VILP mitoitus pelkkään lattialämmön paluuseen n 250m2 lattiaan?

RTLaakso

Jäsen
Olen ajatellut laittaa samsungin 6kw laitteen joka täälläkin on joillain käyttäjillä jo asennettuna. tarkoitus siis ottaa Nilan poistolämpöpumpun lattialämmityskattila pois päältä ja ajaa lattialämpö kokonaan tuolla vilpillä. en haluaisi ylimitoittaa ja käyttövesi tulee Nilanilla ihan ok meille ja riittää kolmen hengen taloudessa.
Mitä mieltä asiantuntijat tehosta?
9kw malliin hintaero ei ole suuri mutta en haluaisi ottaa isompaa ellei tuo 6kw malli ole aivan liian pieni.

@Karhu ja @jatakki te ainakin olette noiden kanssa touhunneet. mielipiteitä? talo on 2007 valmistunut kahdessa kerroksessa alakerta puoliksi maansisässä oleva kastelli. alaosa kevytharkkorakenteinen. Nilanin kanssa talvella kulutus on pahimmillaan 20 pakkasilla 6kw luokkaa kaikkineen joten luulisi että tuo voisi riittää. auttakoon vastukset harvat huippupakkaset vaikka sitten.
lattialämpöä pidän kesätkin päällä ettei tule ongelmia ja alakerrassa muuten tosi kylmät lattiat. nereuksen huonekohtaiset termarit sitten sulkevat asuintiloja kesäisin kyllä.

kaikki ajatukset ja huomioitavat asiat tervetulleita. Täällä kahlattuani huomannut että asiantuntemusta ja kokemuksia voisi olla tarjolla.

hankinnassa liipaisimella siis Samsung split AE090JNYDEH/EU - AE060JXEDEH/EU
 

pamppu

Vakionaama
Tuosta osu silmään vähän jotain taulukkoa mitoituksen pohtimiseen: http://www.solfex.co.uk/Product/549-samsung-ehs-split-4kw-6kw-9kw/

Kohtuu hyvin punnertaa tuo pienempikin. Minimitehoissa plussakelillä on jonkunmoinen ero, mutta jos lattia vähän varaa, niin ei se maailmoja muuta. -7 keliin varmaan riittää pienempikin, en löytänyt sitten lukemia kovemmista pakkasista.

Jos olisin Samsunkia ostamassa tuosta kaupasta, niin laittaisin euroni jonoon tuon suuntaan: http://megatek.ee/et/soojuspump-split-samsung-ae090jnydeh-eu7ae090jxedeh-eu.html, eli 3-vaiheinen isompi malli. Mutta minähän en toki ole asiantuntija, vaan vetelen mutulla :) 250 neliötä laattaa on kummiskin aika paljon.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Onko tuon tehon otto lämmityksellä 1,25 kW
Toitesisend (nominaalne)
Jahutamisel 1)
1,75 kW
Kütmisel 2)
1,25 kW

Jos niin liian pieni on. Eihän tuosta irtoa vähänkään kovemmalla pakkasella kuin 2,5 kW lämmitystehoa. Missä olosuhteissa tuo 6 kW irtoaa. Kyllä tuon kokoinen talo nyt sentään noin 5 kW lämmitystehoa tarvitsee.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Viimeksi muokattu:

pamppu

Vakionaama
Onko tuon tehon otto lämmityksellä 1,25 kW
Toitesisend (nominaalne)
Jahutamisel 1)
1,75 kW
Kütmisel 2)
1,25 kW

Jos niin liian pieni on. Eihän tuosta irtoa vähänkään kovemmalla pakkasella kuin 2,5 kW lämmitystehoa. Missä olosuhteissa tuo 6 kW irtoaa. Kyllä tuon kokoinen talo nyt sentään noin 5 kW lämmitystehoa tarvitsee.

Tossa mun laittamassa taulukossa mainittiin 5,1kW -7/35 lukemissa, eli nuo ylläolevat ottotehot taisi viitata vain maksimeihin +7/35 olosuhteissa. 5.1 ilmoiteltulla 2.49 copilla tekis ottotehoksi rapian yli 2kW.
 

