VILP ja öljykattila

[Arisoft]

Mietin edelleen, että tässsä ratkaisussa noin 4-6kk VILP on käyttämättömänä (kesäaika kun ei tarvita lämmitystä).
Kun käyttöveden lämmitys kiertää nyt öljykattilan kautta (180L ), niin pitäisikö valita käyttöveden lämmitykseen sitten joko tai eli öljy tai sähkö?Vai voiko kytkeä niin, että käyttöveden lämmitys sähköllä 500L varaajassa ja tarvittaessa öljykattila tulee mukaan, jos sähköllä lämmitys ei riitä
Olisiko tästä erillisratkaisusta kytkentäkuvaa? Saa lähettää vaikka sähköpostilla, jos tänne ei saa pudotettua esim. PDF.

Tein juuri toisessa keskustelussa koeajon, jossa lämmitin kattilavettä pienellä vilpillä 60 asteeseen.

MLP ja VILP cop keskustelua

Olen ajatellut vesimittaria kuumaan veteen, en vaan ole saanut sitä aikaiseksi. Meillä kun vettä käytetään yli 150m3 niin kiinnostaisi tietää mikä osa siitä on kuumaa. Mikä noiden suhde yleensä on? Motivan sivuilta Mikäli lämpimän käyttöveden energiankulutusta Qlkv (kWh/vuosi) ei ole...

lampopumput.info

Jos saat patterit ohitettua niin ettei lämpö mene niihin vaan VILPin lämpö menisi vain tuohon kattilaan, kesällä, niin kyllä sillä käyttöveden pitäisi syntyä. Jos ongelmaa on niin se on niiden putkien kytkemisessä sopivasti. Koska kattilan tilavuus on aika pieni, niin VILP lämmittäisi sekä puskurin että kattilan veden 65 asteeseen, jolloin öljypoltin luultavasti ei käynnisty backupiksi edes isommassakaan lämmöntarpeessa, kun siinä on sitä kuumaa vettä kumminkin tarjolla satoja litroja yhteensä.

Jos öljykattila on kylmä, se ei ehdi mukaan käyttöveden lämmittämiseen tarvittaessa. Veikkaan että 10 minuuttia voi olla sen viive.

 

[latausmies]

Homma kyllä selkiytyisi jos erottaisi käyttöveden ja lämmityksen toisistaan.

Totta. Olisiko maalikytkentää miten kannattaisi tehdä?
Onkohan joku tehnyt manuaalisia ns. kesäsulkuja, että samaa VILP käyttäisi kesäaikana käyttöveden lämmitykseen ja talvella patterilämmitykseen.
Ajatuksena oli ostaa Ultimate 50kW R290, mutta tässä erillisessä tapauksessa saattaisi riittää 35kW R32 ? Mitä mieltä olette?

Jos laittaisi käyttöveden ensin kuntoon, niin Ultimaten 500 litran varaaja ensin ja sen kierukoiden läpi esilämmitys ja sitten joku käyttövesivaraaja mistä tulistus ja menoveden sekoitus ja pakollinen varoventiili. Uusii myös kiertovesipumpun jos on vanha ja isokulutuksinen.

Niin Ultimate varaajissa ei tule menoveden sekoitusventtiiliä ja varoventtiiliä mukana. Millainen varaaja Ultimate varaajan perään kannattaisi laittaa? 300L ns. perus omakotitalo varaaja ?
Kiertovesipumppu on Danfoss vuodelta 2016, joten ehkä riittävän hyvä.
Nyt käyttövesi kiertää öljykattilan kautta. Miten kannattaisi toteuttaa, kiertäisikö edelleen öljykattilan kautta ja sitten 500L varaajalle (Ultimate 2x3kW vastukset) ja edelleen toiselle käyttövesivaraajalle, jossa sekoittaja ja varoventtiili? Käyttöveden kiertohan tässä tapauksessa tulisi toiselle varaaajalle, jossa vesi tulistettaisiin tarvittaessa tai palaisi kiertoon sellisenaan vai pitäisikö kierrättää ensimmäisen varaajan (500L) ylävastuksen kautta?
Onko järkeä, että laittaisi 12 kW erillisen VILP lämmittämään käyttövettä 500L varaajassa, kannattaako öljykattilan pitää tässäkin tapauksessa kierrossa mukana?
Tai toteuttaisi ns. kesäsuluilla, jossa laittaisi vaan VILP kiertämään käyttövesivaraajassa (500L) ja syksyllä sitten taas takaisin lämmityspuolen 500L varaajaan?

Ilmankin VILPiä kustannukset putoaisi. Ja koko pannuhuone olisi selkeästi jaoteltu. Tässä vaiheessa tehtäisiin putkitöitä ja sähkötyöt tuleville VILPeille.

Oli ajatus, että tehdään kaikki tänä vuonna. Tai heti kun laitteet tontilla ja kytkennät selvillä.
Mikä olisi tässä erillisratkaisussa sopiva VILP kokoluokka?

Ja kolmas varaaja lämmitykselle mikä laitettaisiin lämpimäksi öljyllä ja såhköllä. 6kW vastukset päällä aina kun sähkö on esim. alle 10snt niin hyvä tulee.

Millä kannattaisi tehdä pörssisähkö ohjaus? Nyt on kiinteä 9c, mutta syksyllä mahdollisuus vaihtaa. Tähän asti ollut vaan päiväkulutus suurempaa, niin otettu varmuuden vuoksi kiinteähintainen sopimus.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Mikä tämä saako patterit ohitettua kysymys oikein on ?

Kattilan tilavuus on todellakin varsin pieni ja se riittää lähtökohtaisesti yhdelle suurelle OKT luokan VILPille. Voisi olettaa että kaksi konetta ei tilannetta paljon hunommaksi muuta, kun vain sattumalta ne joskus saattavat sulatella samanaikaisesti ja lämmin siihen sulatukseen varmaa riittää silti mennen tullen. Kyllähän tuosta leipää riittäisi yhdelle VILPille kesälläkin, ei välttämättä paljoa mutta jotain kuitenkin. Miten lie tuo kellarikerroksen lämmitys, kun ei ole selvinnyt, lämmittääkö sitä aurinko vai se kuumana käyvä kattila. Ihan 6 kk ei voi kerrostalo olla ilman lämmitystä. Veikkaan että kesäkuusta elokuun loppuun voi mennä mutta kyllä yleensä syyskuussa tulee jo vilu, varsinkin, jos ollaan "250 km Helsingistä pohjoiseen"

Kattila syö aika reippaasti öljyä, jos se on aina päällä. Sillä samalla polttoaineella se todennäkäisesti hoitaa ne talven pakkaset, jolloin tarjolla on usein vain kallista sähköä. Vaikka vesi lämpenenisi kokonaan sähköllä, se olisi luultavasti keskimäärin edullisempi energianlähde kuin öljykattila ja sähköllä lämmitystä voi aina ajastaa tai vähintään vältää ne kailleimmat tunnit.

