VILP öljyn rinnalle. Käyttöveden lämmitys?

[Kellarinlämmittäjä]

Nostaa öljyllä määritettyyn lämpöön ja mikäli se on enempi kun pumpun pyynti niin hetkellistä huiliahan siitä voi vilpille tulla.

Kuinkahan kattila pidemmän päälle menestyy, jos tuo VILPin lämpö ei satu olemaan kovin korkea. Jos poltimella turataan tyypillisissä VILPin lämmöissä, on vaarana että tulee kondenssiongelmia ja ruostumista. Hytysuhteet varmaan kohillaan, kun valuu vettä luukun raosta.

Katsoin viime talvena luukusta, kun poltin lämmitti kattilaa muutaman asteen. Kyllä se ihan märkä oli sisältä muualta paitsi ihan juuri tulipesästä. Pitäisin parempana vaikkapa ulkotermostaattia, joka täräyttää polttimen käyntiin pakkasen kiristyessä. Jos välttämättä haluaa yhtä aikaa molemmilla, sitten pitäisi laittaa oma suntti tai kondenssikattila mutta ei se taida olla kovin montaa astetta siitä kun tehot loppuu niin VILP joutuu jäämään joka tapauksessa kokonaan rokuliin.

Tuota haalean kattilan lämmitystä kertaalleen nyt ei voi mitenkään välttää, mutta olettasin ettei se kovin ehdi siinä varttitunnissa ruostua, kun se sitten kuumana kuitenkin kuivuu. Minulla polttimen termostaatti pysäyttää sen siinä 75-80 asteessa jolloin kattila on kuiva. Polttimen käyntiluvan ulkotermostaattina on suoraan mekaaninen termostaatti.

 

[pökö]

Katsoin viime talvena luukusta, kun poltin lämmitti kattilaa muutaman asteen. Kyllä se ihan märkä oli sisältä muualta paitsi ihan juuri tulipesästä

Sama havaittu, vieläkin ruskea läikka pannuhuoneen latttiassa.

 

[Hempuli]

Aiot jättää lämmitysverkon lähdön tuonne ylös?
Ajatko varaajaan lämpöä ulkolämpötilan mukaan vai jotain kiinteää lukemaa?
Mitenkäs muuten aurinkokierukka, kun se on alhaalla ja pumpun paluu myös alhaalla? Ei saa viileää pumpulle...

Lämmitysverkon lähtö jää ylös. Tällä hetkellä varaaja lämpeää vilpin ulkoilmaan perustuvan käyrän mukaan ja lämmitysverkko 1K alemmalla Oumanin käyrällä. Aurinkolämpö ei ole ajankohtainen eikä taida hetkeen tullakaan, mutta jokainen lämpöaste on kotiinpäin.

Haen vielä kokemuksia vilpillä lämmityksestä eikä kylmää keliä ole vielä näillä laitteilla koeteltu, joten arvuuttelua on vahvasti ilmassa. Vilpitön usko vilpin ja varaajan kanssa touhutessa on siihen, että lämmin vesi nousee mielellään varaajan yläosaa kohden ja siirtää viileämmän alaosaan. Alaosa tulee varmaan olemaan tasalämpöinen. Latauspumpulle SMO 40 ilmoittaa 1% tehoja normaalikäynnillä. Käynnistyksessä ja sulatuksessa pauhaa aluksi 60/80%.

 

[oilman]

Kyllä vain, Kärkkäisellä myytävistä aurinkokeräimistä olen kuullut hyvää. Niitä voisi kolme sarjaa kyhätä katolle. Halvat ja hyvät

Alkaa olemaan jo pää pyörällä näiden eri ratkaisujen takia. Tieto lisää tuskaa...

 

[pjr]

Kuinkahan kattila pidemmän päälle menestyy, jos tuo VILPin lämpö ei satu olemaan kovin korkea. Jos poltimella turataan tyypillisissä VILPin lämmöissä, on vaarana että tulee kondenssiongelmia ja ruostumista. Hytysuhteet varmaan kohillaan, kun valuu vettä luukun raosta.

