pökö
Kaivo jäässä
Sitä se on muutenkin kaikkeen kun pakkasta on.
VILP uudiskohteeseen?
- Keskustelun aloittaja ankl
- Aloitettu
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ei millään muotoa ongelma. VILPillä on tukena kuitenkin se lämmönlähde. Ei ne kelit täällä sisämaassa siitä rannikon ilmasta mitenkään muuten poikkea, kuin että ne kosteimmat kelit ovat täällä kuukautta aikaisemmin ja taas keväällä kuukautta myöhemmin. Täällä oli viimetalvenakin pari kuukautta ihan talveakin, siis lumi maassa ja aina joskus välissä päivä tai pari ihan pakkastakin.
Tässä on tuosta lämmöntarpeen jakaumasta perustuen suureen vedenlämmitystarpeeseen (kaikkiaan ~5 110 kWh/a) ja uuden rakennuksen pieneen lämmöntarpeeseen Vantaan ilmanalassa. Jos tähän on parempia näkemyksiä alkuarvojen suhteen kuten rakennusten lämmitystarve ja veden lämmitystarve niin tuota saa hyvin helposti päivitettyä. Tuolla suurellakin vedenlämmitystarpeella tuosta kuvasta näkee kuinka mitätön osa siitä vedenlämmitystarpeeta osuus kylmille pakkasilmoille. Vesi on tuossa kellari + veden lämmitys kun kellaritiloja teillä ei ole.
Kaikille ei näköjään veden lämmitys VILPillä ole selvinnyt. Jos vettä esilämmittää, pitää olla kohtuullisen iso kierukallinen varaaja, jotta se varaaja ei mene kylmäksi heti kun vettä aletaan laskea. Ammetta varten sanoisin, että selvästi suurempi kuin se ammeen tilavuus. Tulistusvaraajan kokoon vaikuttaa paljon sen käyttötapa. Jatkuvalämmitteisenä melko pienikin riittää. Suihku vaatii semmoisen 15 kW tehoa ja ammeen täyttö vielä kaksi kertaa enemmän, jopa vieläkin enemmänkin, jos nopeasti täyttää. Uuden talon pienelle kulutukselle mitoitettu lämpömpumppu ei pysty sitä millään muotoa tuottamaan vaan se energia pitää olla jollakin tapaa varastoituna, joko suoraan siihen veteen tai varaajassa olevaan "kattilaveteen", mistä se kierukalla sitten siihen kylpyveteen siirretään. Itse olen joten kuten pärjännyt 250 litran öljykattilan toimiessa varaajana mutta se on kyllä todella tiukoilla ammetta täytettäessä vaikka VILP pukkaa siihen 10-15 kW teholla lisää lämmintä. Se saa sen nopeasti elvytettyä mutta kyllä se lämpötila ammetta täytettäessä niiaa.
Veden voi myös lämmittää niin, että se "kattilavesi" koneelta kiertää ja lämmittää sitten suoraan sen veden. Tilavuutta pitää sitten olla sen kulutushuipun mukaan eli tässä tapauksessa aika paljon varmaankin.
Laitoin tuohon 3000 kWh muun sähkön kulutukseksi. Se pitää ymmärtää sillä tavalla, että se on se osa, joka on käytetty silloin kun siitä lämmöstä on jotain hyötyä ja rakennuksen sisällä. Tuo voisi ehkä vastata jotain 4500 kWh taloussähkön kulutusta, sisältäen iv. Lattilämmityksen kanssa tuo 35 astetta on varmaan ihan maksimi mitä lämmitykseen tarvitaan. Nuo COP arvot suhteessa ulkolämpötilaan ovat ihan peruskauraa useimmille VILPeille max 35 °C lämpötilatasolla. Suurin osa vuotuisesta lämmöntarpeesta osuu 0..+5 °C välille.
pökö
Kaivo jäässä
Tukena on ja pakkasella päälämmittäjä on joku muu.
Mutta kai sen voi myöntää että vilp on lujilla jos se käyttöveden tekee talvella?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
No ei Helsingin talvessa.
