lyhyemmäksi.

Haitat:
-Vaatii suuremman varaajan, jotta voi toimia järkevillä käyntijaksoilla
-Ostettaessa tietysti hiukan kalliiimpi
 
Haitat:
-Vaatii suuremman varaajan, jotta voi toimia järkevillä käyntijaksoilla
-Ostettaessa tietysti hiukan kalliiimpi
Muita haittoja ei ole? Katkokäynnin hallinta? Vaatiiko isompi kone enemmän jatkuvaa säätämistä?

Tänään puhuin puhelimessa taas yhden myyjän kanssa joka sanoi että VILP:illä ei voi mitenkään kustannustehokkaasti lämmittää 3000 litran varaajaa. Sanoi, että sellainen toteutus on ihan *erseestä. Ja kauppasi tietenkin heti perään omaa kokonaisratkaisuaan alan parhaana (Mitshubisi).
 
Muita haittoja ei ole? Katkokäynnin hallinta? Vaatiiko isompi kone enemmän jatkuvaa säätämistä?

Tänään puhuin puhelimessa taas yhden myyjän kanssa joka sanoi että VILP:illä ei voi mitenkään kustannustehokkaasti lämmittää 3000 litran varaajaa. Sanoi, että sellainen toteutus on ihan *erseestä. Ja kauppasi tietenkin heti perään omaa kokonaisratkaisuaan alan parhaana (Mitshubisi).

Ei isolla varaajalla mitään katkokäyntiä tule. Kaukana siitä.

Ja tuo myyjä ei tiedä mitään mistä puhuu. Varmaan ajattelee, että se iso varaaja vedetään pohjasta kattoon asti käyttöveden lämpöön 55C ja pidetään siellä 24h/365 yhden asteen tarkkuudella.

Varaaja pidetään vain lattialämmityksen vaatimalla tasolla ja katkokäyntiä ei tule. Eikä energianhukka valtavaa ole jos varaaja on lattialämmön tasoilla. On totta että noin suuresta varaajasta ei ole erityistä hyötyä, mutta kun se nyt jo on, niin kyllä sen kanssa homma pelaa.

Käyttövedelle pitäisi olla "tulistus" toki erillisessä varaajassa.
 
Muita haittoja ei ole? Katkokäynnin hallinta? Vaatiiko isompi kone enemmän jatkuvaa säätämistä?

Tänään puhuin puhelimessa taas yhden myyjän kanssa joka sanoi että VILP:illä ei voi mitenkään kustannustehokkaasti lämmittää 3000 litran varaajaa. Sanoi, että sellainen toteutus on ihan *erseestä. Ja kauppasi tietenkin heti perään omaa kokonaisratkaisuaan alan parhaana (Mitshubisi).
3000 ltr varaaja on tosi hyvä ja kannattaa hyödyntää. VILPin virtausta kannattaa säätää, jos mahdollista niin, että kerrostuminen on kunnossa. Eli alaosassa on viileämpää ja ylhäällä kuumaa. Minulla dT on n. 6 asteen luokkaa. Alhaalta tulee n. 34 asteista ja palaa varaajan yläosaan n. 40 asteisena. Mitä alempi on varaajasta tuleva ltila, sen parempi cop.
 
No, itselläni tuo pumppauksen tuotto on siinä 4000 - 5000 kWh kuukaudessa talvella. Taitaa tuolla 30 000 kWh lämmitystarpeella nousta ihan samaan. Kyllä tuohon ns. ISO VILP kone tarvitaan.

Suuremman koneen eduksi mainostaisin:
-Parempi COP vuoden ympäri sille pumppaukselle. Etu tulee, kun kone ei vetele täysillä vain hiukan yli optimin.
-Parempi tehon kattavuus ja vähemmän - jos ehkä ollenkaan - tarvetta vastusten käytölle. Tämä myös erityisesti veden osalta vaikka vain haalistettasiin.
-Oletettavasti pidempi käyttöikä, koska ei tarvitse ottaa niin paljon kierroksia ja käyntiaika jää lyhyemmäksi.

Haitat:
-Vaatii suuremman varaajan, jotta voi toimia järkevillä käyntijaksoilla
-Ostettaessa tietysti hiukan kalliiimpi
Missä päin Kellarinlämmittäjän talo on. Melkoisia kuukausikulutuksia. Katsoin meidän historiaa ajalta ennen VILPpiä. Vuosikulutus oli n. 35000 kwh paikkeilla. Tammikuussa näyttää olleen yleensä suurin kulutus. Mutta yleensä jäänyt alle 4000 kwh. Meillä on varaajassa kolme 5 kw vastusta. Ylin vastus pelkästään riittää kovillakin pakkasilla, eli n. -20 asteen paikkeille. Erittäin harvoin piti laittaa vähäksi aikaa toinen vastus päälle. Kolmas on täysin joutilas. Koskaan ei ole käytetty. Eikös Varsinais-Suomi ole aika lähellä Vantaan astepäivälukuja?
Niin meinaan, että eikös tuollainen Nibe 12 kw tuota tuon 5kw n. -20 pakkasissa?
 
Tänään puhuin puhelimessa taas yhden myyjän kanssa joka sanoi että VILP:illä ei voi mitenkään kustannustehokkaasti lämmittää 3000 litran varaajaa. Sanoi, että sellainen toteutus on ihan *erseestä. Ja kauppasi tietenkin heti perään omaa kokonaisratkaisuaan alan parhaana (Mitshubisi).
Kuulostaapas tutulta:

"Maahantuojalta saatiin vastauksia miksi massavaraajaan kytkentä ei ole suositeltava ratkaisu: "laite tekee massavaraajakytkennässä kokoajan omaa maksimiaan eli huonolla hyötysuhteella, kun taas verkostossa on suurin osa vuodesta tarjolla matalampaa pyyntiä hyvällä hyötysuhteella. Ja tuo täysiä ajaminen sitten on suoraan pois käyttöiästä.""

