Villi idea, silikoni huurteenpoistossa

[Samppa]

Viestit kopioitu vanhalta foorumilta suoraan copy-pastena. Alkup. ketjun aloittaja: Mikkok

Mikkok
Kun noissa ulkoyksiköissä on aina ongelmia siinä että nollakeleillä tuo vesi pääsee jäätymään noihin kennostoihin aika helposti eikä sulatus välttämättä tule päälle vielä näissä keleissä.

Mietin tässä sitä että kun auton tuulilaseihin on olemassa noita "NO fog" tms aineita, eli silikonia, niin näinköhän auttaisi jos kennostoon suihkuttaisi tuota kyseistä ainetta? Estäisikö tämä huurtumista?

Itse kokeilen nyt varmaan vielä tänään tuota, mutta jos jollakulla on jotain tietoa miksi ei näin kannattaisi tehdä, niin kertokoon toki

VesA
Suihkuta sitten pystysuunnassa vain toinen puolikas, niin voipi arvioida vaikutusta.

teukka
Perustuukohan se siihen, että silikoni eristää. Siinä tapauksessa kennon toiminta heikkenee?

VesA
No-fog aineet jotenkin estävät vettä asettumasta kalvoksi. Onpi mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuu kun kenno on pakkasella. Teoriassa entistä suurempi osa vedestä voisi lentää läpi jäämättä kennon pinnalle jäätymään.

sisäyksikkö
Hei, totahan on pakko kokeilla! Käsittääkseni siliconi tekee pinnan niin liukkaaksi että jää ei saa siitä otetta. Mutta täytyy tosiaan kokeilla vain pienelle alueelle ensin. Ja kysehän oli tietenkin spray-siliconista.

zadah
Silikoni on kohtuullisen hyvä Lämmöneriste, joten en suosittele.....

sisäyksikkö
Olisiko kuitenkaan niin hyvä lämmöneriste kuin jää?

VesA
Silikonikalvo on hyvin ohut.. paljon ohuempi kuin mikään huurrekerros. Eli pitää olla aika supereriste jos on huurrettakin pahempi. Lämmönjohtavuuksien ero pitäisi vissiin kaivella netistä.

Freeze
Nyt on "Ropellihattu" osaston pojilla jalat irti maasta.
Ihan mielenkiintoinen idea, mutta tuskin toeutettavissa sprayllä.
Kurkatkaapa sinne lamellien väliin.
Mitä luulette kuinka syvälle saatte sen silikonin?

i-see
Ja eikös se ollut niin, että jäätyminen (huurtuminen) vapauttaa vesihöyryyn sidottua lämpöenergiaa, koska tapahtuu olomuodon muutos kaasusta kiinteäksi?? Ja jos näin olisi, ei tuo huurtuminen olisi kovin haitallista, kunhan välillä kenno sulatellaan? Eli onko käytännössä huurtumaton ulkoyksikkö "huonompi" kuin huurtuva??
Tämä voi olla ja varmaan onkin tyhmä kysymys, mutta toivottavsti joku viitsii vastata. Nyt on turvallista kirjoittaa, kun tyhmätkin viestit katoavat ihan lähiaikoina

R2d2
huurtenehkäisy mielestäni olisi Asiallista. Tietääkö kukaan mitä ainetta ne käyttää lentokentillä koneiden jäänpoistoon / -ehkäisyyn?

Samppa
lentokoneiden jäänestoon/poistoon käytetään glykolipohjaisia litkuja(veteen sekoitettuna).
http://www.finavia.fi/lentokoneidenjaanestojapoisto

hirwi
Voishan tilaa jostain kennopajasta pintakäsitellyt kennot. ei varmaan montaa tonnia kappale maksais.

kotte
Itse lähtisin kokeilemaan samalta pohjalta kuin potkurilentokoneissa: niiden tasoissa on kumipussit jäätä keräävissä paikoissa. Pullistamalla tätä paineilmalla jäät lentävät taivaan tuuliin.
Tarvitsemme siis (jälleen!) nestelämmitteisen höyrystimen. Rakennamme ulkopatterin kumista tasi vastaavasta. Jää poistetaan nostamalla painetta ja lisäämällä täten lämmönkeräimen tilavuutta. Tietenkään perinteinen lamellipatteri ei toimi, vaan vastaava harvempi lamellipatteri joudutaan puhaltamaan muottiin. Toinen mahdollisuus olisi rakentaa patteri pelkistä putkista.

VesA
Silikonispraysta tms ei ole isompaa haittaa kenellekään, eli sitä voi rauhassa kokeilla, mutta glykolia ei saa nykyään ruikkia yhtään mihinkään... paitsi lentokoneeseen.
Lämpöteknisesti parasta olisi vetää kenno 'sopivaan' jäähän ja sitten pudottaa jäät sulattamatta niitä. Eli ulkoyksikkö vaakasuoraan ja ravistellaan sulatuksen yhteydessä ?
Eipä siellä taida sellaista jäätä olla. Eli tarvitaa ziljoona pientä automaattista pulloharjaa.

sisäyksikkö
No niin, koesuihkuttelut on tehty. Tuloksista ei voi vielä oikein sanoa kun ulkolämpötila on vähän korkea (+4,5). Mutta tässäkin lämpötilassa näyttää että suihkutetuilla alueilla lamellit olisivat kuivat, kun käsittelemättömillä alueilla lamellit ovat pisaroiden valtaamat. Käsittelyn tein niin että pistin masiinan seis ja kuivatin kennon hiustenkuivaajan avulla ennen siliconisumutusta.

hirwi
Tulipas tuosta glykolista mielen et kun tuli työmaalle toimistotalon jäähdytys ja lämmitys pattereita varten glykolia rekalla. Niin olivat tehtaalla unohtaneet laimentaa sitä. päästeltiin säiliöautollinen raakaa kamaa toimiston verkostoon. kesti jonku aikaa ku rupes joka saumasta puskee glykoli läpi.

Joppe112
Vasta puolet sulatussyklien ongelmasta on ratkaistu jos/kun joku pintakäsittely estää kennon huurtumisen: nykypumpuissa sulatussyklin aktivointi perustuu epäsuoraan prosessin sulatustarpeen mittaukseen lämpöanturin kautta tai raakaan ajastukseen kun lämpöanturit ei enää syväpakkasessa toimi kunnolla. Jotta tuommoisesta käsittelystä olisi todellista hyötyä, pitäisi estää sulatussyklin käynnistyminen turhaan leudossa kelissä. Tämä varmaan vaatisi sitä, että jään kiinnittyminen ja muodostuminen olisi niin vähäistä ettei se laukaise lämpöanturia toimintaan.
Tämän takia olisi ehkä kannattavampaa testailla lämpöanturin läheisyydessä tätä jotta samalla näkee vaikuttaako se automatiikkaan oikeasti mitenkään.
ps. Sääli nyt vaan, että tämä ketju tuhoutuu päivityksessä...

teukka
Vilkaisin googelilla silikonikemikaaleja. Siellä tarjotaan sellaista, jolla on hyvä lämmönjohtokyky ja tarvittaessa myös sellaisia, joilla se on huono. Ominaisuutta voi muokata eri seostuksilla.
Freeze epäili, ettei sumute yllä sinne pieniin rakoihin. Eikös se mene mukavasti kun tuhauttaa sieltä imupuolelta.
Yksi tapa päästä näistä sulattamisista kokonaan eroon on se, että ulkoilmaa ei jäähdytetä kastepisteeseen asti. Diagrammeista näkyy, että 90 % ilmaa voi jäähdyttää noin 2 astetta. Siellä pitää olla kunnon anturit, jotta ei mennä kastepisteeseen. Tähän suuntaan pääsee vielä paremmin, jos käyttää isompia ulkoyksikköjä ja kovempaa puhallusta, jolloin jäähtyminen on pienempää. Sehän tietenkin maksaa, mutta kun muutenkin vaikuttaa siltä, että monille ilpin käyttäjille on tärkeintä, että se toimii kuoletusajoista piittaamatta eli ei olekaan tarkoitus säästää. Nyt mentiin niin ympäri, ettei se haittaa vaikka jäätyykin, kunhan kustannuksista piittaamatta sulaa.

teukka
Tulihan mieleen vielä yksi idea tuohon edelliseen liittyen. Kun kennon huurtuminen alkaa, niin puhaltimen pitäisi lisätä kierroksia kunnolla, jolloin huurteen alut häipyvät. Sitten taas vähemmillä puhalluksilla jne...

Joppe112
Olisi vielä semmoinenkin mahdollisuus, että varustamalla ILPo suuremman tärinän omaavalla kompuralla (= Rotary) voisi kuvitella jään irtoilevan pelkästään matalataajuisen tärinän voimasta hyvällä tuurilla jos kennon on niin liukas ettei kuura saa siitä otetta ... Tarvittaessa tätä tärinäähän voisi helposti jopa lisätä sopivalla jalustalla !

VesA
Minulla on kaksi samanlaista ulkoyksikköä vierekkäin. Yläkerran pumppu (jossa on noita antureita) pääsee paljon helpommalla.
Niinpä on aika normaalia näiden vähän yli nollasäiden toimintaa, että alakerran ulkoyksikkö on huurteessa ja jopa sulattelee, yläkerran pysyy plussan puolella.
Mitä opimme tästä ? Pumppu pitäisi mitoittaa niin, ettei sen tarvitse rehkiä silloin kun ilmassa on vielä paljon vettä.

Ihaa
Joskus viime keväänä löysin täältä foorumilta kertomuksen, kuinka huolto oli ajellut 150 km suuntaansa asiakkaan luo, joka valitti, ettei ILPpi toimi. Perillä löytyi villoihin ja pressuihin kääritty ulkoyksikkö. "Ettei vaan pääse jäätymään..." Olen yrittänyt hakea tuota herttaista kertomusta syksyn aikana uudelleen, mutta eipä ole enää osunut silmiin.

sisäyksikkö
Tein vähän testiajoa ja pistin lämpöpyynnin täysille. Aiemmin näissä lämpötiloissa (4,5) patteri meni nopeasti huuruun tietyistä kohdista täysillä huudatettaessa. Nyt näillä siliconialuella vettä kyllä muodostuu lamellien väliin, mutta pisaran kasvaessa se alkaa valua alas. Eikä ollut eristysvaikutuksesta tietoakaan; ilppi puski lämpöä hullun lailla. Mutta miten on sitten kylmemmässä, sehän nähdään.

Boosman
Suuri pumppu, suuret säästö mahdollisuudet.
parempi liian suuri, kuin liian pieni.
jne. jne.....

jule-
Toivottavasti Hemmon lämpökisaan ei osallistu doupattuja ilppejä.