RTLaakso

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #6
Moi,

Kiitoksia kaikille vastauksista.

tällaisen taulukon mukaan ,jonka jostain noista aiemmista ketjuista kaappasin tuolle pumpulle, olen sen mitoituksen ajatellut:
1565345277322.png


tuon mukaan siis ottoteholla 2.10kw -20 asteessa tekisi 4.13kw lämpöä. noita päiviä viime talvena oli sormin laskettava määrä ja ajattelin että niinä päivinä se sisäyksikön 4kw lisälämmitin auttaisi tarvittaessa.
meillä ei ole viime talvena mennyt kiertoon 30 astetta lämpimämpää missään vaiheessa.
Nilan jäisi sinne kiertoon vastukset ja kiertovesi suljettuna pahanpäivänvaralle.

Mutta kun olen tällainen uusi lämpöpumppuilija niin epävarmuus iskee. En haluaisi tehdä liika alimitoitettua järjestelmää. Vain hiukan :) kun väittävät pienemmällä pumpulla olevan paremman hyötysuhteen suurimman osan vuodesta.
 

iqo

Vakionaama
Kohde näköjään Paraisilla, joten sikäli VILPille on otolliset olosuhteet. 260 m2 kuulostaa kyllä paljolta 6kW laitteelle, mutta toisaalta alakerta ei varmaan hukkaa lämpöä samoin kuin maanpäälliset kerrokset ja maantieteellinen sijainti tosiaan puoltaa pienempää konetta. Näetkö mistään sähkönkulutustilastoista lämmityksen huipputehontarvetta? Pienemmällä laitteella saisi vähennettyä myös katkokäyntiä, jos sen nyt itse ongelmaksi edes kokee.

Meillä on noin 190m2 asuintilojen lattiaa (2-krs, kaikki maan päällä) ja 34m2 autotallia Pirkanmaalla ja myös alle 30 asteen menovedellä pärjätty paukkupakkasillakin. Mitsun PUHZ-SW75VHA ulkoyksikkö ison varaajan (1800l) kaverina. Ilman isoa varaajaa ja sille värkättyä latausohjainta en ottaisi itselleni tämän teholuokan pumppua, mutta toisaalta silloin jäisi kylmimmillä keleillä tuotto vieläkin vajaammaksi, kuin nyt. Itse olen allerginen pumpun katkokäynnille lauhoilla keleillä ja niitä kyllä riittää Pirkanmaallakin läpi talven.

Mitsu on myös 1-vaiheinen (16A sulakkeen takana) eikä mitään ongelmia ole ollut kolmeen vuoteen, vaikka sauna ja kv lämpiää suoralla sähköllä. Tuosta en olisi lainkaan huolissani. Se mitä sinun kannattaa selvittää, on Samsungien käyräohjausta vaivannut bugi. En muista, saivatko mainitsemasi käyttäjät asiaa ratkaistua, mutta sinulla luulisi olevan tarvetta toimivalle käyräohjaukselle. Meillä ei ainakaan tulisi mitään ilman käyräohjausta silloin kun ei ladata varaajaa vaan ajetaan paluuputki-kytkennällä suoraan lattioihin.
 

pamppu

Vakionaama
Todennäköisesti tuossa tuo 4.13kW on kuitenkin hetkellinen teho puhtaalla kennolla. Kokonaisuutena et sitä saa koska sulatukset hiljalleen jäätyvä kenno vie tehoja pois, sulatus ottaa osan ja sulatuksen aikana tehoa ei tule. Eli keskiteho on vielä jonkun verran alhaisempi. 15% tuosta taulukosta pois niin on varmemmalla pohjalla mitoitus.

Mutta totta se on että se lisähinnankin säästö voi olla kiven alla, kun säästöt tehdään enimmäkseen nollakelin ympärillä. Pitäisi osata ynnätä että paljonko isommalla koneella on säästettävissä ja kestääkö se ehkä pidempään kun se ei joudu työskentelemään yhtä kovin useimmissa olosuhteissa.

