pökö
Kaivo jäässä
Sitä se on muutenkin kaikkeen kun pakkasta on.Vilp on tällaiseen lähes huonoin mahdollinen lähtökohta talvisiaikaan
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Sitä se on muutenkin kaikkeen kun pakkasta on.Vilp on tällaiseen lähes huonoin mahdollinen lähtökohta talvisiaikaan
Ei millään muotoa ongelma. VILPillä on tukena kuitenkin se lämmönlähde. Ei ne kelit täällä sisämaassa siitä rannikon ilmasta mitenkään muuten poikkea, kuin että ne kosteimmat kelit ovat täällä kuukautta aikaisemmin ja taas keväällä kuukautta myöhemmin. Täällä oli viimetalvenakin pari kuukautta ihan talveakin, siis lumi maassa ja aina joskus välissä päivä tai pari ihan pakkastakin.Tosin en tiedä kuinka hallaa kosteat nollakelit ovat nykyisille VILP:lle?
Tukena on ja pakkasella päälämmittäjä on joku muu.VILPillä on tukena kuitenkin se lämmönlähde.
No mitä sitten, onko kesällä 30 helletttä?Sää nyt ei mene Suomessa niin että talvella olisi 6 kk 30 astetta pakkasta
Vaikka meneekin nyt off-topic, niin kysynpä, että eikä rahtilaivassa kannattaisi käyttövesi jokseenkin poikkeuksetta lämmittää osittain (tai pääosin?) joko pääkoneen tai apukoneiden (tai molempien) jäähdytysvesikierron paluusta tulevalla vedellä? En tunne teknologiaa tarkemmin, mutta kuvittelisi, että koneet käyvät lämpötilassa, jossa jäähdytyksen paluuvesi olisi luokkaa 90-astetta. Hiukan tuhlaavaiselta tuntuu polttoöljyn syöttäminen dieseliin ja sen kehrääminen sähköksi alle 50% hyötysuhteella, kun apukoneen on kuitenkin käytävä käytännössä aina ja lämpöä tulee riittävästi jäähdytysveteenkin ainakin käyttöveden lämmittämiseksi.Laitoin tuollaisen GTV 500 Hybrid varaajan yhteen pieneen rahtilaivaan. Ko laivassa sähköt olivat 440V ja 60hz joten teetin vastukset pistesarjalla, 3 kpl 10 kW:n vastusta. Ei ole ainakaan valituksia perästä kuulunut eli 5-6 hengen miehistölle tuntuu tuollaisesta riittävän vettä vallan mainiosti lämmityksen lisäksi.
Mutta tuossa ei siis lämpöpumppua ollut ollenkaan vaan lämpeni kokonaan vatuksilla jolloin yläosan voi tietty vetää vaikka 90 asteeseen haluttaessa.
Noinhan se asia toki juuri onkin mutta käytännössä verovapaa polttoöljy on ollut kautta aikojen niin edullista ettei pienempiin aluksiin ole katsottu taloudellisesti järkeväksi ottaa tuo koneiden muodostama lämpö talteen vaan se lähes poikkeuksetta jäähdytetään mereen.Vaikka meneekin nyt off-topic, niin kysynpä, että eikä rahtilaivassa kannattaisi käyttövesi jokseenkin poikkeuksetta lämmittää osittain (tai pääosin?) joko pääkoneen tai apukoneiden (tai molempien) jäähdytysvesikierron paluusta tulevalla vedellä? En tunne teknologiaa tarkemmin, mutta kuvittelisi, että koneet käyvät lämpötilassa, jossa jäähdytyksen paluuvesi olisi luokkaa 90-astetta. Hiukan tuhlaavaiselta tuntuu polttoöljyn syöttäminen dieseliin ja sen kehrääminen sähköksi alle 50% hyötysuhteella, kun apukoneen on kuitenkin käytävä käytännössä aina ja lämpöä tulee riittävästi jäähdytysveteenkin ainakin käyttöveden lämmittämiseksi.
Vuosia sitten selvittelin noita rahtilaivojen kulutuslukemia. Siihen aikaan maailman suurin rahtilaiva oli Maersk Eleonora. Koneiden maks. teho 90.000 KW. Jos dieselin ominaiskulutus on 175-250 g/kwh, niin maks. kulutus on välillä 16.000 - 22.500 litraa tunnissa.Vaikka meneekin nyt off-topic, niin kysynpä, että eikä rahtilaivassa kannattaisi käyttövesi jokseenkin poikkeuksetta lämmittää osittain (tai pääosin?) joko pääkoneen tai apukoneiden (tai molempien) jäähdytysvesikierron paluusta tulevalla vedellä? En tunne teknologiaa tarkemmin, mutta kuvittelisi, että koneet käyvät lämpötilassa, jossa jäähdytyksen paluuvesi olisi luokkaa 90-astetta. Hiukan tuhlaavaiselta tuntuu polttoöljyn syöttäminen dieseliin ja sen kehrääminen sähköksi alle 50% hyötysuhteella, kun apukoneen on kuitenkin käytävä käytännössä aina ja lämpöä tulee riittävästi jäähdytysveteenkin ainakin käyttöveden lämmittämiseksi.
