VILP isohkoon taloon järkevä?

[siwer]

Oumanin asetukset kertovat totuuden jos järjestelmä on alun perin Oikein säädetty, mikä ei ole kyllä itsestäänselvyys. Oikein tarkoittaa että Ouman hoitaa kiertoon sellaisen veden joka tuottaa sopivan huonelämpötilan pattereiden ollessa täysin auki; jos joku tietty huone on aina liian kuuma, sitä rajoitetaan ko. patterin esisäädöllä; ja jos joku tietty huone ajoittain ylikuumenee esim. auringon paistaessa sisään tai hellan paahtaessa, sitä rajoitetaan ko. patterin termostaatilla joka säädetty niin että se normaalisti on ihan hilkulla eli melkein rajoittaa (tai rajoittaa pikkuisen).

Esim. täällä edellinen omistaja oli aina vääntänyt patteritermareita pienemmälle kun tulee kuuma, ja Oumania isommalle kun tulee kylmä. Lopputuotteena kierrossa oli n. 6-7 astetta enemmän kuin oli tarve. Öljyllä siitä ei toki ole juuri muuta haittaa kuin patteritermostaattien napsuminen vuoroin päälle vuoroin pois aiheuttane turhaa natinaa. Kun kaikki termarit avasi täysille, huomasi että Oumanista sai offsettiä alas pari pykälää huoneenlämmön pysyen samana, ja kaikkialla oli ihan sopivaa termarit aukikin, eli patterien koot ja esisäädöt oli muinoin oikein mitoitettu. Loppuhavainto oli että käyrä oli B ja ihan hitunen kohti C:tä ja puoli pykälää offsettiä plussalle. Ja jokin tällainen on vielä siedettävä lähtökohta VILPille, mutta jos käyrä on C tai huonompi niin patterirumba voi olla enemmänkin kuin pieni optimointi, nimittäin lähestulkoon välttämättömyys.

 

[jmaja]

Eikös pattereiden tai koko systeemin menosta ja paluusta voi tehdä riittävät päätelmät? Pelkästä menosta ei selviä, koska lämpöpumpulla saattaa dT tulla paljon pienemmäksi. Logaritmisella keskilämpötilaerolla voi suoraan saada laskettua tehot.

 

[pelzi_]

Kyllä öljyn kanssa virtauksen pienentämisessä maksimista on merkittäviä etuja, jos sulkee joitain huoneita niin ne lämpenee nopeammin avauksen jälkeen jos vesi on kuumaa ja esisäätö antaa reilusti vettä, ja jos taas on tasapainotus kunnossa, mikään esisäädöistä ei ole täysin auki, eli kaikissa on varaa avata lisää jos haluaa saada vierailevalle mummolle tarpeeksi lämmintä.

Siihen onko esisäädöt ja käyrä kohdallaan ja tarvitaanko huonetermostaatteja muuhun kuin muiden lämmönlähteiden aiheuttaman liikalämpenemisen estoon ei varsinaisesti riipu siitä onko tasapainotus tehty matalalle vai korkealle virtaamalle, OKT:issa voi toki olla ettei esisäätöjä ole asetettu ollenkaan.

Lämpöpumpulla säätö toki tehdään niin että ainakin yksi esisäätö on täysin auki tilassa missä on eniten lämmitystarvetta suhteessa patterin tehoon, muita kuristetaan tarpeen mukaan että lämpötila on tasainen. Eli maksimivirtaamalle. Tällöin menolämpötila on matalin mahdollinen.

Öljyn kanssa paluulämpötilasta (tai sen erosta menoon) voi arvioida onko virtaama suuri vai pieni. Lämpöpumpun kanssa kiertopumppua tehostamallakin voi saada kaikkien pattereiden virtausta hieman ylös jos se on nyt minimillä.

 

[metsänhoitaja]

Helsingissä.

Vanhat yksilehtiset etupäässä, kolme on kaksilehtistä. Talon papereiden mukaan ne on mitoitettu +90C / -30C. Talon vanhan systeemin kulutuksen mukaan kauppiaat yrittivät myydä 30kW MLPtä, mutta nyt on 14kW kun olin onneksi mittaillut vanhan systeemin touhuja todennut sen aika sudeksi. Tässä oli siis vaihtoehtoina yösähkövaraaja -82 ja öljypoltin tuplapesäkattilassa ehkä -73, kumpikin systeemi hukkasi energiaa rutkasti.