R2d2
Yksi haittavaikutus saattaa tuolla kennon rasvaamisella tosin olla. Nimittäin siihen öljyyn varmaankin tarttuu pöly kovinkin helposti. Mikä liuotin pesee silikoniöljyn helposti pois? Kevään tullen kannattaa kaivaa mä pienet pulloharjat sitten esiin...

Mikkok
Suihkutin minäkin nyt sitä tuonne kennostoon eilen illalla (testialueelle), mutta tuo ilma oli sen verran leuto ettei vaikutusta voinut huomata koska kenno ei ollut huurteessa lainkaan.
Painepesurillahan niitä kennostoja voi sitten keväällä suihkutella jos tosiaan se on pölyä kerännyt.. Suihkuttelee vaan suoraan ettei lamellit väänny.
Pitää seurata tilannetta.
Itse silikonista vielä sitä että tuota silikonia on myös sellaisena siveltävänä versiona, mitä laitetaan autojen ikkunoihin ulkopuolelle ettei vesi tartu. Pitäisi laittaa tuota ainetta spraypulloon ja kokeilla. Spray saa kelvata nyt testiin. Tuo levitettävä aine ei ole ns. öljyä, vai kuinka?
EDIT: Tuo alumiini noissa kennoissahan on aika "tahmaista" tai siis alumiiniin muodostuu oksidikerros joka ei ole kovin "liukasta" ja tästä syystä vesi tarttuu pintaan helpommin kiinni. Kaiken järjen mukaan jos kennot päällystettäisiin jollain pintajännitystä suurentavalla aineella, olisi sillä ehkä positiivinen vaikutus.

teukka
Jos kennoston pinta on kovin liukas, niin saattaapi se lämmönvaihto ilman kanssa olla huonompaa kuin karhealla pinnalla. Kaikenlaiset rypylät parantavat luultavasti lämmönsiirtymistä haittaamalla ns. laminaarista eli kerrostunutta virtausta. Pyörteet ovat eduksi.

R2d2
Miten teflon spray mahtaisi toimia? Tai vaikka vahashampoo? Nanoteknologian anti-fog aineet?

Samppa
kopsasin tämän ketjun viestit suoraan copy-pastena uudelle foorumille, joten voidaan jatkaa tätä sielläkin
Joppe voi jatkaa copypasteemista, jos uutta ja innostavaa tulee (enkä minä ehdi ensin)

Joppe112
kiitos Samppa !
Tässä on nyt hyvä tilaisuus vielä tarkentaa optimaalista ulkokennon käyttötilannetta kun kiinnostus on saatu tappiinsa nanojutuilla. Se huurrehan ulkokennossa tarkoittaa veden olomuodon muutosta, jossa kaikkein rajuimmin muutoin aika tasaisella luovutuskäyrällä lämpöä sidotaan ILPon hyötykäyttöön ilmasta. Tämän vuoksi ne VTT:n COP -käyrät kautta linjan nousevat jyrkästi juurikin nollan tienoilla pumpulle kuin pumpulle.
Silikonin testialueita valitessa kannattaa myös muistaa, että kennon lämpötila on rajusti erilainen sen ala- ja yläosassa: alaosaan kun pumpataan tuoretta kylmäainetta sisään ja se höyrystyessään nostaa kennon lämpötilaa yläosaa kohti väistämättä. Näin ollen jäätymisriski alkaa pakkasen pudotessa yleensä kennon juuresta, jossa lämpötila sen ensiksi sallii ja siellä myöskin silikonin vaikutuksen arviointi näkyisi ekana selvemmin. Käsittääkseni yläosan lämpöanturi alkaa hälyttää sulatussykliä vasta kun jään muodostus on edennyt alaosasta riittävän korkealla kohti yläreunaa.

 

[VesA]

Vs: Villi idea, silikoni huurteenpoistossa

http://www.crrel.usace.army.mil/library/technicalnotes/TN03-4.pdf

Tässä on käyty läpi kaikenmoisia päällysteitä.

 

[Samppa]

Vs: Villi idea, silikoni huurteenpoistossa

wattis
Vesan linkin mukaan ei siis juuri hyötyä varsinaiseen jään muodostukseen mutta kylläkin helpottaa jään poistoa, jopa lämmitykseen perustuvaa poistoa. Mielenkiintoinen idea kyllä, saattaa todellinen hyöty olla aika pientä, mutta tuotahan näytti jo rohkeimmat kokeilleen.

VesA
Sepä olisikin paras tilanne.. tehdään jäätä eli otetaan energia kahdesta eri faasimuutoksesta, mutta saadaan jäät irti ilman täyttä sulattamista.

teukka
Veden muuttuessa kiinteäksi kennon pinnalle siitä saada yksi merkittävä askel lisää potkua ja lämpötehoa.

Tässä olisi mielestäni se varsinainen juju, kun tarkastellaan veden olomuodon muutoksen hyötyä. Mielestäni se pieni lämpötilan nousun avitus, joka aiheutuu veden muuttumisesta jääksi ulkoyksikön kennossa, ei ole mikään lisäpotku. Sitä kun ei voi laskea sellaisenaan torppaan tulevaksi. Sen hyöty on arvioitava COPin paranemisen kautta, jolloin se ei taida olla juuri mitään. Hyöty on lähinnä sitä, että ulkoilma jäähtyy vähemmän.
Olen yhä enemmän vakuuttunut siitä, että ilppi on saatava toimimaan niin, että huurretta ei muodostu.

sisäyksikkö

Jos kennoston pinta on kovin liukas, niin saattaapi se lämmönvaihto ilman kanssa olla huonompaa kuin karhealla pinnalla. Kaikenlaiset rypylät parantavat luultavasti lämmönsiirtymistä haittaamalla ns. laminaarista eli kerrostunutta virtausta. Pyörteet ovat eduksi.

Kyllähän se näinkin varmaan on, mutta tämä COPin huononeminen "sileällä" kennolla ei energiankulutuksessa paljon tunnu silloin kun ollaan lämpöisillä säillä jolloin lämmitystehoa ei paljon tarvitse. Mutta jos tällä kikalla voisi esteen huurteen muodostumista ja vähentää sulatuksia voisi tästä jotain hyötyä saada. Mutta tässä on vielä se jos...

Joppe112
Tuo kuuran muodostuminen kennoon on kyllä edelleenkin hyödyllinen prosessi juuri moninkertaisen lämpötehonsa takia. En ymmärrä mekanismia kuinka sitä voisi edes säädellä järkevästi.

Sulatussykli on välttämätön, mutta sen kuuran poistaminen kennosta paineprosessin suuntaa muuttamalla on kyllä hirvittävän tehoton sulatusmenetelmä: kompuran kierroksia veivataan ylös ja alas, 4-venttiiliä käännellään, paineita nostetaan ja lasketaan, jne... Tämän vuoksi silikonin soveltaminen kennoon ja jonkun muun kehittyneemmän apumekanismin löytäminen jäähileen poistamiseen olisi kehittelyvaivansa arvoista. Mielenkiintoisia ideoita voisivat olla mm:

• Ultraäänen käyttö - tällähän rikotaan jo sappikiviäkin ja poistetaan hampaista blakit, miksei siis jää poistuisi?
• Laservalolla sulatus. Riittävän tehokas kiinteä kuumennussäde ja skannaus kennoa ylös alas voisi tuottaa hyvin mielenkiintoista jälkeä silikonipohjaiselle jäähileelle...

Näistä molemmat veisivät aivan varmasti vain pienen murto-osan nykyisen sulatusjärjestelmän energiamäärästä. Joskin komponentit saattavat olla hinnoiltaan aika arvokkaita.

Nämä olisivat niitä todellisia HiTech-hengen "ropelli-ideoita", joita aina kaivataan foorumilla.

sisäyksikkö

Tuo kuuran muodostuminen kennoon on kyllä edelleenkin hyödyllinen prosessi juuri moninkertaisen lämpötehonsa takia. En ymmärrä mekanismia kuinka sitä voisi edes säädellä järkevästi.

Sulatussykli on välttämätön, mutta sen kuuran poistaminen kennosta paineprosessin suuntaa muuttamalla on kyllä hirvittävän tehoton sulatusmenetelmä: kompuran kierroksia veivataan ylös ja alas, 4-venttiiliä käännellään, paineita nostetaan ja lasketaan, jne... Tämän vuoksi silikonin soveltaminen kennoon ja jonkun muun kehittyneemmän apumekanismin löytäminen jäähileen poistamiseen olisi kehittelyvaivansa arvoista. Mielenkiintoisia ideoita voisivat olla mm:

• Ultraäänen käyttö - tällähän rikotaan jo sappikiviäkin ja poistetaan hampaista blakit, miksei siis jää poistuisi?
• Laservalolla sulatus. Riittävän tehokas kiinteä kuumennussäde ja skannaus kennoa ylös alas voisi tuottaa hyvin mielenkiintoista jälkeä silikonipohjaiselle jäähileelle...

Näistä molemmat veisivät aivan varmasti vain pienen murto-osan nykyisen sulatusjärjestelmän energiamäärästä. Joskin komponentit saattavat olla hinnoiltaan aika arvokkaita.

Nämä olisivat niitä todellisia HiTech-hengen "ropelli-ideoita", joita aina kaivataan foorumilla.

No miten olis jos sulattas sitä kennoa suurehkolla sähkövirralla suoraan "ajon" aikana? Tässähän tulisi sekin lämpö sitten hyötykäyttöön.

teukka
Tuo kuuran muodostuminen kennoon on kyllä edelleenkin hyödyllinen prosessi juuri moninkertaisen lämpötehonsa takia. En ymmärrä mekanismia kuinka sitä voisi edes säädellä järkevästi.

Vähäsen jankutan vielä tuosta energiamäärästä.

Jäätymislämpö vedelle on 330 kJ/kg. Kun vettä on ilmassa noin 4g/kg ja siitä jäätyy vaikkapa puolet, niin 2000 kilon ilmasta jäätä syntyy tunnin aikana noin 4 kg. Energiaa vapautuu täten noin 1300 kJ eli 0,4 kWh. Tämä tapahtuu siis tunnin aikana. Nyt tuo 0,4 kWh:n "ylimääräinen" energia on siellä muun energian joukossa sekoittuneena sinne ja aiheuttaa siihen virtaavaan ilmaan ehkä asteen nousun, jolloin Copin pienen paranemisen johdosta energiasta hyödytään ehkä 0,04 kWh, koska energia on käytettävissä vain lämpöpumpun välityksellä ja ympäristöä lämmitetään sillä lopulla 0,36 kWh:lla.

Edellä ei ole ajateltu sitä, että jään ja huurteen muodostuminen tukkii kennon.

