Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

[Kujis]

Moi,

2000-luvulla rakennettu ½-kerroksinen omakotitalo (159 m2), jossa kaksi erillistä lämmityspiiriä. Alakerrassa vesikiertoinen lattialämmitys ja yläkerrassa vesikiertoiset patterit. Tällähetkellä, kun ulkona -10 astetta pakkasta, yläkerran menoveden lämpötila on 62 astetta ja paluu 58 astetta. Oma mututuntu sanoo, että menoveden lämpötila olisi liian korkea ja delta T aivan liian pieni. Lämmöt huoneissa tosin ihan ok. Vastaavat lukemat alakerrassa 27 ja 24 astetta, mikä lienee lattialämmityksen tapauksessa ok. Painetta on 1.0 bar ja kiertovesipumppu teholla 2 yläkerran verkostossa. Minkälaisia menoveden lämpötiloja ja delta T arvoja tapaa yleensä olla vesikiertoisissa pattereissa?

 

[Alfonzo]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Kyllä tuo menoveden lämpötila vaikuttaa korkealta, täällä -80 valmistuneessa 120m2 omakotitalossa yksilehtisiin radiaattoreihin lähtee samassa ulkolämpötilassa noin +40 asteinen vesi (paluusta ja deltaT ei tietoa kun ei mittariakaan ole).

Meillä on patterikieroon lähtenyt +60 asteista viimeksi tammikuussa 1987, kun täällä eteläisessä suomessakin ulkolämpötilat oli -35 asteen luokkaa lähes viikon ajan...

Minun näkemyksen mukaan tuo deltaT pitäisi olla mahdollisimman pieni, silloin itse patteri on kauttaaltaan lähes yhtä lämmin ja lämmittää huoneilmaa mahdollisimman tehokkaasti. Eihän nyt ole niin että pattereiden termostaatit (tai jopa "isännänventtiilit") rajoittavat liiaksi pattereiden kiertoa?

 

[pökö]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Kuinkas lämmin tuo aloittajan yläkerta tuolla menoveden lämmöllä on?

Meillä menee (tai menisi jos ei olisi ilppiä) myös n +40 asteinen vesi parinkympin pakkasissa vm.-80 talossa, paluuvesi on lähes yhtä lämmin muutaman asteen erolla.

 

[kaihakki]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Moi,

2000-luvulla rakennettu ½-kerroksinen omakotitalo (159 m2), jossa kaksi erillistä lämmityspiiriä. Alakerrassa vesikiertoinen lattialämmitys ja yläkerrassa vesikiertoiset patterit. Tällähetkellä, kun ulkona -10 astetta pakkasta, yläkerran menoveden lämpötila on 62 astetta ja paluu 58 astetta. Oma mututuntu sanoo, että menoveden lämpötila olisi liian korkea ja delta T aivan liian pieni. Lämmöt huoneissa tosin ihan ok. Vastaavat lukemat alakerrassa 27 ja 24 astetta, mikä lienee lattialämmityksen tapauksessa ok. Painetta on 1.0 bar ja kiertovesipumppu teholla 2 yläkerran verkostossa. Minkälaisia menoveden lämpötiloja ja delta T arvoja tapaa yleensä olla vesikiertoisissa pattereissa?

On selvästi liian korkea menoveden lämpötila. Kokeile shuntista jonnekin 45-50 asteen paikkeille, niin alkaa vesi virrata ja DT voi myös kasvaa.
Meillä on nyt ulkona -13 astetta ja menovesi on n. 42 astetta ja paluuvesi n. 34 astetta (siis varaajan yhteistä mitattu) ja hyvin riittää. Sisällä on n. 23 astetta. Pattereita olen muutaman vaihtanut Purmon 2-lehtisiin välihaitarilla oleviin C22 malleihin. Ovat tehokkaita. Ne selittää myös isoa DT arvoa.

 

[lmfmis]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Tosi korkealta kuullostaa. Meillä nyt 39 astetta ja ulkona -13.

Kokeile lämpiääkö patteri ylhäältä alas. Jos ei, niin liian korkea lämpötila ja termostaatti jarruttaa. Optimitilanne on että termarit ei jarruta kiertoa ja patterit lämpiää koko pinta-alaltaan. Reilusti kokeilemaan vain.