Itsellä taitaa olla enempi psykologinen este livetä vastukselle. Vaikkei niitä nytkään joka vuosi ole tarvittu, niin silti seuraava aparaatti on isompi kuin nykyinen. Jos vilppi tulee.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tuo katkokäynti on vähän kaksipiippuinen juttu. Kesällä sitä ei voi välttää oikein mitenkään ja syksyllä on ehkä kuukauden liukumavara, millon se loppuu. Sitten talvemmalla se pieni sinnittelee aina täysillä, COP on kuralla ja varmaan se elinkaarikin jää lyhyemmäksi. Kannattaisi sen nyt olla sen verran suuri, että teho riittäisi nyt ainakin siihen saakka mihin se suostuu toimimaan järkevällä COPilla eli jonnekin -15 ... -20, ehkä kylmempäänkin. Silloin se tekee sen varsinaisen lämmitystarpeen osateholla ja hyvällä COPilla.
 

RTLaakso

Jäsen
Hyviä pointteja tulee. Tuota kylmimpien päivien piiputusta just mietin. ja myös kun niitä on niin pirun vähän täällä saaristossa.
Tasapainoilua. kun katsoo viim talven kulutushuippuja niin hiukan yli 6kw oli 21 pakkasella jossa kaikki sähkö mukana eli myös kaksi pilppiä. niin saattaisi olla että silloinkaan ei mennyt yli 4,5kw lattiaan. valitettavasti en pysty mittaamaan pelkkää kattilan kulutusta millään.
Sauna menee puulla pari kertaa viikossa josta pilp ottaa lämpöä talteen ja leivinuunikin on. puut hien hinnalla.
On tää vaikeeta...
 

Suunnittelija75

Aktiivinen jäsen
Mutta totta se on että se lisähinnankin säästö voi olla kiven alla, kun säästöt tehdään enimmäkseen nollakelin ympärillä. Pitäisi osata ynnätä että paljonko isommalla koneella on säästettävissä ja kestääkö se ehkä pidempään kun se ei joudu työskentelemään yhtä kovin useimmissa olosuhteissa.

Rautarinkulan pyörittäminen öljyhauteessa ei ole sellainen, mihin ensimmäiseksi kiinnittäisin katseeni, kuluukohan tuo puhki? Monesti tehokkaammassa värkissä on sama kompura kierrosalueet vapautettuna. Sitten kökkö softa ajaa sitä hanat tiskiin nollassa, kenno umpeen ja sitten taas lepäillään kun tuli liikaa lämpöä kerralla. Siksi niissä on ne maksimisulatusajastimet, kun tuota hakataan 10 kertaa peräkkäin, niin muu ei pelasta.
 

pamppu

Vakionaama
Rautarinkulan pyörittäminen öljyhauteessa ei ole sellainen, mihin ensimmäiseksi kiinnittäisin katseeni, kuluukohan tuo puhki? Monesti tehokkaammassa värkissä on sama kompura kierrosalueet vapautettuna. Sitten kökkö softa ajaa sitä hanat tiskiin nollassa, kenno umpeen ja sitten taas lepäillään kun tuli liikaa lämpöä kerralla. Siksi niissä on ne maksimisulatusajastimet, kun tuota hakataan 10 kertaa peräkkäin, niin muu ei pelasta.

Todistettavasti se ainakin pilpeissä loppuu, eli kyllä se joskus loppuu, jos tavara ympärillä kestää. Se on sitten hyvä kysymys, että kestääkö. Tuossa isommassa sampassa oli kyllä ainakin eri tyyppinumero kompurassa, näkyi josssain taulukossa.

Mutta joo, voipi olla aika merkityksetön kokonaisuudessa.
 

RTLaakso

Jäsen
Sellainen huomio kun katsoin kulutusta viime joulu-tammikuulta jolloin oli pidempiä pakkasjaksoja niin vähän -7 - -10 näyttäisi talo vievän 3,5-4kw tunnissa ja -10- -15 keleillä 4.5kw paikkeilla tunnissa. noissa siis kaikki sähkö. jos jotain pitäisi tuosta ajatella kun kaksi nilanin pilppiä vie yhteensä 1kw plus tuulettimet ja vielä joku watti menee muuallakin niin noilla keleillä ei vielä pitäisi tarvita vastuksia. vai olenko ihan metsässä arvioni kanssa. vähän tuollaista ei niin tarkkaa laskelmaa kuin monilla täällä tarkkoine mittareineen.
nilanissa oli talvella lattiaan min 26 ja maks 35 ja en ole ikinä nähnyt sen laittavan lattiaan yli 30 astetta. käyrä 1.
Lämpimämpääkin pitäisi vielä tuolla 6kw sampallakin pystyä teoriassa.
Mahdanko olla kallistumaan päin tuohon pienempään sittenkin.
 