Jos veden lämmitys normaalisti vie semmoisen 10 kWh vuorokaudessa energiaa, suorasähköllä se tekisi 1 euron, ehkä hiukan yli vuorokaudessa. Semmoisia päiviä kun tämä on ajankohtaista ei Helsingissä montaa ole vuodessa, tänä vuonna ei yhtäkään. Kylminäkin päivänä VILP voi hoitaa myös sen veden lämmityksen ainakin osittain, todennäköisesti pääosin. Jos vuodessa vaikka menettäisikin 1 tai kaksi euroa kun se VILP ei sitä vettä lämmitä pakkasen takia niin kuin oli suunniteltu
Tässä nyt tuo laskelmani oli tietysti 14 kWh/vrk mukaan, kun arveltiin sitä vettä tarvittavan paljon.
Jatketaan VILP-keskustelua.
Jos veden lämmitys normaalisti vie semmoisen 10 kWh vuorokaudessa energiaa, suorasähköllä se tekisi 1 euron, ehkä hiukan yli vuorokaudessa. Semmoisia päiviä kun tämä on ajankohtaista ei Helsingissä montaa ole vuodessa, tänä vuonna ei yhtäkään. Kylminäkin päivänä VILP voi hoitaa myös sen veden lämmityksen ainakin osittain, todennäköisesti pääosin. Jos vuodessa vaikka menettäisikin 1 tai kaksi euroa kun se VILP ei sitä vettä lämmitä pakkasen takia niin kuin oli suunniteltu
Tässä nyt tuo laskelmani oli tietysti 14 kWh/vrk mukaan, kun arveltiin sitä vettä tarvittavan paljon.
Jatketaan VILP-keskustelua.
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Sää nyt ei mene Suomessa niin että talvella olisi 6 kk 30 astetta pakkasta ja kesällä 5 kuukautta hellettä jolloin jäähdytettäisiin tukka hulmuten. Semmoisia parin kympin korvilla olevia pakkasia on Helsingissä aika harvoin edes yhtä prosenttia vuoden tunneista. 1% veden lämmityksen kustannukista vastaa suunnilleen yhden hyvän pintin tölkin hintaa.
pökö
Kaivo jäässä
No mitä sitten, onko kesällä 30 helletttä?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Sitä että onko tuo veden lämmitysongelma nyt niin kauhean iso. Jos siihen investoi tuhansia että saa sen "hoidettua", voi tulla karhu vastaan ja sanoa että niitä hienoja sydeemeitä pitää välillä korjatakin. Siinä menee sitten kerralla vähintään 100 vuoden säästöt.
pökö
Kaivo jäässä
Miksi @Kellarinlämmittäjä teet kuumat vedet sähköllä, mikset pumppaa niitä kesäisin?
Eikö cop olekkaan niin yyber-hyvä?
Eikö cop olekkaan niin yyber-hyvä?
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Koska tuo tulistus on pätevä ja yksinkertainen keino hoitaa tämä. Minulla tuon pesuveden (37 °C) lämmityksen COPiksi tulee 2,8. Koko veden lämmityksen COPia en tiedä, koska tuon veden haalistuslämmölle ei ole mittausta. Jos lorotetaan paljon kuumaa viemäriin kuumana, siltä osin tuo on sitten paljon heikompi, koska siihen tulee vain se esilämmityksen osuus (~50%) pumppaamalla. Itse tarvitsen aika vähän kuumaa vettä kuumana. Tuo tulistus on vienyt nyt kesällä tehdyn paluuputken muutoksen jälkeen 120-130 kWh / kk, mistä aika jämptisti 60 kWh/kk on tulistusvaraajan häviöitä. Aikaisemmin tämä oli suurempi johtuen siitä, että kattila oli useinkin täynnä lähinnä paluuvettä.
Toisaalta tuo vesi tulistuu öisin halvimpaan aikaan. Arvelisin, että veden tulistuksen sähkö maksaa energian osalta spot sähköllä ~1,5 s/kWh eli siirtomaksut ja verot huomioiden noin 20 % toteutunutta keskihintaa vähemmän. Pienempi varaaja jatkuvakäyttöisenä voisi olla vähintään yhtä taloudellinen mutta sitä ammetta sillä ei sitten täyteen saisi.
Olisiko tässä riittävästi perusteita ?
Toisaalta tuo vesi tulistuu öisin halvimpaan aikaan. Arvelisin, että veden tulistuksen sähkö maksaa energian osalta spot sähköllä ~1,5 s/kWh eli siirtomaksut ja verot huomioiden noin 20 % toteutunutta keskihintaa vähemmän. Pienempi varaaja jatkuvakäyttöisenä voisi olla vähintään yhtä taloudellinen mutta sitä ammetta sillä ei sitten täyteen saisi.
