VILP ja öljykattila

Eikös tämä voisi toimia niin, että VILP lämmitetään varaaja esim. 500L 45-50C VILPILLÄ hyvällä hyötysuhteella ja sen jälkeen vesi menisi öljykattilan kautta kiertoon tai olisi priimausvaraaja 500L, jonka perässä vielä varaaja jolla priimataan vesi tarpeeksi lämpimäksi sähköllä.
Omasta mielestäni käyttöveden priimaus öljyllä on tuhlausta ja aiheuttaa kaikenlaista lämmönhukkaa tosi paljon. Sähköllä nämä vältetään. Jos lämmitys tehdään VILPillä, sitten öljypannu olisi syystä saada pois päältä ja mahdollinen priimauskierukka jopa ohittaa (riippuen nyt tietenkin öljypannun kytkentätavasta, eli vaihtoehtohan on että priimausvaraaja täynnä valmiiksi kuumennettua käyttövettä ja jollei sitä kuumenneta öljypannun vettä lämmönvaihtokierukan kautta kierrättäen ja termostaatin ohjaamana sähkövastuksella, jos öljypannu ei ole käytössä tai lämpötila jää liian alhaiseksi). Öljyllä priimausta kannattaa ajatella korkeintaan kovilla pakkasilla, jos öljyä tarvitaan apuna lämmitykseenkin.

Kuten on jo todettu, pakkasilla käyttöveden lämmittäminen VILPillä voi olla varsin teoreettinen mahdollisuus ja laitteen tuotto kannattaisi suunnata ensiksi lämmityksen tarpeisiin. Toki VILPistä saa apua käyttöveden esilämmitykseen ja ainoa käytännössä kyseeseen tuleva ratkaisu on silloin varaajassa oleva reilusti mitoitettu käyttövesikierukka, jollainen ei tietenkään ole halpa. Voi tuo hintansa haukata, jos käyttöveden huomattavaan kulutukseen on syytä varautua. Moinen ratkaisuhan on aivan peruskytkentä ja sovellettu laajasti VILPpien yhteydessä ja periaatteessa rakennusmääräystenkin hyväksyttävissä. Kesällä varaajaa voi pitää kuumempana, jolloin erillisellä varaajalla tuotettavan priimauksen tarve vähenee tai poistuu kokonaan (priimausvaraajan termostaatti ohjaa automaattisesti).
 
(riippuen nyt tietenkin öljypannun kytkentätavasta

Tässä pannussa on erillinen lämmönvaihdin käyttövedelle, johon ajetaan pumpulla vettä kattilasta. Ennenkuin ryhtyy liikaa suunnittelemaan pitäisi mielestäni selvittää miten tuo on kytketty. Kuumaa vettä siihen vaihtimeen voisi kenties toimittaa suoraan muustakin padasta kuin öljysellaisesta. Soitto valmistajalle voisi selkiyttää asiaa. Vaihdin on juurikin sitä varten että kierukan teho ei riitä isolle virtaamalle.
 
Se 500 litran varaajakin on silloin osa lämmivesilaitteistoa ja tulisi pitää riittävän kuumana.

Tämä toimisi jos lähtevä vesi pitäisi nostaa esim. 65 asteeseen. Mutta kuuma paluuvesi kiertäisi takaisin priimaajaan ja VILP ei osallistuisi lämpöhäviöiden korvaustuotantoon, jota on suuri määrä kierron vuoksi.
Kannataisiko käyttöveden paluu sitten kierrättää vaikka 500L varaajan ylävastuksen läpi ja sitten priimaus varaajaan?
 
Kannataisiko käyttöveden paluu sitten kierrättää vaikka 500L varaajan ylävastuksen läpi ja sitten priimaus varaajaan?

En oikein osaa hahmottaa miten tuo toimisi kun koko ajan vettä virtaa kierron vuoksi. Yleensä se käyttövesivaraaja toimii niin, että siinä on kuumaa ylhäällä ja kylmä jää alas ja se kylmä osuus nousee sitä mukaan kun vettä käytetään. Sitten se ehtii kuumentua ja varaajassa on taas kapasiteettia seuraavalle käyttökerralle. Näiden välissä on oltava taukoja. Kun kuuma loppuu niin lisää ei tule pitkään aikaan. Jos tuota aletaan sekoittamaan niin viileämpi vesi sekoittuu kuumaan ja tulee vain haaleaa pytyn täydeltä.

Paluuvesi on aika kuumaa. Jos 500 litran varaaja yläosa on yhtä lämmin kuin paluuvesi niin sitten sen voisi palauttaa sinne. Muuten se lämmittää sitä toista varaajaa. Luontevinta olisikin jos kierrossa olisi oma virtauslämmitin, joka pitää sen kuumana niin ettei se sotke varaajien työskentelyä.
 
Tässä pannussa on erillinen lämmönvaihdin käyttövedelle, johon ajetaan pumpulla vettä kattilasta. Ennenkuin ryhtyy liikaa suunnittelemaan pitäisi mielestäni selvittää miten tuo on kytketty. Kuumaa vettä siihen vaihtimeen voisi kenties toimittaa suoraan muustakin padasta kuin öljysellaisesta. Soitto valmistajalle voisi selkiyttää asiaa. Vaihdin on juurikin sitä varten että kierukan teho ei riitä isolle virtaamalle.
Katsoin kattilan valmistajan Aritem Oy sivuilta, niin tällaista kytkentää ehdottavat ja näin on kytketty nyt:
1742159329432.png


Kattilan tehot ja vesituotto valmistajan sivuilta:
1742159948137.png



IV-patterin vesiliitännät tullaan tulppaamaan, kun IV-koje uusitaan. Nyt on sissäänpuhallut ja poistomoottorit. Vie paljon lämmintä vettä jos pitää IV-kojeen päällä ja ilma kiertää huoneiden kautta suoraan ulos.
 