Suunnittelija75

Aktiivinen jäsen
Todistettavasti se ainakin pilpeissä loppuu, eli kyllä se joskus loppuu, jos tavara ympärillä kestää. Se on sitten hyvä kysymys, että kestääkö. Tuossa isommassa sampassa oli kyllä ainakin eri tyyppinumero kompurassa, näkyi josssain taulukossa.

Mutta joo, voipi olla aika merkityksetön kokonaisuudessa.

Pitäisi verrata invertteriin, on/off laitteista karkaa savut käynnistysmäärien perusteella, myös maalämpöpumpuissa.
 

jämä67

Aktiivinen jäsen
Mitoitukseen en osaa sanoa, mutta ainakin oman 9kW pumpun kanssa taulukko pitää aika hyvin kutinsa, sen perusteella mitä pollucomin perusteella pystyy katsomaan. Ja ihan käytännössäkin, kun pytyin vertailemaan mihin asti pärjäsin kattilan 6kW vastuksen kanssa.
Sampan brujuissa oli muistaakseni kaksi taulukkoa. Toisessa huipputehot ja toisessa jatkuvat sulatukset huomioiutuina. Kannattaa varmistaa kumpi tuo linkattu on.

Jäsen iqo:n mainitsemia käyrällä ajo ongelmia oli minullakin ja takuusen tuli uusi "emolevy" sisäyksikköön, jonka jälkeen palannyt täydellisesti.
Muistelisin, että kaikki käyräongelmat olisi liittynyt 9kW malliin.
Saattoi liittyä siihen, että 9kW malli oli uusi malli siihen aikaan kun noita tilailtiin. Ehkä ei ollut kunnolla testattu, tai vaatii uudemman softan sisäyksikköön. No, nämä on vaan omia arvailuja.

Itse otin ihan periaatteesta 3-vaihe mallin, vaikka ei edes tällä hetkellä ole sähkökiuasta ja vilppiäkin buustaan öljyllä kovilla pakkasilla.
3-vaihe mallissa taisi olla lisävastusten ohjaus fiksummin kahdella tehopykälällä ja tehojakin enemmän tarjolla, mutta se on tapauskohtaista, onko tällä merkitystä. Saattaahan sitä lisäkuormaakin tulla vielä esim sähköauto...
 

Suunnittelija75

Aktiivinen jäsen
Silkkaa legendaa.. montako starttia kompura kestää ?

Montako käyttötuntia ne kestää? Silkkaa legendaa aiheen ympäriltä löytyy netistä, kaikki tieto on maksumuurien takana. Voidaan siis summata, ettei moottori hajoa mitenkään, kun kaikki on vaan legendaa.

Jos on olemassa jokin kuormitustilanne moottorilla, niin se on käynnistyshetkellä oikosulkutilanteessa. 20x virta ja lämpömuutos nopea, taitaa käämilangatkin värähtää siinä. Inverttereissä on paljon älyä, joka estää tuon tilanteen muodostumista.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Perhonen räpäyttää siipiä ja kompura hajoaa. Kaikki riippu kaikesta ja epäilen että tuskin löytyy tilastoja elävästä elämästä miksi kompurat menee rikki. Meillä hajos takka 15v vuotta sitten. Uusi tuli takuuseen mutta ei kerrottu miksi hajosi vaikka syy oli tiedossa. Joku aina tietää mutta asiaa ei kerrota kun liika tieto haittaa kaupantekoa. Sitten kun tieto edistää kauppa niin se kerrotaan. Niin paljastui minunkin tulisijan rikkoutumisen syy vuosia rikkoutumisen jälkeen kun olin ostamassa uutta.
 

VesA

In Memoriam
Perhonen räpäyttää siipiä ja kompura hajoaa. Kaikki riippu kaikesta ja epäilen että tuskin löytyy tilastoja elävästä elämästä miksi kompurat menee rikki. Meillä hajos takka 15v vuotta sitten. Uusi tuli takuuseen mutta ei kerrottu miksi hajosi vaikka syys oli tiedossa. Joku aina tietää mutta asiaa ei kerrota kun liika tieto haittaa kaupantekoa.