Liikehuoneisto 3 (pesula): matka 35m, lämmin vesi kulutus 590L/VRK

No onpas pesula. Kissojen valjaitako tuolla pesulassa pestään? Tuo sama ja enemmäkin kuluu ihan OKT:ssa pyykkipäivinä, mutta ei tietty kuumana vetenä. On paljon päiviä ettei kulutusta ole kuin vajaat 100 l/vrk - siis vettä kaikkiaan.

 

[Arisoft]

Öljykattila on Ariterm E 100 LV

Tämä selvittikin muutaman seikan. "Ariterm E -kiinteistökattilat voidaan mallista riippuen varustaa 1–4:lla sähkövastusyhteellä."

Onko kattilassa jo nyt vastuksia?

Kattilassa on hyvin tehokas lämmönsiirrin käyttövedelle. Jos vastuksia saisi siihen riittävästi niin en tiedä miksi tuohon kannattaisi tehdä erillinen tulistusvaraaja, joka toimii myös sähköllä. Varsinkin jos sähkösopimus on kiinteällä hinnalla se ei ole paljoa öljyä edullisempaa.

Tuo tulpattu yhteys päällä voisi olla paikka, josta VILP voisi syöttää kuumaa vettä kattilaan kesällä.

 

[Mikki]

Kattilassa on hyvin tehokas lämmönsiirrin käyttövedelle. Jos vastuksia saisi siihen riittävästi niin en tiedä miksi tuohon kannattaisi tehdä erillinen tulistusvaraaja, joka toimii myös sähköllä. Varsinkin jos sähkösopimus on kiinteällä hinnalla se ei ole paljoa öljyä edullisempaa.

Tuo tulpattu yhteys päällä voisi olla paikka, josta VILP voisi syöttää kuumaa vettä kattilaan kesällä.

Käyttöveden suoralämmitys vastuksilla vai? Joku 80kW tarvitaan tehoa että 5 suihkua saa vetensä lämpimänä.

Öljykattilassa ei myöskään mitään hyvin tehokasta lämmönsiirrintä ole... Yksi kierukka. Toimii kyllä jos vesi on kuumaa tai virtaus pieni. VILP tuottama lämpötila ei riitä lämmönsiirrossa kun virtaus lienee 50-70l/min luokassa tässä kohteessa.

Erillisenä ratkaisuna esim. 300l tulistusvaraajan vastus olisi 3kW ja erillinen 500l VILP varaaja, missä olisi tuplakierukat olisi paaaaljon parempi lämmönsiirrin kuin kattila. Ja mahdollistaisi ainakin osin kalliden tuntien välttelyn.

 

[ollikuhta]

Jos koko ajan tarvitaan 3kW niin se tekee vuodessa 26 Megawattituntia. Jos sähkö maksaisi 10 senttiä/kWh niin se olisi 2600 euroa vuodessa.

Esilämmitys auttaa vain kulutettuun veteen. Sitä meni 210 kuutiota vuodessa jonka lämmitys veisi 12 MWh. Kiertoon hukkuu siis vähintään puolet energian kulutuksesta eikä sitä voi esilämmittää.

Etsitään siis laitetta joka tuottaa 65 asteista vettä ja tuotto on vähintään 3kW. Mahdoton?

4kw sähkökattila?

 

[Mikki]

Niin Ultimate varaajissa ei tule menoveden sekoitusventtiiliä ja varoventtiiliä mukana.

Tuo ei ole mikään ongelma. Putkari laittaa varoventiilin erillisenä ja erillisen sekoitusventiilin mikä on riittävän suuri virtauksen kannalta.

Pärjää kyllä kahdellakin Ultimatella jos haluaa yhden VILPin. Eli käyttövesi lämmitysvaraajan kahden kierukan läpi ennen tulistusvaraajaa ja käyttövesikierron paluu VILP varaajan kolmannen kierukan läpi (varaajan yläosan kierukka) että se kiertokin lämpiää VILPllä.

Sitten vain pitelee varaajan ~55C lämmössä ja hyvä tulee. Ja tulistusvaraajan ylempi vastus jatkuvasti päällä ja alempi vastus pörssillä halpoina tunteina lisäksi päälle.

 

[kotte]

Monenakos päivänä tämmöistä edes teoriassa kannattaisi tehdä?

365 tai 366 päivänä vuodesta kalenterista riippuen. Siis käyttövesi tehdään lämpöpumppaamalla, kun ilmeisesti kulutusta on jonkin verran, jos asuntoja on useita. Kaskadinkytkennän hyötysuhde on joka tapauksessa ainakin kaksinkertainen suoraan sähköön verrattuna (ja kesällä saattaa olla mahdollista saada jonkin verran lämpöä vilpin muodostaman ensimmäisen asteen ohitsekin; ei ehkä kannata satsata kuitenkaan ainakaan paljon kesäaikaiseen lämmön nappaamiseen).

Öljy on joka tapauksessa turhan kallis tapa tehdä käyttävettä eikä vilp selviydy kuin kesällä (kun noudatetaan rakennusmääräyksiä ja järjestetään kiertokin).

 

[kotte]

Ymmärsinkö oikein, että MLP tulisi pattereiden (paluu) ja varaajan väliin nostattamaan varaajaan palaavaa veden lämpötilaa?

Siis idea olisi, että mlp pumppaisi lämpöä lämmityskierron paluusta käyttövesivaraajaan. Käyttövesi siis lämmitetään erillisellä maalämpöpumpulla vuoden ympäri.

Mlp ottaisi lämmön lämmityksen paluukierrosta omalla pumpullaan ja oletuksena on, että lämmityksen kiertopumppu on aina käynnissä. Yksi tai kaksi ylimääräistä halpaa säätölaitetta tarvittaisiin avuksi riippuen siitä, onko välissä ylimääräinen lämmönvaihdin (ts. valmius lämmön keräämiseen käyttövettä varten ulkoilmasta tms. suoraan ohi vilpin tuottaman alkulämmityksen), eli sähköinen alarajatermostaatti jäätymissuojaksi (vikatilanteita varten varmuudeksi) ja termostaattinen paluuventtiili tms. rajoittamaan paluuveden lämpötilaa mlp:n ensiöpuolelle (esimerkiksi niin, että ensiökierron lämpötila ei ylitä 20 astetta).

