Vilp isohkoon asuinrakennukseen

[Mikki]

Mikä vika kattilassa on? Itselläni on VILP kiinni kattilassa ja oikein hyvin on pelannut. Kai tuollakin vesi jossakin lämpenee.

Voihan tuossa olla paljonkin jo vikaa tai sitten ei. Yksi vika varmasti on huonot varaajan eristeet ja heikko käyttövesikierukka.

Jos tuon rohjon jättää, niin en ainakaan mitään 20kW VILPiä tuohon lähtisi kytkemään. Uusi varaaja + smo40 + f2120 olisi aika hyvä lähtökohta. Öljykattila jäisi ainoastaan lataamaan varaajaa koville pakkasille.

Mutta kun 2000-luvun pienemmän kattilan saa satkuilla tori.fi, olisin jo puukkosahalla tuota pilkkomassa.

 

[roots]

Joo, tila ei ole ongelma. Pannuhuoneen vieressä on kellarihuone n.50m2 jossa 5000 litran öljysäiliö eikä muuta. Sieltä myös kuilu maanpinnalle, eli mahdolliset tarvikkeet saisi kohtalaisen helposti sitäkautta paikalleen. Kuumalle käyttövedelle on kierto, sen pumppu ei vaan näytä pyörivän ja laukoo lämpörelettä. Yritin herkistellä vanhaa Grundfosia mutta ei se lähtenyt käyntiin.

Jotain tuollaista hintatasoa minäkin aluksi ajattelin maalämpöhomman olevan. Ruotsista saisi Niben 28kW invertteripumpun alle 12000 eurolla. Sen luulisi ainakin tehoiltaan riittävän. Pelkään kuitenkin että jos tuommosen pumpun itse hommaa, niin kukaan ei tule sitä sitten asentamaan. Näin kävi edellisessä asunnossa Turun suunnalla, kun ostin Panan ILPin viime keväänä Virosta. Pyysin asennusta kuudesta eri firmasta, mutta kukaan niistä ei tullut sitä asentamaan koska pumppu ei ollut heiltä ostettu. Vetosivat takuu ja muihin blaa blaa blaa ongelmiin. Ilmeisesti kate pelkästä asennuksesta olisi jäänyt liian pieneksi. On alkanut usko mennä näihin kylmäalan koijareihin...

Tuota ei taida kotikonstein pystyä mittaamaan?

Itse joskus kierrätin homman Ruotsin kautta ja kyllä se tuolla on asennettuna+kukkuu eikä huoltoonkaan ole uponnut kuin 150€ kiertopumpun muodossa @12vuotta.

Ei taida olla shunttia lämmityksessä josta todeta lämpökäyrän?

Kysy tuolta mitoitus iän ja tilojen mukaan @tomppelilta...ei kustanna mitään, saat yhden referenssin joka yleensä ei ole alakanttiin:

Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet

Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet

www.maalampofoorumi.fi

Nibe 4-16kw, 8000e
2×300m kaivoa, 18000e- kotitalous vähennys
Asennus ja rojut 2000e

Tuosta hihasta tiputellen.... olla pieni pumppu ja ylimäärää reikää...

 

[pökö]

Mutta kun 2000-luvun pienemmän kattilan saa satkuilla tori.fi, olisin jo puukkosahalla tuota pilkkomassa.

No tämä just.
Vanha mörkö pihalle uudempi tilalle, jos öljyä haluaa käyttää.

 

[Hempuli]

Laitoin 1968 vuoden toimivan Jämä-kattilan metallikeräykseen vilpin alta. En ole vielä ikävöinyt sitä hetkeäkään. Uudempi kattila joltakin luopujalta olisi toki ollut vaihtoehto, mutta katsotaan kuinka pitkälle päästään varaajan sähkövastuksen kanssa kovilla pakkasilla ne muutamat päivät.

 

[Nova]

Voihan tuossa olla paljonkin jo vikaa tai sitten ei. Yksi vika varmasti on huonot varaajan eristeet ja heikko käyttövesikierukka.

Jos tuon rohjon jättää, niin en ainakaan mitään 20kW VILPiä tuohon lähtisi kytkemään. Uusi varaaja + smo40 + f2120 olisi aika hyvä lähtökohta. Öljykattila jäisi ainoastaan lataamaan varaajaa koville pakkasille.

Mutta kun 2000-luvun pienemmän kattilan saa satkuilla tori.fi, olisin jo puukkosahalla tuota pilkkomassa.

Tuossa mulla on erillinen varaaja jossa kierukka. Näkyy kuvan vasemmassa yläkulmassa, eli eivät kiinni kattilassa. Näyttäisi siinä joku asbestieriste päällä olevan ja olisko noin 300 litran kokoinen.