Mahtaskohan tuossa sitten toimia, että annetaan polttimen vetää käynnistyttyään "jakso" loppuun eli lämmöt vaikka johonkin 60 tms asteeseen jonka jälkeen taas odottelemaan seuraavaa vilpin hyytymistä?

 

[pökö]

Mahtaskohan tuossa sitten toimia, että annetaan polttimen vetää käynnistyttyään "jakso" loppuun eli lämmöt vaikka johonkin 60 tms asteeseen jonka jälkeen taas odottelemaan seuraavaa vilpin hyytymistä?

Tai sitten vetää sinne mihin öljyllä kuuluukin, 80 asteeseen.
60 asteessa se on vielä märkä sisältä, tiedän kokemuksesta.

 

[Jolberious]

Mahtaskohan tuossa sitten toimia, että annetaan polttimen vetää käynnistyttyään "jakso" loppuun eli lämmöt vaikka johonkin 60 tms asteeseen jonka jälkeen taas odottelemaan seuraavaa vilpin hyytymistä?

Toisilla vehkeillä (nibe) saa säädettyä käyntiajan, oletus muistaakseni 12h ja jatketaan, mikäli ulkolämpötila on vielä asetetun arvon alapuolella (esim -25astetta)

 

[oilman]

Miten käytännössä pumppu toimii lattialämmön paluukierrossa?
Esim. nyt ulkoilma -5, niin meno 28c ja paluu ~26,5c. Eli pumpun pitää tehdä reilu yksi aste lisää lämpöä.
Pyöriikö se käytännössä 24/7 vai missä tilanteessa menee tauolle?

 

[iqo]

Riippuu varmasti pumpusta, että miten käyttäytyy. Ja lisäksi pitäisi tietää virtaus verkostossa, jotta tuosta dT:stä voisi päätellä tehontarpeen. Mutta kohteesi perustietojen perusteella arvioisin, että -5 ulkolämpötilassa tehontarve on 2...3kW ja lattialämmön ollessa kyseessä (matala tuottolämpötila -> hyvä COP), mikään "normaalikokoinen" pumppu ei taivu noin pienelle antoteholle. Useimmat pumput alkavat käydä lyhyttä katkoa mutta esim. Niben asteminuuttisäätö antaa mahdollisuuden vaikuttaa käyntijaksoihin. Se siis puskee ylilämpöä lattioihin aikansa, kunnes pysähtyy sekin ja menee takaisin päälle, kun lattia on jäähtynyt asetusarvojen mukaisesti.

Minun on vaikea ymmärtää, miksi niin harvassa laitteessa tätä asiaa on otettu huomioon ohjausjärjestelmän suunnittelussa. Ilmeisesti inverter-säädön on ajateltu hoitavan asian. Ja olisihan se tavallaan ongelman myöntämistä, jos sitä olisi yritetty ratkaista jotenkin. Nibe:n asteminuuttisäätö on kaiketi ihan käyttökelpoinen, se on periytynyt on/off-koneista inverterpumppuihin niin VILP- kuin MLP-puolellakin.

 

[roots]

Kyllä ainakin MLP puolelta löytyy mm. tämmösiä tehoalueita:
0,85-10kW
1,5-11kW

Nuo asteminuutit on varmaan ihan ok tuolla on/off alueilla mutta invertterien ohjaamiseen jatkuvalla käynnillä 'väkisin tekemistä', mielestäni.

 

[rMa]

Fujitsun 8kW invertteri ilmavesilämpöpumpussa tehoalue on 0.9-10.6kW. Tosi pienillä (alle 20%) tehoilla vaan cop ei ole kovin kummoinen mutta toisaalta energiaakin kuluu silloin tosi vähän. Lattialämmityksessä todennäköisesti käynti- ja lepojaksot olisi pitkiä lattian varaavasta massasta johtuen silloin kun lämmitystarve on pienempi kuin pumpun minimi. Omassa patteritalossa käyntijaksot oli plussakeleillä 2-4 tuntia ja lepo noin tunnin mittainen.

