Vieraslajit
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Nuo tuotiin alunperin Vesilahdelle Laukon kartanoon ja siitä nimitys.
On aika epäonnistunut tuo Valkohäntäkauris nimitys koska täälläkin on sekä Metsäkauriita että valkohäntiä. Kokoero on melkoinen noilla kahdella, mutta sama se kummaksi kutsuu. Noissa vaan ihmiset menee sekaisin kun selvästi pienemmän Metsäkauriin takapää on valkoinen eikä käytännössä häntää, kun taas Valkohäntäpeuran peräpää on valkoinen vaan kun juoksee häntä pystyssä, muuten valkoinen ei näy.
- Keskustelun aloittaja
- #43
Joku nykäissyt 5ke pistämällä lupiinia nurin.
www.mtvuutiset.fi
Itse olen myrkyttänyt tuota nyt usean sadan metrin matkalta tienvieristä.
Tuo taitaa tepsiä paremmin kuin Primus XL
Lupiinit valtaavat nyt Suomea – Jouni, 34, on tienannut mittavia summia niitä tuhoamalla
Lupiinit ovat Suomessa jokavuotinen riesa, jota yritetään hillitä kuntalaisia osallistavalla Crowdsorsa-mobiilipelillä.
Itse olen myrkyttänyt tuota nyt usean sadan metrin matkalta tienvieristä.
Tuo taitaa tepsiä paremmin kuin Primus XL
- Keskustelun aloittaja
- #45
Ariane ei erota, vaan ruiskuttaja erottaa. Käytän reppuruiskua ja sillä saa sohittua juuri sinne minne haluaa. Itse aine on selektiivinen eli vie vain leveälehtiset eli ei ruohoa yms.
ei onnistu, vain niittäjä hyötyy saaduista rahoista.
lupiini lähtee ainoastaan juuret kaivamalla tai ruiskuttamalla kasvusto oikeaan aikaan.
Joo, eihän se nurmikkokaan kuole leikkaamalla. Tietysti jos lupiinit leikkaa viikottain niin ei ehdi juureen varastoida seuraavaan kesään ja voi hävitä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Heinäkasvien erikoisuus piilee siinä, että ne eivät juurikaan kärsi siitä että ne syödään kunhan ei juurineen reivitä. Tämä onkin niiden menestymisen salaisuus. Kun suuret laiduntajat syövät maan puhtaaksi, aurinko paistaa heinäkasveille kun puutkin on syöty. Siitä hyötyvät sekä nämä heinäkasvit että kasvinsyöjät.
Näinhän se on.
Jos heinäkasvi saa kasvaa, se tulee täyteen mittaansa, kukkii ja tekee siemenet, mutta sitten maanpäällinen osa kuolee. Juuri on kerännyt voimansa ja homma alkaa alusta.
Lupiinihan on samanlainen, niin kauan kun vihreät lehdet saa kerätä auringon avulla juureen uutta kasvuvoimaa ei se häviä kun ehkö leikatulta nurmikolta.
Ei taida saada vaan enään mistään kun myynti taitaa olla kielletty.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Yksityisille ei myydä kuin pippurijauheita mutta maanviljelijät ja muut ammattilaiset voivat ostaa.
haraldh
Vakionaama
Ei se taida olla kielletty, vaan vaatii luvat jne. Olen kuullut että puolasta saa ebayn kautta tilattua.
Hempuli
Töllintunaaja
Sille on syynsä, että glyfosaatti on luvanvaraista. Kestää jonkin aikaa, että sen vaikutus häviää luonnossa. Meillä meni tontilla viitisen vuotta ennen kuin luonto pääsi niskan päälle lukuisten ed. asukkaan myrkkypurkkien viemisestä kierrätykseen. Mekaaninen haittakasvien torjunta ja luonnonkasvien siementen viskely toimii aika hyvin.
