VILP monoblock 2000-luvun kaukolämpötaloon - tulee Panan J-sarjan 9 kW monoblock

BBF

Vakionaama
No niin ei yleensä tehdä juu. Mutta jos laitteessa on itsessään myös suojat ja kyse kiinteästä asennuksesta niin sellaisessa tapauksessa se johdonsuoja toimii kyllä myös toisessa päässä johtoa.
Ei poikkipintaa saa pienentää kesken johdon. Jos siellä on 16A johdonsuoja niin se pitää olla 2,5mm2 koko matkalta. Tää alkaa kyllä olla sen luokan ranetusta että huh... :cool: sähköasiat pitää oikeesti jättää ammattilaisille.
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Kuten todettu, käytetään 2.5 mm2-kaapelia koko matkalla. Pumpun ohjeessa mainitaan 1.5 mm2, joten se on saattanut hiukan hämmentää.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Ei poikkipintaa saa pienentää kesken johdon. Jos siellä on 16A johdonsuoja niin se pitää olla 2,5mm2 koko matkalta. Tää alkaa kyllä olla sen luokan ranetusta että huh... :cool: sähköasiat pitää oikeesti jättää ammattilaisille.

Ei tästä ole kauaa aikaa kun eräs sähköasentaja pohti voiko hän laittaa 16A johdonsuojan laitteelle, jonka sisällä selvästi menee 1,5 neliön johtoa. Korkeampi asiantuntija sitten opasti että voi laittaa vaikka johto ohenee.

Seinäkoskettimeen tulee yleensä 2,5 neliön johto, mutta pistotulpasta voi lähteä 0,75 neliön johto laitteeelle!

Tokihan asentaja asentaa sen saman paksuisena asiaa enempää pohtimatta, mutta koska siellä pumpussa näyttää olevan johdonsuojat niin ei siihen kiinteään kaapeliin tule koskaan niin suurta virtaa, että se tosiasiassa vaatisi paksumman käyttöä.
 

Jule

Vakionaama
Se 2,5mm2 johdinpaksuus 16A virran kanssa on vaan yleinen nyrkkisääntö, mutta tuossa tapauksessa se on logistisestikin viisainta käyttää sitä samaa kaapelia kaikkeen.
 

BBF

Vakionaama
Se 2,5mm2 johdinpaksuus 16A virran kanssa on vaan yleinen nyrkkisääntö
On se nyt enemmän kuin pelkkä nyrkkisääntö. Siitä voi tietyillä ehdoilla poiketa mutta normaaleissa kiinteissä talosähköissä siitä on vaan syytä pitää kiinni.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
On se nyt enemmän kuin pelkkä nyrkkisääntö. Siitä voi tietyillä ehdoilla poiketa mutta normaaleissa kiinteissä talosähköissä siitä on vaan syytä pitää kiinni.

Syy joistain nyrkkisäännöistä kiinnipitämiseen on tietysti se, ettei asian pohtimiseen kulu silloin aikaa. Itselleni sähköasentsja valitsi auton latauslaitteesen 10 neliömillin kaapelin vaikka talon nousujohtokaan ei ole kuin 4 neliöistä.
 

kaihakki

Vakionaama
Seinän reikä on 76 mm ja reikään tulee 75 mm viemäriputki. Putken sisään tulee 70 mm solukumieriste, jonka sisällä on 28 mm kupariputki. Nähdäkseni tällöin on joustoa. Reikien kohdat on merkitty mahdollisimman tarkasti.

Suora putki vs. joustoletku -asennuksesta näyttää olevan eriäviä mielipiteitä. Molempia on kuitenkin toteutettu menestyksekkäästi.
Itse laitoin meille seinästä läpi tulevan osan joustoletkulla. Ajatus on, että ulkoyksikkö hyvinkin liikkuu vuodenaikojen mukana ja etenkin ajan mukana. Lisäksi se estää ulkoyksikön resonanssien kulkeutumisen sisäputkistoon, jolloin voi tulla vuotoja liitoksiin (jos helmiliitososat). Voi ehkä vaikuttaa myös resonassiäänien kulkeutumiseen.