Ajan nykyään pienellä tehontarpeella pumppua on/off tyylisesti parin asteen hystereesillä 40% teholla ja vasta pikkupakkasilla jatkuvaa ajoa tehontarpeen mukaan. Cop paranee tällä järjestelyllä hieman mutta eipä tuossa rahallisesti merkittävää eroa tule kun tehontarve on pieni. Käyntijaksojen määrä tuossa kasvaa 10-12 jaksoon vuorokaudessa, oletan ettei sillä invertteripumpussa ole merkitystä pumpun käyttöikään.

 

[iqo]

Fujitsun 8kW invertteri ilmavesilämpöpumpussa tehoalue on 0.9-10.6kW.

Tuo on ilmeisesti jostain manuaalista kopsattu? Oliko sinulla jo Pollocom tms. mistä näkisi todellisia minimitehoja? Entä mikä on on Fujitsun kompuran nimellisteho? Siitä pytyisi päättelemään mikä voisi olla todellinen minimiantoteho, kun lattialämmityksessä COP on käyntijakson aikana 5:n molemmin puolin.

Sinänsä kuulostaa, että Fujitsun Impromat säätö toimii suht hyvin tässä suhteessa. Mitä mahdollisuuksia siinä olikaan vaikuttaa parametrein tuohon käyntijakson pituuteen, jos se kerran osaa noinkin pitkään käydä yhtä soittoa ja myös huilailla pitkään? Mitsussa nämä mahdollisuudet ovat pyöreä 0. Varaajakapasiteetti on ainoa säätömahdollisuus... Ilman sitä sitä UY sammuu ~heti kun pyynti ylitetään ja käynnistyy yhtä nopeasti uudelleen, kun lattian paluusta alkaa tulla pyyntiä alhaisempaa vettä.

 

[rMa]

Pollucom on kyllä asennettuna mutta lämpimän puolen anturi on putken pinnassa eristeiden alla eikä anturitaskussa, ei anna oikeaa lukemaa. Alle 1kW lukemia olen nähnyt mutta oletan että käytännössä on vähän yli. Pienin sähkönkulutus on ollut muistakseni alle 400W.

Impromatin omasta säädöstä minulla ei ole käytännön kokemusta, ohjaan pumppua ulkoisella säätimellä 0-10V signaalilla. Alkuun ajoin EH800:lla sarjasäädöllä, nykyisin käytössä Ouflex M BA. Käyrällä ajo on samanlainen kuin EH800:lla ja hystereesiajo omaa käsialaa. Impromatin käyttövalikoissa on kyllä asetukset käyrän säätöön joten olettaisin että toimisi koko säätöalueellaan ja katkoisi käyntiä kun minimitehokin on liikaa. Tuo pieni minimiteho tekee sen että käyntijakso on noinkin pitkä vaikka varaajana on vain 200 litrainen kattila.

 

[iqo]

hystereesiajo omaa käsialaa

No tämä selittääkin pitkät käyntijaksot. Impromat siis ei ole sen fiksumpi kuin muutkaan ohjausjärjestelmät. Omalla logiikalla minäkin Mitsua ohjaan.

400w miniottoteho on jo hyvä suoritus tuon kokoluokan ulkoyksikölle. Se tarkoittaa lattialämmityskohteessa noin 2kW antotehoa nollan yläpuolella. Mitsun SW75VHA:lla on vaikeuksia päästä alle 1000w, jolloin antoteho on luokkaa 4...5kW.