Tähän tarkoitukseen siis kelpaisi mahdollisimman yksinkertainen perus-mlp, jossa ei ole varaajia tai vastaavia. Tarvitaan tietenkin kompressori ja kylmäpiirin laitteet mukaan luettuna lämmönvaihtimet sekä ensiö- ja toisiopuolen kiertopumput. Apuvastuksia ja termostaatteja (paitsi kompressorit normaalit suojat) ei välttämättä tarvittaisi, koska sellaiset on liitettävissä helpommin varaajan yhteyteen.

 

[Mikki]

Järkyttävä viritys tuosta tulisi. Ei muuta.

Yksi tehokas R290 VILP ja käyttöveden tulistus sähköllä. Hurjasti yksinkertaisempi ja halvempi rakentaa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Todella hyvin eristettyjä nuo kattilat kun tuon 100 kW kattilan lämpöhäviö on vain 350 W eli vastaa jotain suurehkoa sähkövaraajaa. Eristeenä lienee jotain vilaa parempaa ainetta.

Öljy on joka tapauksessa turhan kallis tapa tehdä käyttävettä eikä vilp selviydy kuin kesällä (kun noudatetaan rakennusmääräyksiä ja järjestetään kiertokin).

No, en tiedä kuinka korkeisiin lämpötiloihin tähtäät, mutta aikaa jolloin pakkasta on edes kymmenen astetta ei Suomessa nyt kuitenkaan niin kovin paljon ole, Jyväskylässä pitäis olla tyypillisesti 7% ja Etelä-Suomessa 5% vuoden tunneista. Ja itse olen päässyt hyvin kakkosen COPiin veden kanssa vaikka on tulistusvaraaja suorasähköllä. Ainakin omakotitaloissa vettä nyt VILPeillä ja maalämöpumpuilla jonkinlaisella menesteyksellä on lämmitetty.

 

[Arisoft]

Öljykattilassa ei myöskään mitään hyvin tehokasta lämmönsiirrintä ole

No tässä nyt sattuu olemaan kun ei ole kotitalouskattila. (Selviää mallikoodista LV)

 

[kotte]

Yksi tehokas R290 VILP ja käyttöveden tulistus sähköllä. Hurjasti yksinkertaisempi ja halvempi rakentaa.

Käytännössä ei ehkä kuitenkaan, kun otetaan huomioon vaadittu esilämmityskierukan koko, jos vilpin esilämmityksestä meinaa hyötyä laisinkaan. Välikaudelle pitäisi vielä olla shunttisysteemit, jolla joko varaaja pidetään sopivan lämpimänä (==> COPpi heikkenee selvästi) tai sitten vaihtoventtiili ja (mahdollisesti) kaksi varaajaa yhden sijasta ==> monimutkainen eikä niin halpa systeemi sekään, ellei sitten luoteta vain käyttöveden valmistukseen suoralla sähköllä alusta loppuun.

Voisi vielä lisätä, että jos lisää pari koneellisesti ohjattavaa venttiiliä, tuollainen kaskadikytkentä olisi luultavasti hyödyllinen myös vilpin tehon boostaamiseen suurimman lämmitystarpeen aikana. Eli silloin lämmitysvedenkin voisi priimata jälkimmäisen asteen mlp:llä ja tyytyä vilpin tuottamaan +20-asteiseen veteen, josta sitten osa johdettaisiin mlp:n ensiöpiirin lämmitykseen ja loppu sekoittettaisiin mlp:n tuottaman lämpimän veden kanssa. Käyttövesi olisi sen aikaa varaajan varassa, kun vaihtoventiili on tuossa lämmitysasennossa. Kaskadin lisähäviöt tulevat suoraan hyödyksi ja korvaamaan mahdollista lisäsähkövastusta.

 

[kotte]

No, en tiedä kuinka korkeisiin lämpötiloihin tähtäät, mutta aikaa jolloin pakkasta on edes kymmenen astetta ei Suomessa nyt kuitenkaan niin kovin paljon ole,

Käytännössä minimi on 58 astetta kierron kanssa, jotta noudatetaan rakennusmääräyksiä (paluun on oltava vähintään 55 astetta).

 

[latausmies]

Mikä tämä saako patterit ohitettua kysymys oikein on ?

En saanut tästä kiinni.

Kattilan tilavuus on todellakin varsin pieni ja se riittää lähtökohtaisesti yhdelle suurelle OKT luokan VILPille. Voisi olettaa että kaksi konetta ei tilannetta paljon hunommaksi muuta, kun vain sattumalta ne joskus saattavat sulatella samanaikaisesti ja lämmin siihen sulatukseen varmaa riittää silti mennen tullen. Kyllähän tuosta leipää riittäisi yhdelle VILPille kesälläkin, ei välttämättä paljoa mutta jotain kuitenkin. Miten lie tuo kellarikerroksen lämmitys, kun ei ole selvinnyt, lämmittääkö sitä aurinko vai se kuumana käyvä kattila. Ihan 6 kk ei voi kerrostalo olla ilman lämmitystä. Veikkaan että kesäkuusta elokuun loppuun voi mennä mutta kyllä yleensä syyskuussa tulee jo vilu, varsinkin, jos ollaan "250 km Helsingistä pohjoiseen"

Patteritermostaatit olleet kesälä minimissä, mutta voihan olla, että öljy joskis puskenut lämmitä vettä lämmitykseen kellarikerroksen varstotiloihin. Tilat vasastoina, sauna, tekn.tila, öljyhuone, kerhohuone.
Voisi kesäajan laskea 4kk ajaksi, niin olisi 1/3 vuodesta.
Ei olee muuta lämmitystä kun öljy tällä hetkellä. Jatkossa voisi olla lämmityksen lämminvesivaraajan lämmitys sähköllä tais aurinkokeräimet, mutta se sesuraavassa vaiheessa. vai pitäisikö jo huomioida jotenkin ?