Aika huimaa ovat tarjonneet. Ennen oli nyrkkisääntö että öljynkulutus jaettuna 250 ja siinä on maksimitehotarve. Tuo oli nyrkkisääntö myyntimiehillä kun hihavakiolla laitteita mitoitettiin viime vuosituhannella. En tiedä etteikö jollain olisi riittänyt vaikka kai niitäkin on.

 

[Sakarikk]

Ei sieltä torista helposti löydä näitä uudempia pattereita juuri sitä kokoa mitä tarvii. Löysin tuurilla 60x180 C 33 uuden
mutta kulmassa pieni jälki hinta 80€. Löyty tuhdille patterille paikka jossa koko ei haittaa, entinen 2-levynen taas
meni 1-levyisen tilalle.

 

[VesA]

Aika huimaa ovat tarjonneet. Ennen oli nyrkkisääntö että öljynkulutus jaettuna 250 ja siinä on maksimitehotarve. Tuo oli nyrkkisääntö myyntimiehillä kun hihavakiolla laitteita mitoitettiin viime vuosituhannella. En tiedä etteikö jollain olisi riittänyt vaikka kai niitäkin on.

En tiedä mikä oli ollut vuosittainen öljynkulutus, mutta 3000l meni kevään korvalta elokuun lopulle kun poltin säiliön tyhjäksi ennen purkua.

 

[Antti_J]

Jos vain osan pattereista vaihtaa, esim. 1-lehtiset, vaikka purmon C22 malliin niin aiheuttaako se sen, että asunto lämpenee epätasaisesti? Vai onko toivotonta vain laittaa VILP hyrräämään ilman muutoksia ja katsoa eka talvi miten käy?

 

[pelzi_]

Jos vedestä ei tee yhtä kuumaa kuin öljyllä ja ei löytynyt huoneiden välillä selvää eroa virtaamissa, niin sitten voisi olettaa että ne ei-vaihdetut huoneet jää viileiksi.

Jos tekee yhtä lämmintä kuin öljyllä, niin sitten lämpötilat saa säädettyä tasan, mutta patteriremontista ei juuri mitään hyödy kunnes menolämpöä saa alas.

Vastausta on vaikea antaa ilman tietoja nykyisistä menolämpötiloista. Mutta voihan sen vilpin laittaa silti, säästöt voi vaan jäädä odotuksista ennenkö patterit on vaihdettu.

 

[Pelus]

Vai onko toivotonta vain laittaa VILP hyrräämään ilman muutoksia ja katsoa eka talvi miten käy?

Tuosta itse lähdin liikkeelle. Heti aluksi, kun pattereiden perussäätöä tein, selveni että vain kaksi patteria pitää vaihtaa. Päätelmä oli helppo, kaikki termostaatit keräsin pois, perussäätö kaikista venttiileistä selälleen ja vakiolämpö vilpistä verkostoon vakiovirtauksella sekä tupa täyteen lämpömittareita. Pakkasta kun oli, niin pari tuntia odottelua ja mittareista lukemaan huonelämmöt. Heti paljastui ne kaksi huonetta jotka jäivät selkeästi kylmemmäksi. Muissa huoneissa lämpötila oli sen verran lähellä toisiaan että ne saatiin tasapainoon perussäädöllä, ja kohtuullisella menoveden lämmöllä. Eli 2/11 vain meni vaihtoon. Tokihan tilanne voi olla niinkin huono, että patterit on tarkasti mitoitettu kovin korkealle menoveden lämmölle, silloin patterien vaihtorumba saattaa olla suurempikin.

Tokihan tuon operaation voi tehdä nykyiselläkin lämmönlähteellä, ennen vilpin asennusta. Kun pakkaset hieman kiristyy, vaikka -10 asteeseen, säätää menoveden lämmön tuonne 40 asteen tietämille ja tekee tuon saman kierron kuin minä tein. Tästä selviää mittaamalla parikin asiaa. Jos patterit lämpenevät ylhäältä alas asti, niin kierto riittää, jos taas yläreuna kuumenee, mutta alareuna jää viileäksi tarvitaan kiertoa lisää. Se että ollaanko menoveden lämpötilassa yhtään haarukassa. Jos asunto kylmenee tuolla ~40 asteen menovedellä joka huoneestaan huomattavasti, on todennäköistä että pattereita tulee vaihdettavaksi useita jos halutaan saada hyöty irti vilpistä. Tietysti patteriveden kiertonopeutta nostamalla saadaan viileämmästäkin vedesta patterihin siirtymään enemmän lämpötehoa jolla voi myös tarvittaessa pelata. Jos taas osa huoneista jäähtyy muita enemmän, kertoo se vähintään niiden huoneiden patterien vaihtotarpeesta.