Max teholla ei juuri ajella. Kymmenen vuotta sitten hiljennettiin reilusti, kun talous ei vetänyt ja öljy oli kallista. Laivat ajelivat 10-15 solmua, vaikka maksimi olisikin ollut 20+. Tehontarve kasvaa varsin jyrkästi nopeuden mukana, laivasta riippuen vähintään kolmannessa potenssissa.Koneiden maks. teho 90.000 KW. Jos dieselin ominaiskulutus on 175-250 g/kwh,
Jälleen pääsemme näihin "jopa tarinoihin" Tämä kiinnostaa minua. Nimeä ne vuoden kuukaudet, milloin VILP tekee lämmintä käyttövettä tai lämmityksen kiertovettä mlp tehokkaammin tai "pätevämmin" mitä lienee tarkoittaakin ?Mistäs tämä vedenlämmityksen vaikeus on nyt keksitty. VILP tekee sen veden puoli vuotta jopa maalämpöä patevämmin koska saa ottaa sen lämpimän ilmasta. Toisekseen ulkolämpötila alkaa rajoittaa joidenkin VILP koneiden kykyä tehdä sitä kuumaa vettä yleensä vasta jossakin -10 asteen paikkeilla.
Kesäkuu, heinäkuu, elokuu ja toukokuu+syyskuukin suurimmassa osassa maata. Toki se sinun pintakeruupiiri lämpenee kesällä myös ja toimii vähän kuten VILP myös.Nimeä ne vuoden kuukaudet, milloin VILP tekee lämmintä käyttövettä tai lämmityksen kiertovettä mlp tehokkaammin
Tarjolla oli sanat "pätevämmin tai tehokkaammin" Valitsit sanan tehokkaammin. Ilmeisesti tarkoitat, että mainitseminasi kuukausina vilp cop on korkeampi mlp cop vastaavina kuukausina.Kesäkuu, heinäkuu, elokuu ja toukokuu+syyskuukin suurimmassa osassa maata. Toki se sinun pintakeruupiiri lämpenee kesällä myös ja toimii vähän kuten VILP myös.
Vettä käytetään varmaan yleensä päiväsaikaan, lähinnä illasta. Sillon ulkolämpötilakin on yli vuorokauden keskiarvon. Talvella tuota vuorokautista vaihtelua ei tietty ole.
Yleensä mainuttuina kuukausina ei juuri lämmitystä tarvita, tai jos tarvitaan sen merkitys on hyvin pieni.
Kyllähän kaivokin kesällä lämpenee, varsinkin käytetäessä kaivoa IV-jäähdytykseen tai erityisesti konvektorijäähdytykseen. Samalla kaivon ja ulkoilman lämpötilalla MLP:n COP on kuitenkin selkeästi parempi.Kesäkuu, heinäkuu, elokuu ja toukokuu+syyskuukin suurimmassa osassa maata. Toki se sinun pintakeruupiiri lämpenee kesällä myös ja toimii vähän kuten VILP myös.
Minulla ei noita ole mitattuina, kun itse en vettä pumppaa loppuun saakka, joten pitää turvautua yleisesti saatavilla olevaan tietoon.Anna seuraavana jokiselle kuukaudelle cop erikseen vilp käyttövesimoodille. Yleensä mainuttuina kuukausina ei juuri lämmitystä tarvita, tai jos tarvitaan sen merkitys on hyvin pieni.
Tässä nyt sekoitetaan kaksi eri käsitettä keskenään. Esitteiden hetkellisesti laboratorio arvot, jotka palvelevat hyvin markkinointia. Erikseen ovat sitten käytännön tottuneet mitatut cop arvot pitemmät ajalta ja jotka sisältävät yleensä tyhjäkäynti kulutuksen.Minulla ei noita ole mitattuina, kun itse en vettä pumppaa loppuun saakka, joten pitää turvautua yleisesti saatavilla olevaan tietoon.