Tässä pannussa on erillinen lämmönvaihdin käyttövedelle, johon ajetaan pumpulla vettä kattilasta. Ennenkuin ryhtyy liikaa suunnittelemaan pitäisi mielestäni selvittää miten tuo on kytketty.
Kannatan ajatusta. Vaikuttaa speksien perusteella mahdolliselta hyödyntää tuota, jos on liitettävissä sopivalla kytkennällä.
 
Kannatan ajatusta. Vaikuttaa speksien perusteella mahdolliselta hyödyntää tuota, jos on liitettävissä sopivalla kytkennällä.
Tällä hetkellä kylmävesi kiertää lämmönvaihtimen kautta ja lähtee käyttövesiverkostoon.
Näyttäisi siltä, että patteriverkoston vettä kierrätetään kattilan sisällä olevassa lämmönvaihtimessa, joka lämmittää käyttöveden.
Ennen kattilaa on 3-tie venttiili kierrosta tulevalle vedelle. Jos kierosta tuleva vesi on tarpeeksi kuumaa, niin lähtee takaisin kiertoon. Jos vesi ei ole tarpeeksi kuumaa, niin kiertää kattilan kautta ja lämpenee lämmönvaihtimessa.
Eli on kytketty juuri alla olevan kuvan mukaisesti liittimiin 5 ja 4:
1742164582333.png
 
Kuvaa vesilämmönvaihdinta ja on kattilan sisällä. Vesitilavuus 180L.

Ok, itse lämmönsiirtimeen ei kannata sitten modausta yrittääkään.

Katselin tuossa käyttövesivaraajien mitoituksia. 500 litraista suositeltiin 6 henkiselle perheelle. Toisessa jutussa sanottiin että varaajia kerrostalossa tarvitaan monta. Mikähän tuon tulistusvaraajan kapasiteetti nyt sitten loppupelissä voisi olla?

Täällä on pitkä video, jossa lasketaan käyttövesivaraajan koko hyvin perusteellisesti. 60 minuutin kohdalla näkyy laskun lopputulos varaajan koon osalta. Sen jälkeen vielä lasketaan tarvittavan kierukan koko.

 
Nopeasti hatusta 10 litraa/suihkussakävijä minuutti, jos säästösuttimia ei ole käytössä. 2/3, jos on käytössä.

Tämä oman toimintaympäristön tilanne.

Uudelleentulistukseen 3min / 10 litraa, kun teho on 2kW
 
Onko kokemusta millainen VILP kannattaiosi asentaa öljypolttimon rinnalle, kun
- Öljyn kulutus on ollut n. 15000 - 16000 L vuodessa
- Öljylämmiystä ohjataan Ouman S203 säätöyksiköllä

- Lämmitettävä ala on n. 3000 m3
- Asukkaita n. 10 hlö
- Paikka n. 250km Helsingistä pohjoiseen
- Öljykattilalla jää rinnalle ja on tarkoitus hoitaa talven kulutushuiput
- Öljykattilassa LV-lämmönsiirrin
- Öljyn kulutus kesäaikana, kun ei lämmitystä noin 10L/VRK
- Öljyn kulutus 14.10.2023-28.4.2024: 14679 L, 74,5 L/VRK

- Öljyn kulutus 20.10.2024-20.1.2025: 4383 L, 47,6 L/VRK

Jos jollain on asennettuja laitteistoja ja kokemusta käytöstä ja laitteista, niin mielellään kuuntelisin kokemuksista.
Mielellään kuulisin myös ohjauksesta vesilinjojen kytkennöistä.
Kiitoksia vastauksista etukäteen !

Kiitoksia tässä vaiheessa hyvisstä kommenteista tässä vaiheessa!
Lisään tähän tarkentavia tietoja kohteesta. Näistä tullut paljon kysymyksiä.

Maalämpö on jätetty pois kustannus syistä. Pienemmilläkin kaivojen metrimäärien arvioilla pelkistä kaivoista tulee kustannusta kymmeniä tuhansia euroja ja laitteet kuitenkin lähes saman hintaisia, joten kaivokustannus tulee ns. päälle.

Kohde:
Pienkerrostalo, jossa noin 350 m2 asuin pinta-alaa (7 asuntoa, noin 10-12 asukasta, asunnot 1h+k --- 4 h+k) ja noin 350m2 liiketilaa, lisäksi kellaritilaa noin 200m2, korkeus noin 2m. Kuutioita yhteensä noin 3000 m3. Kellaritila maan alla. Liiketilat 1.krs ja asunnot 2.krs.
Sähköliittymä kestää kuormaa riittävästi (ainakin 110A). Aikaisemmin ollut 110A sulakkeet. Nyt sulakekoko 35A, jonka mimelestäni joutuu nostamaan 63A-80A kokoon.
Hanke sen verran pieni, että yritetään päästä kustannuksissa kohtuudella.
Rakennusvuosi 1960, täystiilitalo.
Patterit uusitti n. 10v sitten ns. radiaattori vesikiertoiset patterit.
Tyyppi 1: KON34-142-2600-AB / TV10 / 1000 W / 0,05
Tyypi 2: C33-400-2300 / TV10 /1250 W / 0,09