Kattila syö aika reippaasti öljyä, jos se on aina päällä. Sillä samalla polttoaineella se todennäkäisesti hoitaa ne talven pakkaset, jolloin tarjolla on usein vain kallista sähköä. Vaikka vesi lämpenenisi kokonaan sähköllä, se olisi luultavasti keskimäärin edullisempi energianlähde kuin öljykattila ja sähköllä lämmitystä voi aina ajastaa tai vähintään vältää ne kailleimmat tunnit.

Laskin itsekin yöjy vastaan VILP, niin pääsin kesäaikana 5x kustannukseen öljyllä. laskin muistaakseni, että lämmitetään vettä tuo 580L vettä / vrk 5c ==> 60c, pyöristellin vähän.

No onpas pesula. Kissojen valjaitako tuolla pesulassa pestään? Tuo sama ja enemmäkin kuluu ihan OKT:ssa pyykkipäivinä, mutta ei tietty kuumana vetenä. On paljon päiviä ettei kulutusta ole kuin vajaat 100 l/vrk - siis vettä kaikkiaan.

Pesulan kulutus on 35L/VRK. Talon kokonaiskulutus on keskimäärin 580L/VRK.

 

[latausmies]

Tämä selvittikin muutaman seikan. "Ariterm E -kiinteistökattilat voidaan mallista riippuen varustaa 1–4:lla sähkövastusyhteellä."

Onko kattilassa jo nyt vastuksia?

Näytä liitetiedosto 105631
Kattilassa on hyvin tehokas lämmönsiirrin käyttövedelle. Jos vastuksia saisi siihen riittävästi niin en tiedä miksi tuohon kannattaisi tehdä erillinen tulistusvaraaja, joka toimii myös sähköllä. Varsinkin jos sähkösopimus on kiinteällä hinnalla se ei ole paljoa öljyä edullisempaa.

Tuo tulpattu yhteys päällä voisi olla paikka, josta VILP voisi syöttää kuumaa vettä kattilaan kesällä.

Kitos. Kuva selventää asiaa. Kattilassa on nyt 10kW vastus. Voisiko ajatella, että laittaa kesäajaksi sähkövastusken öljykattilassa 60c ja polttimen pyynnön 55c, niin lämmittäisi kesällä pelkällä sähköllä (jos pysyy tuossa 60c).
Etsin polttimon tehon ja lisään aloitukseen tiedon, menee huomiseen.
Pitäisi kuitenkin varautua siihen,e ttä siirtyy jossan vaiheessa pörssisähköön.

 

[latausmies]

Käyttöveden suoralämmitys vastuksilla vai? Joku 80kW tarvitaan tehoa että 5 suihkua saa vetensä lämpimänä.

Öljykattilassa ei myöskään mitään hyvin tehokasta lämmönsiirrintä ole... Yksi kierukka. Toimii kyllä jos vesi on kuumaa tai virtaus pieni. VILP tuottama lämpötila ei riitä lämmönsiirrossa kun virtaus lienee 50-70l/min luokassa tässä kohteessa.

Erillisenä ratkaisuna esim. 300l tulistusvaraajan vastus olisi 3kW ja erillinen 500l VILP varaaja, missä olisi tuplakierukat olisi paaaaljon parempi lämmönsiirrin kuin kattila. Ja mahdollistaisi ainakin osin kalliden tuntien välttelyn.

Kannattaisiko kytkeä 500L varaaja niin, että vesi menisi ala ja ylä vastusken läpi ja sitten tulistus varaaajalle?
Ensin alakierukalle ja sitten yläkierukan läpi tulistusvaraajalle.

 

[pökö]

Voisiko ajatella, että laittaa kesäajaksi sähkövastusken öljykattilassa 60c

Laita vaan vaikka kuumemmaksi ja kokeile mihin se riittää. Ehkä vältyt varaajan ostolta.

 

[latausmies]

Tuo ei ole mikään ongelma. Putkari laittaa varoventiilin erillisenä ja erillisen sekoitusventiilin mikä on riittävän suuri virtauksen kannalta.

Ilmeisesti nyt on jo olemassa sekoitusventtiili, ehkä sitäkin voisi käyttää.
Minkä kokoinen sekoitusventtiili pitäisi olla?

Pärjää kyllä kahdellakin Ultimatella jos haluaa yhden VILPin. Eli käyttövesi lämmitysvaraajan kahden kierukan läpi ennen tulistusvaraajaa ja käyttövesikierron paluu VILP varaajan kolmannen kierukan läpi (varaajan yläosan kierukka) että se kiertokin lämpiää VILPllä.

Käsittääkseni Ultimatemarket varaajassa on vain 2 kierukkaa?

Sitten vain pitelee varaajan ~55C lämmössä ja hyvä tulee. Ja tulistusvaraajan ylempi vastus jatkuvasti päällä ja alempi vastus pörssillä halpoina tunteina lisäksi päälle.

Jos VILP lämmittää 500L varaajaa ja sen perässä tulostusvaraaja 300L, niin tässä ylävastus päällä jatkuvasti ja tämän 300L tulostusvaraajan alavastus sitten halvemmilla pörssisähkö tunneilla (jos pörssisähkö sopimus).
Kysymys onkin, että kannattaako tällaisessa kombinaatiossa siirtyä pörssisähköön heti kun mahdollista.

 

[Arisoft]

Onkohan joku tehnyt manuaalisia ns. kesäsulkuja, että samaa VILP käyttäisi kesäaikana käyttöveden lämmitykseen ja talvella patterilämmitykseen.

Minulla on tuollaiset sulut. Mutta vasta tämän keskustelun myötä olen tullut ajatuksiin, että voisinkin lämmittää kesällä kattilan vedet VILPillä. Sulut laitoin aikoinaan ihan vain kokeeksi kun se oli mahdollista.

Se kysymys pattereiden ohituksesta liittyy siihen että kattilaa voi lämmittää VILPillä jos VILPistä tuleva vesi pakotetaan kiertämään kattilan kautta pitämällä Shuntti 100% auki. Pattereihin toki menisi silloin hirveän kuumaa vettä, joten ne pitäisi voida ohittaa niin että vesi palaa heti takaisin kierrosta eikä lämmitä taloa. Etuna se että käyttöveden lämmitys VILPillä ei vaadi lainkaan lisäputkituksia.

 

[Arisoft]

Kitos. Kuva selventää asiaa. Kattilassa on nyt 10kW vastus. Voisiko ajatella, että laittaa kesäajaksi sähkövastusken öljykattilassa 60c ja polttimen pyynnön 55c, niin lämmittäisi kesällä pelkällä sähköllä (jos pysyy tuossa 60c).