 

[janti]

@rMa :lla taitaa olla Fujitsu AOYG24LF ulkoyksikkö.
Vastaavalla AOYA24LAL päästiin testissä noin 1800 W minimi antotehoon ja noin 400 W minimi ottoteho. (~45 h kohdalla)

http://www.ilmalampopumput.fi/files/waterstage%20vtt.pdf

 

[iqo]

Tuo testi olikin päässyt unohtumaan. Hyvää infoa! Aika nopeaan näyttäisi tosiaan cop tuossakin romuttuvan, kun ottoteho alkaa laskea alle 1000w. Tässä on varmasti se syy, miksi pumput on yleensä rakennettu menemään katkolle mieluummin. Vaikka olisihan se fiksumpaa ajaa paremmalla copilla pientä ylilämpöä ja sitten taas huilailla pitempään. Suunnitteluinsinöörin mielenkiinto on vain kaiketi lopahtanut tässä kohtaa.

 

[Deleted member 1344]

Fujitsu AOYZ14LBC-ulkoyksikössä (VILP-käyttöön modattu ILP) on ihan sama ominaisuus. Se suostuu käymään jatkuvalla lämmityksellä noin 400W sähköteholla ja COP on surkea, nestelasissa menee vaahtoa. Noin 700W sähköteho alkaa olla sellainen että nestelasi kirkastuu (menee pelkkää nestettä) ja COP nousee järkeviin lukemiin.

Itse tehty logiikka pakottaa pitkiin huilijaksoihin niillä keleillä joilla muuten mentäisiin noin alas. Keväällä jopa -5 astetta aurinkoisena päivänä voi pistää pumpun huilaamaan.

 

[VesA]

Suunnitteluinsinöörin mielenkiinto on vain kaiketi lopahtanut tässä kohtaa.

Siinä on monta juttua, mutta esmes kompuran tyyppi vaikuttaa. ILPpikompurat ovat sitä sorttia joka ei ihan pienillä kierroksilla enää toimi. Ikävä kyllä en laittanut muistiin pointteria artikkeliin jossa verrattiin eri tyyppejä - siinä oli ihan turbosta mäntään kaikkea verrattu,

 

[iqo]

Samaa mieltä kuin @VesA, eli liian pienille kierroksille ei voi mennä. Sen on suunnittelijat kyllä tajunneet. Mutta ei sitä, että ajettaisiin sit sillä hyvällä tehoalueella ylilämpöä ja huilattaisiin pitempään. Ei kai se tarvisi kuin sen säädettävän hystereesin. En vaan tajua, miksi sellaista ei näihin inverttereihin tehdä. Kai sillä tosiaan myönnettäisiin, että ei tää invertteri ihan niin hyvin toimikaan kuin mainoksissa annetaan ymmärtää...

 

[oilman]

Suunnitelmaa... lisättävää?
Tuota öljykattilan kytkentää mietin, että onko se järkevä ajaa oumannin kautta käyrällä?
VILP ohjaisi pakkasilla hiipuessaan; polttimen, kiertovesipumpun ja oumanin tulille.
Pitäisi saada ensin kattila kuumaksi ja sen jälkeen vasta kiertovesipumppu käyntiin, ettei startatessa mene kattilan viileät vedet varaajaan. Vai pitäisikö kattilan lataus siirtää myös varaajan alaosaan?

 

[Jolberious]

Oumanni osaa käskyttää shuntin auetessa relelähdön kautta öljypolttimen päälle ja pois, hallitsee vissiin myös viiveet jos on EH800.
Yksi vaihtoehto on kytkeä öljypoltin sarjaan paluuseen, tällöin myös lämmitysjärjestelmän tilavuus kasvaisi ja VILP kävisi pidempiä aikoja.

 

[oilman]

Oumanni osaa käskyttää shuntin auetessa relelähdön kautta öljypolttimen päälle ja pois, hallitsee vissiin myös viiveet jos on EH800.
Yksi vaihtoehto on kytkeä öljypoltin sarjaan paluuseen, tällöin myös lämmitysjärjestelmän tilavuus kasvaisi ja VILP kävisi pidempiä aikoja.