Kahta VILP ratkaisua ollaan myös mietitty. Teknisestä tilasta putkitukset n. 10m ja paksujen seinien läpi, niin olisi helpompi, jos olisi vain yksi laite.
Ajateltu laittaa kaksi varaajaa: Lämmitys 500L, lämmin käyttövesi 500L

Vettä menee yhteensä noin 2 m3 / vrk.
Lämmintä vettä menee 210m3 / vuosi
Kylmää vettä menee noin 430 m3 / vuosi

Ilmanvaihto:
Asunnoissa pelkästään poisto tuuppinen ja sekin painovoimainen (ikkunaventtiilistä korvausilma).
Liiketila 1 TULO-POISTO ja tuloilmakoneessa esilämmitys vesipatteri Ekopatter Oy / Ekocoil 42 kW, jossa Ilma: 1m3/s, Neste 60/40 astetta, vesi virtaama 30L/min
Liiketila 2 n. 100m2 oma IV-koje
Liiketila 3: Painovoimainen ilmanvaihto
Testasin, että öljypolttimon 10kW sähkövastus oli 75C ja öljypoltin 65C.
Testiaika 5 vrk, ulkolämpötilat molemmissa suurinpiirtein samaa luokkaa.
Sähkön kulutus nousi noin 200 kWh/VRK ja samaan aikaan Öljyn kulutus laski 14,8L/VRK.
Tästä kun laskee öljyn hinnalla 1,3e/L ja sähkön hinnalla 0,15e/kWh tulee noin 50e kalliimmaksi pitää sähkövastusta päällä 75C.
Eli öljypoltin käy liian paljon sähkövastuksen ollessa päällä.
14-19.3.2025 sähköTE=75C, Öljykulutus 187L => 37,4L/VRK, sähkökulutus lisäys 200 kWh/VRK
19-24.3.2025 sähköTE=35C, Öljykulutus 261L => 52,2L/VRK, sähkökulutus lisäys 0 kWh/VRK
 
Onko kokemusta millainen VILP kannattaiosi asentaa öljypolttimon rinnalle, kun
- Öljyn kulutus on ollut n. 15000 - 16000 L vuodessa
- Öljylämmiystä ohjataan Ouman S203 säätöyksiköllä

- Lämmitettävä ala on n. 3000 m3
- Asukkaita n. 10 hlö
- Paikka n. 250km Helsingistä pohjoiseen
- Öljykattilalla jää rinnalle ja on tarkoitus hoitaa talven kulutushuiput
- Öljykattilassa LV-lämmönsiirrin
- Öljyn kulutus kesäaikana, kun ei lämmitystä noin 10L/VRK
- Öljyn kulutus 14.10.2023-28.4.2024: 14679 L, 74,5 L/VRK

- Öljyn kulutus 20.10.2024-20.1.2025: 4383 L, 47,6 L/VRK

Jos jollain on asennettuja laitteistoja ja kokemusta käytöstä ja laitteista, niin mielellään kuuntelisin kokemuksista.
Mielellään kuulisin myös ohjauksesta vesilinjojen kytkennöistä.
Kiitoksia vastauksista etukäteen !

Kiitoksia tässä vaiheessa hyvisstä kommenteista tässä vaiheessa!
Lisään tähän tarkentavia tietoja kohteesta. Näistä tullut paljon kysymyksiä.

Maalämpö on jätetty pois kustannus syistä. Pienemmilläkin kaivojen metrimäärien arvioilla pelkistä kaivoista tulee kustannusta kymmeniä tuhansia euroja ja laitteet kuitenkin lähes saman hintaisia, joten kaivokustannus tulee ns. päälle.

Kohde:
Pienkerrostalo, jossa noin 350 m2 asuin pinta-alaa (7 asuntoa, noin 10-12 asukasta, asunnot 1h+k --- 4 h+k) ja noin 350m2 liiketilaa, lisäksi kellaritilaa noin 200m2, korkeus noin 2m. Kuutioita yhteensä noin 3000 m3. Kellaritila maan alla. Liiketilat 1.krs ja asunnot 2.krs.
Sähköliittymä kestää kuormaa riittävästi (ainakin 110A). Aikaisemmin ollut 110A sulakkeet. Nyt sulakekoko 35A, jonka mimelestäni joutuu nostamaan 63A-80A kokoon.
Hanke sen verran pieni, että yritetään päästä kustannuksissa kohtuudella.
Rakennusvuosi 1960, täystiilitalo.
Patterit uusitti n. 10v sitten ns. radiaattori vesikiertoiset patterit.
Tyyppi 1: KON34-142-2600-AB / TV10 / 1000 W / 0,05
Tyypi 2: C33-400-2300 / TV10 /1250 W / 0,09

Kahta VILP ratkaisua ollaan myös mietitty. Teknisestä tilasta putkitukset n. 10m ja paksujen seinien läpi, niin olisi helpompi, jos olisi vain yksi laite.
Ajateltu laittaa kaksi varaajaa: Lämmitys 500L, lämmin käyttövesi 500L

Vettä menee yhteensä noin 2 m3 / vrk.
Lämmintä vettä menee 210m3 / vuosi
Kylmää vettä menee noin 430 m3 / vuosi

