VILP kokoonpano - Huomioita/muutoksia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tornado
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Taisin laskea, että se säästö mitä siitä saisi maksaisi itsensä takaisin on jossain n. +16v paikkeilla

Itsekään en ruvennut virittelemään käyttöveden lämmitystä VILPillä kun se etu on tosiaan marginaalinen. Käyttövedenlämmittimeksi jätin vanhan öljykattilan. Halutessani saan sen lämmön aamuyöstä 80 asteeseen josta se putoaa päivän aikana sitten vähitellen 50 asteeseen.
 
Ei lämmitä kuin silloin kun lämminvesi on käytössä +7 asteinen vesi lämpenee +15-20. Puskurille menevä vesi jäähtyy loppulämpötilaan, joten puskurissa pitää olla priimaus termostaattiventtiili.

@Arisoft Ei voi lämmetä +40 jos lähtö on +31

Torissa levarit maksaa satkun, mutta putkarilta varmasti paljon enemmän.
 
Ei lämmitä kuin silloin kun lämminvesi on käytössä +7 asteinen vesi lämpenee +15-20. Puskurille menevä vesi jäähtyy loppulämpötilaan, joten puskurissa pitää olla priimaus termostaattiventtiili.

@Arisoft Ei voi lämmetä +40 jos lähtö on +31

Torissa levarit maksaa satkun, mutta putkarilta varmasti paljon enemmän.

Tosiaan, jos lähtö on +31 niin paluu on vielä alhaisempi joku +25? Jos virtaus on riittävän voimakas niin se melkein voi päästäkin tuohon. Mutta mites se Legionella-kortti? Käyttövesiputkistossa osa, jossa seisoo aina haaleaa vettä eikä koskaan kuumene. Olisko reilua vetää se esiin tässä kohtaa?
 
Kyse oli saapuvan kylmän veden esilämmityksestä.

Levarilta esilämmitety kylmä vesi jatkaa matkaansa 300 litran varaajaan, mikä hoitaa käyttöveden sitten oikeaan lämpöön, mikä poistaa Legionella ongelman.
 
Ei kai se huonompi voi olla kuin suorasähkö? Ja kai jokainen hyvälaatuinen vilppi jaksaa 50-55c tuottaa -10 asti, kun kerta lupaavat sellaista lämmitysveteenkin? Minähän en tiedä asiasta mitään, mutta huono hyötysuhde ei käy järkeen, kun kompuralla se on huonoimmillaakin 1?
Tähän vanhaan viestiin kommentti, kyllä lämpöpumpun hyötysuhde voi olla alle 1. Tietysti ne on pyritty ohjelmoimaan niin että sammuvat ja siirtyvät sähkövastuksen käyttöön ennen tuota, mutta itse lämpöpumppu voi kyllä kuluttaa sähköä enemmän kuin mitä se tuottaa lämpöä.
 
mutta itse lämpöpumppu voi kyllä kuluttaa sähköä enemmän kuin mitä se tuottaa lämpöä

Hetkellisesti sulatuksen aikana se jopa tuottaa reilusti negatiivisen COP:n. Alle yhden pääsemiseksi vaatii esim sen, että höyrystin on ihan jäässä, ilma ei kulje sen läpi niin että ulkoyksikkö on ulkoilmaa lämpimämpi eli se lämmittää ulkoilmaa.
 
Aiheesta vääntämisen juuret taitavat olla yhtä vanhat kuin foorumikin. Jo kahdeksan täyden tammikuun kokemuksella, VILP on kuitenkin säästänyt keskimäärin 50% myös tämän vaikeimmaksi osoittautuneen kuukauden koko lämmityslaskusta (energia kWh pohjalla). Yksittäisinä päivinä voi tosiaan harakoita lämmittää sen ~2 kWh/vrk, sillä syöhän VILP aina hiukan sähköä vaikka ei kävisikään.

Edes tammikuussa ei ole aina mikään tulipalopakkanen. Keskimäärin on ollut -6,7 °C, kylmin havaittu -12,8 °C ja nyt tämä alkukuu -7,2 °C eli itse asiassa aavistuksen keskiarvoa kylmempää vaikka etelässä on tainnut sataa vain vettä. Helmikuu on ollu täällä VILP historian kylmin kuukausi mutta lämpötilajakauma on ollut tammikuuta suotuisampi.
 
