VILP mitoitus pelkkään lattialämmön paluuseen n 250m2 lattiaan?

[iqo]

Ei tule paljon vettä, mutta omien kokemusten mukaan se juuri onkin ongelma. Pieni noro pohjan rei'istä tai yksittäiset tipat alkavat kasvattaa jääpattia kaukaloon reiän kohdalle. Toki ongelmaan auttaa sopivan tehoinen sulanapitokaapeleiden oikeassa paikassa.

Pikkupakkasilla runsaampi vesimäärä pitää ainakin minulla kaukalon sulana jopa ilman saattolämmitystä, kunhan purkiputki pysyy auki. Nämä ovat kuitenkin kovin tapauskohtaisia ja laitteestakin riippuvia asioita.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Juuri näin, ILPien kanssa nähtyä. Silloin kun vettä tulee paljon, tulee lähinnä sellainen luistinrata siihen koneen ympärille. Pieni pakkanen ja paljon vettä - vesi ei jäädy heti vaan vasta maassa ja saattaa jopa löytää alkutalvesta jonnekin kivijalan koloihin. Alkutalvesta menee vielä tuurilla jääkentää kasvatellen mutta talvemmalla ne jäät alkaa kasvaa ylös päin. Silloiin siihen ei saa enää mitään astiaakaan alle. Helpointa kiskoa jollakin paljulla ne vedet ja jäät sivummalle jo syksystä alkaen. Jos jäät kasvavat koneeseen kiinni, se ulkoyksikön kenno voi lopulta jäädä alareunastaan veden ja jään sisään ja silloin se kone on vainaa eikä mikään sulapitokaapeli pohjapellin päälläkään auta asiaan.

Miten mahtaisi toimia, jos laittaisi vaan putken "kivipesään" ja siihen sulapitokaapelin. Näin maahan muodostuisi sulana pysyvä reikä, minne vedet voisi valua. Alle kertyisi varmaan jäitä, mutta olisi siinä kuitenkin reikä auki maahan, jos se kaapeli koneen pohjasta asti roikkuisi.

 

[RTLaakso]

Tuttava jolla tarvittavat luvat asentaa. Rahasta ei olla vielä puhuttu. Täytyykin ottaa tämä jää- ja vesiasiat puheeksi kun tulee katsastamaan asennuspaikan. Epäili että päivässä menee asennus.
Voin toki laittaa tänne projektin edetessä statusta.

 

[kurre orava]

Miten mahtaisi toimia, jos laittaisi vaan putken "kivipesään" ja siihen sulapitokaapelin. Näin maahan muodostuisi sulana pysyvä reikä, minne vedet voisi valua. Alle kertyisi varmaan jäitä, mutta olisi siinä kuitenkin reikä auki maahan, jos se kaapeli koneen pohjasta asti roikkuisi.

Minulla oli edellisessä talossa noin. ES:n alla oli sulatusvesikaukalo, siitä saattolämmitetyllä putkella noin metrin verran suoraan alaspäin jonka jälkeen loivasti viettävää vaakaputkea (finnfoamilla eristetty) pitkin kivipesään. Pesä kyllä veti sulatusvesiä kesät talvet ongelmitta ja jäätymättä, kivipesänkin päällä oli finnfoamit eristämässä. Kivipesä tuossa oli verraten kookas, useita kuutiometrejä, taisin kaivaa sen samalla kun uusin toisen päätyseinän routasuojia ja sadevesi- sekä salaojaputkia.
Ongelmana tuossa oli lähinnä tuo vesikaukalo, kovalla pakkasella veti välillä kannen päälle ja siitä se jäänmuodostus sitten lähtikin. Siitäkin ongelmasta pääsin eroon kun vaihdoin kaukalon vastuksen tehokkaammaksi (50W/m). Toki taloudellisuus kärsi. Vakaa aikomus oli rakentaa tuohon automatiikan mutta sitten talo menikin jo kaupaksi.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ruotsalaiskoneissa on se hyvä puoli, että tämä vesiasia on ikään kuin mietitty. Kennon alla on lämmitetty pieni kaukalo, joka kerää vedet yhteen kohtaan, mistä ne on helppo johtaa jonnekin. Pieni mutta tärkeä yksityiskohta.