Tämä on se tavallisin ratkaisu. Lisäksi sähköön voi laittaa pörssiohjauksen niin ettei sähköä käytetä jos se on öljyä kalliimpaa. Vastuksia saa kaiketi lisää siihen kattilaan. Jokin malli mahdollisti neljäkin vastusta.

 

[latausmies]

Tämä selvittikin muutaman seikan. "Ariterm E -kiinteistökattilat voidaan mallista riippuen varustaa 1–4:lla sähkövastusyhteellä."

Onko kattilassa jo nyt vastuksia?

Näytä liitetiedosto 105631
Kattilassa on hyvin tehokas lämmönsiirrin käyttövedelle. Jos vastuksia saisi siihen riittävästi niin en tiedä miksi tuohon kannattaisi tehdä erillinen tulistusvaraaja, joka toimii myös sähköllä. Varsinkin jos sähkösopimus on kiinteällä hinnalla se ei ole paljoa öljyä edullisempaa.

Tuo tulpattu yhteys päällä voisi olla paikka, josta VILP voisi syöttää kuumaa vettä kattilaan kesällä.

Tuo kohta 2 on ilmeisesti käytösssä tuloilmakoneeen esilämmityksessä. On tulo ja poistoilmakoje yhdessä liikerakennuksessa, mutta ollaan todennäköisesti vaihtamassa pikapuoliin lämmöntalteeenotolla toimivaksi, joten sen kuluttamaa energiaa ei tarvitse huomioida.
On kuitenkin kytketty, mutta ei tällä hetkellä käytössä..

 

[latausmies]

Tämä on se tavallisin ratkaisu. Lisäksi sähköön voi laittaa pörssiohjauksen niin ettei sähköä käytetä jos se on öljyä kalliimpaa. Vastuksia saa kaiketi lisää siihen kattilaan. Jokin malli mahdollisti neljäkin vastusta.

Meneeköhän kuinka paljon sähköä kattilan kuumana pitämiseen?
Ei tosin voi kovin paljon lisätä vastuksia, kun sitten täytyy korottaa pääsulakeen kokoa ja sitä kautta sähkön kk-maksu nousee.
Olen valmis investoimaan varaajaan sen 1-2ke. Uskon, että helpottaa asiaa ja etenkin sitten jos on pörssisähkö.
Eikös tuon sähkön voisi vaan tehdä niinkin yksinkertaisesti, että jos pörssisähkö on kalliimpaa kuin esim. 15c, niin katkaistaan sähkövastuskelle menevä jännite. No tässä tapauksessa ei toimisi öljypolttimon vikatilanteessa. Periaatteella Shelly lukemaan pörssihintaa ja ohjaamaan kontaktoria.
Jos kattilan vastusta käyttäisi tulistukseen, niin kytkentä kai menisi seuraavasti: VILP lämmittää käyttövesivaraajaa ja vesi kiertää käyttövesivaraajan läpi ja sitten kattilalle, josta kiertoon kuten tähänkin asti. Jos VILP ei jaksa lämmittä tarpeeksi, niin öljykattilan vastus lämmittää loput ja jos sekään ei riitä, niin lähtee öljykattila päälle. Säädöt (öljykattilan sähkövastus 60c, öljykattila 55c). tarviiko öljykattilalle laittaa jotenkin vielä käynnistysviivettä?

 

[latausmies]

Onko kokemusta millainen VILP kannattaiosi asentaa öljypolttimon rinnalle, kun
- Öljyn kulutus on ollut n. 15000 - 16000 L vuodessa
- Öljylämmiystä ohjataan Ouman S203 säätöyksiköllä
- Lämmitettävä ala on n. 3000 m3
- Asukkaita n. 10 hlö
- Paikka n. 250km Helsingistä pohjoiseen
- Öljykattilalla jää rinnalle ja on tarkoitus hoitaa talven kulutushuiput
- Öljykattilassa LV-lämmönsiirrin
- Öljyn kulutus kesäaikana, kun ei lämmitystä noin 10L/VRK
- Öljyn kulutus 14.10.2023-28.4.2024: 14679 L, 74,5 L/VRK
- Öljyn kulutus 20.10.2024-20.1.2025: 4383 L, 47,6 L/VRK

Jos jollain on asennettuja laitteistoja ja kokemusta käytöstä ja laitteista, niin mielellään kuuntelisin kokemuksista.
Mielellään kuulisin myös ohjauksesta vesilinjojen kytkennöistä.
Kiitoksia vastauksista etukäteen !

Kiitoksia tässä vaiheessa hyvisstä kommenteista tässä vaiheessa!
Lisään tähän tarkentavia tietoja kohteesta. Näistä tullut paljon kysymyksiä.
Maalämpö on jätetty pois kustannus syistä. Pienemmilläkin kaivojen metrimäärien arvioilla pelkistä kaivoista tulee kustannusta kymmeniä tuhansia euroja ja laitteet kuitenkin lähes saman hintaisia, joten kaivokustannus tulee ns. päälle.

Kohde:
Pienkerrostalo, jossa noin 350 m2 asuin pinta-alaa (7 asuntoa, noin 10-12 asukasta, asunnot 1h+k --- 4 h+k) ja noin 350m2 liiketilaa, lisäksi kellaritilaa noin 200m2, korkeus noin 2m. Kuutioita yhteensä noin 3000 m3. Kellaritila maan alla. Liiketilat 1.krs ja asunnot 2.krs.
Sähköliittymä kestää kuormaa riittävästi (ainakin 110A). Aikaisemmin ollut 110A sulakkeet. Nyt sulakekoko 35A, jonka mimelestäni joutuu nostamaan 63A-80A kokoon.
Hanke sen verran pieni, että yritetään päästä kustannuksissa kohtuudella.
Rakennusvuosi 1960, täystiilitalo.
Patterit uusitti n. 10v sitten ns. radiaattori vesikiertoiset patterit.
Tyyppi 1: KON34-142-2600-AB / TV10 / 1000 W / 0,05
Tyypi 2: C33-400-2300 / TV10 /1250 W / 0,09

Kahta VILP ratkaisua ollaan myös mietitty. Teknisestä tilasta putkitukset n. 10m ja paksujen seinien läpi, niin olisi helpompi, jos olisi vain yksi laite.
Ajateltu laittaa kaksi varaajaa: Lämmitys 500L, lämmin käyttövesi 500L

Vettä menee yhteensä noin 2 m3 / vrk.
Lämmintä vettä menee 210m3 / vuosi
Kylmää vettä menee noin 430 m3 / vuosi

Ilmanvaihto:
Asunnoissa pelkästään poisto tuuppinen ja sekin painovoimainen (ikkunaventtiilistä korvausilma).
Liiketila 1 TULO-POISTO ja tuloilmakoneessa esilämmitys vesipatteri Ekopatter Oy / Ekocoil 42 kW, jossa Ilma: 1m3/s, Neste 60/40 astetta, vesi virtaama 30L/min
Liiketila 2 n. 100m2 oma IV-koje
Liiketila 3: Painovoimainen ilmanvaihto

Mitä mieltä raati on uudesta Ultimatemarket VILP mallista ?
https://ultimatemarket.com/product/430/u-energy-9-20-kw-r290-clean-life-plus

 

[Arisoft]

Meneeköhän kuinka paljon sähköä kattilan kuumana pitämiseen?