Ei nykyään mikään hajoa käsittämättömästi, koska kaikki mitoitetaan mahdollisimman pihisti. Laitteen valmistaja valitsee kompuratarjonnasta jonkun kompromissin eikä taatusti pyri ostamaan sitä parasta. Niinpä se kauanko kompura kestää ei riipu teknologiavalinnasta inverter/onoff - vaan on ihan laitetta suunnitellessa valittu. Toki mitä monimutkaisempi laite sen suuremmat vaatimukset yksittäisten komponenttien laadulle joutuu laittamaan jos pyrkii samaan kuin yksinkertaisessa laitteessa - ihan todennäköisyyslaskennan kautta.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Ei nykyään mikään hajoa käsittämättömästi, koska kaikki mitoitetaan mahdollisimman pihisti. Laitteen valmistaja valitsee kompuratarjonnasta jonkun kompromissin eikä taatusti pyri ostamaan sitä parasta. Niinpä se kauanko kompura kestää ei riipu teknologiavalinnasta inverter/onoff - vaan on ihan laitetta suunnitellessa valittu. Toki mitä monimutkaisempi laite sen suuremmat vaatimukset yksittäisten komponenttien laadulle joutuu laittamaan jos pyrkii samaan kuin yksinkertaisessa laitteessa - ihan todennäköisyyslaskennan kautta.

Juu, hajoamisen takana voi olla jokin yksittäinen syy, vaikka heikko komponetti tai useamman tekijän syy-seuraussuhde. Ensimainnittu rikkoutumisen syy-seuraussuhde tiedetään jos tapahtumia on paljon, jälkinmäisiä ei koska tutkiminen ja tilastointikin maksaa. Ei maksa vaivaa tutkia jos se ei edistä kauppaa.
 

pökö

Kaivo jäässä
Yksivaiheisia paineilmakompuroita tiedän hajonneen kun jatkojohdot on olleet pitkiä ja ohkaisia, tai niitä ei ole kelattu auki. Painepesurissani taisi tästä olla varoitus manuaalissa.
Ehkä tämä voi olla osatekijä joissain tapauksissa myös lämpöpumppujen hajoamisissa.
 

RTLaakso

Jäsen
Kompuroiden hajoamisesta tulikin mieleen että varmaan tässä käy niin että kun saan lattialämmön vilpille niin menee nilanien kompurat rikki. Tosin naapurilla kun vaihdettiin kompura Nilaniin niin laite parani. ilmeisesti uusi kompura on isompi kuin vanha ja tietty tehot tallella.
Mitähän sellainenkin remontti mahtaa kustantaa?
 

Jolberious

Vakionaama
Onpa eksytty jonkin verran alkuperäisestä aiheesta.

6kw laite on melko pieni tuollaiseen pinta-alaan, etenkin jos ei ole mitään muuta "varavoimaa" kuin vastukset sitten niille kylmemmille hetkille.

VILPin tuotto kun on kääntäen verrannollinen ulkolämpötilaan ja menoveden lämpötilaan pitkälti.

Sopiva kokoluokka olisi ennemmin 8-9kw laite. Itse liputan Niben puolesta henkeen ja vereen, taitaa vaatimattomasti tässä kulmakunnalla puolet kaikista myydyistä VILPeistä olla Nibeä, sitten on jäspiä ja boschia näkynyt jonkin verran kanssa, yhden mitsunkin kävin ruuvaamassa käyttöön, kun asiakas oli sellaisen hankkinut.
Miksi sitten olen Nibe-fanboy? Yksinkertaista, ne vaan toimii, papereista löytää selvästi tuottotehot, mitoitukset ovat Juurakkotiellä nopeasti saatavilla, kuten myös tekninen tuki niin asentajille kuin loppukäyttäjille.

Top of the laite-laite olisi tietty F2120-8 tässä kohteessa, hintakaan ei ole tähtitieteellinen.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tarkalleen ottaen tuo menoveden lämpötila vaikuttaa ainakin Setällä tuolla alle 40 asteessa perin vähän tehon tuottoon mutta toki kovasti sähkön kulutukseen. Niben käyrillä tehontuotto kasvaa F2120 - 8 tuottolämpötilan nostessa mutta taas tuossa F2120-12 käyrällä ei. Ilmeisesti koneen kyky pyydystää energiaa ei riipu tuottolämpötilasta ja se suurempi pumppaustyö päättyy sitten lämmöntuotoksi.