Nuo lämmitetyt ja rei’itettyt pohjapellit ei ole se ihan viimeinen sana.

 

[kurre orava]

Ruotsalaiskoneissa on se hyvä puoli, että tämä vesiasia on ikään kuin mietitty. Kennon alla on lämmitetty pieni kaukalo, joka kerää vedet yhteen kohtaan, mistä ne on helppo johtaa jonnekin. Pieni mutta tärkeä yksityiskohta.

Nuo lämmitetyt ja rei’itettyt pohjapellit ei ole se ihan viimeinen sana.

Aivan. Lisäksi ainakin Niben F2120 mallissa näytti että tuo höyrystinkenno on suora kun se ES:ssä oli monen ilpin tapaan L muotoinen jolloin tuosta lyhyestä sakarasta täytyy sitten kerätä vedet erikseen. Liekö sitten kaikissa aidosti ruotsalaisperäisissä pumpuissa samanmuotoinen höyrystin? Helpottaa veden keräämistä huomattavasti.

Muoks: tarkennettu hiukan ajatuksia...

 

[Jolberious]

F2120 on 40mm viemäröintilähtö suoraan persauksesta taksepäin lisäksi, se siis ei kuse alleen missään tilanteessa.

 

[vwg4]

aidosti ruotsalaisperäisissä

Tää on hyvä tarkennus. F2040 lienee MitsuHeavyIndustries peruja, l-muotoinen kenno. Kiinteä sulanapitovastus kiertää pohjaa, ei liene Kuuma kaasu. Vedet tulee pihalle yhdestä kohtaa 40mm yhteestä;tosin pohjassa on x-kappaletta reikiä ja kumitutteja, eli voinee laskea myös alleen

 

[Jolberious]

F2040 lienee MitsuHeavyIndustries peruja

AMS10 pohjainen, johon lyöty lämmönvaihdin sisälle ja tehty pieni kotelojatko. Huomaat tämän erittäin helposti, kun avaat etupellin.

 

[RTLaakso]

Mites @Karhu ja @jatakki onko ollut pahaa jäätymisongelmaa Samsungin pumpussa? ja miten olette ratkaisseet kondenssivedet? olettekohan osuneet vahingossa foorumille...

 

[roots]

Mites @Karhu ja @jatakki onko ollut pahaa jäätymisongelmaa Samsungin pumpussa? ja miten olette ratkaisseet kondenssivedet? olettekohan osuneet vahingossa foorumille...

Lähetä niille privaa niin ainakin heräävät kysymyksiisi jos eivät satu notkumaan täällä...

 

[jämä67]

Ei ainakaan minulla ole ollut mitään ongelmia. Kolme talvea takana pumputtelua.
Enkä muista lukeneeni, että muillakaan samsungin omistajilla olisi ollut ongelmia.

9kW mallissa on pohjassa useampia reikiä, mistä valita ja kaksi noin tuumasta liityntää, loput tulpataan.
Tosiaan 9kW mallissa on se pohjavastus vakiona.
Minulla menee sulatusvedet kellarin viemäriin kahdella armaflexillä päällystetyllä puutarhaletkulla ilman mitään lisälämmityksiä.
Satakunnan rannikkoilmastossa ollaan.

Sulatuksissa osaa myös käyttää järkeä, eli pakkasilla pidentää sulatusvälejä. Karhu näitä joskus tutkaili samsungin softalla.

Aiempiin viesteihin liityen:
Eiköhän se ole vaan hyvä asia, jos siinä on joku uusi softa. Toivottavasti ainakin ne käyrä ongelmat selätetty sillä.

Kietovesipumppuna kannattaa ainakin pyrkiä käyttämään sitä sisäyksikössä olevaa.
Siinä on ihan kunnollinen danfossin nopeussäädetty pumppu ja pyrkii sillä pitämään halutun deltaT:n ja pääsee oletettavasti parhaaseen hyötysuhteeseen.