Yhtä öljylitraa kohden yleensä menee 10kWh sähköä.

Olen valmis investoimaan varaajaan sen 1-2ke. Uskon, että helpottaa asiaa ja etenkin sitten jos on pörssisähkö.

Pörssisähköön se ei auta. Varaajan pitäisi olla ihan mahdottoman iso. 500 litraa riittää siihen että kuumaa vettä todennäköisesti saa hanasta myös hankalammissa tapauksissa pienellä lämmitysteholla mutta se kylmenee heti kun sitä aletaan käyttää. Pörssivaraajan pitäisi karkeasti ajatellen latautua öisin ja kulua päivisin.

Aloittaisin asiaan tutustumisen niin että laitat lämmityskauden päätyttyä sen sähkövastuksen 70 asteeseen jos se öljyllä on 65 asteessa. Sitten tutkit käykö öljypoltin koskaan. Jos ei käy kuin korkeintaan hetken verrattuna normaaliin, niin lämpimän veden tuotto kesällä on varmistettu.

 

[Arisoft]

Mitä mieltä raati on uudesta Ultimatemarket VILP mallista ?

"Lisäksi sarjaan voidaan kytkeä jopa 8 laitetta."

Viittaa siihen että tämä on tarkoitettu isoihin systeemeihin, joissa on useampi laite rinnakkain. (Vaikka tuossa sanotaan sarjaan niin ei niitä laiteta yleensä sarjaan)

 

[Arisoft]

Eikös tuon sähkön voisi vaan tehdä niinkin yksinkertaisesti, että jos pörssisähkö on kalliimpaa kuin esim. 15c, niin katkaistaan sähkövastuskelle menevä jännite.

Näin sen itse toteutin aikoinaan. Hyvin simppeliä.

Jos kattilan vastusta käyttäisi tulistukseen, niin kytkentä kai menisi seuraavasti: VILP lämmittää käyttövesivaraajaa ja vesi kiertää käyttövesivaraajan läpi ja sitten kattilalle, josta kiertoon kuten tähänkin asti. Jos VILP ei jaksa lämmittä tarpeeksi, niin öljykattilan vastus lämmittää loput ja jos sekään ei riitä, niin lähtee öljykattila päälle. Säädöt (öljykattilan sähkövastus 60c, öljykattila 55c). tarviiko öljykattilalle laittaa jotenkin vielä käynnistysviivettä?

Itse näen tässä mahdollisuuden yksinkertaisempaan toteutukseen, jossa VILP kuumentaa puskurivaraajaa. Sen tilavuus on vapaavalintainen. VILPin tehtäväksi annetaan tuon puskurivaraajan lämmittäminen haluttuun tasoon. Talvella lämmitysveden tasoon ja kesällä käyttöveden tasoon.

Puskurivaraajasta vesi lähtee kiertovesipumpun avustamana kattilan shuntille ja siitä pattereille ja takaisin puskurivaraajaan.
Talvella kattila lisää lämmitysveden lämpöä jos VILP ei jaksa lämmittää tarpeeksi.
Kesällä katila lisää käyttöveden lämpöä jos VILP ei jaksa lämmittää tarpeeksi.

Kattilan lähtöön laitetaan käsikäyttöinen kolmitieventtiili, joka ohjaa kattilasta tulevan kuuman veden joko pattereihin (talvi) tai puskurivaraajaan (kesä). Kesällä shuntti pidetään manuaalisesti auki, jotta VILP lämmittää kattilaa.

Lisäinfo: Tässä kattilassa on sekoituspumppu eli siihen ei synny mitään kerrostumia koskaan.

 

[pökö]

Yhtä öljylitraa kohden yleensä menee 10kWh sähköä.

Todellisuudessa vähemmän johtuen öljyn hyötysuhteesta mikä ei ole 100

 

[pökö]

Aloittaisin asiaan tutustumisen niin että laitat lämmityskauden päätyttyä sen sähkövastuksen 70 asteeseen jos se öljyllä on 65 asteessa. Sitten tutkit käykö öljypoltin koskaan.

Minä lähtisin tuohon kokeiluun niin että öljy kokonaan kiinni ja kokeilu riittääkö vastuksen teho vai ei. Silloin ei tarvi seurata polttimen toimintaa.

 

[Amigo]

Mitä mieltä raati on uudesta Ultimatemarket VILP mallista ?
https://ultimatemarket.com/product/430/u-energy-9-20-kw-r290-clean-life-plus

En näe sinun tapauksessa mitään hyötyä tuosta peltilaatikoista. Taitaa olla joku pieni 200-300 litran varaaja sisällä sekä joku vaihtoventtiili?

Muuten varmaan sama tuote kuin

China Custom Low Gwp R290 Monoblock Heat Pumps Manufacturers Suppliers

We're professional low gwp r290 monoblock heat pumps manufacturers and suppliers in China, specialized in providing high quality OEM service. We warmly welcome you to buy custom made low gwp r290 monoblock heat pumps at competitive price from our factory.

www.powerworldhp.com

China Custom R290 Hybrid Heat Pump Manufacturers Suppliers Factory

We're professional r290 hybrid heat pump manufacturers and suppliers in China, specialized in providing high quality OEM service. We warmly welcome you to buy custom made r290 hybrid heat pump at competitive price from our factory.

www.powerworldhp.com

 

[Kellarinlämmittäjä]

Meneeköhän kuinka paljon sähköä kattilan kuumana pitämiseen?

Manuaalin mukaan häviöt ovat 350 W eli voisi olla siinä 24h x 0,35kW hyvä arvio. Kattila on poikkeuksellisen hyvin lämpöeristetty. Mahtaa olla jotain kumifoamia tai paksusti tavallista parempaa villaa.