Joo, kyllä ehjä (v)ilp tuottaa käytännössä aina vähintään cop1, mutta ei ole teknisesti mitään estettä etteikö sen lämmönsiirtoprosessin hyötysuhde voisi mennä alle 1.
 
Hyödynnän vanhahkoa ketjua kysymykseeni: Montako astetta esilämmitettävä käyttövesi lämpenee kierukallisessa puskurivarajaassa jos varaaja on vaikkapa 32 C lämpötilassa ja saapuva vesijohtovesi 5 C? Kuvitellaan kulutukseksi yhden suihkun virtaus ja sen yhteydessä tapahtuva esilämpeneminen. Kierukallinen varaaja vaikkapa 300 l esim. Börö TIV 300L. Kiinnostaisi tietää kokemusperäisiä työlukuja, kun uutta laitesettiä pohdin F470 tilalle.
 
Viimeksi muokattu:
@oh4hlo Mulla alkaa varaaj olemaan noissa luvuissa kohta, josko mittaan, kun illalla saunassa otetaan suihkua. 45°C varaajalla kierukasta saa lähes 40. Börö 500 ja kaksi kierukkaa alhaalta ylös sarjassa, vastaa kuvaamaasi tilannetta. Heitän hatusta, että 23-25°C, mutta mittaus kertoo osuiko.
 
No joo, vajaa 29°C, jos varaaja ylhäältä alas 32. Tulovesi lähes 10°C, koska kulkee viemärin kanssa samaa kaivantoa, kylmää se ei siis ole. Mittasin ns. pitkän suihkun jälkeen lennossa. Aika hyvin se silti siis lämpeää.
 
Yllättävän hyvin. Mietin sellaistakin ääritilannetta, että jos kesällä ylijäämäsähköllä energiavaraaja luukutetaan vaikkapa 60 asteiseksi, niin tulistimella ei paljoa töitä ole jos sinne menevä vesi on jo yli 50 asteista. 300 l varaajan kanssa voisi hyvinkin käydä näin. Pitää tietenkin tuossa huolehtia, ettei lattilämmitysverkkoon pääse noin kuumaa edes laiteviassa (termarilla kiertopumppu seis).
 
@oh4hlo Mulla alkaa varaaj olemaan noissa luvuissa kohta, josko mittaan, kun illalla saunassa otetaan suihkua. 45°C varaajalla kierukasta saa lähes 40. Börö 500 ja kaksi kierukkaa alhaalta ylös sarjassa, vastaa kuvaamaasi tilannetta. Heitän hatusta, että 23-25°C, mutta mittaus kertoo osuiko.
Osaako joku kertoa että miten näitä kierukoiden tehoja pitäisi verrata. Jos katson vaikkapa tuota Borön sivua niin siellä kerrotaan että kierukan pituudet ovat 25 metriä (käyttövesi) ja 12 metriä (aurinkokeräin), pinta-alat kierukoille ovat 6 m2 ja 3 m2. Tehoja ei ilmoiteta.

Oson varaajissa havainnekuvissa kierukat näyttävät vähintään yhtä isoilta tai isommiltakin. Heillä käyttövesikierukan pinta-ala on kuitenkin 0,8m2, pituutta ei ilmoiteta mutta teho kerrotaan olevan 12kw 25 asteessa. Aurinkokierukka vastaavasti vain hieman pienempi 0,6m2, teho 12 kw 20 asteessa. Putken halkaisija molemmilla sama 22mm.

Boröhän on noiden tietojen mukaan jostain ihan toisesta universumista. Onko oikeasti noin vai onko jotain mitä en ymmärrä?
 
Mahtaisiko kyse olla kampakupari- sekä rst-kierukoista, kuparisessa on reilusti enemmän pinta-alaa. Ainakin muutamassa Oson mallissa oli maininta rst-kierukoista.
 
Osaako joku kertoa että miten näitä kierukoiden tehoja pitäisi verrata.
Netistä löytyy kelpo vertailuja:


Aloita lukeminen vaikka lopusta (=Summary)!

1761115098782.png


Ohessa kantaa vuotuiseen säästöön Irlannissa suhteessa teräs (RST)-verrokkiin!"