Joku aika sitten ostettiin yks mökki jonka tontti ollu koskematta 15 vuotta, siellä oli niin paljon ja ikävää tavaraa, että piti käyttää glyfosaattia. Seuraavana kesänä sitä ei kasvustosta huomannu mitenkään, kasvavat lajit oli vaan mukavampia.
Glysofaatti puree kyllä hyvin juolavehnään ja käytetään siihen tarkoitukseen maataloudessa. Paras ruiskutusajankohta syksyn lämpimillä keleillä
Ei vaikuta maan kautta. Tuolla trumplandiassa missä glysofaattia myydään edelleen kuluttajille niin sitä käytetään esim. nurmikon uudistamiseen samaan tapaan kuin Euroopassa kun pellolle vaihdetaan viljelylajiketta. Vanha nurmikko tapetaan kohtuu vahvalla seoksella ja kylvetään uudelleen. Hifistelijät tosin kastelevat myrkytyksen jälkeen päivittäin ainakin ainakin parin viikon ajan jotta maaperässä olevat rikkasiemenet itävät ja uusi myrkytys perään. Tämän jälkeen mullan lisäys/pihan tasaus ja muutama viikko päivittäistä kastelua jotta mullan mukana tulleet rikat itävät. Sen jälkeen vielä kolmas myrkytyskierros ja siementen kylvö. Viimeisen ruiskutuksen voi halutessaan tehdä vielä kylvön jälkeenkin kunhan nurmikon siemenet eivät ole vielä itäneet
Hempuli
Töllintunaaja
Glyfosaatti puree lähes kaikkiin kasveihin. Oleellista on osata oikea käyttö, mikä jää tavantallaajalta usein vajaaksi, kun mielessä on vain rikkakasvien tuhoaminen, mikä ok-taloissa tarkoittaa helposti Roundupia lehdille ja myrkky imeytyy siitä fotosynteesin kautta juuristoon. Vaaratonhan aine ei ole.
Vieraslajeista pidettiin 2-3 vuotta sitten meteliä ja mm. kurtturuusua vaadittiin hävitettäväksi yksityisiltä ja taloyhtiöiden pihoilta. Yhtiömmekin kaivoi talkoilla juuret pihalta. Pari vuotta kiskoin versoja maasta, mutta lopulta ruusu hävisi. Naapuriyhtiöt eivät näytä tehneen mitään kurtturuusun hävittämiseksi. Helsingin kaupunkikaan ei ole tehnyt muuta kuin kaksi vuotta sitten niitti versot lähialueeltamme, miten mahtoi muualla? Viime kesänä saimme jälleen ihailla kaupungin komeita kurtturuusuja samalla paikalla. Taitaa hävitysvaatimus olla kuollut kirjain.
Hempuli
Töllintunaaja
Kunta priorisoi, mihin resurssia käyttää ja usein vielä viranhaltijan mieltymyksen mukaan. Meiltä lähti kaupungin kurtturuusut lähistöltä, mutta juurista on lähtenyt uutta kasvua. Tosi hyvä tuokin tapa on vähentämään levinneisyttä. Kurtusta on myös kehitetty hansaruusu, jonka kukka on kerrattu, eikä se ole hanakka leviämään.
Lupiinia on täällä katkottu jonkun mobiilipelin voimin, jossa saa jonkun euron per paikka. Meillä oli tontin lähellä muutama, josta Puutarhuri kävi katkomassa kukat maljakon kautta polttokelpoiseen jätteeseen. Siinä kävi useampi poppoo kuikuilemassa kännykän kanssa ja koiruuden kanssa tuli heidän kanssa juteltua. Kerroin parista tienvarresta puolen kilometrin säteellä, jossa on lupiinia. Koska paikat eivät olleet sovelluksessa, niin ei kiinnostanut!
Jättipalsamia on näkynyt vähemmän ja yhden rehevän talousrakennuksen seinustalta isäntä tai emäntä oli ne ottanut pois eikä ole tullut takaisin. Lähtisikö se helpommin juurineen kuin lupiini tai kurtturuusu. Tai sitten ovat olleet aktiivisia useamman vuoden.