Tässä maahantuoja = Nibe.

Myös tässä tapauksessa tarjottiin laitetta, jonka tehot loppuvat kesken noin -12 asteen lämpötilassa.
 
"Maahantuojalta saatiin vastauksia miksi massavaraajaan kytkentä ei ole suositeltava ratkaisu: "laite tekee massavaraajakytkennässä kokoajan omaa maksimiaan eli huonolla hyötysuhteella, kun taas verkostossa on suurin osa vuodesta tarjolla matalampaa pyyntiä hyvällä hyötysuhteella. Ja tuo täysiä ajaminen sitten on suoraan pois käyttöiästä.""
Maahantuoja siis lähtee siitä, että jos vanha varaaja säilytetään, vilppi säädetään ja sitä käytetään mahdollisimman typerästi. Jos taas varaaja puretaan, sitten laite säädetään niin kuin pitäisikin. Tuostahan tuo päätelmä sitten lähtee...
 
Myyjillä on tuo vakionarina hyötysuhteista, koska heidän tavoite on myydä pari päivää työtä vanhan purkuun ja sitten ottaa rahat uudesta varaajasta.

Sitten tämmöiset köyhät ku minä näpertää vanhan massavaraajan kylkeen käytetyn monoblokin jokusella tonnilla ja kas kummaa, se toimii, eikä ole lainkaan huono hyötysuhde.

Ei tuo pyyntilämmön asetus ole lainkaan riippuvainen varaajan koosta, hävyttömiä ovat nuo kauppiaat kun mokomaa soopaa suoltavat vuodesta toiseen.
 
laite tekee massavaraajakytkennässä kokoajan omaa maksimiaan eli huonolla hyötysuhteella, kun taas verkostossa on suurin osa vuodesta tarjolla matalampaa pyyntiä hyvällä hyötysuhteella.
Jekyl ja Hyde ilmiö;D

Sama kone samoilla asetuksilla sekoaa totaalisesti kun pumppaa varaajaan.

Varaajan pohjalta kone saa viileämpää vettä kuin lämpöverkon paluusta (parempi cop), syy käyttöveden esilämmitys.
 
Onkohan tossa ajatuksena kuitenkin se että tehdään yli kuumaa varaajaan ja suntataan kiertoon kylmempää. Niinhän se helposti onkin järjetön. Mutta eikai sellaista täällä suunnitellakaan?
 
Kaverin kautta saisin Jäspin 16 kW:n monoblockin ja tulistimen yhteishintaan 8120 €. Tarjouksessa on mukana kaikki kilkkeet, jotka tarvitaan, että voisin toteuttaa täällä saamani neuvon. Asentajakin on jo tiedossa, mutta hinta on vielä sopimatta eli putkimiehen lasku tulee tuohon päälle.

Tämä Jäspin monoblocki lienee identtinen Niben kanssa.
 
Kaverin kautta saisin Jäspin 16 kW:n monoblockin ja tulistimen yhteishintaan 8120 €. Tarjouksessa on mukana kaikki kilkkeet, jotka tarvitaan, että voisin toteuttaa täällä saamani neuvon. Asentajakin on jo tiedossa, mutta hinta on vielä sopimatta eli putkimiehen lasku tulee tuohon päälle.

Tämä Jäspin monoblocki lienee identtinen Niben
Ota nyt hieman aikalisää, ennen kuin teet päätöksen. Opiskele hieman lisää. Tältä foorumilta opit paljon asioita. Ensi keväänä olet paljon viisaampi. Itse olin samassa jamassa n. 9 vuotta sitten. Koska mistään en saanut mitään tietoa ja kauppiaat koitti kusettaa mennen tullen, niin päätin ostaa markkinoiden halvimman laitteen ja opiskella sen kanssa koko VILP jutun. Ostin Ultimate 5000 EEV, maksoi 1700, euroa. Sen avulla olen opiskellut koko lämpöpumppumaailman ja olen erittäin tyytyväinen. Seuraava haninta aikanaan on selvää pässinlihaa, kten sanotaan.
 
Viimeksi muokattu:
Kaverin kautta saisin Jäspin 16 kW:n monoblockin ja tulistimen yhteishintaan 8120 €. Tarjouksessa on mukana kaikki kilkkeet, jotka tarvitaan, että voisin toteuttaa täällä saamani neuvon. Asentajakin on jo tiedossa, mutta hinta on vielä sopimatta eli putkimiehen lasku tulee tuohon päälle.

Tämä Jäspin monoblocki lienee identtinen Niben kanssa.
Mikähän Jäspi? niitä kans monia malleja...taitaa olla joku Nordic joka vastaa Niben 2120 mallia. Lisäksi Jäspi voi olla vanhempi ohjaus...ei siis S-sarjaa.
Kaikki 'aikalisät' on menetettyä säästöä....
 
Kun tuossa oli tulistinkin jo mukana ja kilkkeet niin ei tuo ollenkaan mahdoton tarjous ole.

Ei se suuri ongelma ole jos ei ole vihoviimeismimmät dingelidongelit. Talon sijainti on leudolla seudulla kanssa.

Jos tuota kautta löytyisi asentajakin, niin mikäs tuossa. Palstan ennätys taitaa olla joku 10pv että oli kone ajossa siitä kun avasi keskustelun. Turha sitä on sutia liian pitkään
 
Takaisin
Ylös Bottom