Mietin tuossa vaan niinkuin Kellarilämmittäjäkin sanoi että jos tuon VILPin kanssa öljylämmitysaika jää todella vähäiselle niin eihän tuolla kattilan hyötysuhteella ole käytännössä mitään merkitystä. Ja jos lyö vaikka monoblockin liitännät tuon kattilan kylkeen niin tarviiko siinä edes tehdä asbestitöitä? Meikäläinen kun on aika laiska tekemään ylimääräistä työtä tai maksamaan turhasta

 

[Mikki]

Jaa.... eli on jo erillinen varaaja, jota tuo kattila lataa. Hmm.... ja mikäköhän se varaaja on ja miltä vuosikymmeneltä, kun on asbestilla eristetty?
Kannattaa oikeasti vähän tuumia ja tutustua, että missä kunnossa tuo systeemi on.

Minä katsoin kyllä, että se olisi paisuntasäiliö. Sehän voi olla aika suurikin noin isossa talossa. Mutta onko se kuitenkin joku varaaja, ja sen lataus vapaakierrolla?

 

[Nova]

Voi olla paisuntasäiliö (en todellakaan ole alan asiantuntija), mutta koska kuuman käyttöveden kierukka on siellä sisällä niin luulin sen olevan jonkinlainen varaaja.

 

[Mikki]

Voi olla paisuntasäiliökin, en todellakaan ole alan asiantuntija, mutta kuuman käyttöveden kierukka on joka tapauksessa siellä sisällä.

No sitten se ei ole paisuntasäiliö. Veikkaan että se on jonkinlainen varaaja, ja kattilan ja sen varaajan välillä on vapaakierto (ei siis pumppua). Tuo vapaakierto on aikalailla antiikkinen tapa siirtää lämpöä varaajien välillä.

Niin ja mitenkäs lämmitysvettä itseasiassa talossa jaellaan..... Kierrätetäänkö vettä pumpulla ja millainen se on? Ettei vain ole löytynyt kokonaan vapaakierrolla toteutettu kohde?

Löytäisitkö paikkakunnalta jonkun LVI-asiantuntijan, joka voisi tulla käymään tuon järjestelmän läpi kanssasi? Nykytila on aikalailla välttämätöntä ymmärtää kunnolla, jos aikoo siihen jotain lisätä vielä päälle.

Eri juttu on, että roudaa kaiken ulos ja joku firma tuo uudet kamat sisälle. Sitten ei tarvitse ymmärtää.

 

[kaihakki]

8000 litraa vuodessa vastaa karkeasti n. 80.000 kwh sähköä.
Jos vertaan meidän talon kuutioihin tai neliöihin, niin aika lailla samoilla tunnusluvuilla luvuilla mennään.
Meillä Ultimate 5000 EEV (5 kW) tiputti sähkön kulutusta n. 10.000 kWh. Joten samalla kaavalla tässä tapauksessa 10 kWh kone tiputtaisi n. 20.000 kWh. Ehkä enemmänkin, jos ostaa laadukkaamman laitteen. Voisi olettaa, että 10-15 kWh VILP olisi ehkä sopiva teholuokka. Pakkaset sitten öljyllä.
Jos sitten harrastuneisuutta riittää, niin Green Versatile 14 kW olisi edukas peli. Melko varmasti puolittaisi öljynkulutuksen. Ultimatemarketissa maksaa 4980,-.

Ultimate (Gree Versati) 14 kW vesi-ilpo + BONUS

Uuden sukupolven järkevä investointi lämmitykseen. Erikoiserä 14 kW laitteita VAIN 4.980 €.

www.ultimatemarket.com

Pettereita jos vielä vaihtaisi C22 tyyppisiin, niin voisi alentaa menoveden lämpötilaa.

 

[Kosti]

Maalämpöä ei saa kyllä alta 30 tonnin millään. Ehkä avustusten kera. 24kw nibe maksaa 14000 ja pari kairareikää. Purut ja asennukset päälle.

Atlanticin hybrid on asennettuna alta 20 tonnin luokkaa suomesta ostettuna. Itse sain 16 tonnin tarjouksen muinoin. Mutta itse purkua ja pienempi pumppu.

Uusi öljypannu, iso vilp ja pari varaajaa sen 20 tonnia myös.

Jos ajattelee kulutuslukemia. Pitää huomioida vanha lämmönjakelu. Otin nyt lämmöntarpeeksi 55000 kilowattia/a. Eli pannun hyötysuhde on ny n 70 pros. Vilp + öljy kustantaa vuodessa jotain 3300 euroa. Maalämpö noin 1800 euroa vuodessa. Uuden öljypannun hyötysuhde 85. Löpön hinta euron (tuskin on kauan halpaa). Sähkön hinta 0.12 euroa. Vilp hyötysuhde 2.5. Lämmitystarpeesta vilpillä katetaan 45000 kwh. Maalämmön hyötysuhde 3.7.

Nyt kuluu rahaa lämmitykseen 5000-10000 vuodessa, riippuen löpön hinnasta. Normitilassa remontti kyllä kannattaa. Tuollaisessa talossa kiertovesien lämpö syö pumppujen hyötysuhdetta. Turha odottaa miltään yli neljän hyötysuhdetta
Ja vanhaa pannua ei kannata käyttää.

