Hyvä ilppi otolliseen paikkaan sijoitettuna on joka tapauksessa suhteessa tehokkaampi lämmityslaite kuin vilp suurimman lämmitystarpeen aikana. Valitettavasti Helen on osa Helsingin kaupungin kunnallisverotusta ja kun voittoa ei enää saa sähkön tuotannosta samaan tapaan kuin menneinä vuosina (sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannosta), Helen nyttemmin rokottaa vero-osuuden kaukolämmitysasiakkailtaan (ja kaupunki törsää rahat rinnakkaisiin katuja tukkiviin raitiolinjoihin ja niiden siltoihin).
VILP monoblock 2000-luvun kaukolämpötaloon - tulee Panan J-sarjan 9 kW monoblock
- Keskustelun aloittaja Ilmavesi
- Aloitettu
Espoossa tällä hetkellä onkin omakotitalossa, missä lämmön energiamaksu 65,38€/MWh vuoden ympäri (ollut sama jo lähes kolme vuotta). Erillistaloyhtiöissä (kuten meillä) hinta vaihtuu kuukausittain ja lämpö on kesällä sen verran halpaa, että lämpimän käyttöveden tekoon vilpillä ei kannata investoida. Omakotitalossa taas vilpin investointikustannukset nousisivat sen verran korkeiksi, että eipä sekään kannattane.
Meillä kaukolämmön kulutus laski 50% kahdella ilpillä ja asetusten säädöllä, eli reilu 20 MWh. Tosin tuosta joku 6 MWh lähti lkv kierron pumpun sammuttamalla. Se kierrätti vettä pelkästään saunan päähän, jossa käydään suihkussa 2-4 kertaa kuussa. Sen saa päälle nappia painamalla, joten ei aiheuta isompaa jumppaa.
Toshiba Polarit maksoivat itsensä takaisin parissa vuodessa ja kaupan päälle sai jäähdytyksen.
- Keskustelun aloittaja
- #404
Miten toteutit tämän?
Kaukolämpölaitteessa on kytkimet lämmitykselle ja lkv kierrolle. Kierto menee päälle/pois. Kierrolla on pituutta ulkomuistista 50+ metriä ja vesijohdossa ei ole eristettä. Vesijohdot on koteloitu, eikä lämpö siirry sieltä asuintiloihin. Kierto lämmittää lähinnä koteloissa olevaa kylmän veden johtoa. Varmaan tämän nerokkaan toteutuksen vuoksi nettokulutus laski tuon ~6000 kWh vuodessa. Noi uusittiin pintavetoina Upo komposiittikamalla joku ~10 v sitten ja ne näyttäää siltä, että on valittu halvin tarjous.
Uudemmassa talossa, jossa kierto on toivottavasti toteutettu järkevämmin, jää säästöpotentiaali murto-osaan.
Saat nauttia parempia palveluita, joita kaupunki tuottaa kaukolämpötuotoilla
Meillä aikalailla sama, paitsi yksi ilppi. Silti on kallista, mutta ehkä jälleenmyyntiä ja helppoutta ajatellen parempi pysyä kaukossa. Tuntuu, että kovinkaan moni ei kiinnostunut säätämään kaukolämpölaitteita vaan termostaateilla rajoitetaan lämpöä yms.
- Keskustelun aloittaja
- #409
Minä olen säätänyt molempien lattialämmityspiirien säätökäyrää. Käyrät ovat olleet samanlaiset 1.5 vuotta ja toimivat hyvin. Käänsin tänään autotallin jakotukin säätöventtiilejä (”korkkeja”) pienemmälle. Autotallissa on ollut turhankin lämmintä. Autotallin tuloilmaventtiilit voisivat myös olla lähes kiinni talviaikaan. Muissa tiloissa on koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla.
Kun yksi kiertovesipumppu piti vaihtaa, pääkaupunkiseutulaisen lämmitysautomaatioyrityksen säätöasiantuntija vieraili kohteessa. Kaukolämpölaitteiston pitäisi olla aika lailla niin sanotusti tikissä.
Onhan tämä kaukolämpö toimiva ja vaivaton lämmitysmuoto. Se saisi vain olla hiukan kohtuuhintaisempaa ”luksusta” täällä pääkaupungissa.
Ilmalämpöpumpun myötä säätökäyrää voisi edelleen loiventaa, mutta se edellyttänee kiinteähintaista sähkösopimusta. Muuten sähkölasku voi yllättää talvipakkasilla.