Tämä lämpöteho ei ole mielestäni moninkertaista. Pitää muistaa, että ulkona on täysin ilmaista energiaa määrättömästi (ainakin biljoona triljoonaa kilowattituntia ) Se pitää vain raahata sisälle sillä Carnotin rajaamalla systeemillä. Jos siellä hortoilee pieni määrä energiaa, joka olisi saatavissa asteen verran korkeammasta lämpötilasta, niin eihän sitä kannata jälestää.

-jule
Mitäs mieltä olette seuraavasta "ideasta"?
Yleinen ongelma on pohjapellille kertyvä vesi , joka sitten jäätyy. Jos pohjapelti poistetaan osa ilmasta kulkeekin sitä kautta , eikä kennon kautta.
Jos pohjapelti alkaakin hieman ylempää saadaan ilma kiertämään kennon kautta.
Prosessorijäähdyttimissä parhaaseen tulokseen päästään , kun viileää ilmaa puhalletaan siiliä päin , ei siis imetä lämmintä ilmaa siilistä.
Mitäs jos ilpissäkin tehdään niin? Puhalletaan ilma kennoon päin , eikä imetäkkään kennon läpi. Parempi ilmavirta saattaisi jopa kuivattaa tai laittaa liikkeelle kennon pinnalle tiivistyneet pisarat. Koska kennon alla ei olisi pohjapeltiä tippuisi pisarat heti maahan.

Jihala
Olisko se kaikilla merkeillä näin?
Katselin noita VTT:n testejä. Pana ja Mitsu, ettei menisi vähän kuin tämä minun Argo. Eli sulatuksen jälkeen tulisi tehopiikki. Ja tämä ainakin Argolla kaiken pahan alku, kenno heti jäässä ja tästä lähtee hullunkierto.

Mitä jos sisäanturille sama hämäys kuin minulla täällä kakessa? Saisi koneen katkokäynnille. Olen kyttäillyt joskus ulkoyksikköä, eikä mitään murheita näillä kikkailuilla.

Ja lopputulos. Kokemusta jo sen verran pitkästi: Sulatuksista vähintään 90 % pois, lämpöshokit pois, kuten joskus jo aiemmin totesin, ajaa suvikumeilla koko ajan.

Ja kuten Tapio Rautavaara totesi, tämä tarina on tosi Iskee silmää

PS. Tykkään tosin silikooneistakin...

Joppe112
Palaan edelleen tähän kennon sulattamiseen kuluvaan nykyisten ILPojen energiamäärään: nykyinen systeemi polttaa ehkä 15-20% energiapaukkuja siihen että saadaan kenno sulateltua puhtaaksi riippuen vähän brandista ja sen ikiomasta sulatuslogiikasta.

Aiemmin mainitsin tuon laserin yhdeksi vaihtoehdoksi suorittaa aivan välitön huurteen höyrystäminen heti tarpeen vaatiessa. Kuinka paljon tällainen mekanismi kuluttaisi ehkä energiaa ihan vertailun puoleen nykyisiin fiksuihin ILPoihin?

Netistä löytyi tämmöinenkin video laserfanien tekemänä:
* http://www.youtube.com/watch?v=4MDbt7Zyy94

Siinä siis vihreällä 55 mW:n laserilla sytytetään tulitikkuja palamaan huvin vuoksi. Lämpöä syntyy niin riittävästi, että tuossa jo höyrystyy aivan varmasti kuura ja jääkin tieltä pois. Ts kun 55 mW = 0,055 W voisi 15 minuutin skannaus tuottaa lähes puhtaan nollan sähkölaskussa: ( 0,055 / 1000 / 4 ) kWh. Eli periaatteessa kuuran voisi varmuuden vuoksi höyrystää laserilla kennosta pois vaikkapa 1 krt / tunnissa ihan vaan "varmuuden vuoksi" ja ihan suoraan lämmitysajon aikana ilman mitään lämmöntuoton keskeytyksiä / sulatussyklejä. Ainut mitä tarvitaan on tuo laserosoitin ja siihen sopiva moottoriohjaus kennon laitaan, joka skannaa koko kennon pinnan läpi alusta loppuun aika ajoin. Cool

Mitäs tuumitte tästä ?? Pyörittää silmiään

ps: lopputuloksena olisi siis ILPon toiminta jonka kompura ei koskaan pysähtyisi sulatuksen takia ja näin ollen sen COP lähes suoraan määräytyisi nykyisten testauspajojen mittausten perusteella, jotka eivät tunnetusti sisällä sitä sulatussyklin mittausta.


janosvalos

Mitä jos sisäanturille sama hämäys kuin minulla täällä kakessa? Saisi koneen katkokäynnille. Olen kyttäillyt joskus ulkoyksikköä, eikä mitään murheita näillä kikkailuilla.

Ja lopputulos. Kokemusta jo sen verran pitkästi: Sulatuksista vähintään 90 % pois, lämpöshokit pois, kuten joskus jo aiemmin totesin, ajaa suvikumeilla koko ajan.

Kun ei heti pienellä muistelulla mieleen tule mikä tuo sinun kaukosäätimen hämäys, niin laitatko linkin/kuvauksen siitä tänne.

lisäys
läytyi jo: http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,1936.msg22515.html#msg22515

teukka
Siinä siis vihreällä 55 mW:n laserilla sytytetään tulitikkuja palamaan huvin vuoksi. Lämpöä syntyy niin riittävästi, että tuossa jo höyrystyy aivan varmasti kuura ja jääkin tieltä pois. Ts kun 55 mW = 0,055 W voisi 15 minuutin skannaus tuottaa lähes puhtaan nollan sähkölaskussa: ( 0,055 / 1000 / 4 ) kWh.

Olen joskus työskennellyt tuollaisella laserilla ja kiinnostuneena laskeskelin, että sillä voi höyrystää 15 minuutissa noin 10 milligrammaa jäätä! Ilpin kenno sulaisi vasta juhannuksena. Tarkistakaa muutkin tämä laskelma.

Jihala
Lisäyksenä vielä tuohon edelliseen viestiini. En sano, että Argon sulatussyklit olisi huonot, noitten VTT:n testien mukaan taitaapi olla jopa järkevin Huh tästä testatusta porukasta.
Mutta jos saisi vielä viilattua järkevään suuntaan.
Pettymystäkin on tullut, toissa aamuna se tuli, syksyn eka sulatus hämäyksellä Järkyttynyt

Joppe112
Teukka: näitä mainittuja suht halpoja yksinkertaisia vihreitä laserosoittimia on myös teholuokissa: 75 - 125 mW.

Käsittääkseni nykyinen sulatussysteemi on semmoinen kun se on koska niillä tahoilla, jotka suunnittelevat ILPoja työkseen on syvä halu soveltaa kylmätekniikan osaamista aivan kaikkiin prosessin ongelmiin ja päteä siinä asiassa parhaansa mukaan. Jos nyt sulatustarpeen ongelmaa katsotaan semmoisena kun se on, niin jään muodostus on pikku hiljaa kasvava progressiivinen ongelma johon puututaan raskaalla kädellä vasta sitten kun se on jo mahdollisimman pahasti "päällä" ja sen korjaus on raskasta. Nykyistä ratkaisutapaa voi perustella vain sillä, että se on saatu pakattua lisäämättä ylimääräisiä komponentteja perusilmanvaihtokoneen ympärille ja on siten valmistajalle juuri niin halpa kuin mahdollista.

Aivan toisenlainen taktiikka olisi polttaa pienehkö määrä lämmitysenergiaa ihan puhtaasti siihen, että jäätymisongelman siemenet nujerrettaisiin jo alkuunsa niiden alkulähteillä jolloin kenno pysyisi jäästä vapaana koko ajan. Tällöin riittäisi käytännössä joko laserin tai jonkun muun tarkasti jäätä poistavan täsmäsysteemin kohdistaminen kennon juureen, josta se jäävyöhyke yleensä alkaa kasvamaan kohti huippua. Tähän ehkäisyprosessiin kuluu takuuvarmasti vähemmän energiaa kuin mitä nykyiset mitkään sulatustaktiikat käyttävät: sitä jäätä / hilettä kun täytyy olla aluksi vähän ennen kuin sitä on koko kennon täydeltä. Etuna tässä lähestymistavassa olisi sekin, ettei sulatusvesiä merkittävässä määrin muodostuisi koskaan kuten nyt käy kun kenno putsataan vasta "viimeisellä mahdollisella hetkellä" ja lopputulos on pohjapellin tulvimisen / jäätymisen johdosta usein vähemmän kaunista katseltavaa.

* http://www.wickedlasers.com/lasers/Executive_Series-55-3.html

Jihala
Ja sama ultraäänen kanssa. Eli "ehkäistään likaantuminen". Lian (jään) peseminen vaatii jo potkua enempi, sitten tulee jo muita murheita. Tuo ultraääni vaikea näissä ilmakuvioissa, pinta-alaa kuitenkin suht paljon. Tuo nesteessä "pesu" helpompi. Ultraääni, vielä tehosellainen, mites tuli työt mieleen Huh

mikup2
Jos eristettais kompura paremmin ja kaytettashttp://www.rubitherm.com/english/index.htmtallasta materiaali lammon talteenotton , kunnes aina 50 min valein paastettais lampo kennolle, mika sitten sulattas kennon.Tai kayttettas asunnon poisto ilmaa pcm materiaali varastoon ja sitten silla sulattettas kenno.

R-410

Mitäs mieltä olette seuraavasta "ideasta"?
Yleinen ongelma on pohjapellille kertyvä vesi , joka sitten jäätyy. Jos pohjapelti poistetaan osa ilmasta kulkeekin sitä kautta , eikä kennon kautta.

Moni panan virittelijä on kertonut laittavansa styroksia UY pohjalevyn alle ja reikä valumavettä varten, ”pitää paremmin sulana” mutt tuo idea on mielenkiintoinen OFF with the pohjalevy, ja vastus samalla, pitääpä kokeilla omassa.

tet

ps: lopputuloksena olisi siis ILPon toiminta jonka kompura ei koskaan pysähtyisi sulatuksen takia ja näin ollen sen COP lähes suoraan määräytyisi nykyisten testauspajojen mittausten perusteella, jotka eivät tunnetusti sisällä sitä sulatussyklin mittausta.

Joppe, markkinoiltahan löytyy jo laite jonka kompura ei pysähdy sulatuksen takia, näin ainakin olen ymmärtänyt - Sanyo Shiki Sai Kan.