 

[jatakki]

Huomenta ja kiitos herätyksestä Jotenki ensihuuman jälkeen ei viitti istua enään laitteiden vieressä väijyssä, toimii vahtimattakin.. Elikkä minulla tuo 6kw kytketty ctc ecoellin sähkökattilan alaosaan samoihin yhteisiin mihin merkin omatkin laitteet kytkettäisiin. Ctc:n omat alaosan vastukset kiinni, ylhäällä normi lämpö, toimii hienosti. Näin saan myös haalistettua lämpimän käyttöveden.
En ymmärrä tuota kauheata hinkua ajaa suoraan kiertoon. Nuo lämpöpumppujen omat kiertovesipumpput on rajuja, suhisee ja kohisee kaikki venttiilit ku tuollaisella ajaa kiertoon...
6kw toimitetaan ilman pohjavastusta, ostin sen ja laitoin itse, plug&play.
Eka talvena laitoin sulatusvedet meneen sadevesikaivoon, jäätyi... Nyt menee astiaan alle, ei mielestäni kova homma aamulla töihin mennessä ottaa 9askelta pumpulle ja tyhjentää astiaa. Pakkasilla menee monta päivää että tarttee pikku paljua tyhjentää, nollan huitteilla jokapäivä tulee astia täyteen.

6kw versio jättää nollan/pikkupakkasten aikaan pari raitaa jäätä kennoon, sais sulattaa puoli minuuttia kauemmin niin häipyisi tuokin. Pakkasella ei ongelmaa.
Kaikenkaikkiaan antaisin kouluarvosanan 9 tuolle laitteelle, pikku miinus tuosta sulatuksen raidoista.
Kolmas vai neljäs talvi tulossa, ei yhtään häiriötä tai vikaa laitteessa, toimii ku lapsen ajatus...
Talo jossa laite on, on valmistunut 1935, laajennettu ja nykyaikaistettu, alhaalla lattialämpö, ylhäällä patterit. Seinissä purut ja lisäeristys, eli nykypäivän termeillä ilmaistuna harva ku harakanpesä. Arvioisin lämpimiksi neliöiksi ~150.
Nollassa menee kiertoon noin 30asteinen vesi, - 20 40 aateinen tai vähän reilu.

Tässä omia havaintoja tuosta laitteesta, uskallan suositella muillekin omien kokemusten perusteella ja myöskin virolainen kauppias saa suositukseni.

 

[jatakki]

Ja se tärkein vissiin jäi, viime vuonna kokonaiskulutus 15600kwh kaikki.
Talossani asuu kaksi aikuista ja lapsia, vettä menee nii paljon etten ees kehtaa kertoa..

 

[Suunnittelija75]

Varaajia on niin monenlaisia, ei kannata yleistää. Jos on välilaipio ja käyttövesi kulkee kierukassa, ehdottomasti lämmitys alaosaan. Muissa tapauksissa on tiedossa hyötysuhdehäviötä.

 

[KarHe]

En sen enempää halua sotkeentua tähän, kerta en kyseistä pumppua omista (Fujitsu waterstage) mutta pari kertaa tyhmyyksissäni pienensin liikaa kiertoa, jonka jälkeen ei enää sulatuksetkaan kunnolla toimineet. Mulla ei oo mitään pohjavastuksia, vaan pelkästään kivipesään menevä saattokaapeli. Muuten on imeytyvät toiminut ongelmitta. Eli kunhan sulatus saa tarpeeksi energiaa lämmityskierrosta, niin eiköhän se vesi valuu tarpeeksi nopeasti. Toinen minkä huomasin, että routa oli vähän heilauttanut betonikakkua, eli kannattaa katsoa että siellä kaukalossa pysyy kaato sinne poistoreikää kohti.

 

[RTLaakso]

Tuosta Jatakin kommentista:
pelkkään kiertoon ajaminen on mulla siksi mielessä kun en tarvitse varaajaa muuhun tarkoitukseen kuin sitten siihen lattialämmön piiriin.
Joku puskurivaraaja voisi tietenkin olla ihan paikallaan toteutettuna jotenkin niin että vesitila kasvaisi ja jos nereuksen automaattiset termarit sulkee noita piirejä niin että on tarpeeksi kiertoa. koko lattiassa menee kuitenkin 90l vettä plus mitä noissa muissa putkissa ja paisareissa menisi ehkä 20l päälle.
Mulla on nyt jo samantehoinen kv pumppu tässä Nilanin lattiakierrossa kuin mitä tulee tuon Samsungin sisässä. en usko että suhisee sen enempää kuin tähän asti.
Oliko kellään siis asennettuna pelkässä lattiapiirissä kiinni vilppiä?