Atlantic Hybrid Duo Condens Oil maksaa asennettuna yleensä suunnilleen näin:

Nykyinen öljynkulutus <3000 l/a, laite 8+23kW, 12 500€
Nykyinen öljynkulutus 3000 – 5000 l/a, laite 11+23kW, 13 500€
Nykyinen öljynkulutus 5000 – 9000 l/a, laite 14+29kW, 14 500€

Tähän kohteeseen siis Atlantic Hybrid Condens Duo Oil 14 500€
Jos sisäpiippua ei ole, niin Atlanticin oma sisäpiippu asennettuna 800 €
(savukaasulämpötila 65°C, piipusta ulos 30-60°C)

Koska purku on tässä suuri (kattila sekä vanha massavaraaja käyttöveden läpivirtauskierukalla pilkottava) ja sisältää kaikki pannuhuoneen asbestityöt, lisää se hintaa n. 4 000 €.

Koko pannuhuone uusiksi ja vanhat purettuna asbestitöineen ja sisäpiipulla arvio on yhteensä 19 300€.
Jatkossa öljyä menee alle 500 l/a ja sähköä 25 000kWh. Vuosikustannus siis n. 3 300€ kuten Killi10 totesikin edellä.

Käyttöveden kierron häviöt pitää kartoittaa. Voi olla, että on järkevää lisätä systeemiin Multiheater Eco ja pieni käyttövesivaraaja. Hoitaa samalla kellaritilojen ilmanvaihdon.
Haalausreitit yms. tarkistettava sekä hormin suoruus sisäpiipulle. 3 x 16A sähköt riittää.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Purkaminenkin maksaa ja seuraava 20 vuotiskausi ei 50 -vuotiaalle kattilalle paljon ole. CO / O2 mittaus tapahtuu pienellä kannettavalla mittarilla, joka on jokaisella poltinhuoltajalla. Kun kulutus on tuota luokkaa, voisi tuon ehkä tarkastaakin. Jos kattila ei ole erityisen nokinen, ei se ainakaan rikkaalla ole.

Polttimen tehon pientäminen myös parantaa yleensä hyötysuhdetta, mutta poltin ei pala puhtaasti määräänsä pienemmällä suuttimella. Tuossa taitaa olla jokin Gallonan pintaan tunnissa oleva suutin. Numeron pari pienempää voisi myös kokeilla mutta tämä suuttimen koon muuttaminen olisi syytä tehdä mittarin kanssa. Ilman suhteen näkee ja kuulee melko hyvin korvallakin ja näkölasista. Rikkaan rajalla polttimen ääni muuttuu, siitä hiukan laihemmalle päin. Kannattaa toki merkitä ensin,, missä kohden se säätönuppi oli aloitettaessa.

 

[Mikki]

No järjenhäivää ei silti ole säilyttää tuollaista mörköä ja massavaraajaa vapaakierrolla. Asbesteineen. Tuossa yllä oli oikein hyvä laskelma siitä, että pääsee 2020-luvulle koko pannuhuoneen osalta.

Tuosta kotitalousvähennykset ja ehkä energiatuet pois, niin ihan sopuhinta. Työmiehet tekee työt ja itse voi viedä vaikka perheen pienelle mökkilomalle siksi aikaa kun pannuhuonetta myllätään.

5 vuoden TMA jos kotitalousvähennykset huomioidaan. Huono sijoitus?

 

[roots]

Atlantic Hybrid Duo Condens Oil

Istuuko tämä jotenkin tähän nykyiseen energiatukeen 4000/6000€, luulen että ei kun sisältää sanan öljy...

 

[Kellarinlämmittäjä]

savukaasulämpötila 65°C, piipusta ulos 30-60°C

Tämä alkaa jo näkyä hyötysuhteessakin, eli hyötysuhde voi nousta jopa yli 10 kWh litraa kohti, koska lämpöarvo ilmoitetaan sen mukaan, että palamisessa syntyvä vesi poistuisi höyrymuodossa.

Näitä ei ilmeisesti tarvitse ajaa kuumaksi asti vaan poltinta voi käyttää kuten sähkövastusta lisälämpönä haaleassa kattilassa. Tuollon nuo savukaasut saattaa saadakin aika kivasti lauhtumaan, jos kierto vielä palauttaa kunnolla jäähtynyttä vettä.

 

[Kosti]

Istuuko tämä jotenkin tähän nykyiseen energiatukeen 4000/6000€, luulen että ei kun sisältää sanan öljy...

Kukahan tuon osaisi sanoa.
Kyseessähän on kuitenkin öljylämmityksestä siirtyminen lämpöpumppulämmitykseen jossa vanhat öljylämmityslaitteet hävitetään.
Jos maa- tai ilmavesilämpöpumpun apu/varalämmönlähde on öljy, kaasu tai sähkö, niin onko joku noista pannassa tukien suhteen?

