VILP mitoitus pelkkään lattialämmön paluuseen n 250m2 lattiaan?

vwg4

Aktiivinen jäsen
mutta eikös varaajan ja Nilanin väliin tarvita kiertovesipumppu, joka käy koko ajan?
En tunne Nilania, mutta itellä on monovilp+100ltr puskuri+F470 pilp. Puskuri kytketty 3-putki kytkennällå(käytännössä kuten aloittaja kuvaa). Ainoastaan vilp Latauspumppu ja F470 lämmityskiertopumppu. Ja toimii, tai ainakin vesi kiertää.

Tuo F470 lämmityspumppu käytännössä kierrättää vettä lattiassa, tarvittaessa shunttaa F470 kattilasta.

Se sitten voi olla toinen kysymys että pitäisikö oikeaoppisesti olla.
 

kotte

Hyperaktiivi
eikös varaajan ja Nilanin väliin tarvita kiertovesipumppu, joka käy koko ajan?
Nilanin kiertovesipumppu kierrättää vain lattiakiertoa Nilanin sähkökattilasta?
Jos Nilan kerran kierrättää lattiakiertoa omalla kiertopumpulla, niin jostakin se vettä imee ja jonnekin työntää. Eli tuon imuputken voi katkaista ja laittaa kierron varaajan lävitse. Tällöinhän vesi lämpiää ennakolta jo tuloputkessa (ikään kuin lämpöä hukkuisi vähän tai ei ollenkaan lattiaan). Eipä haittaa, vaikka Nilan välillä katkoisi kiertopumppuaan, eli kyllä lämpö riittää, jos se lämmitetään tuloputkessa samalle lämpötilatasolle kuin kattilassakin.

Vilpin tms. latauspumppu on oma kysymyksensä ja jo suuremman virtauksen takia on syytä olla oma latauspumppu. Kytkennän pitäisi olla sellainen, että varaaja tasaa lämmöt.
 

RTLaakso

Jäsen
Joo vastausta yhteisesti kaikille. Nilanissa on siis se oma lattiakiertopumppu ja näyttäisi mallilta jossa päällä kolme nopeusvalintaa I, II JA III. veikkaan ettei se siis säädä nopeutta vaan minä.
Samsungin pumpussa oma kiertovesipumppunsa joka käynnistyy ja säätyy Samsungin aivojen ohjastamana.
nilani tulee siis edelleen kierrättämään lattian kuten ennen kytkettynä tuon työvaraajan kautta ja samsung myös varaajaan.
ajattelin että tuo t-kappale auttaisi siihen että kun vilp alkaa lämmittää niin se imisi kaiken lattiasta palaavan veden plus sitten ehkä lirun varaajan alaosasta. Tällöin kuvittelisin että varaajassa ei kävisi ihan niin suuri pyörre.

Termarien mahdollisesti sukiessa joitain piirejä lattiassa kesällä vilppi saisi tarvitsemaansa vettä sitten enemmän varaajasta.

samsungin ohjaus ulkolämpötilan mukaan ja toimiskohan ne meno ja tulo anturit niissä työvaraajan ylä- ja alataskuissa? vai pitäisikö ennemmin laittaa vaikka ihan siihen putken pintaan. tuo alempi anturitasku on hiukan korkealla ehkä. lieneeköhän tällä vaikutusta?
 

roots

Vakionaama
Kokeilisin antureita helpolla paikalla puskurissa, ja sitten laittaisin kumminkin taskut niihin putkiinkin kun nuo pintamittaukset on vähän semmosia 'suuntaa antavia' ja hitaampiakin kaiken lisäksi.
 

kotte

Hyperaktiivi
Omasta mielestäni T-kappale lattiakierron paluussa ja vilpin imussa on yksiselitteisesti huono idea, kun kyseessä on invertterisäätöinen vilp. T-haara olisi ok ON/OFF-tyyppiselle vilpille, kun varaajan tarkoituksena on vain tarjota lämpöenergiaa vilpin sulatuksiin ja OFF-jakson aikaiseen lämmön puskurointiin. T-kappale tulee aiheuttamaan lisääntynyttä käyntiä ON/OFF-tyylillä ja sähkökattilan vastuksen turhaa aktivoitumista. Varaajan olisi tärkeää pystyä purkautumaan myös silloin, kun vilpin säätö vähentää laitteen tuoton hetkellisesti pienemmäksi, mitä lämmityspiirissä kuluu, mutta T-haarakytkentä estää tämän ja purkaa varaajaa vasta OFF-tilanteessa (jolloin sähkökattila napsahtaa herkästi päälle turhaan).

T-kappale voisi toimi, jos kytkisikin varaajan "epäortodoksisesti väärin päin", eli vilppi syöttäisikin veden lähelle lämmitysverkoston paluupistettä ja imisi vetensä läheltä paikkaa, mistä vesi lähtee verkostoon. Varaaja toimisi siis vähän kuin vastavirtalämmönvaihdin ja se pyrkisi nimenomaan maksimoimaan "pyörteilyn" mahdollisimman hyvän sekoittumisen takaamiseksi. Tällä "nurinkurisella" kytkennällä ajan takaa sitä, että lämmitysverkostoon menevän veden lämpötila laskee mahdollisimman vähän vilpin mennessä sulatukselle ja vältytään sähkökattilan turhalta käynnistymiseltä. Samoin vilpin käyrän mukainen säätökyky invertterin (ja ehkä myös latauspumpun) tehoa muuttaen optimoituu.

"Pyörteisyyden välttäminen varaajassa" on huono idea.