 

[iqo]

Oliko kellään siis asennettuna pelkässä lattiapiirissä kiinni vilppiä?

Mulla on VILP siten, että saan pakkasilla ajettua suoraan kiertoon. Käsiventtiileillä otettavissa käyttöön myös varaajan (1800 litraa) lataus. En näe varaajan lataamiselle mitään muuta syytä, kuin katkokäynnin eliminointi. Ajaisin aina suoraan lattiaan, jos VILP taipuisi riittävän pienelle antoteholle. Meillä raja kulkee jossain - 2...-4 ulkolämpötilassa.

 

[RTLaakso]

On tämä jännittävää puuhaa. Varmaan se varaajan tarve tulee sitten ilmi kun on systeemi asennettu ja talvi koittaa. Ei vaan tahtoisi tässä kohtaa, kun ei tarvetta käyttöveden lämmitykselle, alkaa lisäämään turhaan laitteita. Jos koittaisi vetää vaan nuo termarit niin isolle että ei sulje niitä kuin ehkä kahdessa makkarissa joissa nukutaan niin pysyisi kierto isona. viime talvena pidin liiankin viileää lattiassa kun tuntui kulutus olevan kaameata lämpimämmällä pyynnillä ja nilanin vastuksilla. Lähempänä 3000kw silti pukkasi joulu- ja tammikuussa.
Varmaan saisi nilanin kv pumpulla tehtyä oman kierron lattiassa kuten se menee nytkin ja ottaisi sitten tästä välivaraajasta jollakin sen veden sinne. tuntuu vaan että sitten tarvitsen siihenkin kohtaan jotain ohjaimia ja automatiikkaa. Talo on kohta kuin avaruussukkula.

 

[pökö]

Kaikki termari selälleen ja ulkolämpökäyrää säätämällä hyvä sisälämpö. Kyllä se onnistuu

 

[Kellarinlämmittäjä]

Jos tuota varaaja nyt hiukan analysoi, niin siinä voisi samalla haalistaa veden. Tämä voisi tehdä semmoisen 100 € säästön veden lämmityksessä vuodessa. Sitten varaajasta olisi hyötyä myös tuon lämmityksen kannalta. Varaaja on pitkäikäinen kapine ja uskoisin 10 x vuosisäästön sunnilleen riittävän sen asentamiseen.

 

[roots]

Haalistus ei oikein tässä auta mitään kun Nilani tekee sen hyvähköllä cop:lla tietääkseni...

 

[jou-ni]

Minulla on kaksikin VILPiä jota ajan suoraan lattiaan ilmaan varaajaa. Talossa on invertteri Fujitsu WPYA080LF joka puskee lämpöä paluuseen ennen Tehowattia. Tehowattin lämmitys ja kiertovesipumppu on kytketty pois päältä kun käytäntö on osoittanut että Fujitsun teho riittää meidän taloon ympäri vuoden vaikka siinä ei ole vastuksia ollenkaan. Kovilla pakkasilla lämmitetään takkaa joten VILPiltä ei tarvita niin paljoa lämmitystehoa. Lattian termostaatit on pääasiassa auki, vaikka olen aina välillä testannut säädellä niitä. En kuitenkaan ole huomannut näillä säädöillä olevan paljoa merkitystä asumismukavuuteen tai pumpun käytiin. Ohjaan Fujitsua ulkolämpötilan ja paluulämmön mukaan, Fujitsun kiertovesipumppu hoitaa veden kierrätyksen ilman suhinoita.

Tehowatti lämmittää meillä kuitenkin käyttöveden. Veden lämmittämiseen menee meillä nyt 1300 kWh vuodessa suoralla sähköllä, joten takaisinmaksuajasta tulee pitkä jos lämpöä alkaa tekemään lämpöpumpulla. Olen tässä vähän odottavalla kannalla ja koittanut miettiä että kannattaako asialle tehdä mitään. Lapset ovat nyt 2- ja 4-vuotiaita, joten lämpimän veden käyttö kasvaa tulevina vuosina.