Atlantic Hybrid Oil on itseasiassa sisuskaluiltaan Atlantic Excellia/Extensa ilmavesilämpöpumppu, jonka päällä on Atlantic Kimeo öljykondenssikattila. Lämpöpumppuosa toimii kyllä ilman öljykattilaakin, aivan kuten tavallinen ilmavesilämpöpumppukin toimii ilman sähkövastusta.
Kun lämpöpumppuosa pyytää apuja lisälämmönlähteeltä, ei se itseasiassa edes tiedä tuleeko apu sähkövastukselta tai öljykattilasta tai mistä tahansa. Hybriditoiminnan mahdollistaa erikoinen lämmönvaihdin, johon voi tuoda samanaikaisesti tehoa sekä lämpöpumpusta että ulkopuolisesta lämmönlähteestä.
Teoriassa lämpöpumppu- ja öljykattilaosan voi hankkia vaikka erillisinä. Niillä on omat tuote- ja sarjanumeronsakin.

 

[Kosti]

Tämä alkaa jo näkyä hyötysuhteessakin, eli hyötysuhde voi nousta jopa yli 10 kWh litraa kohti, koska lämpöarvo ilmoitetaan sen mukaan, että palamisessa syntyvä vesi poistuisi höyrymuodossa.

Näitä ei ilmeisesti tarvitse ajaa kuumaksi asti vaan poltinta voi käyttää kuten sähkövastusta lisälämpönä haaleassa kattilassa. Tuollon nuo savukaasut saattaa saadakin aika kivasti lauhtumaan, jos kierto vielä palauttaa kunnolla jäähtynyttä vettä.

Vertauksesi sähkövastukseen on hyvä. Kondenssiöljykattila jopa pitää siitä, että paluuvesi on mahdollisimman viileää, jolloin siihen saadaan siirtymään enemmän savukaasun lämpöä ja latenttienergiaa. Kattilan vesitila on pieni, joten lämpöpumppu saa apuja lähes yhtä nopeasti kuin saisi sähkövastukseltakin.

Kattila vastaavasti jäähtyy nopeasti, koska sen ei tarvitse pitää satoja litroja vettä kuumana käyttövesikierukkaa varten. Tämän vuoksi kondenssikattila tekee käyttöveden aina eristettyyn käyttövesivaraajaan. Kattilahuone on viileä ja lämpöhukka pieni, koska ei ole kuumaa rautaa ja vettä hohkaamassa.

 

[Jolberious]

Mutta:

F2120-20 sinne, käyttöveden esilämmitys nykyisestä esilämmityskierukasta, tulistus vlm100 jäspillä.
Smo40 ohjaa öljypoltinta käynnistymään jos hönkä ei riitä (eli öljynkulutus 50-200l/vuosi jatkossa), ohjaukseen käsky että vähintään 1h pitää polttaa kattilaa jos poltinkäsky on aktivoitu.

Säästöä sellainen 4000e/vuosi vähintään hihavakiolla, TMA 4-5v paikkeilla, ilman kotitalousvähennystä.
Ei asbestitöitä, simppeli kokonaisuus, jokainen asentaja ymmärtää, miten järjestelmä toimii ja pystyy huoltamaan.

Kymenlaaksosta löytyy ainakin tekijä tälle *köh*

 

[Kellarinlämmittäjä]

ohjaukseen käsky että vähintään 1h pitää polttaa kattilaa jos poltinkäsky on aktivoitu.

Kappas. Onko Nibellä tuollainen ominaisuus vai mitenkä tuo toimii. Onkohan muissakin ?

 

[Mikki]

Tuossa kun näytti olevan painovoimainen nousu massavaraajaan, joka on taatusti taivasta vanhempi, niin onko takuita että VILP tuottama lämpö riittää pyörittämään lämpöä riittävästi?

Ja toisekseen onko se taivasta vanhempi massavaraaja jo eliniän ylittänyt 10 vai 20 vuotta?

 

[Jolberious]

Kappas. Onko Nibellä tuollainen ominaisuus vai mitenkä tuo toimii. Onkohan muissakin ?

Nibellä valikko 5.1.12, pienin aika taitaa olla kylläkin 12h tms, mutta tuonhan voi toteuttaa aikahidastetulla vetoreleelläkin.

 

[VesA]

Tuossa kun näytti olevan painovoimainen nousu massavaraajaan, joka on taatusti taivasta vanhempi, niin onko takuita että VILP tuottama lämpö riittää pyörittämään lämpöä riittävästi?

Ja toisekseen onko se taivasta vanhempi massavaraaja jo eliniän ylittänyt 10 vai 20 vuotta?

Ei sellaisella varaajalla ole elinikää - jos systeemi on ollut tiivis eli hapeton, mikäs sille pataraudalle tulisi. Tämäkin pitää selvittää. Kyllä sinne varmaan pumppu tarvitaan VILP-vettä pyörittämään, nykysysteemissä lämpötilaero on kymmeniä asteita.

Se VILP pitää valita aika tukevaksi jos sitä koksikattilaa aiotaan käyttää öljyllä jatkossakin. Ja se pitää eristää - ainakin minun saman ikäinen jämäni oli käytännössä eristämätön ja pystyi pitämään päälläolevan huoneenkin ( sauna ) 30 asteessa katon läpi lämmitellen ihan vaan käyttövettä tehdessään.. vehkeen hyötysuhde siinä hommassa oli varmaan alle 10%.