Lisäys:
Selvennän vielä omaa ehdotustani (kun edellä on eri viesteissä annettu periksi omille ennakkoasenteille):

Vilppi yleensä säilyttää latauspumpun kiertosuunnan kaikissa tilanteissa. Tämä rajoittaa järkeviä kytkentöjä, kun perässä on käyräohjattu sähkökattila ja käytettävissä on kohtuullisen kokoinen varaaja. Oletetaan siis, että vesi lähtee varaajan yläosasta kattilaan integroidun lämmitysverkoston imemänä ja palaa varaajan alaosaan:

- Jos vesi tulee vilpiltä varaajan yläosaan ja palaa vilpille alaosasta, niin ehdottomasti vilpin ja lämmitysverkoston liitännät suoraan varaajaan sekä ylhäällä että alhaalla ja vielä mahdollisimman etäälle toisistaan vaakasuunnassa. Muutoin varaaja ei toimi hyvin yhteen sähkökattilan kanssa sulatuksessa ja käyrän pohjalta tapahtuvassa säädössä, jota vilpin invertteriohjaus hoitaa ensisijassa ja toisijaisesti sähkökattilan säätö (jos lämpö ei muuten riitä). Tämä kytkentä on siis saman "näköinen" päältä päin kuin vilpin latauspiirin ja lämmitysverkoston välinen vastavirtalämmönvaihdin. Tämä kytkentä saattaa joissakin tilanteessa kerrostaa varaajaa muutaman asteen verran, mutta toimii pääasiassa lämpöpuskurina.

- Jos vesi tulee vilpiltä varaajan alaosaan ja palaa ylhäältä, liitännän voi tehdä joko suoraan varaajaan tai T-kappaleilla kummassa päässä tahansa tai vaikka molemmissa päissä. Tämä kytkentä on siis saman "näköinen" päältä päin kuin vilpin latauspiirin ja lämmitysverkoston välinen myötävirtalämmönvaihdin. Tämä kytkentä ei käytännössä kerrosta varaajaa yhtään, vaan varaaja toimii pelkästään lämpöpuskurina.
 
Viimeksi muokattu:

RTLaakso

Jäsen
Ok. meillä ei tule Nilanin kattilan vastukset olemaan päällä lainkaan. vain kiertopumppu. hätätilassa voin laittaa sen sitten päälle jos pumppu ja sen sisäyksikön vastukset eivät tee hommiaan.
En ehkä ihan saanut kiinni nyt tuosta varaajan lämmön purkaamisesta. aina kun yläosassa on riittävän lämmintä vettä niin vilp lienee tauolla ja lattiakierto menee silloin varaajan läpi kiertämättä vilpin sisäyksiköllä viilentäen varaajaa kunnes taas pumppu käy.
Sama tilanne tietysti on silloinkin jos kytketään varaajan alaosaan molemmat omilla yhteillään mutta vilpin käynnistyessä saisi ehkä pitempään viileää suoraan lattian paluusta kunnes taas yläraja on saavutettu. lattian kierto saa mennä pienemmällä virtauksella kuin mitä vilp lataus joten päällä ollassaan ottaisi myös varaajasta osansa. mitään hallintaa noille määrille ei sitten ole muuta kuin mutu.
Mutta siis kuten sanottu en ole ammattilainen tässä ja teoria voi olla aivan pielessä tuossa mun ajatusmallissa. Siksi onkin hyvä kuulla näitä eri ajatuksia kaikesta.
Jotenkin se pitäisi saada toimimaan niin tosiaan että ajaisi mahdollisimman kauan mahdollisimman pienellä teholla kerrallaan ja hyvällä hyötysuhteella tietenkin.
 
Minulla tuo sekoittuminen varaajana toimivassa kattilassa pienentää sen varauskykyä ja toisaalta heikentää myös veden haalistuksen tehokkuutta. Paluuveden lämpötila riittää sulattamiseen, kun vettä vain on riittävästi. Kai se paluuvesikin on noin 30 asteista ja joka tapauksessa kattilasta tulee lisää. Tuon paluun liittäminen VILPille menevään olisi itsellänikin tavoitteena, mutta putki on vähän hankalasti kattilan takana. Toinen vaihtoehto olisi jatkaa paluuputki kattilan alaosaan mutta ovat penteleet laittaneet siihen pienemmällä halkaisijalla lyhyen laskuputken, joten en saa sisälle enää järkevän kokoista putkea. Mahdollisesti tuon laskuputken voisi lyödä päältä päin irti, jolloin se putoaisi kattilan sisälle. Tällöin siihen saisi laitettua Ø 25 mm laskuputken pohjalle saakka ja kattila täyttyisi käyntijakson aikana kokonaan VILPin tuottolämpötilaan.

En nyt keksi, miten tuo liittyy invertti tai on/off kävijään. Lämpimämpi kattila => pidempi käyntijakso ja pidempi lepojakso, jos katkokäynnillä ollaan. Toki tuo pohjalle liittäminen on myös hyvä ja toimiva ratkaisu, jos sellaiseen on sopiva kierre olemassa mutta se saattaa aiheuttaa kattilan sekoittumista, mikä ei minun mielestäni ole eduksi. VILP toimii sitä paremmin, mitä kylmempää se saa sisäänsä.

Latauskierron paluun voisi liittää kattilaan jonnekin keskivaiheille, jos sellainen yhde on olemassa. Näin sulatuksen viileämpi vesi jäisi sinne pohjalle eikä kiertoon menevän lämpötila notkahtaisi. Minulla ei ole kattilassa ylimääräisiä yhteitä, joten latauskierto liittyy T-kappaleella lämmitykseen menevään putkeen. Kokeilin tuota kiehutayhteeseenkin, mutta sekoittumisesta seurasi parin asteen tappio tuottolämpötilaan eli VILP olisi joutunut turhaan pumppaamaan lämpimämpää.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Tässä ei tarvita varauskykyä niinkään, vaan lämpötilan pysymistä mahdollisimman vakiona, jos tarkoitus on saada sähkökattilan vastukset toimimaan hyvin yhteen lämpöpumpun kanssa. Ja tuo edellyttää sitä, että sulatuksen aiheuttama veden jäähtyminen laskee lähtevän veden lämpötilaa niin vähän kuin mahdollista ja että vilpille tulevan veden lämpötila heiluu mahdollisimman vähän kaikissa tilanteissa. Varaajan kapasiteettia tarvitaan siis lämmönvaihtelujen tasaamiseen. Kaikki kerrostuminen vain haittaa tuota.