Siruetanoista täällä on joka vuosi älämölöä. Johtunee siitä, että paitsi lisääntyvät silmittömästi, mutta tulevat myös näkösälle ihan siihen oman terassin viereen eivät pysy metsässä tai korvessa. Tappotalkoissa lähtee sitten ukkoetanatkin.
Loppuviimein jää miettineeksi tuosta vieraslajien metelöinnistä ja mobiilipeleistä, jotta onko ne jossakin mittasuhteessa luonnon monimuotoisuuden kanssa. En väitä, ettei ne peittäisi alleen alkuperäistä lajistoa. Vaan onko muita elementtejä, jotka tuhoavat monimuotoisuutta enemmän, mutta ei nosteta julkisuuteen? Itselle tulee mieleen yksi kaupungin viranhaltija, jonka kanssa katselmoitiin tien ojitusta. Hän vilkaisi yhtä tonttia, tai nykyistä rytöpesää, josta vuosikymmeniä sitten on purettu talo. Totesi, että tuolla on sitten monenlaista elävää ja pitäisi säilyttää tuollaisena. Tuli mainittua, että kaupunki voi sen kaavoituksella hoitaa. Tämä katsoi minua, että oonko ihan dille.
Lupiinia on täällä katkottu jonkun mobiilipelin voimin, jossa saa jonkun euron per paikka. Meillä oli tontin lähellä muutama, josta Puutarhuri kävi katkomassa kukat maljakon kautta polttokelpoiseen jätteeseen. Siinä kävi useampi poppoo kuikuilemassa kännykän kanssa ja koiruuden kanssa tuli heidän kanssa juteltua. Kerroin parista tienvarresta puolen kilometrin säteellä, jossa on lupiinia. Koska paikat eivät olleet sovelluksessa, niin ei kiinnostanut!
Jättipalsamia on näkynyt vähemmän ja yhden rehevän talousrakennuksen seinustalta isäntä tai emäntä oli ne ottanut pois eikä ole tullut takaisin. Lähtisikö se helpommin juurineen kuin lupiini tai kurtturuusu. Tai sitten ovat olleet aktiivisia useamman vuoden.
Siruetanoista täällä on joka vuosi älämölöä. Johtunee siitä, että paitsi lisääntyvät silmittömästi, mutta tulevat myös näkösälle ihan siihen oman terassin viereen eivät pysy metsässä tai korvessa. Tappotalkoissa lähtee sitten ukkoetanatkin.
Loppuviimein jää miettineeksi tuosta vieraslajien metelöinnistä ja mobiilipeleistä, jotta onko ne jossakin mittasuhteessa luonnon monimuotoisuuden kanssa. En väitä, ettei ne peittäisi alleen alkuperäistä lajistoa. Vaan onko muita elementtejä, jotka tuhoavat monimuotoisuutta enemmän, mutta ei nosteta julkisuuteen? Itselle tulee mieleen yksi kaupungin viranhaltija, jonka kanssa katselmoitiin tien ojitusta. Hän vilkaisi yhtä tonttia, tai nykyistä rytöpesää, josta vuosikymmeniä sitten on purettu talo. Totesi, että tuolla on sitten monenlaista elävää ja pitäisi säilyttää tuollaisena. Tuli mainittua, että kaupunki voi sen kaavoituksella hoitaa. Tämä katsoi minua, että oonko ihan dille.
- Keskustelun aloittaja
- #67
Olen tuossa kokeillut pariakin eri ainetta lupiinin kanssa. Se esiintyminen on selkeästi vähentynyt, mutta jotkut tuntuvat työntävän uutta vartta sitkeästi ylöspäin.. Ariane S ja Primus XL on ollut testissä. Kysyin asiasta myös pääkallopaikalta ja sain sieltä seuraavat neuvot torjuntaan. Tämä tekoälyn kanssa tehty yhteenveto vaikuttavista aineista ja ruiskutusajankohdasta. Glyfosaatilla en ole halunnut tappaa kaikkea ympäriltä, vaan käyttää selektiivistä ainetta.