 

[kurre orava]

Istuuko tämä jotenkin tähän nykyiseen energiatukeen 4000/6000€, luulen että ei kun sisältää sanan öljy...

Tuota samaa pohdittiin yhden potentiaalisen öljystä luopujan kanssa, halusi vanhasta kattilasta eroon mutta olisi halunnut kuitenkin mahdollisten paukkupakkasten ja pidempien sähkökatkojen johdosta säilyttää mahdollisuus lämmittää öljyllä tarvittaessa. Kohde saaristossa, pitkien ilmalinjojen takana ja pidempiä sähkökatkoja tyypillisesti muutama vuodessa.

Ilmeisesti @Kosti :kaan ei osannut tuohon vastata, harmin paikka.

 

[Mikki]

Massavaraajan elinikä voi toki olla pitkä. Mutta onhan siinä selvitettävää jos haluaa tietää missä kunnossa se on, kuten läpiviennit ja käyttövesikierukan kunto.

VILPn lämmöllä käyttövesikierukka voi olla aika tehoton, eli tulistus jokatapauksessa pitää tehdä.

Ja lämmityskierrot... Se ei vielä auennut että onko koko talo painovoimaisesti lämmennyt. Lienee mahdollista kun kamat noin alkuperäisiltä näyttää.

Voihan toki 50v vanhat kamat säilyttää. Korjaa sitten kun hajoaa. Kauneuskin on katsojan silmissä.

 

[VesA]

Voihan toki 50v vanhat kamat säilyttää. Korjaa sitten kun hajoaa. Kauneuskin on katsojan silmissä.

Niissä on metallia ihan toisia määriä kuin nykyvehkeissä. Jos systeemi on ollut vapaakierrolla siellä ei ole isännänventtiileitä ja systeemissä voi olla joku vaikka lattian alle jemmattu hullunkierto.

 

[Jolberious]

Tuota samaa pohdittiin yhden potentiaalisen öljystä luopujan kanssa, halusi vanhasta kattilasta eroon mutta olisi halunnut kuitenkin mahdollisten paukkupakkasten ja pidempien sähkökatkojen johdosta säilyttää mahdollisuus lämmittää öljyllä tarvittaessa. Kohde saaristossa, pitkien ilmalinjojen takana ja pidempiä sähkökatkoja tyypillisesti muutama vuodessa.

Ilmeisesti @Kosti :kaan ei osannut tuohon vastata, harmin paikka.

Eikö se tuki myönnetä jostakin luopumiseen. Tällöin romut pitää päätyä stenan lavalle?

 

[kurre orava]

Joo, lavalle kaverin vanha öljykattila olikin menossa (en nyt uskalla sanoa meniskö Stenan vai Kusarin vaiko peräti Eurjoen romun lavalle...) mutta pohti siis tilalle tuollaista kondensioöljykattilan ja vilpin hybridiä. En ollut tuota varsinaisesti myymässä vaan töissä tuli tuosta juttua ja sanoin et voin tarvittessa avustaa hankinnassa.

Kondensioöljykattilan ja kv pumput kun saa pyöritettyä pienelläkin aggregaatilla, vilp:iin ei salkkuagre enää riitäkään.

Ajatuksena siis että normaalisti menisi vilp:llä ja sähkkatkojen sekä kovien pakkasten aikana olisi tuo öljypuoli käytössä. Eli tuossahan vanhasta öljykattilasta luovutaan mutta uuden ratkaisun myötä kylkiäisenä tulee, ullatus ullatus toinen öljykattila.

Sitä tuossa pohdittiin, voikohan moiseen saada tukea. Äkkiseltään luulisi ettei voi mutta on tuo Suomen virkamies- ja laintulkinta sellainen etten kyllä vetoakaan asiasta löisi.

 

[Kosti]

Vanha asbestieristeinen varaaja kyllä saattaa kestää toiset 50 vuotta vielä, ellei tosiaan saa ulkoapäin märkää eikä tipu kannakkeiltaan. Käyttövesikierukka tosin lienee tukossa ja aika tehoton. Varaajan säilyttämisessä remontissa en kuitenkaan näe järkeä.

Laitoin tuohon pari kuvaa jotka löysin. Niissä näkyy millainen tuplapesähirvitys ja lämpöpatterit kyseessä. Kun oli muutama viikko sitten n. +10 lämmintä niin kattila lähti päälle aika tarkasti tunnin välein ja kävi 12 min. kerrallaan. Ei voinut olla kuulematta kun on niin äänekäs. Jos tuosta kattilasta yrittää päästä eroon niin sen joutuu paloittelemaan. Kun se on joskus aikoinaan tuotu niin pannuhuoneen ovien ympäriltä on jouduttu purkamaan seiniä.

Se siis vie jo lämmityskauden ulkopuolella häviöihin ja käyttöveteen reilusti yli 2 000 litraa öljyä. Siltikin käyttövesi pitäisi vielä lisäksi erikseen tulistaa.