Lisäksi se antaa hieman siimaa mitoitus- ja asennusvirheille.
 

kotte

Hyperaktiivi
On se nyt enemmän kuin pelkkä nyrkkisääntö. Siitä voi tietyillä ehdoilla poiketa mutta normaaleissa kiinteissä talosähköissä siitä on vaan syytä pitää kiinni.
Jos tekee palan ohuemmalla, pitäisi itse asiassa tehdä laskelmia, joilla osoittaa, että kuumeneminen nimellisvirralla ja sallitulla ylityksellä ja oikosulkuvirrat täyttävät normit kyseisessä asennuspaikassa käytetyillä pituuksilla. Ehkä tosiaan olisi helpompi noudattaa nyrkkisääntöä.
 

misa64

Aktiivinen jäsen
Lv-varaajan yhteet ovat 1” ja puskurivaraajan 5/4” eli 32 mm. Kannattanee asentaa puskurivaraajan ja venttiilin väliin tällainen supistusnippa.
Mistähän halpakaupasta mokoma puskurivaraaja on? Kuvissa kierre 5/4" ?? ...tuskin!! Oliskohan kuitenkin 3/4"
Kannattaa kattoa kierteet kun pömpeli saapuu ennenkuin tilaa turhia vääränkokoisia suppareita
 

Jule

Vakionaama
On se nyt enemmän kuin pelkkä nyrkkisääntö. Siitä voi tietyillä ehdoilla poiketa mutta normaaleissa kiinteissä talosähköissä siitä on vaan syytä pitää kiinni.

Muistaakseni 28A on suurin 1,5mm2 johtimen virta, mutta oikeastihan tuo 1,5/10 ja 2,5/16 sääntö juontaa juurensa siitä että noin pystyy käytännössä tekemään kaikki normaalit asennukset ja läpiviennit.

Joskus tulee toki tilanteita myös niin päin jossa pitää laittaa 2,5mm2 johdinta vaikka suojalaite olisikin vaan 10A, mutta ei noita poikkeuksia kumpaankaan suuntaan yleensä ole tarvetta työmaalla laskea.
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Puskurivaraaja, lämminvesivaraaja ja vastukset saapuivat. Kierteiden koot ovat, kuten Kospel on ilmoittanut (1" ja 5/4" eli 32 mm).
4.5 kW vastus on vaikuttava.
IMG_8699.jpeg

IMG_8698.jpeg


Supistusnippa kiertyy nätisti kiinni pumppuun, mutta jäätymisenestoventtiili täytyy kiristää kitillä ja hampulla nippaan.
IMG_8696.jpeg
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Toki kierteet tiivistetään. Lisäksi nipan pohjaan voisi harkitan kuituprikkaa.

Puskurisäiliön päällä on anturin paikka.

Seuraavaksi täytyy metsästää sopivia (1" ja 5/4") suoria ja kulmallisia venttiilejä varaajille.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Toki kierteet tiivistetään. Lisäksi nipan pohjaan voisi harkitan kuituprikkaa.

Jos se on tasotiivisteelle tehty osa niin silloin kyllä. Mutta muulloin ei prikkoja käytetä. Tasotiivisteen kanssa ei laiteta hamppua ja kittiä. Lisäksi tasotiivisteen kanssa käytetään suoraa kierrettä eikä sitä kartion mallista putkikierrettä. Tasotiivisteitä itselläni on magneettisuodattimessa. Sopivien liittimien löytäminen oli hankalaa. Vesimittarille tarkoitettua liitintä jouduin käyttämäään siihen. Tasotiivisteitä löytyy osista, jotka on tarkoitettu vaihdettaviksi, kuten vesimittari.
 

BBF

Vakionaama
Muistaakseni 28A on suurin 1,5mm2 johtimen virta, mutta oikeastihan tuo 1,5/10 ja 2,5/16 sääntö juontaa juurensa siitä että noin pystyy käytännössä tekemään kaikki normaalit asennukset ja läpiviennit.