Tosin ei se lämpöäkään tuota tupaan sulatuksen aikana, joten ei se COP aivan pysy "sulattelemattomissa" lukemissa. Ja kierroksiakin se varmasti tiputtaa sulatustouhuissaan. Mutta mitään ylöslämmitystä ja paineiden nostoa se ei juurikaan tarvi, joten energiaa kuluu juuri sen verran kuin sulatukseen tarvitaan.

p306
Mitähän vaikuttaa laitteen toimintaan jos normaalin ulkoyksikön kallistaa 90 astetta niin että kenno on alimpana ja ilmavirta kulkee pystysuoraan?

teukka
Tästä sulattelujutusta on kyllä hyvä keskustella taas näin pakkasten lähestyessä.

Mielestäni on olemassa muutamia selkeitä lainalaisuuksia, joita ei voi kiertää millään poppaskonstilla.
1. Kun ilma jäähtyy kastepisteeseen, niin vesi tiivistyy nesteeksi ja jäätyy lähimpään esineeseen.
2. Jäähtyessä kastepistettä lähestytään siten, että suhteellinen kosteus kasvaa noin 5 % astetta kohti.
3. Meillä näyttäisi olevan suhteellinen kosteus talvella 80-90 %, hellittää vasta maaliskuussa. Siis kastepiste on noin parin kolmen asteen päässä, mikä on yleinen ilman jäähdytyksen määrä ilpeille.
4. Jään sulattaminen vedeksi vaatii noin 0,1 kWh/kg. Jos höyrystää, niin energiaa menee noin kymmenkertainen määrä.

Minua viehättää yhä ajatus siitä, että automatiikka huolehtii, jotta kastepistettä ei saavuteta. Höyrystämistä hidastetaan tai ilman puhallusta tehostetaan. Homma käy helpommaksi, jos höyrystin on suurempi. Voisihan siellä kakessa olla hätäisimpiä lämmittäjiä varten sellainen nuppi, josta lämmön vaatimus asetetaan niin suureksi, että jäätyminen tapahtuu varmasti. Vaihtoehtona olisi kuitenkin se, ettei tarte sulatuksia ollenkaan ja ilpin teho olisi jatkuvaa, muuta ehkä vähän alhaisempi. Ilpin tehoahan rajoitellaan muillakin perusteilla.

Edullista olisi myös se, että jää irtoaisi jäänä eikä vetenä. Miten se sitten millään ravistelulla lähtisi sieltä kennon liuskojen välistä. Cool

P.S: Meiltä taitaa sotkeutua näissä keskusteluissa pari asiaa. Kennon huurtuminen ja pohjalevyn jäätyminen ovat eri asioita. Cool

Joppe112

Edullista olisi myös se, että jää irtoaisi jäänä eikä vetenä. Miten se sitten millään ravistelulla lähtisi sieltä kennon liuskojen välistä.

P.S: Meiltä taitaa sotkeutua näissä keskusteluissa pari asiaa. Kennon huurtuminen ja pohjalevyn jäätyminen ovat eri asioita.

Hyvä että säilyy realismi edes fysikaalisista ilmiöistä teukan tiukalla johdolla.

Ratkaisu on nyt sittenkin aika yksinkertainen suurimman jään poistamiseen koko kennon takapinnasta: lamellien päälle viritetään vaan mahdollisimman pienisilmäinen alumiiniverkko, jota ei sitten käsitelläkään sillä silikonilla / nanoliukasteella. No, koska liukasteen voimasta jää vähemmän mekaanisesti tarttuu enää kiinni lamelliin ja huurre kertyykin tälle verkolle enimmäkseen, niin nykäisemällä verkko irti aika ajoin + korvaamalla uudella saadaan koko kerrostuma kauniisti irti kerralla ohuena levynä. Tässä on takuuvarmasti vähiten energiaa pelissä, koska jää saa jäädä sellaisenaan sulamaan esim huoneenlämpöön juuri irrotetussa verkossa.

Ihan pienen pieniä "käytännön ongelmia" vielä ajatuksessani kuitenkin on:

• Kuka haluaisi kytätä tuntitolkulla jääkerrostumaa ulkoyksikössä / ulkosalla?
• Miten tommoisen verkon kiinnittää niin, että se tasaisesti koskettaa joka paikasta lamelleita ja kasvattaa jään saumattomasti kiinni verkkoon?
• Missäköhän huoneessa noita - lukemattomia - verkkoja voi sitten sulatella rauhassa saamatta siitä "märkiä pyyhkeitä" palautteeksi kotipiirissä?

Tällä systeemillä koko älykkään ja jopa naurettavan sulatuslogiikan voisi oikosulkea ILPostaan pois pysyvästi ja antaa sen tuottaa tauotta lämpöä tupaan kuten sen kuuluisi oikeasti tehdä.

Joppe112

Näistä pohjapellin ratkaisuista näyttäisi tuo ratkaisu ylärivillä oikealla olevan sellainen, että se tn toimii ja vaatii ennen kaikkea minimaalisen määrän muutoksia nykyisten ulkoyksikköjen tuotannossa: riittäisi muuttaa pohjapelti vaikkapa kaksiosaiseksi siten että kennon alapuolisen kaistaleen saa ruuvattua irti pohjoisen olosuhteissa. Erittäin helppo toteuttaa teknisesti, jos valmistajalla on vaan herkkää korvaa kuunnella asiakkaita tässä kohtaa.

m1xa
peltisakset vaan käteen ja pohja pois Hymyilee leveästi

jule-
Laser sulatusta. Virnistää
http://www.youtube.com/watch?v=Okh1AetsyyI

Jihala
Katkokäynti. Olen seuraillut ulkoyksikköä katkokäynnillä ja kyllä se vettä lorottaa aina katkoilla. Verkkosähköllä pätkiminen tuntuisi aika kovalta leikiltä, tuskimpa pitkän päälle kovin hyvää tekee. Kyllä vahvasti suosittelisin "huonelämmöllä" pätkimistä, tämä toimii. Ja täytyy toimia myös muilla merkeillä. Ei tässä voi olla mitään softa-juttuja takana, eiköhän kaikki käyttäydy näin??

teukka
Katkokäynti. Olen seuraillut ulkoyksikköä katkokäynnillä ja kyllä se vettä lorottaa aina katkoilla.

Kait se sitä vettä saa aikaan koko ajan ollessaan käynnissä kostealla kelillä. Se muodostunut vesi ilmeisesti tulee ohuena sumuna koko puhalluksen ajan osittain ulos. Kesällä huomasin kyllä vesi-ilpin ulkoyksikön lorottavan koko käynnin ajan, kun oli kostea ilma. Kun jostakin syystä tulee sitten katko, niin se vesi valuu sieltä kennostosta vielä selkeämmin sinne alle.

Jos ilma on miinusmerkkistä, niin silloinhan se vesi tietenkin muodostaa huurretta ja jäätä kennoon, joka sulaa sitten katkon aikana.

VesA
Eipikös helpointa olisi laittaa kenno/ulkoyksikkö vähän takakenoon, ja antaa veden valua ulkopuolelle. Lisäkyytiä voisi antaa pyöräyttämällä potkuria loppuvaiheessa takaperin. Vettä kerätään nyt ulkoyksikön koteloon jotta se voitaisiin saada etelän oloissa viemäriputkeen. Kylmäkalleosasto voinee kertoa, mitä kompura tykkää jos kuuppaa kallistaa.

Teukka voinee kurkata jääkaappiinsa, jos haluaa nähdä esittämänsä jäätymättömän lämmönvaihtimen. Ennenvanhaan niitäkin piti sulatella... kokoero on wanhaan verrattuna aika huomattava.

Joppe112
Polttamiseen kykenevä laseriosoitin löytyy melkein jokaisen kotoa lähempää kun ehkä uskotkaan:
* http://www.youtube.com/watch?v=Xz4v8g6Y4mI

Jos sattuu lojumaan nurkissa joku hajonnut vanha RW-asema siitä pääsee tosi edullisesti ihan oikeasti testaamaan kuinka nopeasti jää tai lumi höyrystyy säteen tieltä. Cool

Jihala
teukka, vettä ja vettä, tottakai.
Eiköhän tämä peruskysymys ollut jostain muusta Virnistää.

teukka
Teukka voinee kurkata jääkaappiinsa, jos haluaa nähdä esittämänsä jäätymättömän lämmönvaihtimen. Ennenvanhaan niitäkin piti sulatella... kokoero on wanhaan verrattuna aika huomattava.

Onhan siellä jäätä ja joskus pitää ollakin jäitä. On tarkoitus tehdä kylmää.

Tässä on nyt kuitenkin eri asiasta kyse. Ei sinne ulkoyksikköön halutakaan jäätä, kun ei ole tarkoitus tehdä kylmää. Tarkoitus on vain ottaa ulkoa vähäsen lämmintä, kun siellä on sitä niin paljon. Pitäisi ottaa niin varovasti ja sellaisella tekniikalla, ettei tule huurteista, kun ei ole tilattu.

Huurteen muodostus voidaan suurelta osin estää käyttämällä suurempaa puhallusta ja suurempaa höyrystintä. Kriittisiä tilanteita ovat tietenkin sellaiset kylmät hetket, kun suhteellinen kosteus on hyvin lähellä 100 %. Mikään ei estä sitä, että tällaisina hetkinä ilppi ei käy - sehän on lisälämmityslaite (paitsi joillakin toshiban omistajilla, joilla se pitää kartanon lämpimänä vielä -30 asteessa).

Vesi-ilpin ulkoyksikköön ilmestyi huurretta kesällä tietyillä keleillä, kun puhalin ei ollut päällä ollenkaan. Kun puhalllin käynnistyi, niin huurre hävisi hetkessä. Ulkoyksikön puhallin taitaa ottaa tehoa alle sata wattia. Mitähän, jos siellä olisi sellainen turbo, jolla puhaltimen teho saataisiin hetkellisesti vaikkapa kaksinkertaiseksi?

VesA
Uhh.. eikai kaupasta ole saanut jäähän meneviä 'jää'kaappeja vuosikymmeniin, lämmönvaihtimena kun on suunnilleen koko takaseinä ?. Jäätä saa aikaan vain jättämällä oven raolleen.

Pakastimissakin alkaa olla ilppimäinen sulatustoiminto, jolla saa hyvin kuivattua kaiken huonosti pakatun sapuskan.

teukka
Takaseinän ritilä lienee se sisäyksikkö. Jääkaapin sisälle on tarkoitus saada kylmää ja siellä on se höyrystin. Kun minä haluan jäitä, niin kyllä se kaappi niitä tekee ja ovi on kiinni. Virnistää

Tosiaan tuos sulatus toiminta liittyy kylmätekniikkaan näissä pakastimissa ja kaapeissa. Ilpillä ei ole tarkoitus saada aikaan kylmää. Hymyilee leveästi

Voisi olla joskus hyödyllistä miettiä asiaa vaikka nurinpäin: miten ilppi on konstruoitava, että saadaa ulkoyksikkö jäähän mähdollisimman pian ja hyvin.