Mikäli jostain syystä halutaan lisätä vain tehokas raskas vilp vanhalle kattilalle ja rakentaa tulistus käyttövedelle menee siihenkin rahaa asennuksineen 10 000€. (esim. 20kW MH R32 EVI inverter) Jos selvitään ilman asbestipurkua.

Itse kuitenkin investoisin reilun 9 000€ lisää ja kaikki olisi uutta ja asbestihuoliakaan ei olisi enää.
Yksi simppeli laite yhdellä ohjaimella olisi selkeä ja jokainen putkimies kyllä ymmärtäisi toiminnan ja huollonkin helppouden.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Nuo öljykattilan ja varaajan häviötkin pienenevät mojovasti, kun lämmöt tippuu. Minulla Polluun näkyy kesällä kertyvän semmoinen 1400 kWh/kk, joka on pääasiassa kellarin lämmitystä ja tietysti veden haalistusta. Tuohon menee sähköä tuhatkunta kWh koko kesänä eli ei paljon järkytä ja kellari pysyy lämpimänä ja kuivana. Tuo @Nova pannuhuone kaipaa varmaan kanssa jotain lämmitystä ja talokin taitaa olla pannuhuoneen päällä. Kovin paljon eristeisiin ei ehkä kannata sijoittaa tai joutuu vielä laittamaan sinnekin lämpöpatterin. Remahan on myös käyttänyt kattilaansa alhaisilla lämmöillä. Oikeastaan olisi aika mielenkiintoista kokeilla ottaa viime henkoset vanhasta öljykattilasta alhaisilla lämmöillä. Jos nyt ei aivan 5 minuutin jaksoissa poltilta käyttäisi pakkasella, kattila todennäköisesti ehtisi jo kuivaa, jos saavuttaisi edes 50 astetta tai kenties 60°C mutta toki parempi, jos ohjaus pitäisi vaikka tunnin päällä, jolloin entisi kuumentua ja kuivaa kunnolla. Itse kerran tuota katsoin ja totesin, että lyhyen käyntijakson jälkeen alle 40 lämmössä kattila oli sisältä märkä muualta paitsi tulipesästä. Minulla se talvella tietysti saavuttaa täyden lämmön, kun palaa pakkaset normaalilämmöillä ja tuo muutaman minuutin kostuminen käynnin alussa ei näytä sitä mitenkään ruostuttaneen sisältä.

Kyllä isosta varaajasta olisi VILPin kanssa etua. Häviöt alhaisilla lämmöillä jäävät mitättömiksi, jos vettä vain haalistaa ja pumppausta voisi ajoittaa ulkolämpötilan (ja ehkä myös sähkön hinnan) mukaan - vähän tavoitteista riippuen.

Kattiloille on maalailtu täällä välillä valtavia häviöitä piippuun lepojaksojen aikana. Jos oletamme, että yhden öljykilon polttamiseen tarvitaan 15 kg ilmaa, virtaama kattilan läpi polttimen palaessa ja polttaessa noin 2 kg öljyä tunnissa = 30 kg ilmaa tunnissa. Vaikka se polttimen puhallin pyörisi vuoden ympäri ja lämmittäisi ilman kattilan lämpötilaan (Δt 80 °C), tuosta kertyisi vain ~5800 kWh vuodessa. Puhallin pysähtyy polttimen sulkeutuessa ja jo 80 -luvun polttimissa sulkeutuu samalla myös sulkuläppä, joten mitään mainittavaa virtaamaa ei kulje kattilan läpi polttimen seisoessa. Eipä tuossa piipun päätä korjaillessa mitään vetoa kattilan hormista tuntunutkaan. Arvelisin lepoaikaisten häviöiden piippuun olevan mieluummin kymmeniä kWh kuin tuhansia kWh vuodessa. Mutta kattilan kuoren läpi pannuhuoneeseen kattilat tuppavat päästämään kovastikin lämmintä.

 

[pökö]

Puhallin pysähtyy polttimen sulkeutuessa ja jo 80 -luvun polttimissa sulkeutuu samalla myös sulkuläppä, joten mitään mainittavaa virtaamaa ei kulje kattilan läpi polttimen seisoessa. Eipä tuossa piipun päätä korjaillessa mitään vetoa kattilan hormista tuntunutkaan.

Ei varmasti tunnu vetoa näin kesällä ja kun kattila on kylmä.
Mutta pakkaspäivänä sieltä piipunpäästä lämpö väreilee kohti avaruutta niin että kauempaakin sen näkee. Polttimen läppä ei ole 100% tiivis.

 

[pamppu]

Eikö se tuki myönnetä jostakin luopumiseen. Tällöin romut pitää päätyä stenan lavalle?

Eikös siellä ollut repertuaarissa öljystä luopumiseen omat paremmat prosentit (jolloin öljyä ei saa olla kuin kaapin saranoissa. ei mitään hybridikattiloita), mutta sitten vähän pienemmillä prosenteilla saa tehtyä parannuksia, joihin tuo hybridikin voi mennä. Ja kolmas vaihtoehto on tietysti kotitalousvähennys. Purku/asbestityöt yms. saa sinnekin.