Viimeksi muokattu:
Mulla on vain autotallissa termostaatti, kaikki muut irti. +18.5 pelkällä kaukolämmöllä sisälämpötila. Loput lämmöt ilpillä, jolloin sisälämpötila +21-22. Kovemmilla pakkasilla takka käytössä. 200 m2 lämmitettävää alaa ja kulutus 12-13 mwh/v. Siemens kansaa meillä ja 3.5 tai 4 käyrä ja pyynti +18.5. Katselin kulutusta -15 niin noin 105-110 kwh/vrk. Maksimit -22 ollut 135 kwh/ vrk. Autotalli +8-10 lämmöt.
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #411
Mielenkiintoista! Minulla kaukolämmön tuottama sisälämpötila on lämmityskaudella 18.5-20 C. Minulla on kaksi lattialämmityspiiriä, joiden säätökäyrät ovat 3.5 ja 4. Varmaankin käyriä voisi entisestään loiventaa ja lämmittää yläkertaa ilmalämpöpumpulla.
Talo on kahdessa tasossa, ja lämmitettävä lattiapinta-ala on 200 m2. Siitä 42 m2 on autotallia. Autotallissa on liian lämmintä. Käänsin eilen autotallin jakotukin säätöventtiilejä (”korkkeja”) pienemmälle. Autotallin tuloilmaventtiilit voisivat myös olla lähes kiinni talviaikaan. Tämän talven tallin toisessa pariovessa ei ollut venttiiliä lainkaan, vaan ainoastaan satamillinen säleiköllä peitetty reikä.
Raitista ilmaa on siis virrannut talliin mukavasti, mutta energiatehokkuus on kärsinyt. Toisenkin parioven tuloilmaventtiili oli turhan paljon auki. Tallin keskellä on painovoimainen poistohormi katolle. Muuten talossa on koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla. Yläkerrassa on takkavaraus, mutta en ole kovin vakavasti pohtinut takan asentamista. Se ei toki olisi erityisen hankalaa, sillä takkavaraus on kirjattu rakennusvalvonnan leimaamaan rakennepiirustukseen.Mitä tarkoitat "pyynti +18.5"? Viittaatko kenties huonetermostaattiin vai kaukolämmön ohjausyksikköön? Minun yksikössäni (Siemens RVD-245) ei voi asettaa tällaista arvoa, vaan siihen määritetään lämmityspiirien säätökäyrät ja käyttövesikierron veden lämpötila (minulla 55 C).
Viimeksi muokattu:
Kaukolämmönsäätimen pyynti. Meillä RVD135, jossa säätöpyörylä. Siinä +18,5, ei ole mitään sisäanturia, ehkä ulkolämpötilan mukaan säätää. Meillä 170m2 +30 m2 talli ja yksi lämmityspiiri. Kaukolämmönvaihdin erillisessä autotallissa ja kanaali kulkee taloon. Näyttää olevan samanlainen säätöpyörä rvd245?
- Keskustelun aloittaja
- #413
Aivan, kyseessä on tuo "talkkarin säädin", kuten lämpöautomaatioyrityksen asiantuntija sanoi
. Hän tarkoitti, että sitä voi käyttää karkeampaan säätöön, ja varsinainen säätö tehdään säätökäyrällä.No eikös tuo vaikuta aika paljon? Meillä ainakin sisälämpötila seuraa sitä hyvin tarkasti, sitä en tiedä miten paljon vaikuttaa kiertovedenlämpötilaan.Aivan, kyseessä on tuo "talkkarin säädin", kuten lämpöautomaatioyrityksen asiantuntija sanoi
Meilläkin oli ammattilainen säätänyt laitteet maksimeille ja termostaateilla rajoitettu lämpö. Otin ekana pois toimilaitteet ja säädin käyrän ja pyynnin minimiin vapaakierrolla. Kulutus tippui 26 —> 13 mwh. Käyrän tiputin 9-> 4. Lämpimänvedenkierto kellokytkimen taakse. Edellinen asukas oli pitänyt sisälämmöt varmaan aika korkealla ja autotallin +20.
Sitten kulutus onkin jo niin vähän ettei VILP välttämättä ole enää niin houkutteleva?
Sitten kulutus onkin jo niin vähän ettei VILP välttämättä ole enää niin houkutteleva?
Eikös kaukolämmön kanssa kannattaisi pikemminkin säätää kaikki muut kuin autotallin termostaatit +18,5 asteeseen ja käyttää ilppiä kuten nytkin? Tuolloinhan saisi kaukolämmön kulutuksen putoamaan enemmän kuin ilman termostaatteja. Itselläni vastaava (vielä elektroniikalla tehostettuna) ainakin puree mainiosti silloin, kun maailmalämpöpumppu korvaa kaukolämpöä keskitalvella halvan pörssisähkön hinnan aikana.
- Keskustelun aloittaja
- #417
Saattaa vaikuttaa. Muistaakseni minun ohjausyksikössäni säätöpyörylät näyttävät 20 astetta.