 

[Joppe112]

Vs: Villi idea, silikoni huurteenpoistossa

Lisätään tänne vielä se kaikkein ilmeisin vaihtoehto sulattaa kenno ja pohjapelti tehokkaasti: IR-lämmitin. Näitähän on käytetty prosessitekniikassa vaikka mihin - miksei siis vaikkapa yhden ILPon sulatuksiin? Esim, jos oheisen elementin ripustaisi yksinkertaisesti osoittamaan pohjapeltiä alapuolelta jonka maalaisi vielä mattamustaksi niin jotain varmaan tapahtuu aika ripeästi jäälle.

Kuumentunut pohjapelti sitten vuorostaan huohtaa lämmön kennoon ylöspäin, joka alkaa väistämättä sulaa.

Aktivointihan voisi tapahtua tavallisella ajastimella ihan peruskokeilussa jolloin olisi helppo löytää ne sopivat annokset lämmitystä. Koska ILPo ei keskeytä lämmöntuottoaan, niin pohjan ylimääräinen hukkalämpö sitten sekin imeytyisi suurelta osin kennon kautta lämmitysprosessiin sisätiloihin.

Energiatehokkuus tulisi siis siitä, että paineprosessia ei tarvitse sulkea ja alustaa sulatusta varten vaan se voi jatkua keskeytyksettä vaikka virtaa kuluukin ne 0,5 kW kuvan lämmittimessä lisää hetkittäin.

Keraaminen IR-elementti olisi se kaikkein sopivin tn tähän sovellukseen.

Lähde:
* http://www.infraredheaters.com/ceramic.htm
* http://www.infraredheaters.com/frequent.htm#General%20Infrared%20Questions

 

[Joppe112]

Vs: Villi idea, silikoni huurteenpoistossa

Jos jaksoitte lukea tuon IR-lämmittimen infot tarkemmin, niin kyseessähän on 95% kohdistettu lämpösäteilijä joka ei siis juurikaan lämmitä sitä pakkasilmaa ympärillään. Toisin on sinne pohjapellin päälle valmiiksi asennetuissa halvoissa Nordic-sulatuskaapeleissa, jotka sulattavat joka suuntaan tasapuolisesti - on tarvetta tai ei.

Koko hommahan on aika helppo laskea esim Sanyo 124:lle, jossa on se kaikkein edistyneimpiä sulastuslogiikoita. Sen yksi sulatussykli haukkaa n 0,08 kWh sähköä. Tällä ei polteta tuota IR-lämmitintä kuin 0,08 / 0,5 = 0,16 tuntia = n 9,5 minuuttia. Jos tähän päälle ynnätään se, että ILPo onkin katkeamatta päällä ja tuottaa lämpöä sen entisen sulatusyklin aikana myös sisään hyvin, niin luvut muuttuvat mielenkiintoisiksi. Siellä -15 C pakkasessa ILPon ottoteho on n 1,6 kW ja lämpöteho 3,6 kW. Yksi sulatussykli kesti n. 4 minuuttia, joka vastaa ILPon lämmöntuotossa 0,235 kWh pätkää. Jos lämmitin tekeekin sen muutoksen, ettei sulatuksiin pysähdytä, niin lisälämpöteho vuorokaudessa on siis ainakin 24 * 0,235 = 5,6 kWh. Kun taas Sanyo:n maksimitehoilla syntyy - sulatussyklit huomioiden - 24 * 3,2 = 79 kWh vuorokaudessa niin edustaa tuo 5,6 kWh aika tasan +7% bonusta max lämpötehoihin. -15 C:ssa voikin siis tuottaa n. 85 kWh maksimilämmityksen taloon IR-lämmittimen avulla 79 kWh:n sijasta. Näin siis käy jos ei oteta edes huomioon IR-lämmittimestä mahdollisesti siirtyvää lisälämpötehoa pohjapellin kautta ulkoilmaan + koteloituun kennoon.

Muilla ILPoilla hyödyt ovat tn vieläkin suuremmat, koska niiden tyypillinen sulatussykli on pidempi ja/tai toistuvampi kuin tässä Sanyo:ssa...

Ja jos vielä lisäbonusta hakee tuohon lämpötehoon (+COPpiin), niin voisihan IR-säteilijän sijoittaa niinkin että lämpösäteily kohdistuu sekä herkimmin jäätyvään alakulmaan että osin kennon alaosaan lamelleihin. Jos lamellit on maalattu tummaksi / tummentumeet luonnostaan saadaan vielä jopa suoraa lisäpotkua pakkaskeleissä kylmätehoihin kun IR-säteily imeytyy niihin. Jos EEV toimii odotetulla ja sillä oikealla tavalla, reagoi se tähän lisälämpöön lisäten kylmäaineen syöttöä roimasti viilentääkseen lamelleja ja niin lämpö siirtyy sisätiloihinkin.

Ehkä tässä ajatuksessa kaikkein kiinnostavinta on juuri huipputehojen riittäminen pykälää syvemmälle pakkaseen: halvemmallakin perusinvestoinnilla ILPoon on mahdollista turbota pykälä enemmän lämpöä tupaan jatkuvamman pakkaskäynnin kautta. Jos COPpia ja taloudellisuutta alkaa laskea, niin erot eivät juuri päätä huimaa...

 

[janti]

Vs: Villi idea, silikoni huurteenpoistossa

"Käytetyn Panan virittelijänä" ehdottaisin tähän vanhasta mikroaaltouunista otettua mikroaaltogeneraattoria.
Sillä kun muutaman minuutin säteilyttäisi jäätä, niin kyllä se sulaisi pois. Ja ainahan voisi käyttää uunissa valmiina olevaa sulatusohjelmaa.

 

[janosvalos]

Vs: Villi idea, silikoni huurteenpoistossa

"Käytetyn Panan virittelijänä" ...

Sinullehan voisi antaa tästä erityskiitokset "Palstan Kestävän Kehityksen Raportissa" - ainakin jos lupaat ettet virittelyssä laske kylmäaineita luontoon. Perusteluna kunniamainintaan voisi olla "Tässä kerskailun maailmassa olet uskaltanut antaa uuden elämän tarpeettomaksi jääneelle ILPille ja siten omalta osaltasi kierrätyksen keinoin edesauttanut planeetan pelastumista..."

Tuosta silikonista muistelen sen verran, että aikanaan kun nuorena miehenä käytti ainetta "5 sateesta" tuulilasissa, niin kun aamuisin pieni kosteus hyvin ohuena "sumuna" oli tuulilasissa, tuo silikoni sai aikaan sen ettei pyyhkijät kyenneet lakaisemaan sitä pois lasista. Se jätti hyvin pienet pisarat lasiin ja teki aamuisin vasta-aurinkoon ajamisen mahdottomaksi. Kesällä hyvin toiminut aine muuttui alkusyksystä pahimman luokan riesaksi. Ilman silikonin apua tuulilasiin ei saanut muodostumaan niin pieniä pisaroita. Jos tämä sama hyvin pienten pisaroiden muodostuminena toteutuu kennostossa, olisiko se hyvä vai huono?

 

[Joppe112]

Vs: Villi idea, silikoni huurteenpoistossa

Tästä IR-lämmityksen käytöstä löytyy melko mukavasti infoa netistä. Mm semmoinen huomioitava juttu, että IR-säteily voidaan virittää maksimaalisesti imeytymään kohteeseensa muuttamalla vastuksen pintalämpötilaa eli ohjausjännitettä. Mitä tummempaa kohdetta lämmitetään sitä suurempi on oltava IR-lämmittimen lämpötila.

Kun taas ILPon tapauksessa kohteena on jäätynyt vesi, jonka väri on läpinäkyvä. Tähän imeytyy parhaiten taas matalataajuinen IR-säteily eli vastusta ajettaisiin pienellä jännnitteellä. Optimiaallonpituus tämän sulatukseen on n 2 mm eli lähi-infrapunan alueella. Tämä tarkoittaa n 1400 C pintalämpötilaa IR-lämmityslähteelle.

Jos taas noita tummien lamellien kautta ajatellaan lämpöä ajettavaksi sisään IR-lämmityksestä tarvitaan siihen korkeita lämpötiloja niiden lämmittämiseksi. Tämä taas kuluttaa enemmän energiaa myös IR-lämmittimessä.

Joka tapauksessa tarvitaan joko kaksi erillistä IR-lämmitintä yhtä aikaa päälle tai sitten yhtä valittua lämmitintä ajetaan vuoron perään eri moodeissa eri tehtävää varten: ensin jäätä varten ja sitten lamellien lämmitykseen.

Löytyi myös todistuaineistoa sille, että tätä lämmitystapaa voi menestyksellisesti käyttää huurteen poistoon ja ehkäisyyn juuri näillä keraamisilla Santander-elementeillä Kanadasta:
* http://www.ontarioconcreteawards.ca/01cs.htm

Ontariossa on siis tehty raskasta betonivalutyötä hyvin kylmissä olosuhteissa, joissa IR-lämmittimillä on varmistetty pinnan kuivuus ja huurteen poisto valutöiden yhteydessä. Eli testattu on ja toimii.

Cold Weather Concreting

The project required several innovative approaches to overcome the weather affects. The project began in the early winter of 1999. The majority of the concrete placed in the base slabs was undertaken during the winter of 2000. This project utilized several means and methods to control the affects of the weather. This included the use of kerosene power glycol heating machines that were designed to control frost penetration in the native till. There was extensive use of propane power salamander heaters and propane powered infrared heaters to control frost and heat in the pour areas prior to the placement of concrete. The cold weather also required concrete pours to be tarped to control heat loss during the curing process.

 

[wattis]

Vs: Villi idea, silikoni huurteenpoistossa

lämpöteho 3,6 kW. Yksi sulatussykli kesti n. 4 minuuttia, joka vastaa ILPon lämmöntuotossa 0,235 kWh pätkää. Jos lämmitin tekeekin sen muutoksen, ettei sulatuksiin pysähdytä, niin lisälämpöteho vuorokaudessa on siis ainakin 24 * 0,235 = 5,6 kWh. Kun taas Sanyo:n maksimitehoilla syntyy - sulatussyklit huomioiden - 24 * 3,2 = 79 kWh vuorokaudessa niin edustaa tuo 5,6 kWh aika tasan +7% bonusta max lämpötehoihin. -15 C:ssa voikin siis tuottaa n. 85 kWh maksimilämmityksen taloon IR-lämmittimen avulla 79 kWh:n sijasta. Näin siis käy jos ei oteta edes huomioon IR-lämmittimestä mahdollisesti siirtyvää lisälämpötehoa pohjapellin kautta ulkoilmaan + koteloituun kennoon.