Tilanne on toinen, jos sähkökattilan vastukset on napsautettu pois (ja Nilanin sähkökattilan pumppu jatkaa työtään normaalisti tuossakin tilanteessa). Samoin tilanne on toinen, jos vilppi ei kierrä kovin pienille tehoille tai se on ronskisti mitoitettu (jolloin käyntijaksojen pidentäminen on tavoite sinällään). Tuo kuitenkin edellyttäisi shuntteja tms. lisälaitteita tai sitten lähtevän veden lämpötilan pitäisi antaa seilata.

MIssään tapauksessa ei ole fiksua suunnitella sellaisia kytkentöjä, joissa varaajan lataus pääsee purkautumaan vain, kun vilppi huilaa eikä samalla ole sulattelemassa.
Latauskierron paluun voisi liittää kattilaan jonnekin keskivaiheille, jos sellainen yhde on olemassa. Näin sulatuksen viileämpi vesi jäisi sinne pohjalle eikä kiertoon menevän lämpötila notkahtaisi.
Ihan toimiva idea, jollainen on ollut yhtenä ratkaisuna omassakin mielessäni.
En nyt keksi, miten tuo liittyy invertti tai on/off kävijään. Lämpimämpi kattila => pidempi käyntijakso ja pidempi lepojakso, jos katkokäynnillä ollaan.
Invertteri joutuu säätämään tehonsa saatavilla olevien mittausten perusteella ja kaikki puskurointi, mikä hidastaa tiedon saantia kokonaistilanteesta (verkon luovuttama lämmitysteho ja lämmön varautuminen veteen, rakenteisiin ja varaajaan ym.) vaikeuttaa säätöä ja lisää värähtelyriskiä (eli katkokäyntiä) varsinkin, kun ollaan siinä hilkulla, tarvitaanko sitä vai ei vai pärjätäänkö invertterin säädöllä.
En ehkä ihan saanut kiinni nyt tuosta varaajan lämmön purkaamisesta. aina kun yläosassa on riittävän lämmintä vettä niin vilp lienee tauolla ja lattiakierto menee silloin varaajan läpi kiertämättä vilpin sisäyksiköllä viilentäen varaajaa kunnes taas pumppu käy.
Lyhyesti sanottuna ongelma on siinä, että T-haaran kautta virtaus joko menee varaajaan tai tulee ulos ja vilppi pysyy perillä vain joko verkostosta tulevan veden lämpötilasta (ja itse tuottamastaan) tai sitten verkosta ja varaajasta sekoitetun veden lämpötilasta. Kumpi noista tapahtuu, on sattumanvaraista riippuen siitä, miten lämmityspiirin imemä lämpömäärä ja vilpin tuottama sattuvat kohtaamaan tietyllä hetkellä. Tuo epälineaarisuus vie pohjan pois vilpin kyvyltä säätää tehoaan luotettavasti tarpeen mukaan ja värähtely (ts. varaajan purkautuminen ja varautuminen vuoron perään silloinkin, kun vilppi kykenisi sopeutumaan tarvittavaan kuomaan) uhkaa.
 
Lyhyesti sanottuna ongelma on siinä, että T-haaran kautta virtaus joko menee varaajaan tai tulee ulos ja vilppi pysyy perillä vain joko verkostosta tulevan veden lämpötilasta (ja itse tuottamastaan) tai sitten verkosta ja varaajasta sekoitetun veden lämpötilasta.
Riippuu varmaan VILPistä.

VILPille olisi hyvä olla jokin lämpötilamittaus sieltä varaajasta eli tässä tapauksessa kattilasta. Ainakin Setässä on mittaukset varaajalle (kattilan keskilämpö, samasta reiästä polttimen anturin kanssa) ja suntin jälkeen lämmityskiertoon menevälle ja sieltä palaavalle. Lisäksi koneessa itsessään on tulevan ja lähtevän lämpötila. Tuo keskeltä mitattu lämpö oli mielestäni Ecologikin ohjalmalle parhaiten sopiva ja se vaikuttaa kovasti ohjelman käyttäytymiseen. Lämmityskierron mittaukset ovat ilmeisesti puhtaasti suntin ohjausta varten (joka ei minulla ole Setän perässä) eikä ne vaikuta mitenkään koneen käyntiin. Vaikuttaa, että tuo pyrkii nostamaan tuottolämpötilan niin että kattila saavuttaa lämpötilatavoitteen. Jos kattilan lämpö laahaa alle, jotenkin se sen noteeraa ja vaikuttaa nostavan tuottolämpötilaa, jotta kattilan lämpötilatavoite saavutetaan. Käyntiin lähtö perustuu yksin tuohon kattilan lämpötilamittaukseen ja kone myös pysähtyy, kun tuo anturi lämpenee. Tasaisella käynnillä pitää tuottolämpötilan käytännössä vakiona kierroksia säätämällä. Koska kattilan keskilämpö on sekoittumisen vuoksi aina alle tuottolämpötilan, tuo pitää ottaa asetuksissa huomioon. 34 asteen pyynnillä tuottaa 35 asteista.
 

kotte

Hyperaktiivi
Onko CTC/Ecologikin kattilalämmön tavoite riippuvainen ulkolämpötilasta vai enemmän tai vähemmän vakio? Jollei tavoite noudata suunnilleen asetettavaa menoveden ulkolämpötilasta riippuvaa lämmityskäyrää, on vilppiä aika vaikea yleensäkään saada säätämään käyrän mukaan ilman moottorishunttia. Moottorishuntti puolestaan leikkaa suotta laitteen tuottosuhdetta.