 

[pökö]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Kokeile shuntista jonnekin 45-50 asteen paikkeille, niin alkaa vesi virrata ja DT voi myös kasvaa.

Se menee yleensä toisinpäin. Virtaus kasvaa niin DT pienenee.

 

[Kujis]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Kiitos kaikille vastauksista. Alkaa homma, toivottavasti, ratkeamaan. Termarit oli käytännössä pitäneet lämmöt sopivana. Luulin, että osa termareista oli jumissa, kun ei vesi kiertänyt, mutta huoneessa oli vain niin helkkarin kuuma (24c). Alensin menoveden lämmön n. 50 asteeseen ja delta T kasvoi. Muutamaa patteria vielä termarit rajoittaa. Pitää antaa lämpöjen hieman tasaantua ja kokeilla loivempaa lämmityskäyrää.

Sitten kun vielä keksisi, mikä olisi sopiva asento kiertovesipumpulle?!

 

[pökö]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Alensin menoveden lämmön n. 50 asteeseen ja delta T kasvoi.

Millai tuo on mahdollista, mistä mittaat?

 

[Kujis]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Kyllähän se on ihan järkeenkäypää, kun termarit ei enää estä veden pääsyä pattereille. Aiemmin olen lämmittänyt taloa vesiputkilla ja pattereilla vaan hetkellisesti. Mittaus tapahtuu teknisessä tilassa linjojen päissä ja lämpöjä loggaa raspi + 1 wire systeemi.

 

[fraatti]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Lämmönluovutusteho eri deltoilla purmon laskurilla. Termostaateilla tietysti saa kaiken sekaisin huonossa tapauksessa...

 

[pökö]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Kyllähän se on ihan järkeenkäypää, kun termarit ei enää estä veden pääsyä pattereille.

Ei ole . Mitä tällöin tapahtuu patterissa DT:n osalta?

 

[kaihakki]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Se menee yleensä toisinpäin. Virtaus kasvaa niin DT pienenee.

Sorry. Niinpä tietysti. Ajatuskatko.

 

[Jallukola]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

dT pitää olls mahdollisimman suuri, jotta lämpöpumppujärjestelmässä pumppu saisi mahdollisimman viileää vettä. Samoin missä tahansa muussakin varaajalla varustetussa järjestelmässä, jos halutaan kapasiteetti hyödyntää mahdollisimman hyvin.

Alhaisella menoveden arvolla virtaama on yleensä liian suuri, jolloin kapasitettin hyödyntäminen jää vähäiseksi.

Patteri ei saa olla tasalämpöinen, mistä energiaa silloin siirtyy huoneilmaan jos patteri ei sitä luovuta ja jäähdy? Vanhan kansan ajatusmalli hohkaavan kuumasta patterista pitää unohtaa.

 

[prelude]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Patteri ei saa olla tasalämpöinen, mistä energiaa silloin siirtyy huoneilmaan jos patteri ei sitä luovuta ja jäähdy? Vanhan kansan ajatusmalli hohkaavan kuumasta patterista pitää unohtaa.

Mitä enemmän pattereista revitään tehoja niin sitä pienemmäksi dT muuttuu. Sama tapahtuu jos tulon lämpötilaa lasketaan niin kompensaatio haetaan lisäämällä virtausta -> dT pienenee. Kun tulon lämpöä pienennetään niin myös huoneen lämmön ja tulon välinen dT lakee jolloin jälleen tarvitaan lisää virtausta pitämään patterin teho noin vakiona.

 

[Kujis]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Mikä voisi olla tavoiteltava dT? Olen pudottanut lähtevän veden lämmön n. 48c ulkolämmön ollessa -18c. dT on silti vaan n. 4c. Pitääkö ruveta repimään talon eristeitä irti Noh, pitää koittaa pudottaa menoveden lömpötilaa huomenna lisää ja kokeilla pienentää kiertovesipumpun tehoa 2->1. Pattereissa tuntuu yläosa lämpöiseltä ja alaosa viileältä.