Tuo on vielä kohtuudella uskottavissa, tosin sielläkin on tuo "jos"-sana...

Ehkä tässä ajatuksessa kaikkein kiinnostavinta on juuri huipputehojen riittäminen pykälää syvemmälle pakkaseen: halvemmallakin perusinvestoinnilla ILPoon on mahdollista turbota pykälä enemmän lämpöä tupaan jatkuvamman pakkaskäynnin kautta. Jos COPpia ja taloudellisuutta alkaa laskea, niin erot eivät juuri päätä huimaa...

... mutta tämä väite kuulostaa omituiselta mikäli oikein ymmärsin, eli että kannattais lämmittää ILP:n ulkoyksikköä IR lämmittimellä jotta saataisiin kovilla pakkasilla ILP:stä enemmän tehoja? Tuntuisi että hyödyllisempää olisi tuoda se IR lämmitin sisälle ja lämmittää suroaan vaikka muurin kylkeä

 

[teukka]

Vs: Villi idea, silikoni huurteenpoistossa

Lähinnä kritisoin näitä erilaisia "uusia" tekniikoita siinä suhteessa, että ne eivät voi pienentää jään sulatuslämpöä ja tehdä jotakin sulatushommaa pienemmällä energialla. Kyllähän se mahdollinen etu pitää löytää muulla tavalla.

 

[Joppe112]

Vs: Villi idea, silikoni huurteenpoistossa

Ehkä tässä ajatuksessa kaikkein kiinnostavinta on juuri huipputehojen riittäminen pykälää syvemmälle pakkaseen: halvemmallakin perusinvestoinnilla ILPoon on mahdollista turbota pykälä enemmän lämpöä tupaan jatkuvamman pakkaskäynnin kautta. Jos COPpia ja taloudellisuutta alkaa laskea, niin erot eivät juuri päätä huimaa...

... mutta tämä väite kuulostaa omituiselta mikäli oikein ymmärsin, eli että kannattais lämmittää ILP:n ulkoyksikköä IR lämmittimellä jotta saataisiin kovilla pakkasilla ILP:stä enemmän tehoja? Tuntuisi että hyödyllisempää olisi tuoda se IR lämmitin sisälle ja lämmittää suroaan vaikka muurin kylkeä

No, onhan tuo ILPon sisäyksikön puhallin kohtuullisen paljon tehokkaampi jakelemaan sen lämmön ympäriinsä kuin yksi hehkuva kuuma piste muurin uunin kyljessä, eikös? Ja tämähän oli bonusta sen päälle, että IR-lämmitin tekee ensin päätehtävänsä eli estää sulatussyklien käytön ulkona kokonaan: kaksi kärpästä yhdellä komponentilla...

Jos koko 0,5 kW:n IR-teho saataisi syötettyä (=lievästi optimistinen arvio!!) ulkokennon kautta kylmäaineeseen tulisi siitä se 12 kWh lisää / vrk lämmöntuottoa. Jokainen käyttökertomusten puolella omaa lämmöntarvettaan tilastoinut voi tästä helposti arvioida miten paljon / vähän se oikeasti merkitsee oman talon lämmöntarveluvuissa viime talvenkin huippupakkasilla.

Niin, ja onhan näitä samoja IR-lämmittimiä, joissa polttoaineena on kaasu tms sähkön sijasta. Ja tällöin lisälämmityksen hyötysuhde saakin jo ihan erilaisen COPin kuin mitä ehdottamassani sähkölämmittimessä.

 

[VesA]

Vs: Villi idea, silikoni huurteenpoistossa

No ei..

Pohjalle ei jäitä kannata tehdä sulateltavaksi, eli pohjapelti pitää vain olla sulatuksen lopussa nollan yläpuolella, mieluummin käyttäen sulan veden omaa energiaa ilman erityisiä vastuksia tai muita lämmittimiä.
Niinhän tuo 124 taitaa toimiakin, ja sama voisi onnistua muissakin ilpeissä vaikkapa pohjan styrox-eristyksellä.

Jos taas kennoa haluaa apu-sulatella, kannattaisi säteilijä varmaankin laittaa lämmittämään koko kennoa ulkoyksikön takaa, jolloin säteily kohdistuisi koko jääalueelle ja ehkä menisi lamellien väliinkin.

En muuten usko, että 124 hirveän tehokkaasti sisäyksiköllä lämmittää sulatuksen aikana, jos puolet ulkokennosta on pois pelistä, ja jäljellejääneen puoliskonkin tehot ohjataan etupäässä sulatukseen. Mahtaneeko edes ulkoyksikön puhallin pyöriä, sen luulisi lähinnä haittaavan sulatuksessa.

 

[teukka]

Vs: Villi idea, silikoni huurteenpoistossa

Jos koko 0,5 kW:n IR-teho saataisi syötettyä (=lievästi optimistinen arvio!!) ulkokennon kautta kylmäaineeseen tulisi siitä se 12 kWh lisää / vrk lämmöntuottoa.

Tässä on vaan se juttu, että se energiahan oli alunperin tarkoitettu jään tai huurteen sulatukseen. Ei sitä voi käyttää kuin yhteen tarkoitukseen. Siis ei onnistu, että ensin sillä sulatetaan ja sitten se vielä lämmittäisi torppaa.

 

[Joppe112]

Vs: Villi idea, silikoni huurteenpoistossa


Jos IR-lämmitin 0,5 kW onkin suunnattu kattamaan koko lamellin lämmitys, niin tuskin sitä huuraa edes ennättää pahemmin muodostua sulatettavaksi. Muuten olen samaa mieltä, että tarvitaan joko 2 erillistä elementtiä tai yhdellä voi vain tehdä yhtä sovellusta kerrallaan.

Mielenkiintoinen sivutulos on varmasti sekin, että ne pumput jotka nyt katkaisevat toiminnnan -20 C:ssa automaattisesti tuskin tekevät tätä enää jos kennoon tuodaan lisälämpöä muista lähteistä. Veikkaisin, että 0,5 kW:n lämmitin riittää pitämään ILPon päällä vaikka -30 C saakka tarvittaessa. Onko se taas hyvä idea, onkin ihan toinen juttu... :

 

[VesA]

Vs: Villi idea, silikoni huurteenpoistossa

Jos IR-lämmitin 0,5 kW onkin suunnattu kattamaan koko lamellin lämmitys, niin tuskin sitä huuraa edes ennättää pahemmin muodostua sulatettavaksi. Muuten olen samaa mieltä, että tarvitaan joko 2 erillistä elementtiä tai yhdellä voi vain tehdä yhtä sovellusta kerrallaan.

Mielenkiintoinen sivutulos on varmasti sekin, että ne pumput jotka nyt katkaisevat toiminnnan -20 C:ssa automaattisesti tuskin tekevät tätä enää jos kennoon tuodaan lisälämpöä muista lähteistä. Veikkaisin, että 0,5 kW:n lämmitin riittää pitämään ILPon päällä vaikka -30 C saakka tarvittaessa. Onko se taas hyvä idea, onkin ihan toinen juttu... :

hmm.. jos kenno tuottaa vaikka -20C 2kW paljonkohan 0,5kW säteilytehoa vaikuttaa sen lämpötilaan (-30C ?).... Säteily voisi ehkä aiheuttaa hyödyllistä sublimoitumistakin jään pinnalla.

 

[wattis]

Vs: Villi idea, silikoni huurteenpoistossa

No, onhan tuo ILPon sisäyksikön puhallin kohtuullisen paljon tehokkaampi jakelemaan sen lämmön ympäriinsä kuin yksi hehkuva kuuma piste muurin uunin kyljessä, eikös? Ja tämähän oli bonusta sen päälle, että IR-lämmitin tekee ensin päätehtävänsä eli estää sulatussyklien käytön ulkona kokonaan: kaksi kärpästä yhdellä komponentilla...

Sisällä lämmittimisestä saadaa 100% talteen, eli 500W, mutta ulkona hukkaan menee väkisilläkin osa, jolloin ILP:n ulkoyksikön lämmittäminen ei ole kannattavaa vaikka lämpöä saataisiinkin levitettyä tehokkaammin (tässä siis puhun siitä ajatuksesta että lämmittäis ulkoyksikköä vaan lämmitystehojen kasvattamiseksi kovilla pakkasille, ei sulatuksen esto mielessä)

Tuon sultatussyklien estäminen olisi kyllä kokeilun arvoinen juttu, eli kuinka tehokas IR lämmitin (tai joku muu) pitäisi olla että sulatuksen saisi estettyä. Pitäisikö tuo IR kytkeä ILP:n ohjattavaksi ja ohittaa ILP:n oma sulatuslogiikka, eli kun kenno on jäässä ohjaa ILP tietämättää IR lämmittimen lämpenemään. Tässä tulee sitten ratkaisevaksi se kuinka nopeasti sulatus tuolla lämmittimellä tapahtuu.

 

[VesA]

Vs: Villi idea, silikoni huurteenpoistossa

No, onhan tuo ILPon sisäyksikön puhallin kohtuullisen paljon tehokkaampi jakelemaan sen lämmön ympäriinsä kuin yksi hehkuva kuuma piste muurin uunin kyljessä, eikös? Ja tämähän oli bonusta sen päälle, että IR-lämmitin tekee ensin päätehtävänsä eli estää sulatussyklien käytön ulkona kokonaan: kaksi kärpästä yhdellä komponentilla...

Sisällä lämmittimisestä saadaa 100% talteen, eli 500W, mutta ulkona hukkaan menee väkisilläkin osa, jolloin ILP:n ulkoyksikön lämmittäminen ei ole kannattavaa vaikka lämpöä saataisiinkin levitettyä tehokkaammin (tässä siis puhun siitä ajatuksesta että lämmittäis ulkoyksikköä vaan lämmitystehojen kasvattamiseksi kovilla pakkasille, ei sulatuksen esto mielessä)

Tuon sultatussyklien estäminen olisi kyllä kokeilun arvoinen juttu, eli kuinka tehokas IR lämmitin (tai joku muu) pitäisi olla että sulatuksen saisi estettyä. Pitäisikö tuo IR kytkeä ILP:n ohjattavaksi ja ohittaa ILP:n oma sulatuslogiikka, eli kun kenno on jäässä ohjaa ILP tietämättää IR lämmittimen lämpenemään. Tässä tulee sitten ratkaisevaksi se kuinka nopeasti sulatus tuolla lämmittimellä tapahtuu.