Olisiko tässä riittävästi perusteita ?
Jos poreammeesta puhutaan, senkin veden voi lämmittää laitteen omalla vastuksella. Jos on vesikiertoinen lämmitys, tuonne voisi ehkä laittaa kierrätyspumppuun lämmövaihtimen lämmitysverkosta uima-altaiden tapaan. Vettä vaihdettaessa lämpö menee hukkaan, ellei sitten ole maalämpöä, jolloin lämmön joko voisi pumpata muualle (lämmönvaihtimella tulevassa liuosputkessa) tai sitten käyttää kaivoa/maapiiriä elvyttämään talvisaikaan (pitämällä liuospumppua päällä samalla, kun vettä lorotetaan pois).
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuolla lämmönhukallakaan ei ole kovin suurta merkitystä. Jos tuon ammeen lämmityksen ottaa ilmasta 2,8 COP:lla, lasku jää alle 100 €:n vuodessa ellei sitä joka päivä täytetä.
Espejot
Hyperaktiivi
Kyllän tämä Etelä Suomen tavet näyttää siltä että pakkasia saa ihan oikeesti toivoa ennen kuin ne tulee jos silloinkaan. Mutta en minä silti hirtäytys keskustelussa lämpimän veden kustanuksiin tai muutaman tunnin huippupakkasiin. katsoisin enemäkin kokonaisuutta ja mitä halutaan. Nyt selkeesti etsitään edullista ratkaisua.
Kanaali ja autotalli taitaa haukata aika paljon energiaa... enemän kuin mitä aluksi ajatelee mitä näitä tapauksia aina silloi tällöin tulee eteen. Kun tämän nyt yhdistää korkeaan vedenlämmitykseen niin mietin halpaa PILP:ä autotalliin millä ratkeaa tallin IV ja käyttövesi ongelma kuin itsestään. Mutta tämäkin tietysti maksaa rahaa.
Kanaali ja autotalli taitaa haukata aika paljon energiaa... enemän kuin mitä aluksi ajatelee mitä näitä tapauksia aina silloi tällöin tulee eteen. Kun tämän nyt yhdistää korkeaan vedenlämmitykseen niin mietin halpaa PILP:ä autotalliin millä ratkeaa tallin IV ja käyttövesi ongelma kuin itsestään. Mutta tämäkin tietysti maksaa rahaa.
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #53
Jos tämän keskustelun jälkeenkin/sen perusteella ottaa vaikkapa Pansun T-Cap (https://www.maalampotukku.fi/product/2993/panasonic-9-kw--aquarea-t-cap-split-3-vaihe - 4790€) niin sopisiko joku näistä sille seuralaiseksi:
a) SISS 500/150 hinta 920 eur + ALV (https://lvi-viro.fi/austria-email-siss-energiavaraajat-integroitu-kaeyttoevesivaraaja)
b)Jäspi GTV Hybrid 500 1490€ (https://www.varaaja.com/index.php/e...at/energiavaraaja-jaspi-gtv-hybrid-500-detail)
c)) OSO EPCI 360L 2250€
d) joku muu kustannustehokas ja toimiva. Mikä?
a) SISS 500/150 hinta 920 eur + ALV (https://lvi-viro.fi/austria-email-siss-energiavaraajat-integroitu-kaeyttoevesivaraaja)
b)Jäspi GTV Hybrid 500 1490€ (https://www.varaaja.com/index.php/e...at/energiavaraaja-jaspi-gtv-hybrid-500-detail)
c)) OSO EPCI 360L 2250€
d) joku muu kustannustehokas ja toimiva. Mikä?
Ajattelisin niin että ei kannata kyllä halvinta järjestelmää ottaa. Kylmä totuus on että halpaa ja hyvää ei ole.
Jos putkari löytyy edullisesti niin kyllä se erillisvaraaja vastuksella ja hyvällä pumppuryhmällä on aika hyvä lähtökohta. Meneehän tähän tonneja, mutta nuo sitten on ja pysyy vuosikymmeniä. Ja talo jo lämpiää.
Tuo Jäspi GTV on ainakin monipuolinen ja todennäköisesti pitkäikäinen. Panasonic VILP kanssa ihan hyvämaineinen.