 

[Antti_J]

Kiitos hyvästä selostuksesta. Eli onko venttiilissä vielä joku perussäätö kun termari on irroitettu? Onko se sama kun aikaisemmissa viesteissä puhutaan esisäädöstä?

 

[Pelus]

Ainakin @pelzi_ puhuu juuri tuosta samasta asiasta. Tuossa alla kuva Danfossin patteriventtiilistä ilman termaria. Nuoli osoittaa tuohon teräskehään josta perussäätö tehdään Dafossilla tuossa on N- asento joka on se "selällään" asento eli täysin auki, sitten asteikko 1-7 joissa kuristettuna. Muita kuin merkattuja kohtia ei saa käyttää.

 

[jmaja]

perussäätö kaikista venttiileistä selälleen

Onkos tuo nyt järkevää? Silloin menee sama virtaus pieneen 1-lehtiseen ja suureen 2-lehtiseen. Jälkimmäisessä kylmä paluu ja ei saada tehoa ulos. Ensimmäisessä kuuma paluu.

Optimaalisesti kaikissa olisi sama paluu. Itse avaisin kylmimmän paluun patterin perussäädön selälleen ja sitten seuraavaksi kylmintä.

 

[kotte]

Onkos tuo nyt järkevää? Silloin menee sama virtaus pieneen 1-lehtiseen ja suureen 2-lehtiseen. Jälkimmäisessä kylmä paluu ja ei saada tehoa ulos. Ensimmäisessä kuuma paluu.

Optimaalisesti kaikissa olisi sama paluu. Itse avaisin kylmimmän paluun patterin perussäädön selälleen ja sitten seuraavaksi kylmintä.

No, yleisesti ottaen oikean virtauksen säätäminen radiaattoreihin on etenkin pientalossa varsin vaikeaa, kun aurinko paistaa aina yhdeltä puolelta, talvella vähemmän kuin keskimäärin, asunnossa on erilaisia vuorokaudenajasta riippuvia lisälämmönlähteitä jne. Itse tekisin niin, että aukaisisin kaikki virtaussäädöt täysin ja jos sen jälkeen jostakin radiaattorista vaikuttaa menevän turhan lämmintä vettä takaisin, kuristaisin noita yksitellen ja vain hieman alkaen pahimmista tapauksista. Jos haluaa tarkempaa lopputulosta, niin käyttää sitten hyväkseen pattereiden termostaattiventtiileitä säädettynä niin, että ne ovat jokseenkin auki, mutta kuristuksen rajoilla, kun huoneessa on optimilämpötila. Jos on pelkoa, että "ohikulkijat" sotkevat termostaattien säädöt, ne kannattaa lukita paikalleen tai rajoittaa säätöaluetta, jos tuntoelimessä on tähän mahdollisuus.

 

[jmaja]

No, yleisesti ottaen oikean virtauksen säätäminen radiaattoreihin on etenkin pientalossa varsin vaikeaa

Tarkasti säätäminen on tietysti vaikeaa, mutta helppo nyt on jonkinlainen tasapaino saada.

Lähtökohta on, että lasketaan huonekohtainen tehontarve ja sitten valitaan riittävät patterit sinne. Jokaisella patterilla on tuolloin määritetty teho ja virtausmäärä pitää olla suhteessa tehoon.

Nyt tuollaista laskelmaa ei ole, mutta patterin koosta ja lehtien määrästä voi hyvin arvioida.

Hyvin karkeasti 2-lehtisillä suoraan suhteessa pinta-alaan ja 1-lehtisille pinta-alan voi jakaa vaikkapa 1,5:llä. Riippuen millaisia pattereita talossa on, saattaa hyvinkin tulla 5x eroja patterien tehoihin ja siten suunnitteluvirtaamiin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tokko voisi laittaa huoneanturin keskeiselle paikalle. Itselläni tämä lähinnä rajoittaa kun alkaa mennä ylilämmityksen puolelle. Aurinko on meillä selvästi suurin tekijä.

 

[kotte]

Lähtökohta on, että lasketaan huonekohtainen tehontarve ja sitten valitaan riittävät patterit sinne. Jokaisella patterilla on tuolloin määritetty teho ja virtausmäärä pitää olla suhteessa tehoon.