 

[Kujis]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Mitä enemmän pattereista revitään tehoja niin sitä pienemmäksi dT muuttuu. Sama tapahtuu jos tulon lämpötilaa lasketaan niin kompensaatio haetaan lisäämällä virtausta -> dT pienenee. Kun tulon lämpöä pienennetään niin myös huoneen lämmön ja tulon välinen dT lakee jolloin jälleen tarvitaan lisää virtausta pitämään patterin teho noin vakiona.

Jes, näin varmasti onkin. Omalla kohdalla ongelman piilottivat termostaatit, jotka pudottivat dT:n olemattomiin, vaikka virtaus oli pieni ja menoveden lämpötila suuri. Nyt kun tämä on korjattu alkaa todellinen säätö. Suo siellä vetelä täällä...

 

[prelude]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Mikä voisi olla tavoiteltava dT? Olen pudottanut lähtevän veden lämmön n. 48c ulkolämmön ollessa -18c. dT on silti vaan n. 4c. Pitääkö ruveta repimään talon eristeitä irti Noh, pitää koittaa pudottaa menoveden lömpötilaa huomenna lisää ja kokeilla pienentää kiertovesipumpun tehoa 2->1. Pattereissa tuntuu yläosa lämpöiseltä ja alaosa viileältä.

Tiputa käyrää alemmaksi, mun pattereien alareuna alkaa olla lämmin niin olet löytänyt rajan. Tämä tietty olettaa ettei patteria ole kuristettu.
Kovin kuulostaa tilanteesi samalta kuin itselläni oli, eli yksi patteri jossa ei ole termaria oli säädetty täysin auki (saunan lauteiden alla tietty) ja tämä sitten "oikosulki" kaksiputki järjestelmän.

 

[kotte]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Mikä voisi olla tavoiteltava dT? Olen pudottanut lähtevän veden lämmön n. 48c ulkolämmön ollessa -18c. dT on silti vaan n. 4c. Pitääkö ruveta repimään talon eristeitä irti Noh, pitää koittaa pudottaa menoveden lömpötilaa huomenna lisää ja kokeilla pienentää kiertovesipumpun tehoa 2->1. Pattereissa tuntuu yläosa lämpöiseltä ja alaosa viileältä.

Mikä olikaan lämmönlähde? Tuollakin on merkitystä sille, mikä on sopiva.

Prelude tuossa totesikin edellä luultavan syyn mittaustuloksiin. Tältä pohjalta voi arvioida, että käyrä on luultavasti edelleen ihan turhan jyrkkä ja jonkun patterin kautta kiertää aivan liikaa vettä muihin nähden ("oikosulku").

 

[kaihakki]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Kovin kuulostaa tilanteesi samalta kuin itselläni oli, eli yksi patteri jossa ei ole termaria oli säädetty täysin auki (saunan lauteiden alla tietty) ja tämä sitten "oikosulki" kaksiputki järjestelmän.

Tämä oli myös meillä ongelmana. Jonkun patterin termari aukesi kokonaan ja sitten sitä kautta virtasi vettä liikaa ja ei riittänytkään muille pattereille. Tätä korjasin kuristamalla jokaisen patterin lähdössä olevaa säätöä. Säädin niin, että kun termari on täysin auki, niin patterin alareuna on selvästi viileämpi kuin yläreuna. Tällaisella virittämisellä sain systeemin joten kuten parempaan moodiin. Mutta ei se vieläkään ole ihan kunnossa. Pitäisi löytää joku fiksu tapa säätää pattereiden lähtöä. Nyt kun laitoin uuden automaattisen Grundfossin kiertovesipumpun, niin säätö hankaloitui edelleen. Laitoin pumpun asentoon, jossa se lisää virtausta sitä mukaan, kun systeemi pyytää lisää vettä.

Pitäisi kehittää patterikohtainen ohjaus, joka mittaa patterille tulevaa ja siitä lähtevää lämpötilaa huonelämpötilan lisäksi ja siihen softa, joka sitten näillä parametreilla säätäisi sekä tulevaa että lähtevää päätä. Uusi innovatiivinen systeemi!!!!!

