Vs: Yöpudotus
Tässä taidetaan taas laskea eri energioiden hintoja vanhanaikaisesti keskihintojen mukaan. Oljyn ja sähkön kulutussidonnainen hintaero ei ole 2 vaan jotakin ihan muuta. Minun tapauksessa säästetyn sähkön hinta on keskimäärin alle 8 senttiä kWh. Perusmaksut tulevat maksuun vaikka kulutus olisi 0. Toisaalta mitä suurempi sähkönkulutus, sitä pienempi keskihinta. Lisääntyneellä sähkönkulutuksellakin siis säästää euroja, kun perusmaksusta saa "enemmän irti". Näin ajatellen öljy häviöineen ja sähkö alkavat olemaan saman hintaista.
Tuo pelletti taitaa olla vuosituhannen suurimpia petoksia. Lähestyy sitä 70-luvulla tapahtuneeseen lisäeristehommaa, jossa ulkovuorauksen alle ruiskutettiin styroxia. Jos se jäi sinne, talo tai ainakin vuoraus alkoi happanenmaan. Onneksi suurimmassa osassa kohteista se hävisi sieltä itsekseen. Sitä ainetta puhuteltiin yleisesti hupuukiksi. No ei sentään pelletti taloja tuhoa, mutta sen hinta on kohonnut siinä määrin reippaasti, että kaikki laskelmat ovat heittäneet häränpyllyä. Tuonhan voi helposti tarkistaa vaikka motivan laskureista.
Toki voisi alkaa optimoimaan lämmityksiä vetämällä talon kuumaksi edulliseen aikaan ja antaa mökin jäähtyä kalliiseen aikaan. Näinhän esim yösähkövaraajat toimivat. Silloin taas saa riesakseen erilaiset häviöt ja yleensäkin lämpötilan heilahdus aiheuttaa oman lisäkustannuksen. Mitä taas tulee esim kevätaikaiseen suurehkoon ulkoilman lämpötilan muutoksiin, suurin säästö tulee siinä, että lämpimimpään hetkeen lämmitystarve pienenee, ei se että COP paranee. Edullisempaa on siis se, että pumppu putoaa minimille tai jopa katkolle, kuin ajaa sitä kovan COP-lukeman toivossa.
Sekin on huomioitava, että jos jollakin energiamuodolla (vaikka pelletti) vuosi-COP on vaikka 1,5 - 2, lämpöpumpulla ei saa taloudellista säästöä, vaan kannattaa kuormittaa sitä edullista energiaa maksimaalisesti. Näinhän on usein vaikka kaukolämpötaloissa. Jos pumpulle ei saa vuositasolla yli 3000 kWh kuormitusta, sen hyöty jää lähinnä kesän jäähdytyksiin. Kun puhutaan säästämisestä, niin toki se on aina kannatettavaa, mutta ei säästetyistä kilowattitunneista kannata mielettömiä maksaa, vaikka toki luonto siitä saattaa tykätäkin. Tuossa hyvä esimerkki on tuo lisäeristys vaikka kohtuukulutustalossa. Asumismukavuuskin on otettava huomioon ja jossakin raja kulkeen jo näiden systeemien kanssa touhuamisessakin.
Tässä taidetaan taas laskea eri energioiden hintoja vanhanaikaisesti keskihintojen mukaan. Oljyn ja sähkön kulutussidonnainen hintaero ei ole 2 vaan jotakin ihan muuta. Minun tapauksessa säästetyn sähkön hinta on keskimäärin alle 8 senttiä kWh. Perusmaksut tulevat maksuun vaikka kulutus olisi 0. Toisaalta mitä suurempi sähkönkulutus, sitä pienempi keskihinta. Lisääntyneellä sähkönkulutuksellakin siis säästää euroja, kun perusmaksusta saa "enemmän irti". Näin ajatellen öljy häviöineen ja sähkö alkavat olemaan saman hintaista.
Tuo pelletti taitaa olla vuosituhannen suurimpia petoksia. Lähestyy sitä 70-luvulla tapahtuneeseen lisäeristehommaa, jossa ulkovuorauksen alle ruiskutettiin styroxia. Jos se jäi sinne, talo tai ainakin vuoraus alkoi happanenmaan. Onneksi suurimmassa osassa kohteista se hävisi sieltä itsekseen. Sitä ainetta puhuteltiin yleisesti hupuukiksi. No ei sentään pelletti taloja tuhoa, mutta sen hinta on kohonnut siinä määrin reippaasti, että kaikki laskelmat ovat heittäneet häränpyllyä. Tuonhan voi helposti tarkistaa vaikka motivan laskureista.
Toki voisi alkaa optimoimaan lämmityksiä vetämällä talon kuumaksi edulliseen aikaan ja antaa mökin jäähtyä kalliiseen aikaan. Näinhän esim yösähkövaraajat toimivat. Silloin taas saa riesakseen erilaiset häviöt ja yleensäkin lämpötilan heilahdus aiheuttaa oman lisäkustannuksen. Mitä taas tulee esim kevätaikaiseen suurehkoon ulkoilman lämpötilan muutoksiin, suurin säästö tulee siinä, että lämpimimpään hetkeen lämmitystarve pienenee, ei se että COP paranee. Edullisempaa on siis se, että pumppu putoaa minimille tai jopa katkolle, kuin ajaa sitä kovan COP-lukeman toivossa.
Sekin on huomioitava, että jos jollakin energiamuodolla (vaikka pelletti) vuosi-COP on vaikka 1,5 - 2, lämpöpumpulla ei saa taloudellista säästöä, vaan kannattaa kuormittaa sitä edullista energiaa maksimaalisesti. Näinhän on usein vaikka kaukolämpötaloissa. Jos pumpulle ei saa vuositasolla yli 3000 kWh kuormitusta, sen hyöty jää lähinnä kesän jäähdytyksiin. Kun puhutaan säästämisestä, niin toki se on aina kannatettavaa, mutta ei säästetyistä kilowattitunneista kannata mielettömiä maksaa, vaikka toki luonto siitä saattaa tykätäkin. Tuossa hyvä esimerkki on tuo lisäeristys vaikka kohtuukulutustalossa. Asumismukavuuskin on otettava huomioon ja jossakin raja kulkeen jo näiden systeemien kanssa touhuamisessakin.
Kiitos janti. Tuosta manuaalista selvisi ettei chunghop:n ajastimessa ole todennäköisesti kuin yksi 24h ajastin. 