Sanyo-sukuisten sulatussykleissä on se ongelma, että niihin ei pakkasella tarvita jäätä ollenkaan.
Sanyon algoritmi on suunnilleen:

1 jos kenno hirveesti ulkoilmaan kylmempi, niin sulata se samantien
2 jos kenno on pitkään (2h) epäilyttävän paljon ulkoilmaa kylmempi, niin sulata se
3 jos ulkona on kovasti kylmä, niin sulattele ahkeraan (voi seurata tehoista + säännöstä 2)

 

[Jihala]

Vs: Villi idea, silikoni huurteenpoistossa

VesA:n listaan jatkoa, omat havainnot:

1. -8 asteeseen asti automaattisulatus
2. -8--18 astetta, sykli 2 tuntia, automatiikka taustalla, jos tarvetta
3. -18 ja alle, sykli 35 minuuttia.
Ja jos huonelämpö "jostain syystä" käy yli asetusarvon eli lämmitys käy OFFilla, tämä resetoi aikasyklin.

Automatiikka hoitelee loput, sulatus tulee tarpeeseen ja todella harvoin

 

[Joppe112]

Vs: Villi idea, silikoni huurteenpoistossa


Tarkkana on nyt oltava, ettei tämä keskustelu lipsu pelkästään Sanyo-perheenjäsenten keskeiseksi nahisteluksi...

Yleisemmin kaikkien vastaan tulleiden ILPojen perusongelma lienee se, että kennon jäätymistilannetta yritetään epäsuorasti päätellä pelkästään lämpöantureista saatavien havaintojen perusteella. Ja kuten moni on todennut sitä sattuu ja tapahtuu kaikenlaista aika vikkelästi tuulettimen pyörteisessä pakkasilmassa lämpötiloille. Päättele siitä sitten jotain - jos osaat. Jos todellinen ongelma haluttaisiin ratkoa Nordic-lämpöpumppuihin, niin prosessin tilaa pitäisi kyllä lukea paineanturin kautta sopivista pisteistä. Näiden antama tulos kertoisi vääjäämättä keskiarvonsa muodossa (kun ulkolämpötila vakio) kuinka paljon prosessin teho on oikeasti alkanut heiketä huonon puutteellisen höyrystyksen takia. Tällöin mittaus olisi siellä, missä se lopputuote eli kylmäainekin liikkuu. Nämä paineanturit eivät nykyisin edes ole merkittävästi kalliimpia, mutta koko homma pitäisi sitten suunnitella piirikortin softia myöten uudestaan ja sehän tietysti maksaa maltaita R&D-kehitystyön myötä... :-\

 

[wattis]

Vs: Villi idea, silikoni huurteenpoistossa

Pyöräytetäänpäs vielä hiukan kierroksia propelliin
- Jospa siihen ulkoyksikön taakse virittäis kameran ja kuva kulkis PC:lle joka sitten kuvantunnistuksella ohjais sulatusta. Sarjatuotantoon tuollaiset systeemit voi kyllä suosiolla unohtaa.
- Voiskohan jään/kuuran muodostumisen päätellä ilmavirrasta, kun kenno alkaa huurtumaan tai jäätymään niin ulkoyksikön puhaltimen tietyllä teholla kennon läpi virtaa vähemmän ilmaa kun kennostossa on jäätä tai kuuraa.

 

[VesA]

Vs: Villi idea, silikoni huurteenpoistossa

Pyöräytetäänpäs vielä hiukan kierroksia propelliin
- Jospa siihen ulkoyksikön taakse virittäis kameran ja kuva kulkis PC:lle joka sitten kuvantunnistuksella ohjais sulatusta. Sarjatuotantoon tuollaiset systeemit voi kyllä suosiolla unohtaa.
- Voiskohan jään/kuuran muodostumisen päätellä ilmavirrasta, kun kenno alkaa huurtumaan tai jäätymään niin ulkoyksikön puhaltimen tietyllä teholla kennon läpi virtaa vähemmän ilmaa kun kennostossa on jäätä tai kuuraa.

Kennon 'huono' toiminta eri sääoloissa olisi nykyistä paljon paremmin ennustettavissa lämpöantureillakin + muilla tiedoilla, mutta softantekijät eivät ole katsoneet sitä tarpeelliseksi, sehän vaatisi laajempia taulukoita joihin numeroita verrataan tai peräti sumeaa logiikkaa... ja kukas noita kylmässä käyttäisi.

 

[Hemmo]

Vs: Villi idea, silikoni huurteenpoistossa

Kaikenlaisia kennon sulatus konsteja on olemassa

Mutta mitenkäs olis seuraavanlainen:
Kaikki taloudesta poistuva jätevesi johdatettaisiin ulkoyksikön kautta viemäriin.
Eristetty välisäiliö väliin ja aina kun sulatus alkaisi, lurautettaisiin jätevettä avuksi...
Perhana!
Ulosteiden hukkalämpö pitäisi kennon sulana.

Pankaas viisaat mietintämyssy päähän ja ratkaiskaa miten tuo olisi toteutettavissa.

 

[teukka]

Vs: Villi idea, silikoni huurteenpoistossa

Ulosteiden hukkalämpö pitäisi kennon sulana.

Menisihän siinä samalla naapurillekin terveisiä.

 

[i-see]

Vs: Villi idea, silikoni huurteenpoistossa

Ulosteiden hukkalämpö pitäisi kennon sulana.

Menisihän siinä samalla naapurillekin terveisiä.

Kyllä ulkoyksikön ropellin avittama ulostesumu lämmittäisi naapurin mieltä ja varmaan pihakasvien lannoitustarvekin vähenisi . Tästä ideasta Hemmo ansaitsee ropellihatun kultaisella potkurilla..

 

[R-410]

Vs: Villi idea, silikoni huurteenpoistossa

Joo tosi hyvä idea.

Kesä asunnolla ulkoyksikön voisi sijoittaa sopivasti ulkohuusin alle.

 

[Boosman]

Vs: Villi idea, silikoni huurteenpoistossa

kertokaas kuinka silikoonit toimi kennossa??
viime talvena kokeelin ite "viis sateesta" ainetta kennoon , mutta ei vaikutusta ollut.

 

[janti]

Vs: Villi idea, silikoni huurteenpoistossa

Näin nolla keleillä tuo Pana vie sähköä sulatuksen aikana vain noin 0,05-0,06 kWh
Sulatus kestää 12 min. Lämmitysjaksot ovat noin 2 h pitkiä ja laite menee kyllä kivasti huuruun ennen sulatusta.

Nyt tuli kiva 6 tunnin lämmitysjakso ilman sulatusta. klo 15:50-20:05.

 

[Ihaa]

Vs: Villi idea, silikoni huurteenpoistossa

Kesä asunnolla ulkoyksikön voisi sijoittaa sopivasti ulkohuusin alle.

Tuli mieleen, että jos on tällainen peukalo-keskellä-kämmentä-asentaja kuin olen ja tarviin kaupallisia palveluita, ja sitten laskussa lukee "asennuskulut n.nnn €, josta likaisen työn lisää 85 %", niin mitenkähän verottaja mahtaa asennoitua kotitalousvähennyksen tekoyritykseen tuon likaisen työn lisän osalta...? Lieneeköhän tällaisesta ennakkotapausta...? :

 

[Hemmo]

Vs: Villi idea, silikoni huurteenpoistossa

Jos nyt jatkaisin otsikon mukaisesti "Villi idea..."

Eikös tuon sulanapitovastuksen voisi muuttaa vaikka 1kW vanhaksi, käytöstä poistetuksi keittolevyksi.
Ulkoyksikön alapeltiin pannoilla kiinni.
Tehonsäätimestä sopivasti tehoja ja sulastusvedet kiehumaan.
Lämpökerrointa riittää vaikka -30 asteen pakkasille.

Hyöty piilee siinä, että keittolevyn sähkö otetaankin roikalla naapurin seinustalla olevasta pistorasiasta.

Eikun talventullessa roikkaa piilottamaan lumihankeen naapurin ollessa etelässä....

 

[IlmanPumppaaja]

Vs: Villi idea, silikoni huurteenpoistossa

Jos nyt jatkaisin otsikon mukaisesti "Villi idea..."
...
Hyöty piilee siinä, että keittolevyn sähkö otetaankin roikalla naapurin seinustalla olevasta pistorasiasta.
...

Haha! Mun mielestä paras idea olisi tuon kaasuputken sijaan rakentaa saharasta ilmaputki ILP:eille
Lämpöhän nousee ylöspäin, eli tänne pohjoseen, ja sitten paluuputkessa maksettais saharalaisille vetenä. Mielestäni ansaitsen Nobelin.

 

[Joppe112]

Vs: Villi idea, silikoni huurteenpoistossa

Selvästi tässä huurteenpoistossa on kaksi erillistä juttua, johon voidaan vaikuttaa:

• Ne todelliset tarpeet ja olosuhteet, joissa huurretta muodostuu merkittävästi.
• ILPojen mallikohtaiset kummallisuudet sulatuslogiikassa, jotka halutaan kiertää/estää.

Ensimmäiseen kohtaan voidaan jo foorumin nykytiedoilla tarkentaa niitä olosuhteissa, joissa säätö on kaikkein hyödyllisintä. Katsopa oheista kuvaa suhteellisen ilmankosteuden (r.h.) tyypillistä vaikutusta COPpiin. Tuo katkoviiva kertoo milloin tilanne iskee pahimmin niskaan n -7 ... +3 C:n tienoilla tippuessaan alas. Tämä on siis alue, jossa huuran muodostumista kannattaa normaalisti seurata - muualla huuran muodostus on kuitenkin vähäisempää.

Mentäessä siis < -7 C pitäisi kennoa sulatella äärimmäisen harvoin ja vain todellisen tarpeen perusteella. Kuten tuolla aiemmin Vesa ja Jihala mainitsivat Sanyo-logiikasta: tämä tilanne on selvästi ohjelmoitu järjestelmään sisään (ts 2 tunnin tauot). Todella syvällä pakkasella sitten astuu kuvaan tiheämmät sulatussyklit ehkä ainoastaan ja vain moottorin voitelun varmistamiseksi. Sillä alueella sulatuksen kokonaan estäminen voi olla riski moottorin mekaaniselle kestävyydelle normaaleissa olosuhteissa.

Summa summarum. Kaikkein järkevintä on ensisijaisesti tehdä lisäsäätöä -7 ... +3 C:n alueella ja jos ILPon sulatuslogiikka on todella huono kenties myös alas -18 C saakka. Tästä alemmas pakkaseen mentäessä täytyy ILPon sulatukseen vaikuttamiskeinon olla sellainen, että se todellakin lisää kylmäainevirtausta kompuralle (= öljypisaroiden määrää). Jos IR-lämmitin kykenee tuohon nostamalla kennon lämpötilaa pisteittäin, on se turvallisempi vaihtoehto. Parhaiten tämän käytännössä toteaa tietenkin siitä, että sisäyksikkö alkaa tihkua lämpöä selvästi enemmän kuin ilman modauksia eli lämpöä siirtyy ulkoa sisään.