Tallissa on on-off VILP Nibe F2025-8 joka sekin lämmittää suoraan lattiaa. Niben ohjaus on minimalistinen, pelkästään paluuveden hystereesi hoitaa sen välittämästä esim. ulkolämmöstä. Autotalliolosuhteissa pieni lämmön huojunta sisätiloissa ei ole vakavaa, ja tämä pumppu käykin yleensä yhden kerran päivässä 4-8 tuntia kerrallaan ja huilaa lopun ajan.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Haalistus ei oikein tässä auta mitään kun Nilani tekee sen hyvähköllä cop:lla tietääkseni...

Ja on tainnut pukata tuota hyvähköä COPia jo vuodesta 2007. Vaiheittainen veden lämmitys olisi kuitenkin hyvä ja parantaisi tulosta ja ehkä myös Nilanin jaksamista, kun jo muutenkin jatkoajalla pelaa. Veden lämmitys kokonaan suorasähköllä ei välttämättä ole kovin kaukana.

 

[VesA]

Mulla on VILP siten, että saan pakkasilla ajettua suoraan kiertoon. Käsiventtiileillä otettavissa käyttöön myös varaajan (1800 litraa) lataus. En näe varaajan lataamiselle mitään muuta syytä, kuin katkokäynnin eliminointi. Ajaisin aina suoraan lattiaan, jos VILP taipuisi riittävän pienelle antoteholle. Meillä raja kulkee jossain - 2...-4 ulkolämpötilassa.

Tämä kuulostaa kyllä oudolta, perinteinen betonilattialämmitys varaa selvästi enemmän kuin 1800l varaaja.. Meillä on kyllä varaamaton lattialämmitys, ehkä sitten tässkin.

 

[iqo]

Olen tullut siihen tulokseen asiaa monesti pohtineen, että Mitsun tapauksessa katkokäyntaipumusta pahentaa vähän idioottimainen ohjaus, jossa ei ole oikein kunnollista hystereesiä. Tämä on jäänyt sikäli mysteeriksi, että manuaalissa puhutaan hystereesiä ja piirilevyllä on jopa dippi, josta saisi valittua sille arvon +/-3 tai +/-5 astetta. En vain ole keksinyt, mihin tämä valinta vaikuttaa. Kysytty on myös Scanofficelta, ilman selkeää vastausta. Varaajan latausta ohjaan shuntin asennon perusteella omatekoisella arduino-virityksellä ja se toimii hyvin.

 

[kotte]

Ja on tainnut pukata tuota hyvähköä COPia jo vuodesta 2007. Vaiheittainen veden lämmitys olisi kuitenkin hyvä ja parantaisi tulosta ja ehkä myös Nilanin jaksamista, kun jo muutenkin jatkoajalla pelaa. Veden lämmitys kokonaan suorasähköllä ei välttämättä ole kovin kaukana.

Eikö asia ole pikemminkin niin päin, että haalistus panee loppukuumennuksen suorittavan lämpöpumpun entistä kovemmalle rääkille, kun lauhtumislämpötila väkisinkin nousee ... Toki, jos lämpöpumppu laukeaa muutenkin ja joudutaan suoralle sähkölle, mutta kannattaneeko moista edesauttaa ...

 

[Kellarinlämmittäjä]

Minä olen ollut sellaisessa uskossa, että näillä olisi jokin tuottolämpötilatavoite.

 

[RTLaakso]

joo Nilani tekee lämmintä vettä niin kauan kunnes tavoite saavutettu ja sitten lämmittää tehokkaammin ilmaa sen jälkeen. Nilanin kompuroista ei ole tietoa että onko niille tehty mitään asennuksen jälkeen mutta vielä lämpiää aika kivasti vesi ja tulee viileetä ilmaa kanavista kesällä että kai se toimii.
Kyselin Nilanilta kompuranvaihdosta ja sanoivat sen olevan töineen 1200-1500 euroa. Ajattelin että kait noita kannattaa huoltaa jos on tarvetta eikä vaihtaa koko laitteita.