 

[Karhu]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Mielenkiintoinen aihe. Itsellä vilpissä invertterimallia oleva kv-pumppu jossa DT säädettävissä 5-8 asteen haarukassa. Oletus on 5.

Jos säädän dt:n arvon isommaksi, kv-pumppu säätää automaagisesti kiertoa luonnollisesti pienemmälle.

Olenko nyt siis ymmärtänyt oikein että paras olisi asettaa tuo DT maksimiarvoon 8 koska mitä kylmempää pumpulle saadaan sen parempi?

25 patteria, pannuhuoneen kolmessa lähimmässä käsisäätöiset termarit, kolmessa termostaatit, loput 18 ilman. Yksi patteri poistettu kokonaan.

 

[Seppaant]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

dT pitää olls mahdollisimman suuri, jotta lämpöpumppujärjestelmässä pumppu saisi mahdollisimman viileää vettä. Samoin missä tahansa muussakin varaajalla varustetussa järjestelmässä, jos halutaan kapasiteetti hyödyntää mahdollisimman hyvin.

Alhaisella menoveden arvolla virtaama on yleensä liian suuri, jolloin kapasitettin hyödyntäminen jää vähäiseksi.

Lauhtumispaine ja hyötysuhde tottelee lauhduttimelta lähtevän veden lämpötilaa ei lauhduttimelle palaavan veden lämpötilaa.

 

[kotte]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Mielenkiintoinen aihe. Itsellä vilpissä invertterimallia oleva kv-pumppu jossa DT säädettävissä 5-8 asteen haarukassa. Oletus on 5.

Jos säädän dt:n arvon isommaksi, kv-pumppu säätää automaagisesti kiertoa luonnollisesti pienemmälle.

Olenko nyt siis ymmärtänyt oikein että paras olisi asettaa tuo DT maksimiarvoon 8 koska mitä kylmempää pumpulle saadaan sen parempi?

25 patteria, pannuhuoneen kolmessa lähimmässä käsisäätöiset termarit, kolmessa termostaatit, loput 18 ilman. Yksi patteri poistettu kokonaan.

Jokseenkin kaikkien lämpöpumppujen yhteydessä kannattaisi virtaus maksimoida ja dT minimoida parhaan lämmitystuloksen ja -talouden saavuttamiseksi, etenkin ivlp-laitteiden yhteydessä. Korkeintaan jotkin CO2-vempleet tekevät joissakin tapauksissa poikkeuksen. Tavanomaiset lämpöpumput hyötyvät eniten mahdollisimman alhaisesta keskimääräisestä kiertoveden lämpötilasta (keskiarvo tulevasta ja lähtevästä) ja tämä saavutetaan poikkeuksetta voimakkaalla ja tasaisella virtauksella kaikkialla (jolloin dT minimoituu). Toki kiertopumpun kuluttama teho ja verkoston kuluminen kohinan seurauksena asettaa taloudelliset alarajat dT:lle.

Eli termarit mahdollisimman auki ja pumppu suurelle. Termaria voi käyttää siinä tapauksessa, että yksittäisen huoneen lämpötila nousee ajoittain tai pienehkön yksittäisen huoneen jatkuvastikin liian korkeaksi. Muussa tapauksessa lämmityskäyrää pitää säätää ja pattereita mahdollisesti lisätä tai vaihtaa suurempiin huoneissa, joissa lämpö ei riitä.

 

[Kujis]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Mikä olikaan lämmönlähde? Tuollakin on merkitystä sille, mikä on sopiva.

Kaukolämpö.

"Oikosulkua" en oikein ymmärrä. Eikö patteri ole oikosulussa, jos huoneen lämpötila on selkeästi alle termarissa asetetun setpointin. Vai kuristaako termari kiertoa, kun sen vain laittaa paikoilleen, vaikka se olisikin maksimaalisen auki?