 

[maanma]

En laittaisi pörssisähköä käyttövesivaraajaan, koska kulutushuiput osuvat tyypillisesti illan kalleinpiin tunteihin.

En myöskään kokeilisi pelkän sähkön riittävyyttä, koska kanssa asujien luottamuksen mentyä toteutuksen kehittäminen voi käydä vaikeaksi. Kylmä suihku on epäluottamuksen peruste.
Lisälämpöä tulee suntata viimekädessä öljykattilasta, jonka käyttötunteja tulee seurata vähintään viikottain.

 

[Arisoft]

Lisälämpöä tulee suntata viimekädessä öljykattilasta, jonka käyttötunteja tulee seurata vähintään viikottain.

Itsekin olen juuri tällä linjalla. Edullisemmat systeemit voi toimia avustavina ja vähentää öljyn tarvatta 0-100% tilanteen mukaan mutta tarpeetonta yrittää tulla toimii jotenkin ilman, joten kattilan tulisi olla se, mistä lämpö kaikkiin kohteisiin lähtee. Eri asia mistä lämpö kattilaan sitten tulee.

 

[latausmies]

Onko kokemusta millainen VILP kannattaiosi asentaa öljypolttimon rinnalle, kun
- Öljyn kulutus on ollut n. 15000 - 16000 L vuodessa
- Öljylämmiystä ohjataan Ouman S203 säätöyksiköllä
- Lämmitettävä ala on n. 3000 m3
- Asukkaita n. 10 hlö
- Paikka n. 250km Helsingistä pohjoiseen
- Öljykattilalla jää rinnalle ja on tarkoitus hoitaa talven kulutushuiput
- Öljykattilassa LV-lämmönsiirrin
- Öljyn kulutus kesäaikana, kun ei lämmitystä noin 10L/VRK
- Öljyn kulutus 14.10.2023-28.4.2024: 14679 L, 74,5 L/VRK
- Öljyn kulutus 20.10.2024-20.1.2025: 4383 L, 47,6 L/VRK

Jos jollain on asennettuja laitteistoja ja kokemusta käytöstä ja laitteista, niin mielellään kuuntelisin kokemuksista.
Mielellään kuulisin myös ohjauksesta vesilinjojen kytkennöistä.
Kiitoksia vastauksista etukäteen !

Kiitoksia tässä vaiheessa hyvisstä kommenteista tässä vaiheessa!
Lisään tähän tarkentavia tietoja kohteesta. Näistä tullut paljon kysymyksiä.
Maalämpö on jätetty pois kustannus syistä. Pienemmilläkin kaivojen metrimäärien arvioilla pelkistä kaivoista tulee kustannusta kymmeniä tuhansia euroja ja laitteet kuitenkin lähes saman hintaisia, joten kaivokustannus tulee ns. päälle.

Kohde:
Pienkerrostalo, jossa noin 350 m2 asuin pinta-alaa (7 asuntoa, noin 10-12 asukasta, asunnot 1h+k --- 4 h+k) ja noin 350m2 liiketilaa, lisäksi kellaritilaa noin 200m2, korkeus noin 2m. Kuutioita yhteensä noin 3000 m3. Kellaritila maan alla. Liiketilat 1.krs ja asunnot 2.krs.
Sähköliittymä kestää kuormaa riittävästi (ainakin 110A). Aikaisemmin ollut 110A sulakkeet. Nyt sulakekoko 35A, jonka mimelestäni joutuu nostamaan 63A-80A kokoon.
Hanke sen verran pieni, että yritetään päästä kustannuksissa kohtuudella.
Rakennusvuosi 1960, täystiilitalo.
Patterit uusitti n. 10v sitten ns. radiaattori vesikiertoiset patterit.
Tyyppi 1: KON34-142-2600-AB / TV10 / 1000 W / 0,05
Tyypi 2: C33-400-2300 / TV10 /1250 W / 0,09

Kahta VILP ratkaisua ollaan myös mietitty. Teknisestä tilasta putkitukset n. 10m ja paksujen seinien läpi, niin olisi helpompi, jos olisi vain yksi laite.
Ajateltu laittaa kaksi varaajaa: Lämmitys 500L, lämmin käyttövesi 500L

Vettä menee yhteensä noin 2 m3 / vrk.
Lämmintä vettä menee 210m3 / vuosi
Kylmää vettä menee noin 430 m3 / vuosi

Ilmanvaihto:
Asunnoissa pelkästään poisto tuuppinen ja sekin painovoimainen (ikkunaventtiilistä korvausilma).
Liiketila 1 TULO-POISTO ja tuloilmakoneessa esilämmitys vesipatteri Ekopatter Oy / Ekocoil 42 kW, jossa Ilma: 1m3/s, Neste 60/40 astetta, vesi virtaama 30L/min
Liiketila 2 n. 100m2 oma IV-koje
Liiketila 3: Painovoimainen ilmanvaihto

En saanut lisättyä jostain syystä aloitukseen, niin lisäsin tähän polttimon tietoja , käyntiaikoja ja asetusket.
Sähkövastusken ollessa enemmän päällä en saa mitattua sähkön kulutusta tällä hetkellä.

ÖLJYPOLTIN
Tyyppi: KP-6 LH
Öljylaatu: 4-15 cSt +20°C
Teho: 42-120 kW
Öljy: 3,5-10 Kg/h

Öljypoltin moottori:
Hanning Elekro-Werke
Typ: O E 6z2B1-357
220-230 V 1 ~ Mot.
125 W, 1,1 A, 2730/3280 r/min
C: 5 µF 400V


MITATTU KA KÄYNTIAIKOJA
Mitattu käyntiajat 11.3.2025, -1°C
T1=55°, T2=45, Sähkövastus=35

Käyntiaika, KA	Seisonta aika, KA
7:00	9:30

Mitattu käyntiajat 11.3.2025, -1°C
T1=55°, T2=45, Sähkövastus=65

Käyntiaika	Seisonta aika
5:00	13:30

Mitattu käyntiajat 11.3.2025, -1°C
T1=50°, T2=40, Sähkövastus=65

Käyntiaika	Seisonta aika
4:50	13:00

Säätökäyrä, Piiri 1

Ulkolämpötila	-20	-10	0	+10	+20
Veden lämpötila	60C	45C	38C	30C	20C

Minimiraja 18C, maksimiraja 75C

Säätökäyrä, Piiri 2

Ulkolämpötila	-20	-10	0	+10	+20
Veden lämpötila	35C	35C	30C	22C	20C

Minimiraja 18C, maksimiraja 85C

Käyttöveden asetusarvo 56C
Toimilaiteohjeus 79%

Ulkolämpötila -0,9C
L1 menovesi 38,4C
L2 menovesi 49,5C
LV menovesi 54,2C

Lisäys 14.3.2025:

Mitattu käyntiajat 14.3.2025, -3°C
T1=55°, T2=45, Sähkövastus=75

Käyntiaika	Seisonta aika
4:40	15:00

Näyttäisi kääyntiaika olevan sama, mutta seisonta aika kasvaaa 2 min.
Mitä mieltä raati on ? Kumpi asetus olisi parempi?