 

[roots]

Jep se on ihan sama mikä pumppu sen LV tekee, kylmästä kuumaksi tehtävä kumminkin ja hyötysuhde erot minimaaliset tuon suhteen. Haalistuksella LV volyymia hiukan lisää jos siitä puutetta...
Taitaa noilla Nilaneilla olla pidempi odote iäksi kuin noilla joillakin muilla N-alkuisilla tyypeillä...ihan mutua viestimäärien pohjalta.

 

[RTLaakso]

vielä ei ole ollut kylmiä suihkuja. Ei ole saunajuhliakaan kyllä ollut isommalla porukalla. Vastus tulee siinäkin alarajan tultua vastaan lämmittämään vettä nopeammin. pitää puntaroida tuo asia vielä ennen asennusta että laittaako vai ei. varmaan vaikeaa saada sitä kuolletus mielessä perusteltua mutta tuo pieni apu käyttövedessä ja apu ehkä pidemmissä käyttöjaksoissa ei välttämättä huono ajatus.
Saiskohan sen sitten pyörimään tuolla sampan kv pumpulla eli ohjauksella ihan vaikka paluuseen ennen pumppua varaajan yläosaan ja alaosata pumpulleko? ja varaaja kv kierukalla joka sitten nilanin käyttöveden ottoon jotenkin kiinni.
Nyt on pumppu muuten matkalla Virosta. Tuli serantanumerot mailiin. Vaikuttaa asialliselta porukalta toistaiseksi tämä myyjä.

 

[kotte]

Minä olen ollut sellaisessa uskossa, että näillä olisi jokin tuottolämpötilatavoite.

Tavoitelämpötilaan vesi lämmitetään, mutta kompressorin rasitus on käyttövettä tuotettaessa verrannollinen lauhtumislämpötilaan. joka on suunnilleen keskiarvo pönttöön tulevasta ja sieltä lähteävästä vedestä. Jos siis pönttöön tulee alun perin kuumempaa vettä, lauhtumislämpötila kasvaa, vaikka tavoitetta ei olisi vielä saavutettu ja tilanne jatkuu samana tavoitelämpötilan saavuttamiseen saakka.

Myönnän kyllä, että Nilanien kohdalla tilanne on monisyisempi ja esittämäni pitää paikkansa parhaiten kesäaikana. Nilan käsittääkseni alijäähdyttää lauhtuvan kylmäaineen tuloilmakennossa myös käyttövettä tehdessään lämmityskaudella. Tällöin on mahdollista, että lauhtuminen tapahtuukin vasta tuloilmakennossa ja käyttövesi lämpiää pääasiassa tulistuneen kylmäainekaasun jäähtymisellä. Noissa oloissa kompressorin rasitus ei muutu esihaalistuksen seurauksena. Eipä tuolla muutenkaan paljon merkitystä ole, patsi että Nilan sitten työntää käyttöveden sijasta lämpöä tuloilmaan sen verran, mitä vilpin lämmitystuotosta käyttöveden esilämmitykseen leikataan. Energian puolesta nollasummapeliä, mutta rahaa kuluu (tässä vaiheessa) turhiin vehkeisiin (joille voisi olla paremmin tilaa sitten, jos Nilanista joskus luovutaan eikä korvata toisella pilpillä).

 

[RTLaakso]

tuossa hienosti piirretty kuva mahdollisesta toteutuksesta. toimisko tuo? asentajan mielestä voisi toimia. kierukka olisi käyttöveden esilämmitykseen valmiiksi jos ei heti niin myöhemmin kytkettäväksi. mutta tuo KV pumppujen toiminta yhteen noin? tarkoitus olisi että Samsung saisi ohjata lämpöä ulkoilman mukaan ja nilanissa oleva pumppu olisi päällä koko ajan ja pyörittäisi tuota lattiaosaa ilman erillistä ohjausta. silloin kai voisi pitää nereuksen termarit käytössä myös.
Ja samppa muuten saapui kotiovelle sovitusti. ja nyt on tohina päällä maatelineen anturan kanssa. kytkennät silti vielä vähän mietinnän alla siis. laite tulee ennen talvea paikalleen tavalla toisella.