Jokseenkin kaikkien lämpöpumppujen yhteydessä kannattaisi virtaus maksimoida ja dT minimoida parhaan lämmitystuloksen ja -talouden saavuttamiseksi

ilmeisesti sen takia, lämmitys hoituu mahdollisimman pienellä lähtevän veden lämpötilalla? Nykyiaikaisten pumppujen tehon kulutuksen lisääntymisen saa varmaan laskuista unohtaa ja ainut factor on dB, vai voiko liian suuri kierto tehdä tuhoja?
Olen nyt saanut lähtevän veden lämpötilaa pudotettua liki 20 astetta huonelämmön pysyessä mieluisena. Luulisi sen la$ku$$a näkyvän.

 

[pökö]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Olen nyt saanut lähtevän veden lämpötilaa pudotettua liki 20 astetta huonelämmön pysyessä mieluisena. Luulisi sen la$ku$$a näkyvän.

Tuo menoveden lämpö ei välttämättä merkkaa mitään kaukolämmössä, jos huonelämpö pysyy samana menee kilowattejakin sama määrä. Sen säästät mitä huonelämpö laskee, jos se laskee.

 

[Karhu]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Jokseenkin kaikkien lämpöpumppujen yhteydessä kannattaisi virtaus maksimoida ja dT minimoida parhaan lämmitystuloksen ja -talouden saavuttamiseksi, etenkin ivlp-laitteiden yhteydessä. Korkeintaan jotkin CO2-vempleet tekevät joissakin tapauksissa poikkeuksen. Tavanomaiset lämpöpumput hyötyvät eniten mahdollisimman alhaisesta keskimääräisestä kiertoveden lämpötilasta (keskiarvo tulevasta ja lähtevästä) ja tämä saavutetaan poikkeuksetta voimakkaalla ja tasaisella virtauksella kaikkialla (jolloin dT minimoituu). Toki kiertopumpun kuluttama teho ja verkoston kuluminen kohinan seurauksena asettaa taloudelliset alarajat dT:lle.

Eli termarit mahdollisimman auki ja pumppu suurelle. Termaria voi käyttää siinä tapauksessa, että yksittäisen huoneen lämpötila nousee ajoittain tai pienehkön yksittäisen huoneen jatkuvastikin liian korkeaksi. Muussa tapauksessa lämmityskäyrää pitää säätää ja pattereita mahdollisesti lisätä tai vaihtaa suurempiin huoneissa, joissa lämpö ei riitä.

Kiitoksia tyhjentävästä vastauksesta. Ilman termareita suurimmaksi osaksi onkin, makuuhuoneessa termarit tiputtamassa lämpöä koska tykätään nukkua viileämmässä (18-19).

Lisäksi muutkin termarit nimenomaan tiputtamassa lämpöä toissijaisissa huoneissa. Onko näistä termareista kokonaisuuden kannalta jotain haittaa?

 

[Mikkolan]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Mie tykkäisin että pattereiden dT olis mahdollisimman pieni, patterit olis tasalämpöisiä ylhäältä alas asti.
Menoveden lämpötilaksi riittäis esme 38 C , ei 58C. ( Tässä paharasti: kun dT lähentelee nollaa, ei huoneeseen siirry lämpöä ollenkaan vaikka patteri olis 100 asteinen )
Jos pattereiden menoveden lämpötilan täytyy olla 58C, niin varaajan kapasiteetti on pieni koska alle 58C:n lämpö ei ole käytetettävissä lämmitykseen; varaajan dT ( 90 - 58 ) 32C vs. 90 - 38 = 52C.

Toisaalta olen ymärtänyt että lämpöpumppu toimisi paremmin silloin kun sen ei tarvitse kehittää
kovin kuumaa ( 58 C vs 38 C ) ?

Mistähän tämä "harhaoppi" on peräisin että pattereiden dT pitää olla mahd. suuri? :-\

Kottehan olikin sen jo edellä todennut

Kuten tuollakin

Lauhtumispaine ja hyötysuhde tottelee lauhduttimelta lähtevän veden lämpötilaa ei lauhduttimelle palaavan veden lämpötilaa.

 

[Mikkolan]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Lisätään edelliseen vielä sama ihmettely noiden lämpökeräinten suhteen, niihinkin halutaan syöttää mahdollisimman viileää vettä varaajasta.