- Keskustelun aloittaja
- #418
Minulla käyrä oli 5 ammattilaisen säädön jälkeen. Olen siis laskenut sitä hiukan (3.5 ja 4).
Tätä (kaukolämpö + ilp) voisi kokeilla. Siinä ei sinänsä häviä mitään, sillä olen joka tapauksessa harkinnut ilmalämpöpumppua viilennykseen.
Itse väänsin patterien termarit kiinni ja laitan ykköselle, jos lähdetään kotoa yöksi pois. Tämä siltä varalta, että ilpit pettää. Turha sitä kaukolämpöä on käyttää yhtään, jos ei ole pakko. Keväisin sen hinta laskee, mutta ilpinkin hyötysuhde paranee, niin ei mielestäni kannata käyttää kaukolämpöä, kuin lämpimän veden tekemiseen ja siellä, minne ilpit eivät yllä.
Noin tietenkin, mutta hinta ratkaisee. Itse olen laatinut regressiomallin maailmalämpöpumpun tuotolle käytetyn sähkön suhteen ja lopputulos on, että maailmalämpöpumpun käyttö on yleensä kannattavinta keskitalven tuulisilla säillä. Kesällä kaukolämpö on sen verran halpaa täällä, että eipä hinnankaan puolesta juuri milloinkaan kannattaisi sähköveron ja siirtomaksun jälkeen, ellei sitten sähköenergia maksa korkeintaan sentin verran per kWh, mutta eipä lisälämpöäkään kesällä tarvitse, vaan melkein jatkuvasti jäähdytystä. Automatiikka kaiken päättää sähkön varttihinnan, kaukolämmän kuukausihinnan ja sisälämpötila-anturin perusteella.Toki polskuallasta lämmitän kesällä pelkästään uima-allas-vilpillä, kunhan pikkaisen katsoo ja optimoi päivän sähkön hintojen ja melko vähäisen oman tuotannon perusteella.
- Keskustelun aloittaja
- #421
Minullakin on suurin osa huonekohtaisista termostaateista ykkösellä. Toki pakkasen kiristyessä makuuhuoneiden termostaatteja saatetaan nostaa kolmoseen.
ERIkös tuossa ole ristiriitaa sen suhteen että termostaatin pitäisi hoitaa tuo automaattisesti?
Lattiat kylmenee, mukavuuskysymys, josta en tingi.
En ole suurempaa säästöä havainnut, jos termostaateilla rajoittaa yksittäisiä huoneita, siksi olen päätynyt rajoittamaan kaukolämmönsäätimestä ja antaa kiertää veden lattioissa vapaasti. Minulle riittää tämä 12-13 Mwh/v kulutus.
Teen vain muutaman asteen lisälämpöä ilpillä, en ota täyttä hyötyä irti.
Teen vain muutaman asteen lisälämpöä ilpillä, en ota täyttä hyötyä irti.
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #425
12-13 megawattitunnin vuotuinen kulutus on loistava, etenkin jos ilp:llä lämmittäminen ei maksa paljon! Minulla 12 megawattituntia kaukolämpöä maksaisi noin 1500 €. Jos ilp:llä lämmittäminen maksaisi esimerkiksi 500 €, kokonaiskustannus 2000 € olisi varsin siedettävä.
Ilppi otti noin 150-200 kwh/kk alkuvuonna, kiinteä sähkösopimus 6,65 snt/kwh. Nythän jo aurinko lämmittää ja hönkii pientä lämpöä.
Viitisentoista vuotta sitten siirryin yhdistelmästä vesikiertoinen lattialämmitys + 2x ILP -> VILP. ILP:t jäivät vain kesäaikaiseen viilennykseen, sekä mun ekan alitehoisen VILP:n avuksi kovemmilla pakkasilla. Sanoisin, että mukavuus parani huomattavasti kun ILP ei ole puhkumassa. Nykyinen Panasonic Aquarea on niin tehokas, että lämmitykseen se ei tarvitse apua ILP:stä.
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #428
Jos sähkön kokonaishinta olisi 15 s / kwh, 200 kw maksaisi 30 €. 500 euron vuosikustannus illmalämpöpumpun energiasta voisi siis olla varsin realistinen, mahdollisesti jopa yläkanttiinkin!
Onko kohde Helsingissä?
Alle tunnin ajomatka Helsinkiin
- Keskustelun aloittaja
- #430
Uskon tämän helposti. Minulla vilp:iin siirtymisen kynnyskysymyksiä ovat investoinnin suuruus (7-8 t€), vilp:n mahdollinen vikaherkkyys ja hyvin toimivasta kaukolämmöstä irtautuminen (”Älä korjaa sellaista, joka ei ole rikki.”).