Toisaalta, jos tavoitteen saa menovedeltä toivotun lämmityskäyrän mukaiseksi, juuri tuolla perusteellahan sitten vilpin tehoa täsmälleen pitääkin säätää. Tuo jopa onnistuu hyvin, kunhan vilpille tulevan veden lämpötilaan ei aiheudu säädön toteutuksen aiheuttamia epälineaarisuuksia. Lineaarisuus on puolestaan varmistettavissa juuri sillä, että lattiakierrosta palaava vesi sekoittuu suuren varaajatilavuuden kanssa. Menopuolella taas sulatuksen aiheuttama jäähtyminen asettaa vastaavan sekoitusvaateen, jos halutaan estää sähkökattilan vastuksen turha aktivoituminen (jos se siis on jatkuvasti aktivoituna oman säätimensä ohjaukseen), mutta tuolla ei taas ole tekemistä vilpin säätöalgoritmin toimivuuden kanssa, mutta olisi silti fiksua laittaa anturi varaajaan (eikä vilpin lähtöputkeen), jotta todellakin lämmitysverkkoon menevän veden lämpötila on säädön perusteena (esimerkiksi varaajan sulatuksesta aiheutuva lämmön putoaminen otetaan säädön perusteena huomioon varaajan viiveellä muuttuvan lataustilanteesta riippuvan lämpötilan tekijänä).
 
Onko vai ei, on vähän maku asia. Taitaa siinä pari astetta olla käyrää, kun ilmat kylmenee eli melkein vakio se nyt on minun asetuksilla. Lämmityksen kannalta eroa on vielä oleellisesti enemmänkin, kun kesän katkonainen käynti muuttuu jatkuvaksi. Onhan siinä lämmön luovutuksessa varmaan iso ero, kiertääkö siellä alimmillaan jokin 26 asteinen vai 35 asteinen. Pattereihin (kellariin) menee aina niin lämmintä kuin tulee tai on tarjolla, lattioihin suntin kautta. Tuottolämpötila meni ennen ihan suoraan kiertoon, nyt siinä on hapensyöntireaktori, joka samalla hiukan tasaa (sulatusten ja miksei katkojenkin aikana) mutta esim. kun päivällä vetää pitkiä jaksoja, tulee se ihan lyhentämättömänä läpi, kun ei siinä 35 asteen lämmöillä edes mainittavia häviöitä ole.

Minullakin on kattilassa sähkövastus ja talvella poissa ollessa olen laittanut sen jopa päälle valmiustilaan. Jos kattila jäähtyisi jonnekin 20 asteen tienoille, sen pitäisi laueta päälle. Siitä olen ihan yhtä mieltä, että noiden vastusten kanssa on syytä olla tarkkana, ettei ne turhaan mene salaa päälle. Jos tilannetta ei seuraa, vaikea huomata ja sitten ihmetellään sähkölaskua ja ihastellaan sitten joskus aikanaan kenties muutosta parempaan, kun on käyty vähän muuttamassa asetuksia.

Ainakin Setällä tuo säätö kyllä toimii siinä mielessä hyvin, että mitään heiluriliikettä se ei tee ja varsin nopeasti lisää hönkää jos vettä aletaan käyttää. Sitä vastoin se ei osaa lähteä liikkeelle maltillisesti, vaan nostaa nopeasti kierrokset, jotta saisi tuottolämpötilan kohdilleen. Näin ollen se menettää sen pienen edun, minkä se voisi saada, kun lämpöä nostaessa saisi käydä olellisesti alle tavoitelämpötilan. Nyt se vääntää sen käytännössä heti sinne tavoitteeseen (~35 °C) ja siitä sitten himmailee sitä mukaa kuin koneelle tulevan lämpötila nousee. Tuota voi hiukan helpottaa, kun laittaa kesällä rajoituksen 50 rps, niin kierrokset ei nouse sen yli. Varmaan tuo on ollut ohjelman tekijälle vähän vaikea paikka. Tuossahan pitäisi olla jokin annettava tehontarve käyrä pohjana, millä se lähtisi liikkeelle tai jokin oppimisprosessi. Ei varmaan kauhean hyvä sekään, jos ensin yrittäisi pienellä ja sitten vasta alkaisi kiihdyttää, kun edelleen lämmöt tippuisi.

Tuottolämpötilaa ei kannata päästää karkuun sekoittamalla vaivalla pumpattua lämmintä kylmiin paluu vesiin. Pumpattu suoraan jakeluun ja jos kattila on varaajana, sen lämpötila käyrän mukaan ja liitynnät niin, että vedet pysyy järjestyksessä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuottolämpötilaa ei kannata päästää karkuun sekoittamalla vaivalla pumpattua lämmintä kylmiin paluu vesiin. Pumpattu suoraan jakeluun ja jos kattila on varaajana, sen lämpötila käyrän mukaan ja liitynnät niin, että vedet pysyy järjestyksessä.
Noinhan on yleisesti ja etenkin silloin, jos vesi jäähtyy verkostossa paljon (mitä se tekee, jos käy radiaattoreissa, joita säädellään aktiivisesti termostaattiventtiileillä). Toisaalta matalalämpöisellä lattialämmöllä noin ei välttämättä käy, vaan jäähtyminen voi olla vain samaa luokkaa kuin mitä vilppi läpivirtaavaa vettä lämmittää. Nämä kytkentä- ja säätöjutut ovat loppujen lopuksi kaikkea muuta kuin yksinkertaisia ja riippuen paikallisista olosuhteista tilanne voi kääntyä vaikka päälaelleen. Lämmityskierron ja vilpin latauspumpun virtaamillakin on aika paljon vaikutusta, eli eipä suurikaan lämpötilaero lämmitysverkon menon ja paluun välillä vaikuta paljonkaan, jos latauspumpun virtaama on paljon suurempi kuin lämmityspiirin kiertopumpulla. Latauspumpun suurella teholla lyhyen kierron lämpenemän varaajan kautta saa niin pieneksi (ehkä asteeksi tai pariksi), että on loppujen lopuksi melkein sama tuottosuhteen kannalta, miten päin latauspiiri on varaajan välityksellä yhteydessä lämmityspiiriin. Lyhyessä ja riittävän paksuilla putkilla toteutetussa latauspiirissä painehäviökin saadaan niin pieneksi, että latauspumppu tuottaa suuren virtaaman kohtuullisella tehonkulutuksella.