Ilmanvaihto:
Asunnoissa pelkästään poisto tuuppinen ja sekin painovoimainen (ikkunaventtiilistä korvausilma).
Liiketila 1 TULO-POISTO ja tuloilmakoneessa esilämmitys vesipatteri Ekopatter Oy / Ekocoil 42 kW, jossa Ilma: 1m3/s, Neste 60/40 astetta, vesi virtaama 30L/min
Liiketila 2 n. 100m2 oma IV-koje
Liiketila 3: Painovoimainen ilmanvaihto
Kiitos kaikille hyvistä vastauksista!
Päädyin hankkimaan Ultimatemarket VILP 50kW mono + 2 kpl 500L varaajia. Lämmitykselle oma ja käyttövedelle oma.
Harkintaan jää vielä lisätäänkö tulistusvaraajat kulutuspisteiden lähelle, että saadaaan vesikierto kokonaan pois.
Samoin toisen isomman tulistusvaraajan hankinta (300L) käyttövedelle jää vielä harkintaan.
Kesällä 2026 tiedetään kannatiko hanke. Asennus menee kesäkuulle 2025.
 
Kiitos kaikille hyvistä vastauksista!
Päädyin hankkimaan Ultimatemarket VILP 50kW mono + 2 kpl 500L varaajia. Lämmitykselle oma ja käyttövedelle oma.
Harkintaan jää vielä lisätäänkö tulistusvaraajat kulutuspisteiden lähelle, että saadaaan vesikierto kokonaan pois.
Samoin toisen isomman tulistusvaraajan hankinta (300L) käyttövedelle jää vielä harkintaan.
Kesällä 2026 tiedetään kannatiko hanke. Asennus menee kesäkuulle 2025.
Hienoa. Kerro nyt meille väliaikatietoja pitkin matkaa miten systeemi toimii.

50 kW vilppi saattaa olla foorumin isoin ja sen toiminta kiinnostaa
 
Sähkön kulutus nousi noin 200 kWh/VRK ja samaan aikaan Öljyn kulutus laski 14,8L/VRK.

Jotenkin tämä viittaa siihen, että "koeajo" ei ole mennyt ihan nappiin. Sähkövastuksen hyötysuhde on kuitenkin tuossa koejärjestelyssä aika lähellä 100%, vaikka korkeampi asetus teoriassa häviötä lisääkin. Jos koejärjestely olisi onnistunut, 200 kWh/vrk sähköä olisi pitänyt pudottaa öljyn kulutusta hiukan enemmän kuin öljyn lämpöarvolla (siis yli 20 l/vrk), koska kattilan hyötysuhde ei voi olla kuitenkaan 100%.

Tulisi mieleen mahdollisia selityksiä:
  1. Saman mittarin takana on ollut muuta kulutusta joka on vienyt salaa osan sähköstä ja tämä kulutus on vaihdellut
  2. Olosuhteet lämmityksen kannalta ovat olleet kuitenkin erilaiset tai vettä on käytetty jostain syystä aika eri tavalla
 
Sähkön kulutus nousi noin 200 kWh/VRK ja samaan aikaan Öljyn kulutus laski 14,8L/VRK.

Tein tästä pienen laskelman, selvittääkseni miten hyvä hyötysuhde öljypolttimessa on. Karkeastihan sen pitäisi olla 10 kWh litraa kohden.

Antamillasi luvuilla päädyin tällaiseen laskelmaan

Öljy​
Sähkö​
Yhteensä​
37,4​
litraa​
505​
kW​
48,62​
€​
200​
kWh​
30​
€​
705​
kWh​
78,62 €​
52,2​
litraa​
705​
kW​
67,86​
€​
0​
kWh​
0​
€​
705​
kWh​
67,86 €​
Hyötysuhde​
13,5​
KWh / litra​

Öljyn hyötysuhde on aivan liian hyvä. Siihen on jokin systemaatinen syy. Kustannusero vuorokaudessa oli kuitenkin vain 10 euron luokkaa. Oletan että tosiasiassa tapauksessasi, kun öljyn hyötysuhde saadaan realistisemmaksi jotenkin, olisi yhdentekevää lämmitetäänkö öljyllä vai suoralla sähköllä, koska sähkön hinta on kiinteä. Pörssisähkön kanssa tilanne olisi toinen. Sähkön eduksi suurimman osan ajasta.

VILPin kanssa sähkö tulee aina halvemmaksi. Öljyä kuluu vain joskus.
 
Jotenkin tämä viittaa siihen, että "koeajo" ei ole mennyt ihan nappiin. Sähkövastuksen hyötysuhde on kuitenkin tuossa koejärjestelyssä aika lähellä 100%, vaikka korkeampi asetus teoriassa häviötä lisääkin. Jos koejärjestely olisi onnistunut, 200 kWh/vrk sähköä olisi pitänyt pudottaa öljyn kulutusta hiukan enemmän kuin öljyn lämpöarvolla (siis yli 20 l/vrk), koska kattilan hyötysuhde ei voi olla kuitenkaan 100%.