Nibe F2120 8 ja 12.JPG
 

Jolberious

Vakionaama
Itseasiassa, F2120 on hauska mallisarja.
Muistaakseni jutut menee näin:
-8 kompura on "yli tehokas" suhteessa höyrystimeen
-12 taas höyrystimen koko on kasvanut
-16 kompura ja höyrystin ovat optimaalisen kokoisia
-20 on sama höyrystin, mutta taas liian tehokas kompura.

Tai sitten muistan ihan väärin.

Jo - 8 viereen kun laittaa minkä tahansa muun 6-9kw pumpun, ymmärtää että laitteet painivat vähän eri sarjassa (myös hinnan osalta)
 

RTLaakso

Jäsen
Noniin eli raadin kanta vaikuttaisi olevan että 6kw laite on alitehoinen tämän kokoisessa talossa. 9kw laite olisi sopivamman kokoinen. Itse olin alkuun sitä mieltä että 6kw menisi niin paljon paremmalla hyötysuhteella osatehoilla suurimman osan vuotta että vastuksien avustuksella kovimmat pakkaset olisi ollut järkevää hoitaa.
yli 20 pakkasia Paraisilla ei ole kuin aniharvoin kun katsoin kuukausitilastoja vuodesta 2016 lähtien.

Laittakaa nyt vielä plussia ja miinuksia eri kokojen välillä.
ja laite tulee olemaan tuo samsung joko 6 tai 9kw. niiden välillä ei juuri ole hintaeroa joten parempi itselle pitäisi saada. varaajia ei tule systeemiin. lattian vesitilavuutta siis ehkä 100 litraa plus mitä nyt se samsungin sisäyksikkö vetää lisää.

Onko mitään perusteita valintaan 3 vaiheisen ja 1 vaiheisen välillä? 9kw mallia saa molempia vaihtoehtoja.

Mitä se muuten tarkoittaa jos tällä nykyisellä kokoonpanolla lattialämmön paluuvesi ei ole kuin pari astetta viileämpää kuin lähtiessä? liika kova kierto? vähäinen tehontarve? mikä muu tällaista voisi selittää? tämä siis talvella. nyt kesällä 22 pyynnilla ero paluuvedessä enää ehkä 0,5 astetta. mittarit tosin sellaisia euron mittareita teipattuina putkeen ja eristyksen alle.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
6 kW malli taipuu alemmaksi noin 350 W, kun taas 9 kW malli alkaa katkokäynnit aiemmin (minimi otto noin 500 W).
6 kW mallin minimi anto noin 1,7 kW (ilman sulatuksia), mihin ulkolämpötilaan tuo osuu asunnon lämmöntarpeessa.
9 kW mallin minimi anto taas noin 2,5 kW (ilman sulatuksia), mihin ulkolämpötilaan tuo osuu asunnon lämmöntarpeessa.

Jos asunnon lämmitystehontarve olisi noin 5,5 kW -20C, niin se olisi noin 2,9 kW 0C ja 2,2 kW +5C
=> 9 kW laite menisi katkoille +5C tuntumassa, 6 kW laite menisi katkoille ehkä +8-10C.

Eipä tuossa pahasti mene pieleen kummallakaan laitteella. Pienempää laitetta voi auttaa kovimmilla pakkasilla saunaa lämmittämällä. :cool:

Sivulla 13 väitetään ettei pienemmässä mallissa olisi pohjavastusta. Pitääkö tämä paikkansa?
Sivun 21-22 pohjapeltikuvien ja em. tiedon perusteella 9 kW mallin olisi "turvallisempi" valinta. ;)
 
Viimeksi muokattu:

RTLaakso

Jäsen
Joo 6kw laitteeseen pitää se vastus erikseen tilata. ehkä tuo laittamasi arvio noista lämmöntarpeista on oikean suuntainen janti. sauna lämpiää kyllä keleistä riippumatta :) ja leivinuunikin vielä löytyy tarvittaessa.
Kumpihan harmittaa enemmän liian pieni laite vai isompi laite ja suurempi sähkönkulutus. kummallakin tämänhetkisen tilanteen pesee varmasti.
 