Latauspiirin ja lämmityspiirin virtauksiakin voi olla vaikea saada tarkalleen samansuuruisiksi ja kun on sulatuksia ja vastaavia tapahtumia, mikään kytkentä ei takaa, etteikö jonkinasteista sekoittumista tulojen ja menojen välillä tapahtuisi aivan riippumatta kytkennästä. Eikä varaajasta ole todellisuudessa hyötyä käytössä, ellei se välillä tyhjene ja välillä täyty ja hyödyllisellä ajoituksella ja samalla riittävän tiuhaan. Eihän sellaisesta käyttövesisäiliöstäkään, jota pidetään aina joko täysinäisenä tai tyhjänä, ole käytön kannalta mitään hyötyä, vaan se kannattaisi purkaa kokonaan pois potentiaalisena veden laadun heikentäjänä. Tässä tapauksessa lämpövaraajan rooli on mielestäni ensi sijassa vilpin sulatusenergian lähteenä ja toissijaisesti vilpin ja lisävastuksia käytettäessä myös sähkökattilan säätöalgoritmien tukena tilanteissa, kun lämmöntuotanto ja kulutus vaihtelevat, vilpin invertterin tehoasetuksen pitää sopeutua tilanteeseen ja sähkökattilalle on syötettävä riittävän tasalämpöisenä pysyvää lämmitysvettä, jottei se suotta aktivoisi varalla käytettäviä lisävastuksia.
 

RTLaakso

Jäsen
omassa tapauksessani kun tuo nilanin kattila ei sisällä mitään vesitilaa vaan jos olisi päällä niin lämmittäisi läpivirtaavaa vettä niin unohdan sen säätämisen tässä ja hän kierrättääköön vaan lattiapiirin lämmitysvettä joka tuotettu muilla laitteilla jatkossa. Hätätilanteessa voi sitten laittaa senkin pälle jos tarvitsee kyllä juu.
Myöskään en ole laittamassa lisäsuntteja lattiapiiriä ennen eli olisi tarkoitus saada sopiva vedenlämpö suoraan vilpiltä. Siksi varmaan mietin tuota sekoittumista kun olen huomannut ettei tuo vesi viilene kovin montaa astetta lattiassa talvellakaan saati kesällä. tosin mittauksia tehty ihan putken pinnasta halpis ulko\sisä lämpömittareilla.
Muistaisin jostain täältä lukeneeni jonkun mitanneen tosi alhaisia tehoja tuosta samsungista eli voipi olla että se hallitsee sitten pienellä teholla pitkään kerrallaan lämmittämisen. noh harrastus tämän systeemin säätämisestä taitaa väkisinkin muodostua ainakin aluksi.

Vielä sellainenkin miete tuli että voisikohan lattian paluun laittaa keskivaiheilla olevaan vastuksen yhteeseen? Vai onko nämä nyt ihan turhia ajatuksia noin pienessä työsäiliössä ja Minun kannattaa vaan unohtaa kaikki kerrostumiseen viittaava ja pyrkiä siihen että työsäiliö on kauttaaltaan lämmin ennen kuin kerrostunut? Ja turhaa olisi pyrkiä saamaan viileintä saatavissa olevaa vettä vilpille kun haittaisi sitten sulatustilanteissa?
Tekis mieli laittaa kaikki mahdollinen aiemmin mainituista. eli t -haara kumpaakin pohjayhteeseen ja sulut ja vielä tuohon vastusyhteeseenkin. saisi suluilla sitten ohjattua kaikkien mahdollisten kautta ja kokeiltua miten mikäkin toimii :) voi kyllä olla että jää tekemättä tuollainen.
1568099083244.png
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuolla sinun laitteistollasi (lattialämpö ja erillinen sähkökattila varalla varaajan jälkeen menopuolella) kannattaa lämmitysverkostoon lähtevä vesi ottaa varaajasta mahdollisimman ylhäältä ja palauttaa paluuvesi lähelle pohjaa. Tuo vastusyhde on turhan korkealla. Korkeintaan käyttöveden haalistuksen käyttöönotto ja painottaminen voi olla perustelu sille, että paluu on hiukankaan alinta yhdettä korkeammalla. Tuossa varaajassa vaikuttaisi olevan riittävästi liitäntöjä niin, että vilppi ottaa vetensä mahdollisimman alhaalta, lämmitysverkon paluu on seuraavaksi alimpana, vilpin lämmittämä vesi tulee seuraavaksi selvästi ylemmäksi ja kaikkein ylimpänä on sähkökattilalle vievä lämmitysverkon lähtöhaara.

Jos noille keskempänä oleville yhteille välttämättä käyttöä haluaan, niin vilpin lämmittämän veden voisi siis ohjata jonnekin keskivaiheille tai ehkä hiukan ylemmäs. Tällä ajan takaa sitä, että sulatuksen aikana varaajasta riittää hetken kiertoon lämpötila-asetuksen mukaista vettä ja sulatus jäähdyttää lähinnä pöntön alaosaa, Kellarinlämmittäjä jo asiasta mainitsikin.

Kannattaa nyt miettiä ennen asennusta itse kytkentä järkeväksi riippumatta siitä, miten esimerkiksi on tässä vaiheessa suunnitellut käyttävänsä laitteistoa. Ajan myötä ajatukset monesti kirkastuvat siitä, mikä on paras käyttötapa ja alun perin järkevästi suunniteltu kytkentä tukee mahdollisimman helppoa, luotettavaa ja taloudellista tapaa hyödyntää laitteistoa sitten, kun on itse sisäistänyt, mikä on rationaalisinta ja into kokeilla eri vaihtoehtoja on jo kuihtunut.
 

RTLaakso

Jäsen
juu. ja nyt vasta itse asiassa tajusin että jos laitan nilanin lattialämmityksen pois päältä ja jätän asetuksen pumppu jatkuva niin se silti stoppaa tuon kiertovesipumpun. Eli nilani on säädettävä niin alas ettei tule vastukset päälle sulatuksissa mutta kv pumppu kuitenkin pyörii. Tätä aion nyt testata ennen lämmitystarvetta ja pumpun asennusta että saa tuon menemään Tai sitten on laitettava oma kiertonsa erikseen Nilanista jotenkin.