Tulisi mieleen mahdollisia selityksiä:
  1. Saman mittarin takana on ollut muuta kulutusta joka on vienyt salaa osan sähköstä ja tämä kulutus on vaihdellut
  2. Olosuhteet lämmityksen kannalta ovat olleet kuitenkin erilaiset tai vettä on käytetty jostain syystä aika eri tavalla
Vähän meni yläkanttiin tuo sähkön kulutus kun tarkistin. Olis muistissa testailut ennen testijaksoa.
Sähkö meni eneemmän 175kWh. No tämä katsottu koko sähkön kulutuksesta, mutta aika tasaista tuo kulutus on ollut pitkällä jaksolla.
1743108154504.png

Tässä sähkön kulutuksen data. Tästä näkeee hyvin, että peruskuorma 50kWh ja testijaksolla 225kWh. 14-19.3.2024 (testijakso 15:00-15:00, niin siksi vika päivä pienempi.)
Lämpimän veden kulutusta ei otetu huomioon, mutta kylmän veden kulutus oli samaa luokkaa kuin muulloinkin, joten en usko siinä olevan paljon vaihtelua. Vaihtelu varmaan luokkaa 10%.
Taisin aiakisemmin laittaa johonkin postaukseen öljynpolttimon käyntiajat ja ne tulee tätä laskelmaa. Sähkövastuksen ollessä päällä öljypoltin kävi vain muutaman minuutin lyhyemmän ajan.
 
Jotenkin tämä viittaa siihen, että "koeajo" ei ole mennyt ihan nappiin. Sähkövastuksen hyötysuhde on kuitenkin tuossa koejärjestelyssä aika lähellä 100%, vaikka korkeampi asetus teoriassa häviötä lisääkin. Jos koejärjestely olisi onnistunut, 200 kWh/vrk sähköä olisi pitänyt pudottaa öljyn kulutusta hiukan enemmän kuin öljyn lämpöarvolla (siis yli 20 l/vrk), koska kattilan hyötysuhde ei voi olla kuitenkaan 100%.

Tulisi mieleen mahdollisia selityksiä:
  1. Saman mittarin takana on ollut muuta kulutusta joka on vienyt salaa osan sähköstä ja tämä kulutus on vaihdellut
  2. Olosuhteet lämmityksen kannalta ovat olleet kuitenkin erilaiset tai vettä on käytetty jostain syystä aika eri tavalla
Täytyy vielä tehdä keväällä lisätestausta vaikka lyhyemmällä ajalla. Voisi laittaa mittauksen pelkästään öljypolttimon syöttöön niin ei vaikuta muu sähkön kulutus. samalla kun ottaa ylös lämpimän veden kulutuksen, niin saa varmaan tarkempia arvoja. Postaan tänne jos jaksan tehdä testit.
 
Sähkövastuksen ollessä päällä öljypoltin kävi vain muutaman minuutin lyhyemmän ajan.

Joo siihen sen ei pitäisi paljoa vaikuttaa Vastuksen tehohan on vain 1/10 polttimesta. Kun poltin starttaa niin se käy suunnilleen saman ajan. 10% voisi lyhentyä vastuksen tarjoaman avun vuoksi.

Vastuksen vaikutus pitäisi näkyä siinä, että poltin käynnistyy harvemmin. Kun kulutus on hyvin vähäistä niin poltin ei käynnisty ehkä lainkaan. Esim. yöllä, sitten kun ei tarvitse enää taloa lämmittää.

Senhän tuo taulukko kerttoo hyvin, että vuorokaudessa energiaa tarvittiin 700 kWh ja 50 kW pumpulla se tarkoittaa huomattavasti yksinkertaistaen 14 tuntia käyntiä vuorokaudessa tällä säällä jos sillä onnistuisi sen lämpimän vedenkin tekemään.
 
Onko kokemusta millainen VILP kannattaiosi asentaa öljypolttimon rinnalle, kun
- Öljyn kulutus on ollut n. 15000 - 16000 L vuodessa
- Öljylämmiystä ohjataan Ouman S203 säätöyksiköllä

- Lämmitettävä ala on n. 3000 m3
- Asukkaita n. 10 hlö
- Paikka n. 250km Helsingistä pohjoiseen
- Öljykattilalla jää rinnalle ja on tarkoitus hoitaa talven kulutushuiput
- Öljykattilassa LV-lämmönsiirrin
- Öljyn kulutus kesäaikana, kun ei lämmitystä noin 10L/VRK
- Öljyn kulutus 14.10.2023-28.4.2024: 14679 L, 74,5 L/VRK

- Öljyn kulutus 20.10.2024-20.1.2025: 4383 L, 47,6 L/VRK

Jos jollain on asennettuja laitteistoja ja kokemusta käytöstä ja laitteista, niin mielellään kuuntelisin kokemuksista.
Mielellään kuulisin myös ohjauksesta vesilinjojen kytkennöistä.
Kiitoksia vastauksista etukäteen !

Kiitoksia tässä vaiheessa hyvisstä kommenteista tässä vaiheessa!
Lisään tähän tarkentavia tietoja kohteesta. Näistä tullut paljon kysymyksiä.

Maalämpö on jätetty pois kustannus syistä. Pienemmilläkin kaivojen metrimäärien arvioilla pelkistä kaivoista tulee kustannusta kymmeniä tuhansia euroja ja laitteet kuitenkin lähes saman hintaisia, joten kaivokustannus tulee ns. päälle.