Teoriassa asia toki on noin, mutta käytäntö ei ole yhtä helppo. Esimerkiksi omassa talossa on pari melko samankokoista huonetta, joiden lämmitystarpeet eroavat kuitenkin aivan radiakaalisti. Hiukan isompaan huoneeseen ei auringon valo osu käytännössä ikinä, kun taas toisen hiukan pienemmän ulkoseinään ja ikkunaan aurinko osuus koko aamu- ja keskipäivän. Jälkimmäisen sisäseinien takana on lisäksi toisella puolen kylmäkoneen syvennys ja toisella puolen pesuhuone, mitä pidetään muuta asuntoa pari astetta lämpimämpänä. Lisäksi jälkimmäisen alla on toisaalta suurimmalta osin huone, jossa syntyy hukkalämpöä tietotekniikasta ja kylmäkoneesta ja pieneltä osin myös vain puolilämpimänä pidettävää tilaa. Ilmanvaihtojärjestelyt ja ikkunat ovat aivan samanlaiset kummassakin. Arvatenkin jälkimmäisen huoneen lämmitystarve on muulloin paitsi keskitalvella aivan olennaisesti vähäisempi kuin edellisen, monena aurinkoisena päivänä jopa aivan olematon varhaisen aamun jälkeen. Toisaalta jäähdytystarve on kesäisin ratkaisevasti suurempi. Keskitalvellakin huoneiden lämmitystarpeen ero on samansuuntainen, mutta käytännössä kuitenkin samaa luokkaa. Lämmitysjärjestelmän täytyisi kuitenkin säätää lämmitys tarpeen mukaan, mutta mikä tahansa teoreettinen oletus johtaa virheelliseen lopputulokseen, koska lämmitystarpeet reagoivat eri perusteilla, vaihtelevat suhteessa ja erot on huomattavia.

 

[Pelus]

Onkos tuo nyt järkevää?

No oli järkevää tai ei, mutta tuolla avaamisella varmistin että missään ei ole turhia kuristuksia tasapainotusta varten ja näin haarukoin heikoiten lämpeävän huoneen. (No kahteen niistä vaihdoin sitten töpäkät patterit ja uusin tuon säätökierroksen). Jos joku patteriventtiili olisikin ollut kuristettuna jo valmiiksi, olisin suotta määrittänyt "nollahuoneeksi" kuristetun patterin tilan, ja patteriverkoston lämmönluovutuskapasiteetti olisi jäänyt ulosmittaamatta. Mulle oli tuossa operaatiossa aivan sama minkälämpöistä vettä patterien paluulinjasta tuli enhän minä sitä säätämässä ollut vaan huonelämpötilojen tasapainoa mahdollisimman pienillä kuristuksilla. Kaikki vedestä lähtenyt lämpö meni jonkin huoneen lämmittämiseen kuitenkin ja jäähtyneen veden vilppi nöyrästi lämmitti taas uudelleen kiertoon. Useammalla mittauskierroksella vähän kerrallaan kuristin kuumimmista huoneista alkaen menovetä jotta sain kulloisenkin huoneen viileimmän kuristamattoman patterin sisältämän huoneen kanssa samaan lämpötilaan. Tällä saavutin kuin saavutinkin putkistooni tasapainon, jossa lämpötilansäätö onnistuu vilpiltä tai kännykältä tavoitehuonelämpötilaa muuttamalla. Termareita meni takaisin ainoastaan 3 kpl, makkariin lämmönpudotusta varten, olkkariin uunikäyttöä varten 2 kpl.

 

[Antti_J]

Ainakin @pelzi_ puhuu juuri tuosta samasta asiasta. Tuossa alla kuva Danfossin patteriventtiilistä ilman termaria. Nuoli osoittaa tuohon teräskehään josta perussäätö tehdään Dafossilla tuossa on N- asento joka on se "selällään" asento eli täysin auki, sitten asteikko 1-7 joissa kuristettuna. Muita kuin merkattuja kohtia ei saa käyttää.

Onko tuossa poistopuolen venttiiliosassa joku säätö jos katsot valokuvaa, minkä liitin keskusteluun tuossa aikaisemmin?

 

[VesA]

Eipä noita pattereita ole kai koskaan ollut tapana oikeasti mitoittaa - ikkunan alle laitetaan ikkunan levyinen eikä korkeudesta liikaa tingitä. Loppu sitten termareilla ja veden lämmöllä. Meillä nuo Danfossin termarit toimivat todella hienosti uutena - ne hienosäätivät virtausta hyvin kapealla huonelämpötilan alueella, patterin lämpiävä alue vaihteli nätisti. Nyt toistakymmentä vuotta myöhemmin niissä alkaa olla enempi hystereesiä, mutta ei vielä vaivaksi asti.

 

[Espejot]

Ainakin @pelzi_ puhuu juuri tuosta samasta asiasta. Tuossa alla kuva Danfossin patteriventtiilistä ilman termaria. Nuoli osoittaa tuohon teräskehään josta perussäätö tehdään Dafossilla tuossa on N- asento joka on se "selällään" asento eli täysin auki, sitten asteikko 1-7 joissa kuristettuna. Muita kuin merkattuja kohtia ei saa käyttää.