Joskus tulee toki tilanteita myös niin päin jossa pitää laittaa 2,5mm2 johdinta vaikka suojalaite olisikin vaan 10A, mutta ei noita poikkeuksia kumpaankaan suuntaan yleensä ole tarvetta työmaalla laskea.
Se riippuu asennustavasta ja oikosulkuvirran vaatimuksesta, löytyy SFS6000 standardista. Koska taas sen ymmärtäminen vaatii jo osaamista eikä ole edes kaikilla perussähkäreillä hallussa, on vaan helpointa pitää noista "nyrkkisäännöistä" kiinni niin ei mene pahasti pieleen. Sähkösuunnitelmistahan ne pitäis löytyä siellä työmaillakin ihan valmiina, inssi on ne laskenut. Eiköhän tämä riitä tästä aiheesta...
 
Viimeksi muokattu:

misa64

Aktiivinen jäsen
Pumpussakin on 5/4. Kyllä 3/4 olisi turhan pieni. Katso itse SVH-100 tiedot jos epäilyttää.
No en tiedä kospelin vehkeistä mutta koko 5/4" on mulle ainakin erikoinen enkä usko osia niin vain löytyvän!
3/4"=26.9mm , 1" =33.7mm.... tuo mainittu 32mm on uppoouto koko , jos taas kyseessä on dn 32 niin se on 11/4" eli 42.4mm
Mut samapa tuo mulle :)
 

BBF

Vakionaama
No en tiedä kospelin vehkeistä mutta koko 5/4" on mulle ainakin erikoinen enkä usko osia niin vain löytyvän!
3/4"=26.9mm , 1" =33.7mm.... tuo mainittu 32mm on uppoouto koko , jos taas kyseessä on dn 32 niin se on 11/4" eli 42.4mm
Mut samapa tuo mulle :)
Sehän on just DN32 eli 1 1/4"
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Kospel käyttää ilmaisua 5/4". 1 1/4" on yleisempi. Molemmat tarkoittavat metrisessä järjestelmässä 32 mm.
 

BBF

Vakionaama
Missä ihmeen metrisessä järjestelmässä?? Taas tuo 32mm??
1 1/4" = 42,4mm!!
32mm ei ole ollenkaan sama kuin dn32 missään mittajärjestelmässä :)
Ei sitä lasketa suoraan noin. Tuo DN32, 32mm tai 1 1/4" (31.75mm) viittaa putken sisähalkaisijaan eikä kierteeseen joka on tietysti isompi. Putkiosien ja kierteiden maailma on ihan omansa ja koska periytyy ilmeisesti jenkeistä kuljettaa vielä noita tuumia mukanaan :)
 

misa64

Aktiivinen jäsen
Ei sitä lasketa suoraan noin. Tuo DN32, 32mm tai 1 1/4" (31.75mm) viittaa putken sisähalkaisijaan eikä kierteeseen joka on tietysti isompi. Putkiosien ja kierteiden maailma on ihan omansa ja koska periytyy ilmeisesti jenkeistä kuljettaa vielä noita tuumia mukanaan :)
Voi viitata , mutta putkia on eri seinämä paksuudella , joten helpompi/järkevämpi on puhua ulkomitasta joka ei muutu.
11/4" = 42,4mm eli dn32
 

BBF

Vakionaama
Voi viitata , mutta putkia on eri seinämällä , joten helpompi/järkevämpi on puhua ulkomitasta joka ei muutu.
11/4" = 42,4mm eli dn32
Mutta kun ei puhuta vaan sisämitasta. Ja laskepa nyt oikein, 1 1/4" = 31.75mm eli dn32. Putkissa ei kiinnosta niinkään ulkohalkaisija vaan virtaus joka tulee sisämitasta. Ihme jankkausta :rolleyes:
 

Arisoft

Hyperaktiivi
32mm ei ole ollenkaan sama kuin dn32 missään mittajärjestelmässä

Paksuseinäinen teräsputki voi olla noin 32mm sisähalkaisijaltaan kun putkin on DN32. Sieltä se numero tulee eli voi se olla jossain järjestelmässä millejä mutta muuten koko DN on aika sekava kokonaisuus ja siksi siihen ei kannata pahemmin sekaantua.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
mutta putkia on eri seinämä paksuudella , joten helpompi/järkevämpi on puhua ulkomitasta joka ei muutu