Kohde:
Pienkerrostalo, jossa noin 350 m2 asuin pinta-alaa (7 asuntoa, noin 10-12 asukasta, asunnot 1h+k --- 4 h+k) ja noin 350m2 liiketilaa, lisäksi kellaritilaa noin 200m2, korkeus noin 2m. Kuutioita yhteensä noin 3000 m3. Kellaritila maan alla. Liiketilat 1.krs ja asunnot 2.krs.
Sähköliittymä kestää kuormaa riittävästi (ainakin 110A). Aikaisemmin ollut 110A sulakkeet. Nyt sulakekoko 35A, jonka mimelestäni joutuu nostamaan 63A-80A kokoon.
Hanke sen verran pieni, että yritetään päästä kustannuksissa kohtuudella.
Rakennusvuosi 1960, täystiilitalo.
Patterit uusitti n. 10v sitten ns. radiaattori vesikiertoiset patterit.
Tyyppi 1: KON34-142-2600-AB / TV10 / 1000 W / 0,05
Tyypi 2: C33-400-2300 / TV10 /1250 W / 0,09

Kahta VILP ratkaisua ollaan myös mietitty. Teknisestä tilasta putkitukset n. 10m ja paksujen seinien läpi, niin olisi helpompi, jos olisi vain yksi laite.
Ajateltu laittaa kaksi varaajaa: Lämmitys 500L, lämmin käyttövesi 500L

Vettä menee yhteensä noin 2 m3 / vrk.
Lämmintä vettä menee 210m3 / vuosi
Kylmää vettä menee noin 430 m3 / vuosi

Ilmanvaihto:
Asunnoissa pelkästään poisto tuuppinen ja sekin painovoimainen (ikkunaventtiilistä korvausilma).
Liiketila 1 TULO-POISTO ja tuloilmakoneessa esilämmitys vesipatteri Ekopatter Oy / Ekocoil 42 kW, jossa Ilma: 1m3/s, Neste 60/40 astetta, vesi virtaama 30L/min
Liiketila 2 n. 100m2 oma IV-koje
Liiketila 3: Painovoimainen ilmanvaihto
Projekti etenee, mutta kysytään tässä vielä raadilta miten käyttöveden lämmityksen kanssa kannattaisi edetä?
Kannattaisiko käyttövesi lämmittää loppuun öljyllä vai laittaa normaali lämminvesivaraaja öljypolttimon tilalle?
Vaihtoehdot:
  • 1: VILP + puskurivaraaja 500L+öljypoltin
  • 2: VILP+puskurivaraaja 500L+ normi 300L lämminvesivaraaja (tässä lämminvesivaraaja lämmittäisi veden loppuun öljypolttimon sijaan)
Onko kokemuskai vastaavasta ratkaisusta ja kuinka iso vastus 300L lämminvesivaraajassa pitäisi olla?
 
Kannattaisiko käyttövesi lämmittää loppuun öljyllä

Ei kannata. Öljykattilan pitää mennä läpeensä kuumaksi. Lämmitys kestää kauan, toki se myös tuottaa paljon lämmintä. Mutta se menee harakoille ellei sinulla ole aivan valtaisa kuuman veden tarve.

vai laittaa normaali lämminvesivaraaja öljypolttimon tilalle?

Se voi olla hyvä. Itselläni on öljykattila, jossa vastukset tekevät sähköllä kuuman veden. Vastukset lämmittävät vain kattilan yläosassa olevan veden eikä sitä tarvitse lämmittää erityisen kuumaksi.

Minulla on mahdollisuus tehdä kuuma vesi öljyllä, suoralla sähköllä ja lämpöpumpulla tuohon kattilaan. Suora sähkö on näppituntumaltaan edullisin eli menee pienimmällä kWh määrällä, koska se lämmittää vain sen yläosan. Muut lämmittää kattilan läpeensä ja lämpöpumpulla on lisäksi hyvin heikko syötysuhde noin kuuman tekemiseen.
 
Itse laitoin erillisen varaajan, joskin kattila on edelleen lämmityksen "keskusyksikkönä", että eipä se yhtä aikaa olisi omassa kytkennässäni voinutkaan palvella sekä veden loppulämmityksessä että lämmityksen varaajana.

On montakin syytä, jotka puoltavat sähkövaraajan käyttöä:
  1. Sähkö on keskimäärin halvempaa kuin öljy ja erityisesti sähkö on öljyä halvempaa öisin.
  2. Sähkövaraajien häviöt ovat pienemmät kuin kattiloiden häviöt. Öljykattila tuppaa olemaan tarpeettoman raju peli näin pieneen tarpeeseen.
  3. Kattiloissa on aina kierukka, joka vaatii toimiakseen melko korkean lämpötilan, sanotaan siinä ~10 astetta yli sen halutun veden lämpötilan. Jos kattilan kierukka lämmittää veden loppuun, kuuman veden lämpötila tuppaa vaihtelemaan varsinkin kattilan lämpötila ollessa alhainen, kun sekoitusventtiili ei enää tasaa lämpötilaa. Sähkövaraaja antaa tasalämpöistä vettä, koska se lämmittää sen itse veden. 200 l varaaja antaa kuumaa vettä paljon enemmän kuin 200 litran kattila sähköllä lämmitettynä. Öljypolttimella se vesi nyt ei tietty koskaan lopu mutta tämän saman ongelman voi ratkaista ihan kätevästi sillä varaajallakin.
  4. Kattila olisi omiaan sillä kierukallaan esim. esilämmittämään vettä, jos sen pitäisi vain lämmityksen vaatimassa lämpötilassa.
 