Niben käyrien mukaan (F2120-16 katsoin) ja ulkolämpötilan ollessa yli +5°C, COP +55 °C tuotolle on 3 tai yli. Sulatuksiakaan ei tarvita enää sotkemaan. Maalämpöfoorumilla jonkin lämpöiselle vedenlämmitykselle olen nähnyt COP2,8 käytettävän. Se tuskin tuota +55 °C ylittää. Tuo + 5 °C toteutuu aika hyvin huhtikuulta lokakuulle Etelä-Suomessa eli 7 kk ajan.
Tässä nyt sekoitetaan kaksi eri käsitettä keskenään. Esitteiden hetkellisesti laboratorio arvot, jotka palvelevat hyvin markkinointia. Erikseen ovat sitten käytännön tottuneet mitatut cop arvot pitemmät ajalta ja jotka sisältävät yleensä tyhjäkäynti kulutuksen.
Näiden perusteella ei voi yleisesti todeta että vilp cop olisi kesällä parempia kuin mlp cop. Toki voi kertoa tarinoita, joka eivät kuitenkaan pidä paikkaansa. Hienojen grafiikka kuvien lisääminen tarinaan ei muuta faktoja, olivatpa ne sitten mitä hyvänsä.
Jos alkulämpötila on merkittävästi korkeampi, siinä saa aika paljon ansiotonta tasoitusta. Tyhjäkäyntikulutus tietysti heikentää hiukan verrattaessa käynnin aikaiseen tulokseen mutta miksi VILPin tyhjäkäyntikulutus olisi merkittävästi suurempi kuin maalämpöpumpussa ja vieläpä kesällä? Aika pieniä oli nuo tyhjäkäyntikulutuksetkin, mitä noita joskus katseltiin. Oliko noin 10 W luokkaa ?Erikseen ovat sitten käytännön tottuneet mitatut cop arvot pitemmät ajalta ja jotka sisältävät yleensä tyhjäkäynti kulutuksen.
Täällä on nyt 12 kw Waterstage ollut kohta 4 vuotta Sanyo/CTC sisäyksikön kanssa toiminnassa. Takuuaikana vaihdettu piirilevy ja puhallinmoottorit, muuten ei sitten häiriöitä ole esiintynyt. Asetuksena tekee 48C vettä ja joskus näyttää jopa 50C. Mallihan on jo aika iäkäs, mutta luulen, että taitaa olla niitä toimintavarmempia mitä markkinoilla on. Pumpulle ei erillistä sähkön mittausta, mutta laskin juuri, että talouden kokonaiskulutus oli nyt 15000 kw, viime vuonna 17770 kw. Talo 240m2 kahdessa kerroksessa ja rak. 1972/90 yläkerta. Taloudessa tosin vain 2 hlöä. Pidän kulutusta kohtuullisena Pohjanmaan tuulisella lakealla. Uskallan kyllä suositella.Fujitsu on jo vuosia markkinoilla ollut lämpötykki. Ei siitä ihmeemmin pahaa ole kuulunut.
a) Tuosta SISS oikeen äkkiä näe mitä sisältää...tankki/tankissa kuitenkin, pöpöpesä...mitens mahtaa LV riittää, onko vastus siellä LV osastossa, tarpeen kuitenkin tai erillinen tulistuspönttö.Jos tämän keskustelun jälkeenkin/sen perusteella ottaa vaikkapa Pansun T-Cap (https://www.maalampotukku.fi/product/2993/panasonic-9-kw--aquarea-t-cap-split-3-vaihe - 4790€) niin sopisiko joku näistä sille seuralaiseksi:
a) SISS 500/150 hinta 920 eur + ALV (https://lvi-viro.fi/austria-email-siss-energiavaraajat-integroitu-kaeyttoevesivaraaja)
b)Jäspi GTV Hybrid 500 1490€ (https://www.varaaja.com/index.php/e...at/energiavaraaja-jaspi-gtv-hybrid-500-detail)
c)) OSO EPCI 360L 2250€
d) joku muu kustannustehokas ja toimiva. Mikä?
Tämä ei ole lainkaan vertailukelpoinen luku. Se on saatu EN 16417 standardin mukaan. Siinä on tietty vedenkäyttöprofiili, mukana COPissa on myös varaajan lämpöhäviöt ja kaivovesi on 0C. Tuota on kuvattu vaikkapa täällä. https://www.rehva.eu/fileadmin/hvac-dictio/05-2012/p15-18_klein.pdfMaalämpöfoorumilla jonkin lämpöiselle vedenlämmitykselle olen nähnyt COP2,8 käytettävän.
Eli Ateenan ilmastossa tuo pääsee 2,8:aan. Siellä keskilämpötila on aika paljon enemmän kuin +5.
Tässä on eri ilmastojen lämmityskauden lämpötilaprofiilit. Ateenassa ei näytä olevan kuin muutama tunti alle +5C.