 

[kotte]

toimisko tuo?

Varmaankin toimisi, kun Nilan lämmittää vettä tarvittaessa vain sähkökattilaosallaan. Tuo toimii siis vain tarvittaessa lämmitysveden priimaajana (jos vilpissä ei ole vastaavia eikä haittaa, vaikka olisikin). Sähkökattilalle voi syöttää ihan miten lämmintä tai kylmää vettä tahansa ilman haittoja tai huolia (muusta kuin ehkä sähkönkulutuksesta). Vilpeissä on yleensä vastaavaa sisäänrakennettuna (mitättömän pienellä varaajalla ilman lämminvesikierukkaa).

Esilämmityshän olisi hyödyllinen Nilankin kanssa kylmän veden haalistamiseen suihkuihin ja vastaaviin, joista ei milloinkaan oteta aivan kylmää vettä ruoanvalmistukseen tms. jopa, vaikka kuuma vesi tehtäisiinkin suoraan kylmästä vedestä Nilanin avulla.

 

[RTLaakso]

Tuota varaajan kytkemistä tässä vielä pohdiskelen. Kannattaisiko varaajan pohjaan kytkeä sekä lattian paluu että Samsungin otto omiin yhteisiinsä vai samaan yhteeseen molemmat t-kappaleella? Onko tuolla merkitystä edes paljoa? jotenkin ajattelin että tuo t -kappaleella yhdistäminen saattaisi vähentää veden sekoittumista varaajassa jos se tällaisessa 100 litran ohuessa ja pitkässä lieriössä edes mitenkään kerrostuu.
Autotallissa siis odottaa nyt ES merkkinen työsäiliö 100l käyttövesikierukalla ja 4 yhteellä. näkyy menevän suoralla putkella kylmät yhteet säiliön pohjalle eikä ole mitään levyjä välissä säiliössä.

Olemassa oleva nilanin perässä oleva lattialämmityskierto siis tulee jäämään ennalleen mutta menee tuon työsäiliön kautta sitten kuten kuvasin tuossa ylempänä. jos jotain niin saanpahan yläkerrasta nilanin paneelista katsottua lattiaveden lämpöjä menemättä alakertaan.

Käyttöveden esilämmitystä myös mietin että vedetäänkö putkia tässä samassa rytäkässä siihen vai jätänkö vaan mahdollisuuden tuohon jos tulevaisuudessa haluan käyttövettä esilämmittää. jotenkin en nyt tiedä onko se nilanin kanssa hyvä vai huono idea kun nilan tekee poistoilmapumpulla kuitenkin sen käyttöveden. tulisikohan tuosta vaan lisää kulutusta...

onko raadilla mitään mielipiteitä näihin? kaikki on vielä kytkemättä joten tässä kohtaa voi ehdottaa parasta ratkaisua laitteille Nilan pilp sähkökattilalla toimivalla lattiakierrolla + samsung VIlp 9kw split + ES BT100TC-2

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kannattaisiko varaajan pohjaan kytkeä sekä lattian paluu että Samsungin otto omiin yhteisiinsä vai samaan yhteeseen molemmat t-kappaleella? Onko tuolla merkitystä edes paljoa? jotenkin ajattelin että tuo t -kappaleella yhdistäminen saattaisi vähentää veden sekoittumista varaajassa jos se tällaisessa 100 litran ohuessa ja pitkässä lieriössä edes mitenkään kerrostuu.

Tuo T-kappale voisi olla hyvä ratkaisu juuri mainitusta syystä. Minulla varaajanan toimiva kattila hiukan sekoittuu ja tuo T-kappale olisi siihen yksi mahdollinen ratkaisu. Vaikea keksiä, mitä haittaa tuosta T-kappaleen käytöstä voisi olla.

 

[kotte]

Kannattaisiko varaajan pohjaan kytkeä sekä lattian paluu että Samsungin otto omiin yhteisiinsä vai samaan yhteeseen molemmat t-kappaleella?