Kampakuparipuolelta ei tarttunut haaviin mitään konkreettista!
 
Itse ymmärrän, että kyse on kahdesta ihan eri tuotteesta. RST on haitariputkea, kampakuparisessa on ulkopinnassa kunnon evät mutta tyypillisesti sileä tai lähes sileä sisäpinta. Rosterista on visiin aika vaikea muovata vastaavaa kuin kuparista, lisäksi kuparin lämmönjohtokyky mahdollistaa umpinaisen evän käytön ulkopinnassa. Rosterin parempi korroosionkestävyys taas mahdollistaa ohuemman (ja myös taipuissamman) rakenteen. Rosterisessa sisäpinta on lähes yhtäsuuri kuin ulkopinta-ala mutta kuparisessa ulkopintaa on moninkertainen määrä suhteessa sisäpinta-alaan. Kai näitä pitäisi verrata vain suorituskyvyn mukaan, ei metrimäärän eikä edes pinta-alan mukaan.

Kampakuparissa lämmönsiirto menee paremmin päikseen, koska ulkopinnassa on seisova vesi ja siitä syystä heikompi lämmönsiirtokerroin. Pienempi sisäpinta-ala riittää ja sileä sisäpinta tarjoaa vastineeksi vain vastaavan sileän putken suuruisen painehäviön.
 
Projekti hiljalleen etenee. Minulla on siis entuudestaan Ouman eh203 joka säätelee kolmitieventtiilillä käyttöveden kiertoa ja lisäksi kahta erillistä lämmityspiiriä omilla kaksitieventtiileillä joissa on hieman erilaiset käyrät. Molemmat menevät lattioihin.

Nyt kun tarkoitus olisi kytkeä vilp 200-300l varaajaan niin saako noilla kaksitieventtiileillä esim. varaajan kuuman veden lähtöä katkomalla säädön toimimaan vai tarvitaanko kolmitieventtiilit ja soveltuuko tuo nykyinen ouman siihen? https://ouman.fi/documentbank/M31C150__data_brochure__fi.pdf Tällaiset ovat venttiilien moottorit ja jotkut näihin sopivat kolmitieventtiilitkin oumanin sivuilta löytyy. Hinnat on aika kovia.
 
Nyt kun tarkoitus olisi kytkeä vilp 200-300l varaajaan niin saako noilla kaksitieventtiileillä esim. varaajan kuuman veden lähtöä katkomalla säädön toimimaan vai tarvitaanko kolmitieventtiilit ja soveltuuko tuo nykyinen ouman siihen? https://ouman.fi/documentbank/M31C150__data_brochure__fi.pdf Tällaiset ovat venttiilien moottorit ja jotkut näihin sopivat kolmitieventtiilitkin oumanin sivuilta löytyy. Hinnat on aika kovia.

Tässä ollaankin jo asian ytimessä. Jos energiatalouden kannalta kysytään niin mitään lämpötilaa laskevaa säädintä ei pitäisi systeemissä olla, koska se aiheuttaa sen, että pumpun pitää tehdä liian kuumaa jäähdytettäväksi. Optimaalista on säätää lämpötila pumpun säädöillä. Tämä ei aina ole helppoa. Säätö on valmiiina laitteissa (käyräsäätö ulkolämmön mukaan), mutta toiminta voi olla välttävästä hyvään.

Ikkokas automaatioharrastaja voi rakentaa systeemistä täydellisen. Laiskempi joutuu tyytymään kompromissiin.
 
Tämän kanssa päätin lykätä asennukset nyt loppukesään / syksyyn.

Kesän aikana myös täällä keskusteluissa ollut Panasonic H-sarja on noussut uudeksi ehdokkaaksi vaihtoehtojen joukkoon. Hintaerot olisivat jäämässä 500-1000e, tasolle kiinan valmistajien kanssa niin huoltovarmuusmielessä tämä voisi olla ihan perusteltu lisähinta maksaa Panasonicista.

Energiatodistuksen mukaan vuoden lämmitysenergian tarve on reipas 32000khw. Tämä vuosi näyttäisi menevän omalla käytöllä jonnekin reiluun 26000kw mutta erillisen 40 neliöisen saunarakennuksen lämmitystä on hoiti viime talvena ilp mikä ei kyllä ollut optimaalista koska lattia oli tuolloin hyvinkin epämiellyttävän kylmä.