Ite ottaisin mieluumin 100 litraa 80 asteista vettä kuin 400 litraaa 27 asteista, tuossa lähtölämpötila 10 C. Jos 80 asteista haluttaessa menovesi olis 40 asteista, saatais sitä liki 200 litraa.
Tietty kun saantoja mitataan kilowateissa niin viileällä saadaan enempi mutta "Mitä semmosel tekee mil ei mitään tee" . Samalla viittaan taas käsitteesen "energian hyvyys"

 

[kotte]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Kaukolämpö.

"Oikosulkua" en oikein ymmärrä. Eikö patteri ole oikosulussa, jos huoneen lämpötila on selkeästi alle termarissa asetetun setpointin. Vai kuristaako termari kiertoa, kun sen vain laittaa paikoilleen, vaikka se olisikin maksimaalisen auki?

ilmeisesti sen takia, lämmitys hoituu mahdollisimman pienellä lähtevän veden lämpötilalla? Nykyiaikaisten pumppujen tehon kulutuksen lisääntymisen saa varmaan laskuista unohtaa ja ainut factor on dB, vai voiko liian suuri kierto tehdä tuhoja?
Olen nyt saanut lähtevän veden lämpötilaa pudotettua liki 20 astetta huonelämmön pysyessä mieluisena. Luulisi sen la$ku$$a näkyvän.

Kaukolämpöjärjestelmä viritetään "oikeaoppisesti" tyypillisesti täysin päin vastoin kuin kuin VILP-järjestelmä (jolleivat muut usko, katsokaa vaikka Energiateollisuuden, eli alan auktoriteetin ohjesivustoilta). Eli virtaus mahdollisimman pieneksi ja dT mahdollisimman suureksi. Termostaatteja voi ja kannattaa käyttää mahdollisimman runsaasti lämmön säätöön.

Kaikki patterit pitäisi ideaalisesti säätää niin, että ne ovat kuumia vain yläreunasta ja korkeintaan lämpimiä tai jopa viileitä alareunasta.

Kaukolämpökäytössä juuri nuo "oikosulkupatterit" ovat murheenkryynejä ja jollei niitä saa kuriin, kaukolämpöyhtiö ottaa ennen pitkää yhteyttä ja vaatii korjaamaan asian lisälaskulla uhaten. "Oikosulkupatteri" on sellainen, jossa virtausta ei ole millään rajoitettu, vaan paluuvesi on lähes yhtä lämmintä kuin menevä. Tämä nostaa myös palaavan kaukolämpöveden lämpötilaa ja tuohon kaukolämpöyhtiö sitten puuttuu. Luokkaa 4 astetta oleva dT on suoranainen katastrofi esillä olleiden tietojen pohjalta. Perästä kuuluu, jollei asiaa korjata.

Eli on etsittävä, mistä vesi pääsee vapaasti tulopuolelta paluuseen. Syynä on joko ilman termostaattia oleva patteri tai rikkinäinen termostaatti. Itse olen sitä mieltä, että kaukolämpökäytössä pitää joka patterissa olla termostaattiventtiili kiertoa kuristamassa (sanottakoon yleisohjeissa mitä vaan). En meni laskemaan käyrää esillä olleiden tietojen pohjalta ollenkaan, vaan etsisin virhettä muualta. Sen sijaan pumpun kierrosnopeuden radikaali pudottaminen jopa minimiin voisi olla paikallaan.

 

[Kujis]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Ööö, kaukolämmön dT on aivan toista luokkaa, kun vesipatteriverkoston dT. Tällä hetkellä kaukolämmön meno on 84c ja paluu 35c.

 

[kotte]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Ööö, kaukolämmön dT on aivan toista luokkaa, kun vesipatteriverkoston dT. Tällä hetkellä kaukolämmön meno on 84c ja paluu 35c.

Tuo ei ole ollenkaan paha. Toisaalta, kaukolämmön paluu ei voi olla patteriverkoston paluuta matalampi, ellei juuri lasketa (tai ole juuri laskettu) käyttövettä. Eli kaukolämmön paluu on se, mitä pitää seurata ja jos se pysyy alle 40 asteen koko ajan, homma on hallussa.

Vai olisiko lämpömittarissa vikaa patteriverkoston paluun osalta.