ES:n kaikki yhteet poislukien tuo sähkövastuspaikka ja käyttövesikierukka on tuon purkin päällä. kaksi menee putkella ihan pohjaan asti ja kaksi tulee säiliön yläosaan vierekkäin. mahtaakohan sulatuksen aikana tuo pumpulta tuleva kylmä kurvata suoraan lattiapiiriin vai painuuko tai sekoituukohan niin hyvin että kaikki menee ihan mukavasti. Ei kai nuo lattiavalut niin äkkiä viilene että sulatukset mitenkään ihmeellisesti tuossakaan vaikuttaisi.

ehkä tässä pähkäilee liikaa ja laittaa nyt vaan putket kiinni kunhan saa ensin hommat siihen vaiheeseen. katsoo sitten pitääkö tuota jotenkin tuunata. Koittaa saada noista työsäiliön anturipaikoista jotain tietoa ulos että mitä siellä tapahtuu ja vetelee siitä sitten johtopäätöksia jos tarttee.
 

kotte

Hyperaktiivi
Eli nilani on säädettävä niin alas ettei tule vastukset päälle sulatuksissa mutta kv pumppu kuitenkin pyörii.
Ei sen pitäisi kytkeä vastuksia päälle, jos vilppiä ajetaan lämmityskäyrän mukaan eikä Nilanin kattilan käyrää säädetä tuon käyrän yläpuolelle (riippuu tietenkin laitteesta, onnistuuko tuo ja omasta mielestäni tuo onkin yksi kriteeri sille, millainen vilppi on syytä hankkia). Tuon viimeksi esillä olleen varaajakytkennän pitäisi varmistaa, ettei sulatuksen jäähdyttämän veden pitäisi päästä kiertoon sekoittumatta ensin huomattavan suureen määrään valmiiksi lämmennyttä vettä ja pudottaa kiertoon imettävän veden lämpötilaa niin paljon, etteikö muutaman asteen pudotus Nilanin lämmityskäyrään pitäisi vastukset normaalitilanteessa pois päältä. Itse olen ainakin yrittänyt koko ajan tähdentää juuri tätä seikkaa ja harkita kytkentäratkaisua, joka pyrkii mahdollisuuksien mukaan tuon varmistamaan.
 

RTLaakso

Jäsen
Noniin!
Nyt on Samsung käynnissä. Käytössä käyrälläajo joka tuntuisi toimivan. Kunhan vaan sai nuo lämpötila-asetukset kikkailtua jotenkuten. Meinasi unohtua ensin se lämmityspiirin lämpöasetus defaultille (min25max45) ja ja ihmettelin kun näillä keleillä lähtölämmöt oli korkeat vaikka olin koko systeemin minmax laittanut jo 20-37. Silti aloitti lämmityksen 23,5 asteessa ja 5 min päästä stoppas 26 asteessa.
Nyt piirin lämpöasetuksen (20-37 myös) jälkeen en ole saanut Samppaa kiinni lämmittämästä mutta kyllä se jossain kohtaa on pentele sitä tehnyt kun menovesi on 23 tällä hetkellä ollut vuorokauden. Olkolämpötilan minmax taisi tulla nyt 10 ja -25 välille.

Nämä varmaan muuttuu vielä kun kokemus karttuu tuon kanssa.

Sanokaapas joku viisaampi miten tuo Delta t -asetus nyt vaikuttaa tässä yhtälössä? en ole sitä nyt muuttanut ja oletusarvo on 5 astetta. pitäisikö olla pienempi, isompi vai onko 5 ok?

Ja onko jotain mistä näkisi tuolla asetuksella minkä läpöistä tuolla käyrällä pitäisi tulla missäkin ulkolämpötilassa?

laitan kuvat kun saan putkieristeet yms paikoilleen kunnolla. viemäri tuli nyt sitten seinänä läpi autotalliin pesualtaan kanssa samaan viemäriin. Saattokaapeli 2m jost 1 metri menee sampan peltipohjaa pitkin kun ei mahtunut pidemmälle putkea pitkin :)
 

iqo

Aktiivinen jäsen
Onnittelut uuden pumpun johdosta! Olikos tämä nyt split vai monoblock? Muista kertoa kokemuksista lisää, kun lämmityskausi pääsee kunnolla vauhtiin. Tuliko laitettua mitään mittarointeja systeemiin?

laitan kuvat kun saan putkieristeet yms paikoilleen kunnolla. viemäri tuli nyt sitten seinänä läpi autotalliin pesualtaan kanssa samaan viemäriin. Saattokaapeli 2m jost 1 metri menee sampan peltipohjaa pitkin kun ei mahtunut pidemmälle putkea pitkin :)
Laita kuvia myös viemäröinnistä. Sampan mukana tulee ilmeisesti tulpat ylimääräisten vedenpoistoreikien tukkimiseksi + yhde poistoletkulle. Tuo vaikuttaa sinänsä järkevältä ratkaisulta, mutta muistaakseni ainakin Panasonicin manuaaleissa kiellettiin reikien tulppaaminen, jos kohteen ulkolämpötila voi mennä pakkaselle. Sampan asennusohjeessa en samanlaista kieltoa nähnyt. Liekö kellään kuitenkaan pohjapellille alkanut jäätä kertymään reikien tulppaamisen takia?
 
Tuosta sulanapitovastuksesta:
Voisikohan Sampassa tuon saattokaapelin ohjata vaikka niin, että kytkeytyisi päälle esim. 10 minuuttia ennen sulatuksen alkua ja pysyisi päällä vaikkapa 5 minuuttia sulatuksen jälkeen. Sulanapitolämmitys koneen käydessä on melko turhaa, sillä puhaltimen viima vie lämmöt harakoille. Oleellsita tuossa olisi, että reitti on selvä ja hiukan lämmitetty, kun vettä alkaa herua. Ensimmäiset lirut ovat nolla-asteista mutta loppua kohti sulatusveden lämpötila sitten nousee.
 