Siksi:
Lupiinin torjunta – tiivis muistilista
Paras torjunta-ajankohta
Paras teho saadaan yleensä:- pieniin ja aktiivisesti kasvaviin rikkakasveihin
- ennen kukintaa
Miksi kukintavaihe on huonompi?
Kukinnan aikana:- kasvu hidastuu
- energia menee kukkiin ja siemeniin
- tehoaineiden kulkeutuminen juuriin heikkenee
Mustang Forte ja lupiini
Mustang Fortea pidetään hyvänä vaihtoehtona lupiinin torjuntaan, koska:- lupiini kuuluu palkokasveihin
- sen tehoaineet toimivat hyvin palkokasveihin
Käytännössä tärkein asia
Tavoitteena ei ole vain polttaa maanpäällinen osa pois, vaan saada tehoaine kulkeutumaan myös juuristoon.Siksi:
Tuosta on melko turha olla huolissaan, uus kasvusto tulee varsin nopeesti tilalle. Ja mikä positiivista, niin yleensä ilman sitä minkä takia sen myrkytti.
- Keskustelun aloittaja
- #71
Näin se varmaan on. No, kokeillaan tätä yhtä vielä. Ellei tepsi, niin sitten glyfosaattia. Lienee näistä kaikista edullisintakin. Sitkeä on kyllä tuo lupiini häviämään.
Täsmä käsittely glufosaatilla:
- vinyylit käteen
- oikeaan käteen villa hansikas vinyylin päälle
- ämpäriin tms. avoastiaan sopiva seos glyfosaattia, hiukan vahvempi seos kuin normi annostuksessa
- villahanska kastellaan seoksessa ja sillä hyväillään tuhottavia yksilöitä
Varovaisuutta tarvitaan, tippakin suojeltavan kasvin lehdelle tuhoaa kasvin. Myös tuhottavan kasvin hipaisu muihin kasveihin tuhoaa ne. Eikä pidä itseänsä myrkytää eli vältettävä ihokosketusta.
Tuhottavan kasvin pitää olla täydessä kasvussa, ei siis kovin varhain keväällä vaan mieluumin loppukesällä tai syksyllä. Kasvia ei pidä niittää tai repiä pois ennen eikä käsittelyn jälkeen.
Keväällähän se on parhaassa kasvussa, kaikilla rikkakasveilla ja aineilla teho on yleensä paras kun ruiskutetaan pian taimettumisen jälkeen. Juolavehnääkin torjuttaessa keväällä riittää pienempi määrä kuin myöhemmin.
Siemenrikkakasvit tosiaan herkimmillään sirkkalehtiasteella. Mutta juuririkkakasvit ammentavat voimaa juuristaan, vaikka tuhoat varhaiset vihreät versot niin pukkaa aina vaan uudet versot niin kauan kuin juurissa potkua riittää ( ja sitä meinaan riittää ).
Jos juolavehnää aikoo mekaanisesti torjua niin kannattaa ensin kasvattaa se n. 10 senttiseksi, silloin se alkaa jo tuottaa uutta voimaa juuriin mutta juurien voimasta on jo suurin osa kulutettu ( mutta läheskään kaikkea ). Kun uudet versot nousee niin annetaan kasvaa n. 7 - 8 senttisiksi. Tarpeeksi monta kertaa toistettuna juuren voimat ehtyy ( eikä tietenkään kokonaan lopu ). Ja ensi vuonna toistetaan hommaa.
Jos glyfosaatilla aikoo torjua juolavehnää niin se tehdään syksyllä ennen kuin lehdistä ravinteet siirtyy juuriin, silloin glyfosaatti kulkeutuu juuriin. Aikainen käsittely ehkä tuhoaa vihreät osat mutta juuriin glyfosaatti ei kulkeudu kun ravinnevirtaus on juurista lehtiin päin.
Samat perusperiaatteet toimii kaikkiin juuririkkakasveihin.