Projekti etenee, mutta kysytään tässä vielä raadilta miten käyttöveden lämmityksen kanssa kannattaisi edetä?
Kannattaisiko käyttövesi lämmittää loppuun öljyllä vai laittaa normaali lämminvesivaraaja öljypolttimon tilalle?
Vaihtoehdot:
  • 1: VILP + puskurivaraaja 500L+öljypoltin
  • 2: VILP+puskurivaraaja 500L+ normi 300L lämminvesivaraaja (tässä lämminvesivaraaja lämmittäisi veden loppuun öljypolttimon sijaan)
Onko kokemuskai vastaavasta ratkaisusta ja kuinka iso vastus 300L lämminvesivaraajassa pitäisi olla?
Kiitos vastauksista! Lämmintä vettä menee n. 0,5m3/vrk (n. 15m3/kk), joten varmaankin tulistusvaraajalla saisi hoidettua hyvin lämpimän käyttöveden sähköllä. Ajatus oli laittaa niin, että käyttövesi kiertää ensin öljykattilan kautta (kun nyt niin asennettu), mutta lämpimän käyttöveden ohjaus käyrä lasketaan niin alas ettei öljypoltin käynnisty. Sitten öljypolttimolta lähtöön tehdään muutos, että menee VILP:llä lämmitettävien varaajien läpi (2x500L/1x500L jos ei varaajat sarjassa) näissä ns. käyttöveden esilämmitys ja sitten edelleen 300L tulistusvaraajaan (normi lämminvesivaraaja 300L) ja sieltä asuntoihin.
Vai pitäisikö poistaa kokonaan kierto öljypolttimon kautta?
Miltä ajatus vaikuttaa?

Tulossa nt siis VILP 50kW ja 2x500L varaajia.
VILP lämmittää 500L varaajia, niin kannattaako nämä olla sarjassa vai jakaa toinen käyttövedelle ja toinen lämmitykselle?
 
VILP lämmittää 500L varaajia, niin kannattaako nämä olla sarjassa vai jakaa toinen käyttövedelle ja toinen lämmitykselle?

Lämmitykseen se energia tarvitaan. Mitä isompi pumppu sitä isompi varaajakin hyvä olla.

Vai pitäisikö poistaa kokonaan kierto öljypolttimon kautta?

Tuo 500 litraa kulutusta on niin paljon että kyllä sen esilämmitys pitäisi kannattaa. Sitten kun sähkön hinta on joskus pilvissä kumminkin haluat että tuo 500 litraa käyttövettä lämpiää öljyllä.
 
Täytyy päivittää kokemuksia pitkästä aikaa
VILP on saatu käyttöön ja alkuvaikeuksista päästy eteenpäin. Kerron tässä muutamia kokemuksia (tekniikka enemmän myöhemmin)...

- Alussa säikäytti, että eikö Kiinan ihme Ultimatemarketin R290 Commercial Heat pump (with WIFI APP) Model: PW150-DKZLRS-E toimi ollenkaan, mutta toimii kun saatiin veden virtaus riittävälle tasolle. Tehdas haluaa, että vettä virtaa 8,6m3/h Grundfoss näyttää nyt 6,4 m3/h (tarkempi mittaus tekemättä).
- Paljon on ollut opiskelua ja ja oppiminen jatkuu ohjauksen optimoinnin osalta. Kiinalainen ohjauslogiikka ottaa aikansa, mutta kaikki löytyy kun oppii missä on mikäkin ja mitä merkinnät tarkoittaa.
- Valintoja tehty matkan varrella mm. varaajien sioittelua muutettu, jotta putkituksia saatu yksinkertaistettua ja 300L varaaja pääsään helpommin huoltamaan. Automatiikaksi valikoitui Ouman A XL
- Kesän aikana pumppu teki pelkästään käyttövettä 500L puskurivaraajaan. Alkukesästä kun oli haasteita saada pumppu toimimaan, niin käyttövei tehtiin priimausvaraajalla, jossa 9kW vastus ja hyvin riitti lämmmin vesi tälläkin. 500L varaajassa on toinen 9kW vastus jos on tarvetta tehdä käyttövettä enemmän silloin kun pumppu ei ole päällä. Tätä vastusta ei ole vielä tarvittu.
- Tällä hetkellä VILP tekee 500L käyttövesivaraajaan 60 asteista vettä ja lämitykseen 45 asteista vettä ja hyvin tuntuu olevan stabiili tilanne.
- Kesällä sähköä meni pelkän käyttöveden lämmiykseen noin 40-50 kWh/vrk ja VILP kanssa 20% vähemmän. Iso kone ei pienellä kulutuksella juurikaan säästä sähkövastukseen verrattuna kesäaikana pelkällä käyttövedellä. Päivitellään lukemia, kun saadaan nyt lämmityksen kulutukset mukaan.
- VILP on oma APPS, josta saa däädettyä lämpötiloja ja käynnistettyä laite tarvittaessa. Myös paljon lämpötila dataa saa näkyviin. (Apps: Huilian Smart)
- VILP saa tarvittaessa RS485-väylän kautta haettua tietoa Oumanille (ei ole haettu vielä)
- VILP ohjeissa on ,että VILP kiertovesipumppua saisi ohjattua, mutta on nyt yksinkertaistettu ja käy manuaali asetuskella (tätäkin pitäisi tutkia)
- VILP ohjaa 3-tie venttiiliä joka säätää kumpaan 500L puskurivaraajaan tekee lämmintä vettä
- Kokeiltu, että 10-15 asteen lämpötilassa tekee 70 asteista vettä lämpimään käyttöveteen hyvin

Tässä vaiheessa on vielä uskoa, että projekti kannatti. Ainakin paljon on tullut opittua.