VesA

In Memoriam
Joo 6kw laitteeseen pitää se vastus erikseen tilata. ehkä tuo laittamasi arvio noista lämmöntarpeista on oikean suuntainen janti. sauna lämpiää kyllä keleistä riippumatta :) ja leivinuunikin vielä löytyy tarvittaessa.
Kumpihan harmittaa enemmän liian pieni laite vai isompi laite ja suurempi sähkönkulutus. kummallakin tämänhetkisen tilanteen pesee varmasti.

Taitaa se pienempi laite viedä enemmän sähköä tässä tapauksessa, kahdesta syystä: se ottaa helpommin vastukset apuun ja COP on lämmityskaudella todennäköisesti hiukan huonompi koska pienempi joutuu useammin koville kierroksille.
 

Mikki

Hyperaktiivi
9kW on kyllä aina kolmivaiheinen. Pitäisi ainakin. Kolmivaiheasennus on talon sähköjärjestelmään aina parempi kuin isot kuormat yhteen vaiheeseen.
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Tasaisemmin jaettu kuorma kaikille kolmelle vaiheelle. 1 vaiheinen aiheuttaa kohtuullisen kokoisen piikin yhdelle vaiheelle, monesti puhutaan vinokurmasta. Jos samalle vaiheelle sattuu joku muukin isotehoinen laite niin rupeaa pääsulakkeiden rajat tulemaan vastaan jos puhutaan normi 3*25A liittymästä.

Toki ongelmista selviää useimmiten uudelleen ryhmittämällä nuo suuremmat kuormat mutta nuo ongelmat voi tosiaan ennaltaehkäistä hankkimalla 3 vaiheisen version. Jos hinta ei ole huomattavasti korkeampi kun 1 vaiheisen niin eipä siitä ainakaan haittaa ole.
 

RTLaakso

Jäsen
Noniin 9kw Samsung tilattu sitten 3 vaiheisena. Sitähän tuolla ketjun alussa jo ehdotettiin. mutta onpahan kuultu pointteja ja siksi sitten vaihtuikin tuo 6kw isommaksi. Hintaero noilla oli vain 300€. 9kw kun ei tarttenut erillisiä sulatuskaapeleita.
Katsotaan kun saadaan asennettua mitä tapahtuu.
Seuraava pähkinä onkin sitten että jätetäänkö Nilanin kv pumppu paikalleen ja pois päältä vai ohitetaanko jollain konstilla kokonaan se nilanin kattilaosa. joku sanoo että sulkee vaan vastukset nilanista ja kv pumppu pois päältä ettei kurista siellä liikaa. toinen sanoo että kv pumppu pois. haluaisin kuitenkin pitää sen Nilanin kattilaosan siellä valmiudessa että saisi päälle tarvittaessa vivustä kääntämällä niin sanotusti. Vaikkapa jos samppa räjähtää kesken lämmityskauden. tää saattaa olla oma ketjunsa vai joko sellainen täällä on valmiina olemassa jossa se asia kerrotaan?
 

pökö

Kaivo jäässä
Ei se nilanin pumppu ainakaan häiritsevästi kurista, jos ollenkaan. Noissa on hyvin väljä pesä ja vedellä tilaa mennä.
 

RTLaakso

Jäsen
Noniin pumppu tulee heidän seuraavasta perjantaina saapuvasta erästä jossa joku uusi softa. Liekö hyvä vai huono asia se softa, jää nähtäväksi.
otin lattialämmön pois päältä ihan pirruuttaan tässä ja ilman sitä talon kulutus vaikuttaa olevan noin 23kWh päivässä kotona töitä tehdessä. ennen tuota nyt kesäaikaan päiväkulutukset vaihlivat 30-45kWh väliä per päivä tässä kesällä. eli kyllä tuo lattia kesälläkin vie pirusti sähköä 22 lähdöllä.
 

iqo

Vakionaama
Sopiiko udella, mistä saat asennuksen ja mihin hintaan? Mielenkiinnolla odotan kokemuksia, kun saat pumpun käyntiin.

Millainen pohjapelti Sampassa on: saako sulatusvedet yhdestä pisteestä eteenpäin vai tarviiko keruualtaan alleen? Sulatusvesiasia kannattaa ratkaista kerralla kuntoon, niin ei tarvi siitä murehtia kun pakkanen painuu kahteen kymppiin.
 
Back
Ylös Bottom