Kun pumpulle sanotaan että putkitus on DN32 niin sisämitta on siinä oleellisempi ja varsinkin venttiilit, niissä se DN kertoo miten iso reikä siellä on. Mutta puristettavissa liittimissä sitten taas ulkomitta on tärkeä, että liitin sopii putkeen.
 

misa64

Aktiivinen jäsen
Mutta kun ei puhuta vaan sisämitasta. Ja laskepa nyt oikein, 1 1/4" = 31.75mm eli dn32. Putkissa ei kiinnosta niinkään ulkohalkaisija vaan virtaus joka tulee sisämitasta. Ihme jankkausta :rolleyes:
No juu , kyllä se kierteytettävässä putkessa noin menee , mutta ohutseinämäisemmät esim hitsattavat putket myydään /lajitellaan kuitenkin ulkomittojen mukaan ja esim 42,4 x 2 on myös dn 32 putki
Vaan tämä tästä , puolalaiset sais ottaa nyky merkinnät liitäntöihin
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Lv-varaajan yhde on 1” ulkokierre. Kuvassa on muovisuojus sen päällä. Linkin venttiilin sisäkierre menee yhteen kierteelle. Sitten venttiilin 1” nippaan voisi asentaa linkin kulman, jossa on puserrusliitin 28 mm putkelle. Sopivia kulmallisia venttiileitä en ole löytänyt.

 

Liitteet

  • IMG_8701.jpeg
    IMG_8701.jpeg
    166,5 KB · Katsottu: 22

Arisoft

Hyperaktiivi
Sopivia kulmallisia venttiileitä en ole löytänyt.


Tuolla saat venttiilin suoraan kiinni varaajaan kun venttiilissä on ulkokierre ja varaajassa sisäkierre.

Tässä halvempi, joka sopii ihan hyvin myös käyttöön jos varaaja on terästä.


Ja sitten venttiliin putki kiinni tuollaisella.


Näitä on myös Mapress versiona mutta sellaisen kun laittaa kiinni ei siitä saa enää mitään irti, joten kannattanee käyttää tuollaista vaikka putkimies haluaisikin tehdä sen nopeasti.

Yksi osa menee vähemmän jos venttiilin laittaa suoraan kiinni varaajaan ja käyttää sen jälkeen kulmamallista putken liitintä jolla putki kiinnittyy venttiiliin. Jos varaajassa onkin ulkokierre niin sitten venttiilin saa siihen kiinni tuollaisella.

 
Viimeksi muokattu:

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Arisoft, nerokasta!
”Yksi osa menee vähemmän jos venttiilin laittaa suoraan kiinni varaajaan ja käyttää sen jälkeen kulmamallista putken liitintä jolla putki kiinnittyy venttiiliin.”
Näinhän se kannattaa tehdä lv-varaajassa, jossa on 1” ulkokierre.
Puskurivaraajassa voi tehdä samalla tavalla, kunhan ensin asentaa tällaisen supistusnipan puskurivaraajan 1 1/4 sisäkierteeseen.
Toinen vaihtoehto on käyttää supistusnippaa sisäkierteellä ja sitten ulkokierteellistä kulmayhdettä. Voi olla kuitenkin tarkoituksenmukaista käyttää vain sisäkierteellistä supistusnippaa, sillä silloin venttiilin saa siihen suoraan kiinni. Sen jälkeen voi tarvittaessa käyttää kulmayhdettä.
 
Viimeksi muokattu:

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Lv-varaajan kierron yhde on 1/2”, muut yhteet ovat 1” (4 kpl). Puskurivaraajan yhteet ovat 1 1/4” (4 kpl).
 