Jos putkari löytyy edullisesti niin kyllä se erillisvaraaja vastuksella ja hyvällä pumppuryhmällä on aika hyvä lähtökohta. Meneehän tähän tonneja, mutta nuo sitten on ja pysyy vuosikymmeniä. Ja talo jo lämpiää.
Tuo Jäspi GTV on ainakin monipuolinen ja todennäköisesti pitkäikäinen. Panasonic VILP kanssa ihan hyvämaineinen.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuossa Jäspi GTV:ssä taitaa olla vaihdettavat kuumavesikierukat. Niitä on myös kaksi, mikä merkitsee, että se tuottaa tehokkaasti kuumaa vettä. Povaisin tuolle pitkää palvelusikää, koska kaikki oleellinen on uusittavissa varaajan runkoon.
Vesi on mahdollista tulistaa tuon huipussa loppuun VILPillä vaihtoventtiilin kautta & ylävastuksella tai sitten erillisessä tulistusvaraajassa. Erillisen tulistusvaraajan voi myös lisätä halutessa myöhemmin pienellä putkimuutoksella. Pohjaan myös varavastus lämmitystä varten niin saa olla huoletta reissussa.
Vesi on mahdollista tulistaa tuon huipussa loppuun VILPillä vaihtoventtiilin kautta & ylävastuksella tai sitten erillisessä tulistusvaraajassa. Erillisen tulistusvaraajan voi myös lisätä halutessa myöhemmin pienellä putkimuutoksella. Pohjaan myös varavastus lämmitystä varten niin saa olla huoletta reissussa.
Meille tuli tuollainen pieni Austrian Email puskurivaraaja, hieman se oli Suomesta ostettuna kalliimpi kuin Niben vastaava.
Ainakin asentajan mielestä oli ihan laadukas, vaikka ensin oli hieman epäileväinen koska ei ollut niistä aikaisemmin kuullut.
Atlantic taisi omistaa kyseisestä yrityksestä n. 40% nykyään, joten heidän maahantuojalta voisi saada Suomi hinnan jos haluaisi Suomesta ostaa.
Ainakin asentajan mielestä oli ihan laadukas, vaikka ensin oli hieman epäileväinen koska ei ollut niistä aikaisemmin kuullut.
Atlantic taisi omistaa kyseisestä yrityksestä n. 40% nykyään, joten heidän maahantuojalta voisi saada Suomi hinnan jos haluaisi Suomesta ostaa.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Menee toki hiukan ohi aiheen mutta kuitenkin.
Laitoin tuollaisen GTV 500 Hybrid varaajan yhteen pieneen rahtilaivaan. Ko laivassa sähköt olivat 440V ja 60hz joten teetin vastukset pistesarjalla, 3 kpl 10 kW:n vastusta. Ei ole ainakaan valituksia perästä kuulunut eli 5-6 hengen miehistölle tuntuu tuollaisesta riittävän vettä vallan mainiosti lämmityksen lisäksi.
Mutta tuossa ei siis lämpöpumppua ollut ollenkaan vaan lämpeni kokonaan vatuksilla jolloin yläosan voi tietty vetää vaikka 90 asteeseen haluttaessa.
Mutta oli mielestäni kustannustehokas paketti kaikkineen tuo ko varaaja.
Laitoin tuollaisen GTV 500 Hybrid varaajan yhteen pieneen rahtilaivaan. Ko laivassa sähköt olivat 440V ja 60hz joten teetin vastukset pistesarjalla, 3 kpl 10 kW:n vastusta. Ei ole ainakaan valituksia perästä kuulunut eli 5-6 hengen miehistölle tuntuu tuollaisesta riittävän vettä vallan mainiosti lämmityksen lisäksi.
Mutta tuossa ei siis lämpöpumppua ollut ollenkaan vaan lämpeni kokonaan vatuksilla jolloin yläosan voi tietty vetää vaikka 90 asteeseen haluttaessa.
Mutta oli mielestäni kustannustehokas paketti kaikkineen tuo ko varaaja.