RTLaakso

Jäsen
Eli ei tullut muita mittarointeja kuin läjä lämpömittareita että näen mitä tuossa 100 litran puskurissa tapahtuu ja sitten on lattian paluuputken pinnassa sekä sampalle menevässä putkessa. pari tuollaista mittaria vielä olisi jos keksisi mihin laittaa. aion vaan carunan mittarista katsella kulutusta kun en taida jaksaa seurata ihan niin tarkkaan tuota kuin monet täällä.
ihan koemielessä oli laitettava +1 tauluun tuolla water law ajolla kun tuntui ettei veden lämpö laskenut vuorokaudessa käyrän vaatimaan että pumppu käynnistyisi. sitten se läks käymään viideksi minuutiksi pariin otteeseen tunnin välein ja sitten on taas ollut hiljaisempaa.
Näillä keleillä siis tuollaista 23 asteista ei kauaa tarvitse näemmä lämmittää. jotenkin tuntuisi että voisi hiukan lämpöisemmäksi tehdä veden ja odotella sitten taas pidempään mutta seuraan tilannetta kun tässä ilmat kylmenee.

Se sulanapitokaapeli sattui olemaan 2 metrinen kun ei kaupasta saanut metristä enkä viitsinyt katkoa. 10w\metri ja on oman sulakkeen takan ihan ulkoyksikön vieressä joten aion sen laittaa sitten päälle pakkasten tultua ja sammuttaa taas kun se aika on ohi. tuo 20w ei kaada taloutta vielä ja ei tullut laitettua sähkärin kanssa virityksiä sen enempää. Voi olla että kun saan vielä sen viemäröinnin kunnolla eristettyä että koko kaapelia ei edes tarvitsisi mutta mielenrauhaa sillä saa.

Tulppasin tosiaan ne muut reiät ja jätin auki yhden joka oli vatupassilla katsottuna se johon vesi valuu. en käyttänyt sitä mukana tullutta letkuliitintä vaan siinä on kurvin jälkeen 32->75 pulikka suppilona. tosiaan voin laittaa kuvan nyt vielä kun ei ole eristeet edessä niin näkyy... ja autotallissakin vähän siivoamista ja kourun laittamista putkille vielä jäljellä.

tuossa kuvia työmaasta. sisäyksikkö vielä auki kun seurailen ettei vuoda tms. ulkoyksikön päälle tulee jonkinlainen katos\laatikko kun taiteelliselle päälle satun.


IMG_20191014_160328.jpg
IMG_20191014_154930_resized_20191014_035718728.jpg
IMG_20191014_154833_resized_20191014_035719822.jpg
IMG_20191014_154917_resized_20191014_035720941.jpg
IMG_20191014_154944_resized_20191014_035720359.jpg
 

jämä67

Jäsen
Noniin!
Nyt on Samsung käynnissä. Käytössä käyrälläajo joka tuntuisi toimivan. Kunhan vaan sai nuo lämpötila-asetukset kikkailtua jotenkuten. Meinasi unohtua ensin se lämmityspiirin lämpöasetus defaultille (min25max45) ja ja ihmettelin kun näillä keleillä lähtölämmöt oli korkeat vaikka olin koko systeemin minmax laittanut jo 20-37. Silti aloitti lämmityksen 23,5 asteessa ja 5 min päästä stoppas 26 asteessa.
Nyt piirin lämpöasetuksen (20-37 myös) jälkeen en ole saanut Samppaa kiinni lämmittämästä mutta kyllä se jossain kohtaa on pentele sitä tehnyt kun menovesi on 23 tällä hetkellä ollut vuorokauden. Olkolämpötilan minmax taisi tulla nyt 10 ja -25 välille.

Nämä varmaan muuttuu vielä kun kokemus karttuu tuon kanssa.

Sanokaapas joku viisaampi miten tuo Delta t -asetus nyt vaikuttaa tässä yhtälössä? en ole sitä nyt muuttanut ja oletusarvo on 5 astetta. pitäisikö olla pienempi, isompi vai onko 5 ok?

Ja onko jotain mistä näkisi tuolla asetuksella minkä läpöistä tuolla käyrällä pitäisi tulla missäkin ulkolämpötilassa?

laitan kuvat kun saan putkieristeet yms paikoilleen kunnolla. viemäri tuli nyt sitten seinänä läpi autotalliin pesualtaan kanssa samaan viemäriin. Saattokaapeli 2m jost 1 metri menee sampan peltipohjaa pitkin kun ei mahtunut pidemmälle putkea pitkin :)
Samsungin käyttöliittymä on aika kökkö, mutta eipä sitä ole tarvinnut pidellä sen jälkeen kun sai säädöt kohdilleen.
Suurin puute on juurikin tuo, ettei näytä sitä säätimen määräämää lämpötilaa, mihin laite pyrkii.
Itse raapustin ihan vaan ruutupaperille kuvaajan niiden kahden annettavan pisteen mukaan, mistä on tarvittaessa nopea vilasta.

Delta t- asetus on itsellä siinä oletus 5 asteessa. Ei ole oikein selvinnyt miten vaikuttaa, vai vaikuttako mitään.
Täällähän on patterilämmitys ja käytännössä käyrällä ajaessa huitelee 3-5C välillä.

Kävin oikein katsomassa mitä tällä hetkellä ajaa kun on kohtuu lämmintä.
Ulkona 6C ja lähtevä vesi 33C
Virtaus 0,6 m3/h
teho 2,2kW
Menon ja paluun lämpötilaero 3,1C

Vanhassa talossa riittää kuormaa ja käy nätisti pitkiä aikoja tuolla teholla. Jotenkin se pyrkii säätelemään virtausta ja lämpötilaeroa. Tällä hetkellä ainakin virtaus on aika pieni.

Harmi, jos et tullut laittaneeksi pollucomia ja sähkömittaria. Kyllä niistä apuja on säädöissä ja olisi ollut kiva seurata millaisiin kotikoppeihin pystyy lattialämmöllä.
 