Itselläni ei ole ehdotonta näkemystä puoleen tai toiseen, mutta kytkeminen T-kappaleella yläpäässä saa sähkökattilalle menevän veden lämpötilan heittelemään enemmän (mikä on hyvä asia, kun lämpöpumppu käy, mutta huono asia, kun se menee huilaukselle katkokäyntitilanteessa, eli vastus voi mennä päälle suotta). Laittaisin pohjalla ehkä mieluummin omiin yhteisiinsä, jotta vesi viilenee kaikissa tilanteissa varaajan pohjalla, eikä varaaja pääse esimerkiksi lämpenemään pohjaan saakka joissakin tilanteissa. Tämä toimii myös paremmin sitten, jos joskus lisätään käyttöveden esilämmityskierukka eikä systeemin säätö rupea yhtä herkästi värähtelemään.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Mutta eikö se ole hyvä, jos varaaja lämpenee pohjaan saakka? Sitä vartehan se varaaja on, että lämmintä varaa. T-kappaleesta saa ilmeisesti sen kylmimmän mahdollisen veden. Jos kiertoa ei talossa ole, saa VILP sitten vetensä varaajasta niin lämmitystä kuin sulatustakin varten.

 

[kotte]

Mutta eikö se ole hyvä, jos varaaja lämpenee pohjaan saakka? Sitä vartehan se varaaja on, että lämmintä varaa.

Tarkoitin sitä, että kun esillä ollut kytkentä edellyttää käyrän mukaista ajoa, pitäisi miettiä, miten lämpöpumppu pystyy eri tilanteissa haistelemaan palaavan veden lämpötilaa (joko niin, että kiertopumppu käy ajoittain tai sitten jatkuvasti pienellä teholla). Käsittääkseni tuollainen säätö on vaikea saada toimimaan, jos kylmällä puolella on T-haara, koska lämpöpumpulle paluuvirtaus joko suoraan lämmityspiiristä tai sitten varaajasta. Säätö taas edellyttäisi, että molemmat ovat edustettuina, kun paluuta mitataan (ellei laitteessa sitten ole erikseen useita rinnakkaisia antureita varaajaan ja eri kohtiin piirejä ja säädin, joka kykenee yhdistämään nämä tiedot). Varaajan ala- ja yläpään lämpötilaero on joka tapauksessa pieni silloin, kun laite toimii taloudellisesti (ei ole järkeä ylittää lämpöpumpun normaalia delta-T:tä kovin paljon), eli jos tulevalla ja lähteävällä virtauksella on omat haaransa varaajan pohjassa, varaaja toimii myös eräänlaisena sekoittimena ja lämmön säätö voisi toimia käyräohjauksen vaatimalla tavalla yhdenkin anturin perusteella. Kun on tällaiset erilliset haarat, varaajasta on hyötyä ja säätö on mahdollista saada toimimaan, vaikka lämpöpumpun kiertopumppu (tai latauspumppu) pyörii välillä tai vaikka koko ajan. Epäilen varaajan alapään T-haarakytkennän toimivuutta käytännössä, ellei lämpöpumpun kiertopumppu (latauspumppu) seiso koko ajan, kun kompressorikin huilaa.

 

[Ismo67]

Itselläni samalainen projekti meneillään, mutta eikös varaajan ja Nilanin väliin tarvita kiertovesipumppu, joka käy koko ajan?
Nilanin kiertovesipumppu kierrättää vain lattiakiertoa Nilanin sähkökattilasta?

Lisäksi voisi laittaa energiamäärämittarin (Pollucom) Sampan latauskiertoon puskurivaraajalle päin?

Tässä minun projekti. Pikkuhiljaa tarvii aloitella..

Ecowatti + ES Puskurivaraaja + Ultimate 10kW VILP kytkennät

Yllä olevat laitteet pitäisi saada keskustelemaan oikein keskenään oikeanlaisilla kytkennöillä ja komponenteilla. Joten tarvisisin hieman mielipiteitä. Eli kyseessä on yksikerroksinen 122m2 Puupaneelivuorattu paritalo vm. 2011 Keravalla. Nykyinen lämmitysjärjestelmä on vesikiertoinen...

lampopumput.info