Vaikka meneekin nyt off-topic, niin kysynpä, että eikä rahtilaivassa kannattaisi käyttövesi jokseenkin poikkeuksetta lämmittää osittain (tai pääosin?) joko pääkoneen tai apukoneiden (tai molempien) jäähdytysvesikierron paluusta tulevalla vedellä? En tunne teknologiaa tarkemmin, mutta kuvittelisi, että koneet käyvät lämpötilassa, jossa jäähdytyksen paluuvesi olisi luokkaa 90-astetta. Hiukan tuhlaavaiselta tuntuu polttoöljyn syöttäminen dieseliin ja sen kehrääminen sähköksi alle 50% hyötysuhteella, kun apukoneen on kuitenkin käytävä käytännössä aina ja lämpöä tulee riittävästi jäähdytysveteenkin ainakin käyttöveden lämmittämiseksi.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Noinhan se asia toki juuri onkin mutta käytännössä verovapaa polttoöljy on ollut kautta aikojen niin edullista ettei pienempiin aluksiin ole katsottu taloudellisesti järkeväksi ottaa tuo koneiden muodostama lämpö talteen vaan se lähes poikkeuksetta jäähdytetään mereen.
Hiukan suuremmissa aluksissa on sit pakokaasukattiloita ym muita värkkejä tuohon. Ja viime vuosina varsinkin matkustajalaivapuolella on herätty ottamaan tuota ”hukkalämpöä” talteen. Mutta kovin on tahti verkkaista kun taloudelliset kannustimet pitkälti puuttuvat.
Vuosia sitten selvittelin noita rahtilaivojen kulutuslukemia. Siihen aikaan maailman suurin rahtilaiva oli Maersk Eleonora. Koneiden maks. teho 90.000 KW. Jos dieselin ominaiskulutus on 175-250 g/kwh, niin maks. kulutus on välillä 16.000 - 22.500 litraa tunnissa.
Meinaan vaan, että hukkalämpö on infernaalisen suuri. Jos dieselin hyötysuhde on 40%, niin hukkalämpöteho on n. 135.000 KW. Ollaan merellä, niin sitä ei saa mitenkään hyödyksi. Laivan oma lämmön kulutus on tuosta häviävän pieni.
Max teholla ei juuri ajella. Kymmenen vuotta sitten hiljennettiin reilusti, kun talous ei vetänyt ja öljy oli kallista. Laivat ajelivat 10-15 solmua, vaikka maksimi olisikin ollut 20+. Tehontarve kasvaa varsin jyrkästi nopeuden mukana, laivasta riippuen vähintään kolmannessa potenssissa.
Isojen dieseleiden ominaiskulutus ei ole aikoihin ollut yli 200 g/kWh, paremminkin jopa ali 175, jolloin hyötysuhde on 50% suuruusluokkaa.
Mutta joo lämpöä riittää. Perinteiden peukalosääntö 1/3 akselitehoa, 1/3 jäähdytysveteen ja 1/3 pakokaasuihin ei tietysti päde 50% hyötysuhteella, mutta jotain kertoo.
Käyttöveden lämmitykseen mikä tahansa alusta kuljettava polttomoottori tai jatkuvan verkkosähkön kaltaista standardia noudattavan vaihtovirkaverkkoa jatkuvasti syöttävä apumoottori riittää silti hyvin. Tavanomaisissa moottoriveneissäkin lämmin käyttövesi tyypillisesti lämmitetään matkan aikana moottorin jäähdytysvesikierukalla vedenvaraajaan asennettuna. Satamaa varten varaajassa sitten on myös sähkövastus.
Laivassa taas sähköt katoavat merenkulun ehdottomasti vaatimaa hätäsähköä lukuun ottamatta samalla, kun viimeinen apumoottori pysähtyy. Vain joissakin kaupunkisatamisssa on ilmansuojelun takia otettu käyttöön mahdollisuus jakaa laivoille maasähköä (mikä ei edes ole aivan yksinkertainen juttu, kun merellä pitkälti vallitsevat Norjan sähköstandardeja muistuttavat käytännöt).
Laivassa taas sähköt katoavat merenkulun ehdottomasti vaatimaa hätäsähköä lukuun ottamatta samalla, kun viimeinen apumoottori pysähtyy. Vain joissakin kaupunkisatamisssa on ilmansuojelun takia otettu käyttöön mahdollisuus jakaa laivoille maasähköä (mikä ei edes ole aivan yksinkertainen juttu, kun merellä pitkälti vallitsevat Norjan sähköstandardeja muistuttavat käytännöt).
Adamooppeli
Vakionaama
Jälleen pääsemme näihin "jopa tarinoihin" Tämä kiinnostaa minua. Nimeä ne vuoden kuukaudet, milloin VILP tekee lämmintä käyttövettä tai lämmityksen kiertovettä mlp tehokkaammin tai "pätevämmin" mitä lienee tarkoittaakin ?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kesäkuu, heinäkuu, elokuu ja toukokuu+syyskuukin suurimmassa osassa maata. Toki se sinun pintakeruupiiri lämpenee kesällä myös ja toimii vähän kuten VILP myös.