 

[pökö]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Kaukolämpöjärjestelmä viritetään "oikeaoppisesti" tyypillisesti täysin päin vastoin kuin kuin VILP-järjestelmä (jolleivat muut usko, katsokaa vaikka Energiateollisuuden, eli alan auktoriteetin ohjesivustoilta). Eli virtaus mahdollisimman pieneksi ja dT mahdollisimman suureksi. Termostaatteja voi ja kannattaa käyttää mahdollisimman runsaasti lämmön säätöön.

Kaukolämpöyhtiö tarvii ja vaatii tiettyä jäähtymää paluuveteen. Lämpöpumppulämmitys lienee ainut mikä tykkää isosta kierrosta ja kokomitaltaan tasalämpöisestä patterista ja siihen syynä on rajallinen kuumansaanti pumpulta ja pattereiden pieni pinta-ala.

kaukolämmittäjällä ja kattilalämmittäjillä on helppoa kun kuumaa riittää, voi pitää patterin yläreunasta vaikka 5 sentin siivun 100 asteisena ja tupa on lämmin, termostaattikin toimii silloin molempiin suuntiin eikä ole vain ylilämmön tappaja.

 

[pökö]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

( Tässä paharasti: kun dT lähentelee nollaa, ei huoneeseen siirry lämpöä ollenkaan vaikka patteri olis 100 asteinen )

Tuo on kanssa melkoinen harha

 

[Kujis]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Tuo ei ole ollenkaan paha. Toisaalta, kaukolämmön paluu ei voi olla patteriverkoston paluuta matalampi, ellei juuri lasketa (tai ole juuri laskettu) käyttövettä. Eli kaukolämmön paluu on se, mitä pitää seurata ja jos se pysyy alle 40 asteen koko ajan, homma on hallussa.

Vai olisiko lämpömittarissa vikaa patteriverkoston paluun osalta.

2-piiriä ja toisessa piirissä on lattialämmitys. Siksi niin matala kaukolämmön paluu lämpötila. Oisko kaukolämpötalouksissa optimaalisinta optimoida kaukolämmön dT mahdollisimman suureksi, tai ainakin kaukolämpöyhtiön puolesta, ettei kuumaa vettä lasketa takaisin verkkoon?

 

[kotte]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

2-piiriä ja toisessa piirissä on lattialämmitys. Siksi niin matala kaukolämmön paluu lämpötila. Oisko kaukolämpötalouksissa optimaalisinta optimoida kaukolämmön dT mahdollisimman suureksi, tai ainakin kaukolämpöyhtiön puolesta, ettei kuumaa vettä lasketa takaisin verkkoon?

Lattialämmityksen menovesi on joka tapauksessa niin matala, että vaikeuksia ei yleensä tule. Kaukolämmönvaihtimen hyötysuhde on kumminkin sitä parempi, mitä pienempi on virtaus (siinä mielessä, että palaavan kaukolämpöveden lämpötila on mahdollisimman lähellä rakennuksen lämmitysverkosta palaavan veden lämpötilaa). Tällä ei ole suoraa vaikutusta energiankulutusmaksuun, mutta lämpöyhtiö oikeastaan edellyttää, että laitteet säädetään lämmön tuottajankin kannalta edullisella tavalla (eli jos jotakin on pois, niin sitten lämpöyhtiöltä).

Tulevaisuudessa laskutus ehkä muuttuu siihen suuntaan, että alhaisesta kaukolämpöveden lämpötilasta saa maksuhyvitystäkin. Tällä hetkellä yhtiöt puuttuvat vain siihen, jos dT painuu kaukolämpöverkon puolella liian pieneksi (etäluettavat mittarit mittaavat energian lisäksi myös vesimäärää, joka kulkee järjestelmän lävitse ja välittävät tiedot yhtiölle).