Sarjaan laittoa mietin myös, mutta siinä pitäisi sitten lämmittää varaajaa myöten siihen 75-80c, tai pitää ja pitää mutta kuitenkin
Tilavuus nousisi ja saisi kattilan kierukan lisäksi käyttöveden haalistukseen. Saisi sen kyllä tuossa kuvan mukaisessakin kytkennässä, mutta jähyttänee päivän mittaan aika kylmäksi kattilan, jos ei kattilan shuntti ole auki ja luonnollista kiertoa tapahdu?

Ps. Tarjouksia odotellaan edelleen

 

[Jolberious]

Miksi? Nelitieventtiili kattilassa laskee varaajaan (tai 3tieventtiilin paluupuolelle kun tarkkoja ollaan) tietyn lämpöistä vettä, ei tietenkään sitä 80asteista, jota kattilassa itsessään on.
Normitilanteessa kun öljypoltin ei käy, voi öljykattilan nelitieventtiilin kääntää 100% auki. Kun varaajan 3tieventtiilin avauma on 95%, ajetaan nelitieventtiili öljykattilassa lähes kiinni ja kun avauma 99% tms ja on pysynyt siinä vaikka 2h, startataan öljypoltin, jota pidetään vaikka 5h käynnissä jne.
En ole ihan varma, onnistuuko oumannin logiikalla tälläinen kuitenkaan

 

[oilman]

Minä olin laittamassa kattilalle paluuta kattilan tyhjennykseen ja sitten kattilan ylhäältä kiehuntayhteestä lataus varaajaan. Tällöin jäisi koko shuntti pois kattilan päältä.

Mutta tosiaan jos laittaisi lattiakierron paluuseen voisi toimia näinkin: Öljy ei käytössä: kattilan venttiili pysyy 100% auki, kun paluuvesi esim. 28c ja kattilan oumannin käyrä vaatii vaikka 35. Öljy päälle ja kattila lämpenee, kattilan oumanni ajaa käyrällä vaikka 40c vettä varaajaan, alaosaan jos ei sitten jollain vaihtoventtiilillä käännetä ylemmäs.

Tapojahan tuohon olisi monta, mutta mikä se olisi paras ja helpoin.
Itse tykkään tuosta kuvan mukaisesta, kun jokainen lämmönlähde on selvästi erillään toisistaan.

 

[Pretor]

Minä olin laittamassa kattilalle paluuta kattilan tyhjennykseen ja sitten kattilan ylhäältä kiehuntayhteestä lataus varaajaan. Tällöin jäisi koko shuntti pois kattilan päältä.

Noin minä sen kytkin. Mulla kattila ottaa veden GTV:n välilevyn alta ja palauttaa kuuman veden välilevyn yläpuolelle.
Mulla on myös ollut mietinnässä laittaa lisäksi aikarele pumpulle, jotta se käynnistyisi vasta polttimen käytyä jonkin aikaa. Nyt poltin ja pumppu käynnistyy saman releen ohjaamana molemmat. Katsellaan nyt miten talvipakkasilla homma toimii ja tarvitseeko tehdä muutoksia.

 

[oilman]

Mihin lämpöön lämmität kattilan/varaajan öljyllä?

 

[rMa]

Omassa systeemissä on tarkoitus pitää myös lämmönlähteet erillään mutta käyttää EH800:n sarjasäätösovelluksessa kuvattua kytkentää. Kattila saa olla kylmänä kun pumpun tehot riittää. Vasta kun pumpun potku ei riitä annetaan releohjauksella polttimelle käyntilupa ja shunttaamalla avustetaan pumppua. Alun perin ajattelin ajaa EH800:lla suoraan pumppua 0-10V signaalilla TV1, tällöin pumppu ajaisi varaajaan käyrän mukaista lämpötilaa eikä shunttia tarvittaisi. EH800:n releohjauksesta löytynee parametrit polttimen käynnistämiseen tarvittaessa.