 

[Nova]

Massavaraajan elinikä voi toki olla pitkä. Mutta onhan siinä selvitettävää jos haluaa tietää missä kunnossa se on, kuten läpiviennit ja käyttövesikierukan kunto.

VILPn lämmöllä käyttövesikierukka voi olla aika tehoton, eli tulistus jokatapauksessa pitää tehdä.

Ja lämmityskierrot... Se ei vielä auennut että onko koko talo painovoimaisesti lämmennyt. Lienee mahdollista kun kamat noin alkuperäisiltä näyttää.

Voihan toki 50v vanhat kamat säilyttää. Korjaa sitten kun hajoaa. Kauneuskin on katsojan silmissä.

Kyllä täältä kiertopumppu ja painemittarit löytyy, pumppua ei kuitenkaan näyttäisi olevan varaajan ja kattilan välissä. Shuntti ja jonkunlainen ohjauskin sille löytyy. Ja se kauneus, jos haluan nähdä jotain kaunista, pannuhuone ei ole se paikka.

Se että pannuhuonessa on tai että sinne jää asbestia, ei haittaa minua mitenkään. Toki jos sitä joutuu kuorimaan jonkun liitoksen kohdalta niin se on eri juttu, mutta huviaan en lähde siitä lystistä mitään maksamaan, rahalle löytyy parempaakin käyttöä.

 

[Mikki]

Noh.. kannattaa käydä ajatuksella läpi koko tuo nykysysteemi.

Siitä voinee lähteä, että painovoimaisesti ei mikään toimi lämpöpumpun lämmöllä. Ja sitä voinee pitää varmana, että massavaraajan kierukka ei riitä tuottamaan käyttövettä lämpöpumpun lämmöillä

Jos VILP aiotaan kattilaan kytkeä, pitää nuo fiksata.

Käyttövedelle tulistusvaraaja voisi olla ihan hyvä aloitus. Laita se nykyisen kierukan jälkeen. Se varaaja voi hyvin jäädä käyttöön, tulipa mikä vain lämpöpumppu myöhemmin.

Ja samalla jos sen massavaraajan kunnon saisi selvitettyä, voisi joko sen jättää tai vaihtaa moderniin varaajaan missä olisi kunnon KV esilämmityskierukka ja liitäntäyhteet ja eristeet. Mutta ennenkaikkea vesi kiertämään pumpun avulla kattilan ja varaajan välille.

No kun tuossa on tuo varaaja, niin mitäs jos laittaa levylämmönvaihtimen kattilan ja varaajan väliin ja lataa VILPllä kattilaa ja varaajaa? Onhan siinä 500l vettä mitä lämmittää.

 

[roots]

Kyllä täältä kiertopumppu ja painemittarit löytyy, pumppua ei kuitenkaan näyttäisi olevan varaajan ja kattilan välissä. Shuntti ja jonkunlainen ohjauskin sille löytyy. Ja se kauneus, jos haluan nähdä jotain kaunista, pannuhuone ei ole se paikka.

Se että pannuhuonessa on tai että sinne jää asbestia, ei haittaa minua mitenkään. Toki jos sitä joutuu kuorimaan jonkun liitoksen kohdalta niin se on eri juttu, mutta huviaan en lähde siitä lystistä mitään maksamaan, rahalle löytyy parempaakin käyttöä.

No joo se pannuhuoneen kauneus ei niin väliä, mutta se yks kuva patterista näytti siltä että kuuluu talon olemukseen jos vaan teknisesti asiat kunnossa...

No siitä shuntin ohjauksesta sitten lukemaan se max menovesi, ehkä joku ohjekirja kouraan, tyyppikin näkyy jos KVG sattuis osumaan!

Onkos tommonen purku nyt asbestillisesti ihan paha kun katkoo noista rautakohdista ja isoina palasina lavalle?
Minä kyllä hävittäisin kaikki tommoset ja nimenomaan kerralla...eteen ongelma niistä kumminkin tulee kalliimmassa muodossa jos niitä moneen kertaan sitten poistelee/korjailee vuosien saatossa.

 

[pökö]

Minä kyllä hävittäisin kaikki tommoset ja nimenomaan kerralla

Sama, kaikki pois.

Asbestit saa kotonaan purkaa itsekin omin voimin kunhan suojat on kunnossa ja hävittää ne asiallisesti.
Märkänä ne ei ihmeemmin pölise.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tuon kattilan ja varaajan yhteiselämän voisi järjestää ehkä niin, että kytkisi latauskierron menon lähtemään varaajan pohjalta ja latauskierron paluun (lämmin putki) kattilaan. Tällöin latauskierto pitäisi kattilan lämpimänä ja siitä vesi nousisi varaajaan kattilan yläputkesta. VILPin lämpötilan mittaus varaajan alaosaan mutta ei aivani pohjalle. Niin kauan kuin se on lämmin, on kattilakin lämmin.