Miksi? Toihan on esisäätö.

 

[Pelus]

Miksi? Toihan on esisäätö.

Tuolta olen asiaa opiskellut!

 

[Pelus]

Onko tuossa poistopuolen venttiiliosassa joku säätö jos katsot valokuvaa, minkä liitin keskusteluun tuossa aikaisemmin?

Ainakin Danfossin paluuventtilissä RLV on esisäätömahdollisuus myös. Sillä saa myös tulpattua patterinvaihdossa paluulinjan, ja jos tuuri käy niin vielä aukikin vuotamattomana. Itse vaihdatin sekä menoveden- että paluuveden venttiilirungot vilpin asennuksen yhteydessä, kun halusin varmistaa että voin tarvittaessa noita oikein käyttääkin, edeltäjät kun olivat 53 vuotiaita ja karan tiiviste oli mallia erittäin kovettunut. Jos käyttää menoveden venttiilirungossa esisäätöä, tämä paluuveden venttiili sitten kokonaan auki, eli esisäätö vain toisesta ventttiilistä.

 

[Andres]

Ainakin @pelzi_ puhuu juuri tuosta samasta asiasta. Tuossa alla kuva Danfossin patteriventtiilistä ilman termaria. Nuoli osoittaa tuohon teräskehään josta perussäätö tehdään Dafossilla tuossa on N- asento joka on se "selällään" asento eli täysin auki, sitten asteikko 1-7 joissa kuristettuna. Muita kuin merkattuja kohtia ei saa käyttää.

Kuvassa on menolinjan patteriventtiili mutta ilman termostaattia.
Paluulinjaan käy paluuventtiili.
https://store.danfoss.com/fi/fi/Climate-Solutions-lämmitykseen/Patteriventtiilit-ja--termostaatit/c/4162
Paluuventtiilin saa sulkea kuuskulma avaimella täysin tai vain osittain jos halua tasataa tämän patterin vesivirtausta toisten pattereiten kanssa.

 

[Espejot]

Tuolta olen asiaa opiskellut!

Joo, ymmärsin viestisi väärin. Siis alueen 1-7 ulkopuolisia kohtia ei saa käyttää.

 

[roots]

Minkäslainen esisäätö tämä on, ilmeisen kiinni kun melkein 1 osoittaa ylöspäin muutakaan referenssiä tuossa näe?

 

[siwer]

Jos availee niitä paluuventtiilin hattuja niin muistaa ottaa astian alle eikä panikoi kun vähän valuu vettä. Siellä on säätöruuvi piilossa mutta säätöruuvi ei ole aivan tiivis vaan vuotamattomuus saavutetaan sitten sillä hatulla joka säätämisen jälkeen laitetaan takaisin tarpeeksi kireälle.

Asian sekavoittamiseksi esisäätö voidaan siis tehdä kummalta tahansa puolelta, sieltä paluuventtiilistä ja/tai termostaattiventtiilistä.

Ja jonkinlainen balanssi on oltava, jos kaikki vetää täysin auki, voi käydä niin että joku patteri saakin yllättäen liian vähän vettä, kun muualle menee "liian helposti". Lämpötilaeroja patterin ylä- ja alapään välillä voi mittailla vaikka sellaisella infrapunalämpömittarilla. Öljytalossa eroa voi olla vaikka 10 astettakin, mutta VILPin kanssa varmaan kandeis tähdätä 3-5 asteen eroon ylä- ja alareunan välillä. Sitä alemmas ei kyllä paljon lisätehoa ole saatavana.

Tässä siis oletan että kyseessä normaali melko yleinen 2-putkijärjestelmä, eli patterien menot ovat kaikki rinnan, ja samoin paluut kaikki rinnan.

 

[Antti_J]

Kiitos hyvästä keskustelusta. VILP voisi mielestäni olla meille kyllä mahdollinen. Osaisitteko antaa vinkkejä laitteiston toteuttamisesta. Eli paritalo ja yhteinen pannuhuone. Teho varmaan pitäisi olla n. 16 kW. Miten käyttövesi tehtäisiin? Ja ilmeisesti tuo puskurivaraaja on tarpeellinen myös? Asuntokohtainen lämmitysenergianmittaus olisi myös tätä päivää.