Seuraavaksi:
- Säädetään Oumanin asetuksia, niin että saadaan sähkömittarilta kulutusdataa Oumannille ja sitä kautta säädettyä vastuksia pois päältä jos pääsulakkeen raja alkaa tulla vastaan. Lähinnä lisävastukset käyttövedestä hetkelliseti pois ja saunan vastusket pois.
- Kun ilmat viilenee, niin nähdään miten jaksaa tehdä molempiin puskurivaraajiin lämmintä vettä. Ja saadaan paremmin dataa sähkön kulutuksesta.
- Käyttöveden kytkentää ietitään vielä, etä pitäisikö muuttaa, nyt kieerosta paluu tulee priimausvaraajan eteen.
- Katsotaan milloin tarvitaan öljypoltinta.... toivottavasti ei ole tarvetta näillä öljyn hinnoilla

Kysymykset ryhmään:
- Kannattaako käyttöveden paluu tuoda 500L puskurivaraajan eteen vai 300L priimaus varaajan eteen ?
- Voiko VILP alla olevan telineen (H=600) paittää pellillä koka suvultavai pitäisikö jättää auki?
VILP alapuolella on kondenssivesiputket ja betonilaatta, jonka pällä laite on (kuva alla). Jos laittaisi umpeen, niin ei kylmennä niin paljon kondenssivesiputkia vaikka niihin sähkökaapelit tuleekin.
1789932288480.webp

- ILMANVAIHTO: Nyt on päivityksessä ilmanvaihtokone vanhaan pankkisaliin ja neuvotteluhuoneeseen (noin 400m3). Missä foofumilla olisi tietoa koneista ja millainen kannattaisi valita? Ilmamäärät on noin 150L/s - 300L/s tai ehkä voisi olla pienenmpikin. On valinnan vaikeus millaisen koneen ottaisi. Saa vikkaa jos itsellä tietoa koneista tai mistä kannattaisi käydä lukemassa lisää. Aika monella valmistajalla on kaikki etäohjaus mahdollisuudet ja Modbus TCP väylät jolla saa tiedot Oumanille.

Kun saan ilmanvaihtokoneen valittua ja vaihdetua, niin päivittelen lisää dataa kulutuksista ja kokemuskia käytöstä lisää.
 

Liitetiedostot

  • 1789932142970.webp
    1789932142970.webp
    123,4 KB · Lukukerrat: 16
Automatiikaksi valikoitui Ouman A XL

Mitäs tehtäviä tälle automatikkalle jää? Kysyn siksi että usein käy niin, että se sekä maksaa paljon, että tuhlaa paljon sähköä lämmittämällä vettä liikaa. Kerroit että tekee 45 asteista nyt vaikka lämitykseen menee alle 30 asteista näillä säillä vielä.
 
Vähän yläkanttiin säädetty VILP ohjauksen kautta. Ouman ei vielä ohjaa VILPin lämpötiloja. Ei ole ehditty/osattu ottaa käyttöön. Ehkä yritetään käskeä oikeaa lämpötilaa Oumannilta, jos VILP ei osaa seuraa ulkolämpötilaa (en ole vielä löytäny kohtaa). Nyt määritetty manuaalisesti 45 astetta, jolla lämmittää 500L varaajan tähän. Täältä Ouman ottaa 3-tie venttiilin kautta energiaa lämmitykseen tarvittavan määrän. Ouman ohjaa lämmiysverkostoon menevää veden lämpötilaa alla olevan käyrän mukaan, ohjaa myös käyttöveden lämpötilaa ja öljypoltinta päälle tarvittaessa. Aika stabiili tilanne näyttää olevan. Minulla etänä luettavissa Ouman kaavio, jossa lämpötilat ja 3-tie venttiilien asennot., sekä tulossa sähkön kulutukset. Kai VILPiltä saisi tiedot RS485 kautta ja sitten ohjausta takaisin. Ei vaan itsellä osaaminen vielä riitä ja en ole lähtenyt teettämään vielä. Voin lähettää pumpun dokumentaation jos haluat tutustua. Laita vaikka viestiä... Toki muutkin saavat laittaa....

1789940387205.webp

Lämpökäyrä nyt ama kuin oli öljypolttimolla olevassa Ouman S203 ohjauksessa.


Tämä
 
Saatko lähetettyä tänne foorumille pumpun dokumentaatiot? Olisi kiinnostusta ihan merkin takia. Onko ohjauspuoli samanlainen kuin pienemmissä malleissa. Tuo Huilian Smart kuullostaa kovin erikoiselta. Kuluttajamalleissa käytetään Smart life sovellusta.
 
Ouman ei vielä ohjaa VILPin lämpötiloja.

VILPeissä on usein on/off ohjaus saatavana ihan kärkitietona. Itse käytän sitä. Kun on kyse reilusti puskurillisesta laitteesta sitä ei tarvitse sen tarkemmin säädellä. Ouman voisi laittaa sen käyntiin kun lämpö ei riitä ja pysäyttää kun puskuri on tarpeeksi kuuma.
 
Kohdassa 6.2.10 on tuo helpoin ohjauskanava esiteltynä.

The linkage switches 5 and 6 need to be short circuited in order to perform normal cooling or
heating(Factory setting);
If the customer needs to connect the room thermostat, the communication wire needs to be connected to the
linkage switch 5 and 6 terminals in order to control the heat pump.
 
Takaisin
Ylös Bottom