Testasin EH800:n sarjasäätöä ekana lämmitystalvena kun en ollut vielä asentanut erillistä käyttövesivaraajaa ja hienostihan tuo toimi. Suunnitelmat muuttui ja säätösysteemi tulee olemaan hieman erilainen mutta kattilan kytkentä tulee olemaan kuvan mukainen.

 

[Pretor]

Mihin lämpöön lämmität kattilan/varaajan öljyllä?

Tällä hetkellä säädetty muistaakseni 65'c.
Aikarelettä puoltaisi myös se, että kattilassa on noin 20'c vettä ja sitten kun sitä lisälämpöä tarvitaan, niin kattilasta tulee samalla kylmävesipulssi varaajaan, kun pumppu käynnistyy samaan aikaan polttimen kanssa.
Toi noin 65'c on sen mukaan, että VILPille ei menisi liian kuumaa vettä ja sitä myöten VILP ei menisi vikatilaan liian kuuman veden takia. Eli oletan, että yläosaan saa sen noin 65'c, mutta alaosa pysyisi Max 60'c.
En ole jaksanut edes testata kauanko kattilalla menee saavuttaakseen pyydetyn lämmön tolla kytkennällä. Katsellaan sitten Siperian keleillä ja ihmetellään toimintaa
Öljypoltin käynnistyy vain, jos pumppu ei pysty pitämään lämpöä x-minuuttia. Viime talven -20'c pakkasilla testatessa sulatus romahdutti kattilan lämmöt (oli siis pelkkä kattilakytkentä) ja samoin tippui lämmitysverkkoon lähtevä lämpö, koska kattilassa ei ollut minkäänlaista kerrostumaa, eikä täten "reserviä".
Eli paremmin pitäisi GTVn hanskata kovien pakkasten sulatukset, kun alaosasta lähtee sulatusvedet ja lämmin pysyy ylhäällä.
On mulla 6kW vastuskin GTVn sisällä ja sitä ohjaa tarvittaessa VILP.
Eka talvi tällä kytkennällä ja "pelkällä" VILPillä, joten talvi näyttää mikä/miten toimii.

 

[oilman]

Pientä ajatus leikkiä, kun ei tässä muutakaan tapahdu.
Katselin keskilämpötiloja ja Niben F2120 taulukosta coppeja.
Eli kuukauden keskilämpö, varaajan tarve lämpö(3-4astetta enemmän kuin lattiaan menevä tarve ja kesällä käyttöveden haalistukseen 30c), cop

Karkeaa laskelmaa, vuosi 2019 helmikuusta eteenpäin:
Helmikuu: -8,5c 32c cop 3,2
Maaliskuu: -4,5c 32c cop 3,5
Huhtikuu +1,7c 30c cop 4.0
Toukokuu +6,8c 30c cop 4,5
Kesäkuu +12,9c 30c cop 5
Heinäkuu +14,4c 30c cop 5
Elokuu +13,4c 30c cop 5
Syyskuu +8,7c 30c cop 5
Lokakuu +0,8c 30c cop 4
Marraskuu -5c 32c cop 3,5
Joulukuu -2,6c 32c cop 3,6

Cop keskiarvo 4,2


Öljyä on nyt palanut helmikuun alusta n.1800l ja sähköä mennyt kaikkineen 7850kwh, josta uhrataan tallin lämmitykseen(ILP) karkeasti 1850kwh.
Eli energiaa mennyt vajaa 20000kwh (2060€) lämmityksiin. Puut jätin laskuista pois, kun varmaan tulee jatkossakin poltettua.

20000kwh: 4,2= 4762kwh (667€), suht vähällä pitäisi pumpun mennä.Tähän tosin vielä lisäksi käyttöveden tulistus.