 

[siwer]

Kyllähän se sinänsä kannattaa laittaa, varmasti alkaa tahkoa säästöjä öljyyn nähden. Kyse vaan siitä kuinka paljon ja mikä on takaisinmaksuaika. VILP-asennustyö on nyt kallista kun keikkoja riittää päivän hinnallakin (15500 euroa tavallinen omakotitalo ilman erikoisvaatimuksia. Lähde: uusin Suomela-lehti); tämä asennushinta ei koskaan kuoletu edes valtion tukiaisen jälkeen, mutta toki hankinnalle voi olla muita syitä kuin raha, tai sitten työn voi onnistua organisoimaan huomattavasti alle tämän päivän 500e/h tuntiveloitustakin esim. palkkaamalla tarvittavat duunarit tuntihinnalla, vaikka satkun tunti, ja valvomalla työtä itse, tai tekemällä itse mahdollisimman paljon.

16kW kuulostaa todelliselta tehontarpeelta jossain ehkä 25-30 asteen pakkaskeleissä? Tietenkään VILPin tehoa ei yleensä mitoiteta -30 kelejä varten kun ei se siellä kuitenkaan toimi hyvällä COPilla eikä sellaisia päiviä ole montaa vuodessa, joten käyköön vastuksilla silloin. Mutta -15 päiviä voi tulla paljon, silloin sen on pelattava varmuudella.

Monissa koneissa pitää kertoa se todellinen tehotarve 1.5:llä - 2:lla että päästään haluttuun nimellistehoon, mutta turha sitä nimellistä on tuijottaa, käyrät vaan esiin kone-ehdokkaiden datoista ja sieltä katsomaan sitä suoriutumista -15..-20 tienoilla. Kyllä tuo öljynkulutus viittaa siihen että minimissään joku 10kW täytyisi -15:ssä tulla ulos, mikään sitä pienempi pöhöttää vastuksia liian usein.

Käyttöveteen on kaksi eri mielipidettä, toinen on mahdollisimman paljon lämpöpumpulla pumppamalla eli vaihtoventtiilihimmeli ja kaksi erillistä varaajaa (tai välilaipiolla oleva varaaja) joista toinen käy lämmitystarpeen (esim. +40), toinen käyttövesitarpeen (esim. +60) lämpötilassa. Vastuksilla se käyttövesipuoli silti aika usein käy tosielämässä.

Sitten toinen vaihtoehto on tämä missä VILP lämmittää yhtä tavallista varaajaa, jonka kierukoissa käyttövesi esilämpenee lämmitystarpeen mukaiseen lämpötilaan, ja viimeiset puuttuvat 10-30 astetta lisätään (tulistetaan) sitten perässä olevassa tavallisessa pienessä käyttövesivaraajassa, esim. mulla vaan 60 litran Jäspin perustuote.

Näihin ratkaisuihin on vaikea saada kovin merkittäviä kustannuseroja aikaiseksi ellei käyttötapaukset ole jotenkin spesiaaleja. Ite diggaan tuosta esilämmitys tavallisessa energiavaraajassa + erillinen tulistus -ratkaisusta siitä syystä että siinä on 0 kpl "erikoisia" osia ja usein tarvittavat komponentit löytyy valmiina. Kaupalliset toimijat tykkää palastella olemassaolevat järjestelmät puukkosahalla ja tuoda tilalle sellaisen modernin pöntön joka ei toimi yhtään paremmin, ei tosin varmaan huonomminkaan.

Puskurivaraajalla on monta funktiota ja näistä on keskusteltu paljon;
* Mahdollistaa se käyttöveden esilämmitys niin että varaaja itse ei kauheasti jäähdy suihkun aikana
* Pitää patteriverkon lämpötila vakaampana kun kone sulattaa, katkokäy, tai ajaa käyttövesisykliä jos tehty sillä vaihtoventtiilihimmelillä, pieni mukavuusjuttu ettei kuulu lämpölaajenemisnaksuntaa
* Pidentää katkokäynnin sykliä lauhalla kelillä

Lähinnä tuo eka kohta on se minkä takia Kellarinlämmittäjä suosittelee jotain 500-litraista.

Olemassaolevan öljykattilan voi ehkä käyttää puskurivarajaana, niissähän on jo käyttövesikierukka joka sitten siirtyy esilämmityskäyttöön. Niiden kierukat ei ole kauhean tehokkaita koska öljyllä oli varaa hukata lämpötilaa, mutta se että se on jo olemassa on huomattavan merkittävä asia, toimivan laitteiston purkaminen ja korvaaminen uudella ei välttämättä maksa itseään koskaan takaisin vaikka hyötysuhde vähän paranisi.