Liitteet

  • IMG_8703.jpeg
    IMG_8703.jpeg
    136,8 KB · Katsottu: 23
  • IMG_8704.jpeg
    IMG_8704.jpeg
    103,3 KB · Katsottu: 23
Viimeksi muokattu:

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Nykyisessä järjestelmässä on kaksi lämmityspiirien kiertovesipumppua. Uuteen tulee vain yksi, sillä lämmityspiirit yhdistetään. Lisäksi tulee tietysti käyttövesipiirin pumppu. Tässä on kuvat sekä toisen lämmityspiirin pumpun että käyttövesikierron pumpun liitoksista. Varmaankin käyttövesipiirin liittimiä voi hyödyntää uudessa järjestelmässä, mutta lämpöpiirin pumpun liittimet täytynee uusia pienemmälle putkikoolle esimerkiksi tällaisella:
Tai vielä hienommalla sulullisella mallilla:


Toki sulkuja tulee muutenkin, ja en tiedä vielä, onko tällaisesta sulkuliittimestä hyötyä. Liittimien hintaero ei ole kovin merkittävä, vaikka se tietysti prosentuaalisesti suuri onkin. Tarvittaessa pumpun vaihto olisi ainakin hyvin yksinkertaista.

Koska lämmönjakosuunnan lähtö on 1”, 28 mm putken liitoksen voi tehdä puserrusliittimellä:
 

Liitteet

  • IMG_8714.jpeg
    IMG_8714.jpeg
    138,2 KB · Katsottu: 31
  • IMG_8713.jpeg
    IMG_8713.jpeg
    158,1 KB · Katsottu: 30
  • IMG_8712.jpeg
    IMG_8712.jpeg
    84,3 KB · Katsottu: 30
Viimeksi muokattu:

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Kuvassa on lämmönjakohuoneesta taloon lähtevät vesilinjat:
vasemmalla on kylmä vesi, keskimmäisenä lämpimän käyttöveden kierto ja oikealla lämmin vesi. En oikein hahmota, miten jälkimmäiset kytketään uuteen järjestelmään ja mihin sekoitusventtiili tulee.

Linjojen oikealla puolella on lattialämmitykseen lähtevät putket (eivät ole kuvassa).
 

Liitteet

  • IMG_8718.jpeg
    IMG_8718.jpeg
    152,7 KB · Katsottu: 33

Arisoft

Hyperaktiivi
En oikein hahmota, miten jälkimmäiset kytketään uuteen järjestelmään ja mihin sekoitusventtiili tulee.

Sekoitusventiili on jo siinä paikoillaan. Putket lämminvesivaraajasta tulee tuohon sekoitusventtiiliin. Niitä tulee siihen kaksi. Toisesta otetaan kuumaa sisään ja toisesta palautetaan haaleaa takaisin sinne keskelle veraajaa. Sekoituventtiilin asennusohjeesta pitäisi löytyä kuvat miten se menee.

Tosin tuo kuvassa oleva ei ihan näytä sekoitusventtiililtä kun siihen tulee vain kaksi putkea. Missäs kiertovesipumppu on?
 

Arisoft

Hyperaktiivi
En oikein hahmota, miten jälkimmäiset kytketään uuteen järjestelmään ja mihin sekoitusventtiili tulee.

Kuvan venttiili onkin linjansäätöventiili, joka ei säädä lämpötilaa vaan virtausta.

Onkohan siellä varsinaista sekoituventtiiliä nyt lainkaan jos kaukolämmönsiirrin tekee sen työt?


Tuollaista yleensä käytetään. Kytkentä kiertoveteen on asennusohjeessa.

1775246332930.png


Kuva on outo, mutta ymmärrän sen niin, että kiertovesipumpulta tuleva putki liitetään haaralla samaan putkeen mikä lähtee venttiililtä varaajaan kuumenemaan. Venttiili sitten valitsee missä suhteessa se ottaa kuumaa vettä ja palaavaa lämmintä vettä tai kylmää vettä poistuvan veden tilalle.
 
Viimeksi muokattu:

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Lämpimän käyttöveden kiertopumppu on kuvassa keskellä ja pumpuista alimmaisena.
 

Liitteet

  • IMG_8722.jpeg
    IMG_8722.jpeg
    171,5 KB · Katsottu: 31

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Minusta kaukolämmönsiirrin säätää käyttöveden sopivaksi. Pohdinkin, miten tämä järjestely korvataan uudessa järjestelmässä (sekoitusventtiilillä).
 
Back
Ylös Bottom