Jos VILPin kytkee varaajaan, vaarana on että kattilaan ei ehkä niin kovin tule lämmintä sieltä varaajasta ja veden haalistus voi jäädä heikoksi. Vai kuinkahan suurella putkella tuo kattila voisi olla varaajaan kytketty.

Aika nätistihän nuo putket on eristetty. Tuskinpa nuo asbestit ketään haittaa. Siivoillessa pölynimuri ulos ja vähän pidempi letku jostakin räppänästä sisälle. Eristeiden pintaa voi sitoa tarvittaessa vaikka valkoisella maalilla ja lattiaa pestäessä ei mikään pölise mihinkään.

 

[Nova]

Löytyisiköhän tuohon kytkentään jotain yksinkertaista kuvaa avuksi, kun meikäläisen sanallinen ymmärtäminen on vähän niin ja näin?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Löytyy. En nyt ihan tiedä, millainen tuo sinun varaajasi on. Siinä saattanee olla jotain sähkövastuksiakin. Oliko koko 500 l ? Se olisi joka tapauksessa hyvän kokoinen, kun se jäisi kokonaan VILP käyttöön.

Jos mahdollista kytkisin sen suunnilleen näin. Onko tuo varaaja missä ja minkä kokoisella putkella vedettynä, jos kiertopumppua ei tarvita ? Olettaisin että veden lämmityskierukka on varaajassa.

 

[Nova]

Kuva selventi paljon, kiitos! Lähden tekemään muutosta tuolta pohjalta. Varaaja oli muistaakseni 300 litrainen. Sen ja tuon putkikoon voin varmistaa huomenna kun olen pelipaikalla. Kierukka ainakin on varaajassa. Aiemmin oli puhetta että systeemi tarvitsee pumpun kattilan ja varaajan välille. Mutta tarviiko kuitenkaan tällaisessa kytkennässä? Turhaan kai se vesi kävisi kylmässä kattilassa jäähtymässä ja sitten kun kattila on taas kuuma niin vapaakierto varmaan pyörittäisi riittävästi vettä varaajassa? Tekeehän se nytkin niin.
Voiskohan tuon lämpimän käyttöveden tulistamisen hoitaa läpivirtauskuumentimella? Mulla on käyttämätön 13kw lämmitin jonka voisi laittaa siihen virkaan. Kun vesi on jo varaajassa etukäteen haalistettu niin voisi kuvitella että tuollaisella instant-kuumentimella tulistamalla riittäisi paine hyvin myös suihkukäyttöön. Tuollahan saattaisi saada vielä lisäsäästöjä lämmityskuluihin tai säästäisi ainakin pikkuvaraajan hinnan.

 

[Mikki]

Läpivirtauslämmitin on ihan hyvä idea. Tarkista laitteen ominaisuuksista kuitenkin että sille saa ajaa esilämmitetyn veden.

Tuossa kuvassa on tuo haalistetun veden otto. Lähinnä suihkun "kylmäksi" vedeksi ja ehkä pesukone ja tiskari. Tuon tarpeellisuudesta ollaan montaa mieltä. Ei mitenkään välttämätön kuitenkaan.

 

[Andres]

Voiskohan tuon lämpimän käyttöveden tulistamisen hoitaa läpivirtauskuumentimella? Mulla on käyttämätön 13kw lämmitin jonka voisi laittaa siihen virkaan. Kun vesi on jo varaajassa etukäteen haalistettu niin voisi kuvitella että tuollaisella instant-kuumentimella tulistamalla riittäisi paine hyvin myös suihkukäyttöön. Tuollahan saattaisi saada vielä lisäsäästöjä lämmityskuluihin tai säästäisi ainakin pikkuvaraajan hinnan.

Ei tämä tulistaminen noin helppo ole.
Jos teoriassa olisi tarkoitus laittaa tulistuslämmönvaihdin kylmäaineen puolelle sitten lämmönvaihdin pitää kestää noin 50 bar. Että tämä on jo hinnalta kallimpi lämmönvaihdin. Myös kylmäaineen määrän sekä lämpöpumpun säätöjen osalta semmoinen jää vain unelmaksi.

Jos laittaa lämmönvaihtimen vedelle? Kyllä saa laittaa mutta...
Jos lämpöpumppu tekee kaikenaikaa lämpimämpää vettä sitten COP on huonompi. Siksi nykypumput tekee aina vaikka lattiavettä ---ulos-- noin 35 C, vain joskus väliaikaisesti tekee laite käyttöveden lämmityksen.
Siksi on vesiputkistolla sähköinen vaihtoventtiili joka vaihtaa käyttövesivaraajalle. Käyttövesivaraaja on silloin 100.. 300 l vesitankki missä lämmönvaihtin noin 2,5 m2 suurusluokka.
Jos kone on esimerkiksi 12 kW teholla sitten pitää olla myös veden määrä joka ottaa sen lämpötehon (vaikka 4 kW) vastaan. Voi kuvittella jos joku aukaisee hanaan että pesee kädet ja kone rupea toimimaan.
Tämä tulistusvaraaja on laitteen osa mutta ajattella pitää koko laitteiston toiminnan kannalta.