Maalämpö taas mielessä, niin sen takia lukuja pyöritellään

 

[Kellarinlämmittäjä]

Keskilämpötila
Lämmitys jonkin verran tuppaa painottumaan niille kylmemmille ilmoille mutta herhiläisparvea odotellessa, sitäkin vastaa on keinoja. Esim. nyt on kuukauden ajan pakkasjaksot täällä ovat olleet mieluummin tunneissa kuin päivissä. Yhdeksi päiväksi voi lämmityksen vaikka katkaista kokonaan eikä vaimo huomaa mitään (Tiimin huoneanturin termarista voi kääntää alas). Normaalisti talvella on pudotus aina päällä, kun laitan pudotuksen pois, on tehostus päällä.

Onhan se maalämpö nelosen kopilla kuitenkin huolettomampi. Veden haalistusta voi tehostaa kesäaikaan merkittävästi, kun lämmitystarvetta ei ole. Ehkä Nibe taipuu myös ajastettuun lämpötilan nostoon esim. iltaisin, kun veden (haalistus) tarve on suurin. Kylmää vettä yleensä vain juodaan joten muualle kuin niille juomapaikoille voi johtaa haalistettua. Lumien sulattelu kivetyksiltä suojapäivinä haalisteulla nostaa COPia edelleen ! Ja syventää kaivoa.

 

[oilman]

Toki painottuu kylmille keleille enemmän, mutta pakko jotenkin haarukoida.

Eräs kauppias laskeskeli, että VILP lämmitys kulut 700€ ja MLP 600€ vuodessa.
Mutta eipä tuo vaikka 3copilla vielä paha olisi; 930€.
Kiinnostaisi kuin kauan menee ennen kuin MLP tulee VILPpiä halvemmaksi.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kiinnostaisi kuin kauan menee ennen kuin MLP tulee VILPpiä halvemmaksi.

10 v jokaista tuhannen euron hintaeroa kohti noilla lähtötiedoilla. Voipi äkkiä olla 50 - 100 v.
Tuo COP arvio riippuu tietty sijaintipaikan koordinaateistakin. Jos joku perustellusti tuollaisen 100 € sähkönkulutusarvioeron on antanut, oletettavasti sijainti on vähän niin kuin etelän puolella - niin päättelisin. Kyllä se voi silloin olla tuo 3 ehkä ylikin.

 

[VesA]

Yhdeksi päiväksi voi lämmityksen vaikka katkaista kokonaan eikä vaimo huomaa mitään

Meillä meni 10 asteen pakkasella kaksi päivää . Olen tässä miettinyt tämän oman tönöni osalta sellaista suhteellisen vakaata asiaa joka kertoisi lämmitystarvetta. Päädyin siihen, että ulkoseinän lämpötila jollakin pienellä syvyydellä sisältä katsoen olisi sellainen juttu - koska seinissä on massaa jonka kylmeneminen ja lämpeneminen ottaa aikansa ja sitä kautta lämpöä katoaa kun seinän sisäpinta jäähtyy. Sijoitin tuossa ruuvitagin siis sähkörasiaan ja laitoin jotain eristeeksi huoneen puolelle - joka ei ole ihan optimi koska rasiaan tulee niitä putkia ties mistä. Pitänee porata jonnekin vielä onewire-anturi tai termopari. Tuolla saisi luultavasti aika lailla tasattua lämmityksen tehonkulutusta.

 

[Jolberious]

Kiinnostaisi kuin kauan menee ennen kuin MLP tulee VILPpiä halvemmaksi

About 10v nykyisellä energian hinnalla, olettaen että maalämpö toteutetaan kaivolla ja sen jäännösarvo on 0e (jota ei se tietenkään ole). Pintakeruuputkistolla halvempi.

 

[VesA]

10 v jokaista tuhannen euron hintaeroa kohti noilla lähtötiedoilla. Voipi äkkiä olla 50 - 100 v

Laskin että ero edelliseen ILP-lämmitykseen oli sellainen että 300 vuotta olisi mennyt COP-erolla tienaten MLP:n hinta.
Vaan ei näitä oikeasti voi laskea vaikka tietäisi kaikki luvatut suoritusarvot ja paikkakunnankin ja VILPin voi tosiaan ostaa monella hinnalla. Jos mennään raha edellä niin VILP on Kiinasta halvalla - toisessa päässä NIBE 2120 on samoissa hinnoissa kuin MLP kaivoineen kotitalousvähennyksellä.