Vuoden aikana oli muutama päivä kun pakkaset kävivät -25 asteessa Kuopiossa. Tämä muutama päivä -25 astetta vaikuttaisi Kuopiossa toistuvan melkeinpä joka vuosi ja välillä nuo yli -20 pakkasjaksot ovat olleet viikonkin mitttaisia. Liitteenä kuvassa vuoden eniten energiaa vienyt päivä sis. lämmitys ja käyttöveden energia. Yksittäisiä tunteja vuoden aikana on mennyt 12kwh teholla ja näihin liittynee lämpimän veden käyttö samaan aikaan.

Hankittuna on nyt OSO DGC 300 varaaja missä kierukat käyttöveden lämmitystä varten ja 3kw vastus varalle. Lisäksi puskurivaraajaksi Energy Save 200l BT200TC-1 ja siinä käyttöveden esilämmityskierukka.

Apuja kaipailisin erityisesti pohdintaan mikä olisi oikea mitoituskoko kun lämmin vesi on myös tarkoitus pyrkiä pumpulla mahdollisimman paljon tekemään 9kw/12kw/16kw.

Laitteiden hintaerot on aika olemattomat. 9kw --> 12kw +350e, 12kw --> 16kw +n.500e (9kw-->16kw +850e).
 

Liitetiedostot

  • WhatsApp Image 2026-07-25 at 16.32.17.webp
    WhatsApp Image 2026-07-25 at 16.32.17.webp
    39,9 KB · Lukukerrat: 6
kiinan valmistajien kanssa niin huoltovarmuusmielessä tämä voisi olla ihan perusteltu lisähinta maksaa Panasonicista.
Eiköhän nyt mikä tahansa kiinankone ole "huoltovarmuusmielessä" parempi kuin pana. Olettaen nyt että ei tarkoiteta jotain skenaariota jossa laite etäsammutetaan, vaan ihan jotain takuuvian korjausta tms.
 
Eiköhän nyt mikä tahansa kiinankone ole "huoltovarmuusmielessä" parempi kuin pana. Olettaen nyt että ei tarkoiteta jotain skenaariota jossa laite etäsammutetaan, vaan ihan jotain takuuvian korjausta tms.
Monellako kiinakoneella on kattava huoltoverkosto ja varaosien saatavuus? Miten sellaisen huoltovarmuus voisi olla parempi? Laite saattaa olla ihan yhtä hyvä, ei siinä mitään.
 
Monellako kiinakoneella on kattava huoltoverkosto ja varaosien saatavuus? Miten sellaisen huoltovarmuus voisi olla parempi? Laite saattaa olla ihan yhtä hyvä, ei siinä mitään.
No tuossahan se pointti ikäänkuin tiivistyy.

Panasonic on kyllä todella erinomainen laite, kunhan ei vaan joudu takuuseen turvautumaan.
 
Osaisiko joku heittää arvioita tuosta koneen mitoituksesta.
Kohde 250 m2 asuinneliöt + harrastetilat ~50 m2 Kuopiossa? Ja tarkoitus pumppailla myös käyttövettä? Kai toi vähintään 12 kW olisi hyvä olla. Varsinkin, kun hintaero on pieni.

Kuvassa huipputehon tarve 11 kW eikä sisällä saunarakennusta? Jos haluaa varman päälle pelata, niin 16 kW kone.
 
Viimeksi muokattu:
No tuossahan se pointti ikäänkuin tiivistyy.

Panasonic on kyllä todella erinomainen laite, kunhan ei vaan joudu takuuseen turvautumaan.

Pitäisin takuutakin tärkeämpänä tai vähintään yhtä tärkeänä toimivaa huoltoa. Jos vekottimen pitäisi pumpata 10-15 v, niin takuu kattaa lopulta aika pienen osan laitteen elinkaaresta.

Huom. En tiedä Panasonicin huolloista mitään muuta, kuin että sitä saa useammalta firmalta ja maahantuojakin on vähän isompi pulju, joka tuskin menee heti konkkaan tai jos menee, tulee uusi tilalle.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös Bottom