 

[latausmies]

Onko pannuhuoneessa tilaa esim. jääkaappipakastimen kokoiselle tai isommalle puskurisäiliölle?

Tilaa on vaikka kuudelle 500L varaajalle. Pannuhuoneen vieressä on huone, jossa aikaisemin ollut varaajia. Öljypoltin vaihdon yhteydessä on kai viisaudessaan jätetty varaajat laittamatta, kun olisi pitänyt uusia.
Itse olen ollut siinä uskossa, että 10kW vastus öljypolttimossa on varalaite, mutta mikä estää käyttämästä niinkin, että pitää sähkövastuksen esim. 65C ja öljyn 55C.
Joka tapausessa VILP tulossa ja puskurivaraajat. Kyse on vaan siitä minkä kokoiset varaajat kannattaa laittaa ja minkä kokoinen VILP.
Yltimatemarket tarjoaa isompia konta MONO malleina ja R290, joten siksi kääntynyt tähän suuntaan.

 

[latausmies]

Ultimatemarketin VILPit olisivat kohtuuhintaisia aloittajan tapaukseen.
U-energy 72 voisi ehkä toimia ja riittää koviinkin pakkasiin. Hinta 11.000,- euroa.
Tosin coppi -25 olisi taulukon mukaan n. 1,5, joka käytännössä jää alle jo pelkästään sulatusten takia. Myöskään taulukkoarvoihin ei kannata luottaa sellaisenaan. Monet asiat vaikuttaa lopputulokseen ja sitä paitsi taulukkoarvot on ajettu labrassa kuivissa tiloissa ja luultavasti valikoidulla koneella.

Näytä liitetiedosto 105437

Itse olin katsonut mallia: U-ENERGY 50 kW R209
Jääkö liian pieneksi? Kovemmat pakkaset voisi aja öljyllä, kun öljypoltin laitteet ns. uusia ja kunnossa.

 

[maanma]

Itse tähtäisin kahden vilpin komboon. Ensin se isompi, joka kytketään päälle vain talveksi, kun pienempi on asennettu.

Pienemmän mitoitus huhti-lokakuu käytössä yksinään. Tämän pienemmän ostaisin laadukkaalta valmistajalta, jolla on huoltoverkosto kunnossa.

Näin syntyy tilanne, joka estää suurella todennäköisyydellä järjestelmän romahtamisen pelkälle öljylle.

 

[Arisoft]

Kyse on vaan siitä minkä kokoiset varaajat kannattaa laittaa ja minkä kokoinen VILP.

VILP tarvitsee varaajan vain voidakseen tuottaa sinne ison virtauksen.

Liian pieni varaaja: VILP ei ehdi leudolla säällä edes saavuttaa tehokasta toimintatilaa kun se jo sammuu. Puhutaan katkokäynnistä. Ei vaikuta juurikaan pakkasella koska kaikki lämpö menee suoraan lämmitykseen.

Liian iso varaaja: energiaa häviää varaajista hukkana ja VILP nostaa varaajan lämpötilaa hyvin hitaasti. Ei sovellu käyttöveden tuotantoon.

Jos ajattelit käyttövettäkin VILPillä tuottaa kesäisin niin siihen varmaan sopisi 500-1000 litraa. Tuo kapasiteetti olisi käytännössä myös öljykattilan tilavuuden lisäys. Eli kun tehdään kuumaa käyttövettä niin tuosta säilöistä tulisi lisää kapasiteettia kattilaan. Öljy käynnistyisi vasta kun varaajan kapasiteettia on käytetty tarpeeksi paljon.

Jos ajattelet pörssisähköä niin sitten tarvitset isomman pumpun ja valtavan varaajan, josta riittää kuumaa tuntikausiksi. Iso pumppu siksi että pieni ei ehdä lämmittää sitä halvan sähkön ollessa tarjolla. Tuo voisi olla optio, jonka voi liittää systeemiin myöhemminkin.

 

[Arisoft]

minkä kokoinen VILP

Mitä isompi sen teho on sitä kovemman pakkasen se hoitaa. Sähköliitänän teho taitaa tässä tulla vastaan, jos 10kW oli kattilallekin jo paljon. Paljonko 3 vaiheista sähkötehoa olisi käytettävissä? Saattaa olla että se on se tekijä, jonka määrää minkä tehoisen laitteen voit laittaa tuohon.

 

[Arisoft]

MITATTU KA KÄYNTIAIKOJA
Mitattu käyntiajat 11.3.2025, -1°C
T1=55°, T2=45, Sähkövastus=35

Käyntiaika, KA	Seisonta aika, KA
7:00	9:30

Mitattu käyntiajat 11.3.2025, -1°C
T1=55°, T2=45, Sähkövastus=65

Käyntiaika	Seisonta aika
5:00	13:30

Mitattu käyntiajat 11.3.2025, -1°C
T1=50°, T2=40, Sähkövastus=65

Käyntiaika	Seisonta aika
4:50	13:00

Tässä on hyviä tietoja. 10kW vastus selvästi riittää kevyeen kulutukseen eli harventaa öljyn käyttöhetkiä. Kun vettä aletaan käyttää niin kattilan lämpö tipahtaa nopeasti. Pieni vastus ei riitä alkuunkaan vaan öljy menee aina päälle. Yöaikaan tilanne voi olla vastuksille parempi kun on vain häviöitä pääasiassa. Jos laitat vastukset reippaasti kuumemmaksi, jopa 80 astetta, niin se voi oleellisesti parantaa tilannetta, koska silloin väkisinkin sähköenergian osuus kasvaa.

Karkeasti ajatellen pari suihkussa käyntiä voi tipauttaa tuon kattilan lämpöä 10 astetta.