Vettä käytetään varmaan yleensä päiväsaikaan, lähinnä illasta. Sillon ulkolämpötilakin on yli vuorokauden keskiarvon. Talvella tuota vuorokautista vaihtelua ei tietty ole.
Adamooppeli
Vakionaama
Tarjolla oli sanat "pätevämmin tai tehokkaammin" Valitsit sanan tehokkaammin. Ilmeisesti tarkoitat, että mainitseminasi kuukausina vilp cop on korkeampi mlp cop vastaavina kuukausina.
Anna seuraavana jokiselle kuukaudelle cop erikseen vilp käyttövesimoodille. Yleensä mainuttuina kuukausina ei juuri lämmitystä tarvita, tai jos tarvitaan sen merkitys on hyvin pieni.
Espejot
Hyperaktiivi
Minä lämmitän kosteita tiloja myös kesällä ja LV energiantarve on about 0,5x verrtuna lämitykseen.
Kyllähän kaivokin kesällä lämpenee, varsinkin käytetäessä kaivoa IV-jäähdytykseen tai erityisesti konvektorijäähdytykseen. Samalla kaivon ja ulkoilman lämpötilalla MLP:n COP on kuitenkin selkeästi parempi.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Minulla ei noita ole mitattuina, kun itse en vettä pumppaa loppuun saakka, joten pitää turvautua yleisesti saatavilla olevaan tietoon.
Niben käyrien mukaan (F2120-16 katsoin) ja ulkolämpötilan ollessa yli +5°C, COP +55 °C tuotolle on 3 tai yli. Sulatuksiakaan ei tarvita enää sotkemaan. Maalämpöfoorumilla jonkin lämpöiselle vedenlämmitykselle olen nähnyt COP2,8 käytettävän. Se tuskin tuota +55 °C ylittää. Tuo + 5 °C toteutuu aika hyvin huhtikuulta lokakuulle Etelä-Suomessa eli 7 kk ajan.
Tässä joku joko jo aika iäkäs Fujitsun konemalli. Käyrä on minun piirtämä 5 vuotta sitten mutta lukuarvot ovat esitteestä. +55 °C tuotolla COP 2,8 ylittyisi jossakin +13..14 °C paikkeilla. Ei nyt kesällä niin kovin harvinaista, kun keskellä yötä varmaan harvemmin suihkussa ollaan.
Vaiheittaisella veden lämmityksellä sitten parempi niin VILPillä kuin maalämmölläkin mutta se on sitten enemmän toteutustapa kysymys.
Vesiasioissa on sitten etuna vielä, että VILPillä on aika hyvin potkua lämpimissä olosuhteissa. Jotta se riittää lämmitykseen talvella, kesällä melko pienikin antaa päälle 10 kW, jos vaikka enemmän vettä laskee.
Adamooppeli
Vakionaama
Tässä nyt sekoitetaan kaksi eri käsitettä keskenään. Esitteiden hetkellisesti laboratorio arvot, jotka palvelevat hyvin markkinointia. Erikseen ovat sitten käytännön tottuneet mitatut cop arvot pitemmät ajalta ja jotka sisältävät yleensä tyhjäkäynti kulutuksen.
Näiden perusteella ei voi yleisesti todeta että vilp cop olisi kesällä parempia kuin mlp cop. Toki voi kertoa tarinoita, joka eivät kuitenkaan pidä paikkaansa. Hienojen grafiikka kuvien lisääminen tarinaan ei muuta faktoja, olivatpa ne sitten mitä hyvänsä.
Espejot
Hyperaktiivi
Minulle jäi käsitys että tarkoitus oli vertailla esitearvoja keskenään koska silloin kumpikin tarina kerrotaan sammalla tavalla, taulukoilla ja piirakoilla. Riippuen nyt mistä päin asiaa katsoo niin todellisteb arvojen tarinankerronta ei ole läheskään yhtä tasalaatuinen koska olosuhteet vaihtelevat.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Jos alkulämpötila on merkittävästi korkeampi, siinä saa aika paljon ansiotonta tasoitusta. Tyhjäkäyntikulutus tietysti heikentää hiukan verrattaessa käynnin aikaiseen tulokseen mutta miksi VILPin tyhjäkäyntikulutus olisi merkittävästi suurempi kuin maalämpöpumpussa ja vieläpä kesällä? Aika pieniä oli nuo tyhjäkäyntikulutuksetkin, mitä noita joskus katseltiin. Oliko noin 10 W luokkaa ?