 

[tet]

Vs: Villi idea, silikoni huurteenpoistossa

Ensimmäiseen kohtaan voidaan jo foorumin nykytiedoilla tarkentaa niitä olosuhteissa, joissa säätö on kaikkein hyödyllisintä. Katsopa oheista kuvaa suhteellisen ilmankosteuden (r.h.) tyypillistä vaikutusta COPpiin. Tuo katkoviiva kertoo milloin tilanne iskee pahimmin niskaan n -7 ... +3 C:n tienoilla tippuessaan alas. Tämä on siis alue, jossa huuran muodostumista kannattaa normaalisti seurata - muualla huuran muodostus on kuitenkin vähäisempää.

Ilmeisesti tämä kuvaaja kuitenkin kuvaa tilannetta jossa pumppu käy täysillä? 50% käyrä erkanee muista jo noin +5,5 asteen kohdalla, eikä ainakaan oma pumppuni huurru vielä +5,5 asteessa ikinä oli kosteus mikä hyvänsä. Jos laitteen pistää High Power -moodiin, niin silloin varmaan huurtuu. Joten kuvaaja ei kenties aivan kuvaa todellista tilannetta jossa +5 asteessa pumppu käy niin pienellä teholla että 70 %RH kosteudessa ei vielä saavuteta edes kastepistettä, huurtumisesta puhumattakaan.

Mentäessä siis < -7 C pitäisi kennoa sulatella äärimmäisen harvoin ja vain todellisen tarpeen perusteella. Kuten tuolla aiemmin Vesa ja Jihala mainitsivat Sanyo-logiikasta: tämä tilanne on selvästi ohjelmoitu järjestelmään sisään (ts 2 tunnin tauot). Todella syvällä pakkasella sitten astuu kuvaan tiheämmät sulatussyklit ehkä ainoastaan ja vain moottorin voitelun varmistamiseksi. Sillä alueella sulatuksen kokonaan estäminen voi olla riski moottorin mekaaniselle kestävyydelle normaaleissa olosuhteissa.

En vieläkään ole aivan valmis allekirjoittamaan tätä näkemystä Sanyon "sulatusepälogiikasta". Vaikka laitteen huoltomanuaali on huono ja pintapuolinen, siellä kuitenkin listataan nämä sulatusehdot eikä niistä löydy mitään kovien pakkasien erillisehtoja. Tuo kahden tunnin raja esitetään niin, että sulatus tapahtuu kun kenno on kahden tunnin ajan n astetta alle ulkolämpötilan, ja tämä vakio n sitten vaihtelee ulkolämpötilan mukaan. Uskon yhä edelleen että tämä "kellotettu" kahden tunnin sulatusväli, joka iskee päälle noin -10 asteen lämpötilassa, johtuu siitä että laitteen ohjelmassa ei ole otettu huomioon moisia ulkolämpötiloja, kyseessähän on logiikaltaan "etelän malli". Eli taulukkofunktio joka antaa tuohon kennolämpötilan ja ulkolämpötilan vertailuun vakion n, loppuu jossakin nollan ja -10 asteen välillä, ja sitä kylmemmällä käytetään kennolämpötilana aina samaa arvoa. Kun ulkolämpötila laskee, kasvaa -10 asteen kohdilla ero niin suureksi että sulatusehto täyttyy aina. Tästä johtuu tuo kellotetulta vaikuttava sulatusväli 120 min, uskon vakaasti näin. Saa olla eri mieltä.

Sitten toinen ominaispiirre Sanyo/Argo-perheessä on tiheämmän sulatusvälin alkaminen noin -18 asteen kohdalla. Tälle ei huoltomanuaalin tiedoista löydy aivan niin loogista selitystä kuin tuo edellinen, mutta uskoisin asian liittyvän siihen että ulkoanturin vastekäyrä kääntyy todella jyrkästi pystyyn noilla lämpötiloilla (vasteessa on selvä "kulma" noilla lämpötiloilla). Samasta syystä kuin edellä (etelän ohjelmisto) tuota jyrkkenemistä ei kompensoida mitenkään, joten ulkolämpötilan mittausvirhe kasvaa roimasti -18 asteen tienoilla. Tämä voi hyvinkin olla yhteydessä tiheämpään sulatusväliin siirtymiseen noilla kohdin, mutta tämä on jo vähän kaukaa haettu veikkaus, myönnän.

 

[teukka]

Vs: Villi idea, silikoni huurteenpoistossa

Olen jossakin nähnyt tuon kuvan, en muista missä yhteydessä. Luultavasti siinä ei tarkastella sulatuksen ongelmia - siinä vain todetaan joku tilanne. 70 prosentin kosteudella ei nähdäkseni tarvita sulatusta ollenkaan niissä ilpeissä, joissa asiaan on kiinnitetty huomiota.

70 prosentista on matkaa kastepisteeseen ainakin 5 astetta, mikä riittänee useimmille meillä käytettäville ilpeille.

 

[VesA]

Vs: Villi idea, silikoni huurteenpoistossa

Pitäisi jaksaa laittaa ulkoyksikköön antureita.. eivätköhän Sanyon kaksi lämpötilaehtoa (sulata heti/2h) selviäisi aika äkkiä. Tuota -18 pakkasehtoa ei voi selvittää kun ei suunnilleen ikinä ole niin kylmä...

Johtojen pujottelu ei tässä tapauksessa ole kuitenkaan kovin houkuttelevaa. Olisi pitänyt kesällä laitella.. ajan kanssa.

Onkos kukaan tutkinut, missä kohtaa kennon anturi Sanyossa on ?

 

[jule-]

Vs: Villi idea, silikoni huurteenpoistossa

Olen jossakin nähnyt tuon kuvan, en muista missä yhteydessä.

Kuva oli jossain pdf:ssä , jonka muistaakseni janti tai Joppe112 löysi tuossa keväällä. Kuva oli nivaskan loppu puolella.

 

[mikup2]

Vs: Villi idea, silikoni huurteenpoistossa

Kiinalaiset tekevat ilmavesipumppuihin kayttajalle mahdollisuuden vaikuttaa sulatuksiin.Esimhttp://www.wotech.cn/english/products.php?laywer1=23130 akvaario ilmavesipumpusta. Saas nahda milloin hoksaavat laittaa vastaavat saatomahdollisuudet ilma ilmapumppuihin.Liitteena ohjekirjan sivu sulatuksen saatomahdollisuuksista.

[ylläpito on poistanut liitteen]

 

[R2d2]

Vs: Villi idea, silikoni huurteenpoistossa

Nyt kun pakkaskelit on täälläkin alkamassa, kertokaa nyt miten se silikonin ruikkiminen oikein vaikutti?

 

[Joppe112]

Vs: Villi idea, silikoni huurteenpoistossa

Niin, onkos vaikuttanut mitään vai ei?? Ja kuvat olis kiva yllätys...

Semmoinenkin ajatus ketjuun kannattaa liittää, että mikäs estää sumuttamasta ulkokennoon pikku pisaroinan aika ajoin ihan tavallista autonlasin tuulilasinpesunestettä, siis Lasolia? Siinähän on juurikin se pakkassuojaus meidän leveysasteelle mukana ja samalla puhdistaa ulkokennoa... Sen verran yksinkertaista, että vois vaikka toimia !!

Toisessa mielenkiintoisessa foorumin ketjussamme keskustellaan edelleen tuulen hyytävyydestä iholle / talon rungolle ja siellä esiteltiin ihan viitteet laskentakaavoihin tuulen vaikutuksesta pakkasen jäätävyyteen. Tämä on sikäli puhdasta asiaa ulkokennon jäätymiseen, koska juuri tuulen + kosteuden yhteisvaikutus iskee kennon jäähän tai sitten ei. Olkoonkin, että se "tuuli" on eniten ulkoyksiön propellin lopputulosta. Meidän oma ilmatieteenlaitos ja vähän isompi NWS käyttävät kumpikin omia kaavojaan jäätävyyden lämpötpilan arviointiin. Näiden mallien erot näet oheisesta kuvasta. Vihreä alue kuvaa siis nollarajan yläpuolella pysyvää pakkasta kun vaaka-akselilla on tuulen (/tuulettimen) ilmavirtaus ja pystyakselilla staattinen ulkolämpötila. Lopputulokset ovat hyvin erilaisia ja tn "totuus" on siellä jossain välimaastossa. Joka tapauksessa nämä kaaviot antavat lähtökohdan arvioida ulkokennon jäätymisherkkyyttä tuulettimen nopeuden vaihdellessa.

Ohessa on myös - mallien pyörittämisestä kiinnostuneille - ko kuvat laskeva Excel-taulu.

Lähde:
* http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=3310.0
* http://en.wikipedia.org/wiki/Wind_chill

 

[R2d2]

Vs: Villi idea, silikoni huurteenpoistossa

Edelleenkin olen sitä mieltä että glykoli saattaisi olla kokeiltavan arvoinen neste. Onhan sitä paitsi TUULILASIN PESUNESTEISSÄKIN! Ei taida oikee myrkky ollakaan...

edit: pienensin kuvat
Ja kokeilin 1ml. => pintakuura hävisi mutta nyt lumisade kuitenkin tekee kiusaa.
Siis toi koe oli puhtaalla jäähdytysnesteellä!

 

[Joppe112]

Vs: Villi idea, silikoni huurteenpoistossa


Näyttää aika lupaavalta, kysymys vaan on kauanko tuo vaikutus voi kestää aina kerrallaan?

Oheinen lainaus Wikistä myös vahvistaa miksi sitä jäähilettä muodostuu vain aina kennon imupuolelle: kiteet tulee sinne missä paineen aleneminen on suurinta lentokoneenkin siivissä. Tätä voinee ulkokennossa ajatella niin, että päästyään viileiden lamellien väliin ilmanvirtauspaine on tasaista kohti potkuria joten sinne ei jäätä niin helposti tule. Suurin paine-ero syntyy taas imuilman törmätessä kennon etupinnan säleikköön.

Lentokoneissa käytetään myös juuri värjättyä glykolia lyhytkestoiseen "deicing"-käsittelyyn.

Ice forms when air containing water vapour is cooled below the freezing point of water, which becomes higher with decreasing pressure; ice is likely to form wherever there is reduced pressure, including wings and empennage (where it is known as structural icing), carburetors, pitot tubes, and engine inlets. Ice gradually builds as long as icing conditions exist and if left unchecked results in dangerous conditions. Ice adds to an aircraft's weight and disrupts airflow, increasing the stall speed. In engines, carburetor ice and inlet ice can lead to reduced power or complete engine failure.

Lähde:
* http://en.wikipedia.org/wiki/Icing_conditions