RTLaakso

Jäsen
joo ehkä tosiaan olisi pitänyt laittaa sellaiset. Kyllä tuossa on päänraapimista näin alkuun kun ei oikein tahdo saata käsitystä mitä se puuhaa. ja nuo euron mittarit reagoi niin hitaasti että eilisillä 5 minuutin käyntijaksoilla ei niistä juuri apua ole. tosiaan kummallisesti kun ei ole oikein lämmitystarvetta niin se pyöräyttää pumppua 10 min välein ja 100 litrainen varaaja on alhaalta sen verran viilentynyt että tuo käy sitten 5 minuuttia. eli näin 6 asteen ulkolämpötilassa näkyy käyvän ihan minimikierroksilla 4 kertaa tunnissa 5 minuutin ajan. aika pätkimistä.

tänään aamulla kun oli pakkasta aste ja oli termarit auenneet lattiassa niin nyt se onkin vetänyt koko aamun yhteensoittoon ihan pienellä teholla(vaikuttaisi) eikä pätkinyt lainkaan. jos Samppaa tulkitsen oikein niin reilu pari astetta lämpiää vesi ennen ja jälkeen pumpun vertailussa. ehkä on vaan niin että tehoa on liikaa ja pätkii ennen pakkaskelejä.

Carunan sähkövahdissa verrattuna nilanin vastuksilla lämmittämiseen on kyllä eroa. en voi suoraan verrata kun avasin kaikki termarit ja annan nyt pumpulla lattian lämmitä joka paikasta mutta eihän tuo nytkään kuluta kuin osia vanhasta. Eli hyvältä vaikuttaa toistaiseksi.

putket on vielä valmiina sille käyttöveden esilämmitykselle jolle on kierukka valmiina tuossa puskurissa. En tiedä auttaako vai haittaako tässä yhtälössä mutta kai sillä vähän pidempään voisi saada lämmintä vettä kun muksu menee kylpyyn ja sen jälkeen on aikuisilla sauna vielä päällä. Ellei muuta hyötyä kun Nilan tekee kai aika edukkaasti tuota käyttövettä kuitenkin.

Vaikuttaisi kuitenkin että megatekistä kun sanottiin että maltanko odottaa viikon lisää kun tulee uutta softaversiota sisältävä malli niin ainakaan minulla ei ole mitään ongelmia tuon käyrän kanssa ollut kun vaan tajusin mitkä kaikki arvot piti olla asetettuna linjaan.
Kaupasta kyseltiin minulta että onko minulla ollut ongelmia pumpun kanssa kun joku 6kw mallin ostanut oli valittanut. osoittautui kuitenkin että asennus oli tehty väärin ja sitten muistuttelivat ainoasta suomen jälleenmyyjästä ja luvallisen asentajan käytöstä. No mulla sellainen oli ja saan kyllä paikalle uudelleen jos jotain asennukseen liittyvää olisi.

Mutta tällaista alkutuntumaa täällä. Varovaisen onnellinen.
 

Jolberious

Aktiivinen jäsen
Vikahan on nyt siinä, että sulla on termarit käytössä lattialämmityksen kanssa. Heitä ne ihan ekana helvettiin ja säädä käyrällä ja kuristamalla sopivat lämpötilat.
 
se pyöräyttää pumppua 10 min välein ja 100 litrainen varaaja on alhaalta sen verran viilentynyt että tuo käy sitten 5 minuuttia.
Onkohan se lämpötila-anturi oikeassa paikassa vai onko tuossa puskurivaraajassa ollenkaan anturia? Sitten voiko koneeseen asettaa pidemmän käynnistysaikaviiveen? Kun ehtisi se varaaja jäähtyä enemmän, kävisi myös pidempään. Setä teki tuollaista samanlaista kun ensin anturi oli liian ylhäällä, missä lämpö nousi nopeasti ja laski sitten vastaavasti nopeasti. Keskeltä kattilaa löytyi paras paikka.
 

RTLaakso

Jäsen
Ymmärtääkseni tuo Samppa lukee arvoja omista sisäyksikön sisääntulevasta ja sitten ulosmenevästä veden lämpötilasta. mukana tulleet anturit on sitten jos puskurin jälkeen olisi moottorisuntti niin sinne puolelle ohjaamaan lattiaan menevää veden lämpötilaa. Tai jos käytettäisiin dhw tankkia.
nyt siis nelitie kytkennällä lattian paluu varaajan pohjalle ja pumpun otto pohjasta. meno ylhäältä ja pumpulta tulo ylös.
Ulkolämpötilan laskiessa näyttää ajavan pitkää pätkää ja noustessa huilaa pitkään. tasaisella 6-8 asteella tämän muutaman päivän kokemuksella tekee tuota lyhyttä jaksoa kun lattiassa ei vesi viilene hirveästi.

laitoinkin termarit korkeille lämmöille kaikkialla muualla paitsi työ- ja makuuhuoneissa. viilensi inakin joksikin aikaa paluuvettä ihan hyvin. vielä siis varaa avata myös makkareiden termarit. alkuun nyt ainakin vaikutti että noilla 8 ulkokeleillä tulee liika lämmin kämppään jos avaa kaikki. ei viitsisi min arvoa alle 20 asteen laittaa kuitenkaan. vai viitsisikö?
 

RTLaakso

Jäsen
joo loppus palikka kun ite tein. tuossa viemärissä oli kyllä sellainen outous että sieltä ei hönkää lainkaan. nenä kiinni putkessa mietin että voisko tän laittaa näin ainakin väliaikaisesti. jos alkaa haista niin laitan tuohon sisällä olevaan vaakavetoon vesilukon väliin. kaapissa se vaikutti mahdottomalta tuossa kohtaa toteuttaa. tarkka silmä Ismolla :). Onko tuosta muuta kuin hajuhaittaa olemassa jos sitäkään?
Muutama muukin viimeistely tarvitsee vielä suorittaa kuten kouru tuohon seinään putkien suojaksi ja kaikki putkien eristykset.
 
Ylös Bottom