Asuntokohtainen energiamittarointi tulee energiamittareilla jotka mittaavat virtausta ja lämpötilaa kahdesta pisteestä ja tekevät tarvittavan laskutoimituksen, esim. Pollucom. Samalla saat tarkkaa COP-tietoa mikä auttaa käsittämään toimiiko laitteisto niinkuin sen kuuluu vai alisuoriutuuko se. Tämähän ei noissa 15500 euron kaupallisissa asennuksissa koskaan selviä.

 

[kaihakki]

Öljylämmitystä en lähtisi purkamaan missään tapauksessa riippumatta valtion tukiaisista. Laittaisin siihen kylkeen n. 10 kW VILPin. Täällä on useitakin vastaavia asennuksia, joten kokemusta löytyy. Virosta löytyy edukkaasti merkkituotteita. Esim. Panasonicilta 9 kW VILP n. 3500,- euron pintaan. Ei pitäisi olla kovin työläs homma ja lisäksi vanha systeemi on edelleen täydessä iskussa.
Tällaisella laitteella öljyn kulutus suunnilleen puoliintuisi, jolloin ns. takaisinmaksuaika olisi aika lyhyt. Investointikin olisi aika pieni, eikä vanhoja rakenteita pureta, niin saattaa myös naapurisopu säilyä.

Ilma-vesilämpöpumput, VILP, VILPit

Ilma-vesilämpöpumput, VILP, VILPit. Luft/vatten-värmepumpar Lue lisää

lvi-viro.fi

 

[Antti_J]

No öljyn rinnalle se oli aluksi ajatus, mutta kaipa siitä kannattaa kokonaan hankkiutua eroon kun jossain vaiheessa näin varmaan kuitenkin käy. Eikö tuollainen maanalainen öljysäiliökin voi käydä loppujen lopuksi taakaksi? Vähän on hankalia yhtälöitä että laite Virosta ja joku sitten sen asentelee, jos siihen suostuu. Nykyinen öljykattila on muuten vm. 1999, joten kaiketi ihan ok vielä. Ja sitä paitsi valtion tukea voi saada per osake, jolloin se on summanakin huomattava paritalossa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Onhan noissa maanalaissa ollut vuotoja. Joko vettä sinne öljyyn tai öljyä maahan.
Heh, minulla on kymmen vuotta vanhempi kattila. Jos haluat sen pitää, kannattaa vähän tarkastella niitä liityntöjä kattilaan, etteivät ne vuoda: vastukset, mittarien lähdöt ja läpiviennit, kierukan laippa jne..

 

[roots]

Ja sitä paitsi valtion tukea voi saada per osake, jolloin se on summanakin huomattava paritalossa.

Niin eikös se kotivähennys töistä 2022 tässä tapauksessa niin että 2*2*3500*60% = 2*4200€ vähennystä veroista kun työpanosta on kaikkiaan 14000€.
Melko pienellä rahalla sais kaivot ja asennustyöt maalämmön kanssa...nyt on monta vaihtoehtoa räknätä näitä koska kannattaa tehdä jne.

Nyt tuntuu olevan niin kuumana markkinat että varmasti näkyy loppuvuoden hinnoissa jos meinaa vielä saada 2021.
ILP tarjouksia kyselly syksylle ja nekin aikas tukossa, no itellä ei oo kiiru.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Taitaa olla menneen talven lumia nuo poraushommat. Vanhentunutta tekniikaa.

 

[Espejot]

Vähän on hankalia yhtälöitä että laite Virosta ja joku sitten sen asentelee, jos siihen suostuu.

Onhan siitä vaivaa mutta saahan siitä selkeän taloudellisen hyödyn - kuluu vähemmän rahaa ja saat mitä haluat.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Mitä suurempi energian tarve, sitä parempi sen VILP-ratkaisun kannattavuus. Hinta nousee ehkä tonnin pari siitä "perustasosta" vaikka kapasiteetti tuplaantuu.

Jos öljykattila säästää 99% vaivaa puulämmitykseen verrattuna, VILP menee vähän helpommalla kuin öljylämmitys. Maalämpö saattaa mennä vielä vähän helpommalla jos tuli investoitua alun perin riittävästi siihen keruuseen.

 

[kaihakki]

Valtion 4000 euron tuki on tietysti rahaa, etenkin persaukisille. Mutta kannattaa selvittää myös, että onko se kyseiselle kiinteistölle myös iankaikkinen päätös. Eli voiko ko. kiinteistöön enää ikinä tulevaisuudessa hommata öljylämmitystä uudelleen. Voi nimittäin olla, että jo muutamien vuosien päästä öljyä saa todella halvalla. Nimittäin öljynjalostusprosessissa syntyy matemaattisessa suhteessa erilaisia jakeita. Suhteita en tiedä, mutta jos jonkin jakeen kysyntä heikkenee, niin lienee vaikuttaa hintaan.