Eikä myöskään ole juuri merkitystä -40C - -10C COPeilla jos etelärannikolla asustelee. Suurin osa kaikesta energiasta kuluu -10C ja +5C välisellä alueella.
Tuolla välillä MLP pesee VILP mennen tullen. Vaikka toki edelleenkään ei rahallinen ero ole millään mittarilla merkittävä.
Tuolla välillä MLP pesee VILP mennen tullen. Vaikka toki edelleenkään ei rahallinen ero ole millään mittarilla merkittävä.
Viimeksi muokattu:
Täällä on nyt 12 kw Waterstage ollut kohta 4 vuotta Sanyo/CTC sisäyksikön kanssa toiminnassa. Takuuaikana vaihdettu piirilevy ja puhallinmoottorit, muuten ei sitten häiriöitä ole esiintynyt. Asetuksena tekee 48C vettä ja joskus näyttää jopa 50C. Mallihan on jo aika iäkäs, mutta luulen, että taitaa olla niitä toimintavarmempia mitä markkinoilla on. Pumpulle ei erillistä sähkön mittausta, mutta laskin juuri, että talouden kokonaiskulutus oli nyt 15000 kw, viime vuonna 17770 kw. Talo 240m2 kahdessa kerroksessa ja rak. 1972/90 yläkerta. Taloudessa tosin vain 2 hlöä. Pidän kulutusta kohtuullisena Pohjanmaan tuulisella lakealla. Uskallan kyllä suositella.
a) Tuosta SISS oikeen äkkiä näe mitä sisältää...tankki/tankissa kuitenkin, pöpöpesä...mitens mahtaa LV riittää, onko vastus siellä LV osastossa, tarpeen kuitenkin tai erillinen tulistuspönttö.
c) OSO:ssa on taidettu asiat varmistaa, ylävastus min 60ºC tappaa pöpöt ja kuluttaa kesät talvet tuon loppukuumennussähkön, lieneen ~120L tuo vastusalueen litramäärä.
b) GTV500 sekin tarvitsee jonkun varmistuksen LV riittävyyteen, ehkä kesällä sais riittämään pelkällä pumpulla jos vähän ylikuumentaa ja kesällä ei sen tietty väliä olisikaan jos ylikuumentaa... Kummallista kun eivät oo laittanu vastuksen paikkaa just yläkierukan alapuolelle niin saattais riittää ympäri vuoden VILPin kanssa.
Kuinka mahtaa sitten valittava pumppu taipua noiden kanssa....siitäkin saattaa pientä eroa löytyä...
Tämä ei ole lainkaan vertailukelpoinen luku. Se on saatu EN 16417 standardin mukaan. Siinä on tietty vedenkäyttöprofiili, mukana COPissa on myös varaajan lämpöhäviöt ja kaivovesi on 0C. Tuota on kuvattu vaikkapa täällä. https://www.rehva.eu/fileadmin/hvac-dictio/05-2012/p15-18_klein.pdf
F2120:lle ilmoitetaan VVM320:n kanssa 88% käyttövesihyötysuhde kylmässä ja 114% lämpimässä ilmastossa (Ateena). SCOPeiksi nuo muuttuvat keromalla 2,5:llä eli 2,2 ja 2,85. Eli Ateenan ilmastossa tuo pääsee 2,8:aan. Siellä keskilämpötila on aika paljon enemmän kuin +5.
Tässä on eri ilmastojen lämmityskauden lämpötilaprofiilit. Ateenassa ei näytä olevan kuin muutama tunti alle +5C. Luulisi lämpimän veden tuotolle käytettävän myös lämmityskauden ulkopuolisia lämpötiloja, mutta vaikea löytää tarkkoja tietoja noista standardia ostamatta.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Entäs Suomessa kesällä ? Aika harvoin alle +5 °C.
Noista muista en tiedä.
Ellen väärin muista, joskus selvitelit liuospumpun ja VILPin puhaltimen enrgian kulutusta. Eikös se tulos ollut että puhaltimen olisi pitänyt pyöriä vähemmällä kuin liuospumpun.