Patteriverkostossa kannattaa yleensä tavoitella mahdollisimman suurta dT:tä ja samalla mahdollisimman pientä patteriverkoston virtaamaa, kunhan lähtevän veden lämpötilan vain pysyy ainakin luokkaa 15 ... 20 astetta tulevaa kaukolämpövettä viileämpänä. Tulevan kaukolämpöveden lämpötilaahan ohjataan ulkolämpötilan mukaan, Suomessa alan ohjeistuksen mukaan välillä 70 ... 120 astetta. Kun tuo toteutuu, lähtevä vesikin pysyy käytännössä mahdollisimman viileänä. Korkeasta lähtevän veden lämpötilasta on vain se haitta, että lähtevän veden putkiston lämpöhäviöt kasvavat, mutta tyypillisesti tuo hukkalämpö saadaan suurimmaksi osaksi hyödyksi rakennukseen. Rakennusten välisissä kanaaleissa taas hukkalämpö auttaa pitämään käyttöveden kiertoa lämpimänä.

 

[pökö]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Jos pattereiden menoveden lämpötilan täytyy olla 58C, niin varaajan kapasiteetti on pieni koska alle 58C:n lämpö ei ole käytetettävissä lämmitykseen.

Ei se ihan noin yksioikoinen juttu ole. Varaajasta puretaan lämpö pikkuhiljaa ylhäältä ja pattereista palaa huoneenlämpöinen vesi varaajan pohjalle, varaaja kerrostuu voimakkaasti ja koko kapasiteetti on käytössä. Iso DT on tässä hyväksi.

 

[kaihakki]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Iso DT on hyväksi. Mutta nyt kun meilläkin on ulkona pakkasta -19, niin pattereissa kiertää vettä vauhdilla ja DT on pieni. Tällöin saadaan enemmän lämpöä huoneisiin ja homma toimii. Lämmitys tällä hetkellä perustuu vastuksiin. Ultin teho on nyt melko pieni ja COP pyörii n. 1,3 paikkeilla. Suuri DT on eduksi VILPin kanssa, mutta vastuslämmityksellä sillä ei ole merkitystä.

 

[kotte]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Iso DT on hyväksi. Mutta nyt kun meilläkin on ulkona pakkasta -19, niin pattereissa kiertää vettä vauhdilla ja DT on pieni. Tällöin saadaan enemmän lämpöä huoneisiin ja homma toimii. Lämmitys tällä hetkellä perustuu vastuksiin. Ultin teho on nyt melko pieni ja COP pyörii n. 1,3 paikkeilla. Suuri DT on eduksi VILPin kanssa, mutta vastuslämmityksellä sillä ei ole merkitystä.

Iso delta-T ei VILPillä ole koskaan hyväksi. Vastuksien kanssa asialla ei ole väliä.

 

[kaihakki]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Mitähän mahdat tarkoittaa?
VILPillä iso DT on juuri hyvä. Saa varaajan kerrostumat kuntoon. Mahdollisimman viileä paluuvesi on hyvä juttu. COP pysyy korkealla.

 

[pökö]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Mitähän mahdat tarkoittaa?
VILPillä iso DT on juuri hyvä. Saa varaajan kerrostumat kuntoon. Mahdollisimman viileä paluuvesi on hyvä juttu. COP pysyy korkealla.

viileä paluu on hyvä jos virtausta on tarpeeksi. Jos matalalämpöisistä pattereista halutaan huoneen lämpöistä paluuvettä niin virtaus on herkästi vilpille liian pieni. Iso varaaja voi silti korjata tilanteen.

 

[kaihakki]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

viileä paluu on hyvä jos virtausta on tarpeeksi. Jos matalalämpöisistä pattereista halutaan huoneen lämpöistä paluuvettä niin virtaus on herkästi vilpille liian pieni. Iso varaaja voi silti korjata tilanteen.

Ei ainakaan Ultille ole mikään liian pieni. Mitä pienempi on tuloveden lämpötila sisäyksikön lämmönvaihtimeen, sitä parempi on COP. Varaajaan menevän veden lämpötilaa voi säätää veden virtausta muuttamalla. Ultin kanssa voi hyvin olla DT esim. 10 astetta varaajasta tulevan ja sinne lähtevän välillä. DT ei vaikuta juurikaan COPpiin.
Lisäksi kun pienentää virtausta, on varaajan kerrostumat aina vaan paremmat. Ylhäällä kuumaa ja alhaalla viileää.