 

[oilman]

Noniin, öljykattilan pohja häämöttää. Olen tullut siihen tulokseen, että maalämpö laitetaan.(Tylsää )

Miten tuo lkv-kierto maalämmön kanssa?
Pieni tulistinvaraaja jota pidetään 55c ja maalämmöllä tehdään myös 55c? Vai miten olisi järkevin pelata legionellan kanssa.

 

[VesA]

Noniin, öljykattilan pohja häämöttää. Olen tullut siihen tulokseen, että maalämpö laitetaan.(Tylsää )

Miten tuo lkv-kierto maalämmön kanssa?
Pieni tulistinvaraaja jota pidetään 55c ja maalämmöllä tehdään myös 55c? Vai miten olisi järkevin pelata legionellan kanssa.

Ei legionellan takia kannata suuremmin vaivautua jos talouteen ei kuulu koronan riskiryhmää, legionella toimii samalla logiikalla - hyökkää huonokuntoisten keuhkoihin, mutta tarttuu siihen verrattuna tosi huonosti eikä sairastuta hyväkuntoisia. Ei sitä ole tainnut kukaan Suomessa saada kotonaan vaikka olisi kuinka otolliset systeemit - vaikkapa asuu vanhassa kerrostalossa jossa kylppäri lämpenee käyttövedellä - niissä on koronaa ihan vakiosti. Maalämpövehkeissä on koronantapposyklit joissa tyypillisesti vedetään vastuksilla vesi tosikuumaksi, se piisaa kyllä mielenrauhaa tuomaan. Omastani laitoin senkin pois.

 

[oilman]

Ok. Miten tulistinvaraajan mitoitus? Kun kanaalia on n. 12m vaakassa ja siihen nousut päälle eli siellä jokunen litra on vettä.
Eli tarve olisi vain siihen, että saisi hanoista heti lämmintä.

Alustava hinta maalämmölle n. 17000€
Kaivo n. 6000€
Pumppu n. 7000€
Ilmeisesti sitten sähköt ja asennus sen 4000€
Luulisi tuntitöinä saavan halvemmalla?

 

[pökö]

Ilmeisesti sitten sähköt ja asennus sen 4000€
Luulisi tuntitöinä saavan halvemmalla?

Tuo kannattaa kyllä hinnoitella muutamastakin paikasta.

 

[kotte]

Ok. Miten tulistinvaraajan mitoitus? Kun kanaalia on n. 12m vaakassa ja siihen nousut päälle eli siellä jokunen litra on vettä.
Eli tarve olisi vain siihen, että saisi hanoista heti lämmintä.

Jos kierrättää vettä putkissa pumpulla, miten pieni varaaja hyvänsä riittää (periaatteessa jopa putkeen asennettu vastus). Itsellä on tuollainen pumppukierto ja 10 litran varaajan juuri syystä, että saa aina hanasta heti kuumaa.

Ilman kiertoa varaajan pitäisi olla suurempi, mutta kyllä 3 ... 5 kertainen tilavuus putkiston sisältämään vesimäärään nähden käytännössä riittää, jos vesi pääsee jäähtymään vain huonelämpötilaan muttei alemmas. Aluksi saa joka tapauksessa melko pian varaajan asetuksen mukaista vettä, mutta lämpö kyykkää hetkeksi 5 ... 10 astetta alemmas, kunnes asettuu lämpöpumpun varaajan mukaiseen arvoon.

Pumppuratkaisun etuna on, että hyvin ohuilla putkillakin homma toimii mainiosti, mutta vastaavasti lämpöä pääsee hukkaan enemmän. Energiatehokkaan kiertopumpun sähkönkulutus puolestaan on lähes olematonta järkevällä (ts. minimaalisella) kiertoasetuksella.