 

[siwer]

Tuen vaatimuksena on käytännössä öljypolttimesta ja säiliöstä luopuminen. Tuen saadakseen ei joudu allekirjoittamaan mitään vakuutusta ettei myöhemmin asenna uutta poltinta ja säiliötä. Kahlasin ne vaatimukset aika tarkasti läpi. Ja käytännössä tuollainen vaatimus vaatisi jotain ihan lakimuutosta, sitä ei kukaan voi missata.

Jos VILPin mitoittaa -20 kelejä varten niin poltinta voi syöttää jostain jerrykannustakin varajärjestelmänä jos sulakekoot tai sähköverkon kuormitus kauheasti huolettaa. Tällöin voi hankkiutua vanhenevasta yli-isosta vuotoriskisestä öljysäiliöstä eroon tukirahoilla. Öljypolttimen huoltotarve on aika lailla suhteessa käyttötunteihin, on se siellä hyvä olla hätävarana vaikka jonain talvena ei kertaakaan pöhähtäisi.

Yleensä kuitenkin vastuksilla mennään. Suora sähkö maksaa about smaan kuin lämmitysöljy nykyään, joku parikymmentä prosenttia sinne tänne, eikä sillä ole mitään väliä kun tunteja tulee niin vähän. Eri asia jos talo on Kittilässä, siellä voi VILP olla kovilla ja tukilämmitykselle tulla niin paljon tunteja että MLP alkaa houkuttaa.

 

[kaihakki]

No öljyn rinnalle se oli aluksi ajatus, mutta kaipa siitä kannattaa kokonaan hankkiutua eroon kun jossain vaiheessa näin varmaan kuitenkin käy. Eikö tuollainen maanalainen öljysäiliökin voi käydä loppujen lopuksi taakaksi? Vähän on hankalia yhtälöitä että laite Virosta ja joku sitten sen asentelee, jos siihen suostuu. Nykyinen öljykattila on muuten vm. 1999, joten kaiketi ihan ok vielä. Ja sitä paitsi valtion tukea voi saada per osake, jolloin se on summanakin huomattava paritalossa.

Suosittelen, että laaditte naapurin kanssa kirjallisen sopimuksen näistä lähtökohdista ja tulevaisuuden vastuista.
Itse asiassa teillähän lienee asunto-osakeyhtiö. Elikkä nämä asiat on saatava yhtiöjärjestykseen, jolloin ne koskevat myös tulevaisuuden omistajia/asukkaita.

 

[kaihakki]

Jos VILPin mitoittaa -20 kelejä varten niin poltinta voi syöttää jostain jerrykannustakin varajärjestelmänä jos sulakekoot tai sähköverkon kuormitus kauheasti huolettaa.

Justiinsa, Että jerryjannusta öljyä pannuun.

 

[siwer]

Niin ovat ihmiset huhujen mukaan tehneet.

10kW keskikulutuksella öljyä menee n. 25 litraa vuorokaudessa. 50 litran kanisteria pystyy vielä koodarikin käsittelemään joten kahden päivän välein saisi kantaa uuden kanisterin hollille. Jos noita pahimpia pakkaspäiviä on muutama niin ei se rumba ole mahdoton, varmasti kepeämpi kuin stressata vanhenevan öljysäiliön vuotamisesta maahan.

200 litraa öljyä saa ihan laillisesti säilyttää ilman mitään erillisiä ilmoituksia, lupia yms. Tuo on siinä haarukassa mikä vuodessa tyypillisesti menisi hyvin mitoitetun, riittävän tehokkaan VILPin kanssa tukilämmitykseen. Tietysti joskus voi tulla se ennätystalvi jolloin on koko ajan -100 ja sähköverkko kokonaan romahtaa niin että kannattaisi olla 5000 litran öljysäiliö ja tarpeeksi akkuja kiertopumpun ja polttimen ajamiseen. Tai sitten voi todeta että näin tuskin käy ja lähtökohtaisesti käyttää niitä VILPin varavastuksia kuten VILPin suunnittelija on asian miettinyt, mutta olla viemättä öljypoltinta roskiin ja pitää se jerrykannumahdollisuus auki. Tai siis tuen tilille kilahtamisen jälkeen hakea se poltin roskiksesta takaisin. Ei ole tietääkseni laitonta eikä voi johtaa tuen takaisinperintään. (Ellei nyt lähdetä siitä, että viranomainenhan voi aina mielivaltaisesti tehdä mitä tahansa.)