Joo ei tuota puhinaa oikein jaksa kuunnella, pääkäyttö on viilennykseen. Hiljaisella hönkii lämpöä taustalla. Mukavaa, kun voi aamulla tunniksi nostaa lämmöt.
- Keskustelun aloittaja
- #432
Selvä. Kenties kaukolämpö on siellä hiukan edullisempaa kuin Helsingissä, jossa se on Energiateollisuus ry:n tilaston perusteella kalleimmasta päästä.
Ei kovin kaukana olla. Uskon silti, että Helenillä on laskuvaraa hinnoissa, mutta toteutuuko ne koskaan. Helenin verkkoon ei taida olla tulossa uusia datakeskuksia. MS Espoon ja Kirkkonummi datakeskukset varmaan eri kaukolämpöverkossa?
Tuo riippuu aika paljon termostaattien tarkkuudestakin ja lattialämmitys on toki lämmön säädön kannalta paljon vaikeampi kuin radiaattorit, jollaisia itselläni pääasiassa on (itse kun en perusta huoneen ilmaa lämpimämpiin lattioihin). Toki kaikissa merkittävissä radiaattoreissa on meillä etäohjattava sähköinen termostaatti ja oleskelutiloissa vielä erikseen maailmalämpöpumppuun ON/OFF-pohjalta erillisellä termostaattianturilla synkronoituna. Lämpöpumpun ohella huomattavaa säästöä saa kevättalvisin auringon lämmöstä ikkunoiden kautta sekä saunapäivinä alakerrasta leviävästä jälkilämmöstä (kun kaikki lämmitys putoaa tarpeettomana pois ja kallein aina ensiksi).
Alakerrassa on yksi lattialämmitetty huone, jossa on välistä huomattavasti tietotekniikasta ja muustakin aiheutuvaa hukkalämpöä. Vuosi sitten tein muutoksen, jossa muutin lattialämmityksen kierron ON/OFF-pohjalle hyvin herkän hystereesi-integraalin ohjaamaksi ja kulunut talvi osoitti tuon järjestelybn toimivuuden: Vihdoinkin huoneen lämpötila on pysynyt varsin stabiilina pakkaslukemasta ja hukkalämmön määrästä riippumatta. Lattian lämpötila tietenkin vaihtelee huomattavasti. Nyt tosin ulkona alkaa jo olla sen verran lämmintä, että lattian lämmitys on yleensä kokonaan poissa ja huoneen lämpötilan säätely jo välillä siirtyy maaliuoskierron jäähdyttämälle ja termostaattianturin ohjaamalle puhallinkonvektorille.
Juu, nuo ovat Fortumin verkossa. Espoossa ja Kirkkonummella on nytkin useita pienempiä datakeskuksia hukkalämpölähteinä kaukolämmölle (kuten Helenilläkin) ja uusia pukkaa jatkuvasti.
Samat kokemukset ensimmäisen vilp-talven jälkeen. 15 vuotta meni pilp + ilp yhdistelmällä. Nyt vilpin myötä huomaa kuinka paljon ääntä ja ilmavirtaa ilppi aiheuttaa. Asumismukavuus parani huomattavasti ja lämmin lattia tuntuu jalan alla mukavalta.
Meillä on lämmönvaihdin erillisessä autotallissa ja vesi kulkee kanaalia pitkin taloon kääntymään, ehkä sen takia termostaateilla ei saa maksimihyötyä? Lisäksi lattian uudelleen lämmitys imee kaukolämpöä ja pakkasilla mukavaa, kun lämpimät lattiat. Parkettiosuudet ihan siedettävät viileänäkin. Nykyisillä asetuksilla kaakelilattiat lämpenee -10 keleissä mukavaksi.
Tuossa on mkerkittäviä reunaehtoja. Jokainen talo ja siihen liittyvät reunaehdot subjektiivisine mieltymyksineen ovat oma lukunsa ja niitä kannattaa todellakin pohtia kunnolla ennakolta ennen kuin ryhtyy hankinta- ja asennustoimiin.
Meillä kuluu 5500-6000 kwh/a sähköä, puukiuas ja iv-koneessa vesipatteri. Ei yhtään sähkövastusta lämmitykseen talossa. Kaikissa tiloissa vesikiertoinen lämmitys, myös autotallissa ja sen yhteydessä olevassa varastossa. ILP alakerrassa korvannut pääosin takan polttoa ja kiinteän sähkösopimuksen johdosta jatkuvassa lämmityskäytössä. Takka on siirtynyt hätäreserviin kovemmille pakkasille ja käynnistyy kissojen pyynnöstä. Tehdään pelkästään etäöitä eli pääosin ollaan kotona.