Itse olin aika yllättynyt kun omassa talossa 60 vuotta sitten oli laitettu MMJ-kaapelia sähköputkituksiin.
Yleinen kotiautomaatioketju
- Keskustelun aloittaja mixuk
- Aloitettu
Itse olin aika yllättynyt kun omassa talossa 60 vuotta sitten oli laitettu MMJ-kaapelia sähköputkituksiin.
nk.marketti laitteilla tulee myös aika nopeasti rajat laitemäärissä vastaan.
Vaikka niihin on määtelty 255 osoitteen aliverkko, niin on laitteita joissa voi olla max 30 laitetta kiinni yhteensä, oli ne kiinteästi kaapelilla ja/tai wifissä. Tuollainen 30 laitetta tulee todella nopeasti täyteen kun aletaan operoimaan IoT maailmassa.
Oliko se jotakin 80-lukua kun sallittiin putketon asennus (duckducAi 1989)... Minusta se pitäa edelleenkin lailla kieltää.
Itse miettinyt että miksi kaikki kaapelit pitää keskittää tekniseen tilaan?
Jos lähetään rakentamaan hajautettua järjestelmää, jossa asunnossa onkin useita pienempiä kaappeja, joissa 1-2 huoneen ohjaamiseen tarvittavat laitteet. Näin säästetään isot määrät kaapelia kun kaikkia ei tarvitse vetää talon läpi sinne perimmäisestä nurkassa olevaan tekniseen tilaan.
Eli ratkaisussa lähennytään ratkaisua jota käytetään lähiverkoissa. Vain runko vedetään kaappiin ja kaikki pisteet johdatetaan erikseen lähimpään kaappiin.
Älytaloa suunniteltaessa niin sähköjen erilliskaapelointi jokaisesta kytkimestä ja pistorasiasta keskukseen on fundamentalisesti fiksua myöhempien muutosten mahdollistamiseksi.
Jos lähetään rakentamaan hajautettua järjestelmää, jossa asunnossa onkin useita pienempiä kaappeja, joissa 1-2 huoneen ohjaamiseen tarvittavat laitteet. Näin säästetään isot määrät kaapelia kun kaikkia ei tarvitse vetää talon läpi sinne perimmäisestä nurkassa olevaan tekniseen tilaan.
Eli ratkaisussa lähennytään ratkaisua jota käytetään lähiverkoissa. Vain runko vedetään kaappiin ja kaikki pisteet johdatetaan erikseen lähimpään kaappiin.
Älytaloa suunniteltaessa niin sähköjen erilliskaapelointi jokaisesta kytkimestä ja pistorasiasta keskukseen on fundamentalisesti fiksua myöhempien muutosten mahdollistamiseksi.
haraldh
Vakionaama
Nämä kannattaa tehdä VLAN:ien avulla. Palomuuriksi riittää yksiporttinen PC, ja palomuurissa on vähintään kytkimessä olevien porttien verran portteja. Vaatii hallittavan kytkimen.
Saa toki mutta palomuuri onkin sitten toinen asia kodin runkoverkon ja näiden välillä.
Erillinen ethernet reititin kunnon palomuuriominaisuuksilla helpottaisi rakentelua.
Eli niin että IoT laitteet pääsisi vaikka vain NAS:lla pyörivään tietokantaan käsiksi eikä mihinkään muuhun. Toisaalta mikään muu ei pääsisi IoT laitteisiin käsiksi.
MiguelCiervo
Aktiivinen jäsen
En ole varma ymmärsinkö oikein mutta meillä menee vain "rungot" tekniseentilaan sähköissä. Jaot tehty joko jakorasiassa tai vastaavassa. Toki on siellä kiitettävä määrä sitä johtoa kuitenkin. Olisi pitänyt kyllä putkittaa, toki nuukana olisi varmaan kaatunut hintaan.
Kun kaikista rasioista tuodaan omat kaapelitkeskukselle asti, eikä jakorasioiden kautta jaeta eriin pisteisiin huoneessa. Se, että kaikki on erikseen keskukseen päätetty tuo mahdollisuuden vaihtaa vaiheryhmiä pistorasiakohtaisesti, sekä lisätä mitä tahansa ohjauslaitetta automaatioiden toteuttamiseksi ja/tai energian mittaamiseksi jokaisesta pisteestä erikseen
Kun kaikki päätetään keskukseen niin se vie vähän tilaa, mutta tuo samalla joustavuutta ohjattavuuteen
Monessa taloudessa alkaa ilmeta ns. harmoniasätöä jos se tekniikka ei pysy piilossa omassa komerossaan.
Kyllähän noin tehdäänkin, kun talo on riittävän iso, mutta ei ne alakeskuksetkaan ilmaisia ole, jonka lisäksi ne tarvitsevat jonkun soveltuvan paikan.
Tuo on myös se tapa jolla se älytalon tekniikan hintalappu saadaan nousemaan tasolle jossa se unohdetaan automaattisesti.
Serkun kanssa toteutettiin systeemi niin että kytkimet ja anturit on johdotettu kaikki tekniseen tilaan, käytännössä mhs kaapelointi ja klassisen puhelinverkon kaltainen hajautettu tähtijakelu. Valaistus ja pistorasiaryhmät ovat suunnilleen perinteiseen tapaan, kuten yleiskaapelointikin wifitukareineen.
Toki tuo systeemi mahdollista periaatteessa mitä vaan, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna tuo on tarpeettoman raskas, ja toisaalta osittain turhan kevyt. Näin jälkikäteen viisastuneena tehtäisiin kytkimet suoraan daliväylällä ja anturit yms spesiaalit yleiskaapelilla ja parilla ylimääräisellä pienellä alajakokaapilla.
Kyllä tuosta MHS verkosta menee fast ethernet läpi, joka käytännössä tietysti riittää kaikkeen muuhun paitsi wifitukarille, mutta varmasti samassa kaapelissa kulkevat 24v ohjaussignaalit häiritsevät jonkinverran luotettavuutta.
Ohjattavien pistorasioiden suhteen tultiin jo alunperin siihen tulokseen että jos sellaiselle joskus keksitään tarvetta käytetään jotain langatonta ohjausta ohjattavan rasian yhteydessä. Yhtään ei ole vielä otettu käyttöön, ellei nyt sähköauton latauslaitetta sellaiseksi lasketa.
En nyt tiedä kuinka halpa tuon reitittimen pitäisi olla, mutta openWRT:n hanskaa kyllä noiden erillisten verkkojen teon, ja sen saa useampaankin halpispurkkiin sisään.
MiguelCiervo
Aktiivinen jäsen
Tuo on totta. Meillä hyvä esimerkki "kotona/poissa"-kytkin, jota ei tosiaan ole vielä asennettu. Onko se kontaktori jolla saa kytkimellä kyseisen toiminnon tehty muttamutta. Esim. jos olohuoneesta haluaa valot pois kun kytkin on "poissa"-asennossa, lähtee kaikki valot esim. katosta tulevat kasvivalot. Tämän saa ratkaistua varmasti shellyllä ja buttonilla. Toki vielä ei ole selvitetty että onko rasiassa sen vertaa tilaa että ne sinne mahtuu. Tosiaan haasteeksi tulee tila jos syötöt vain kaapille.
salasana
Aktiivinen jäsen
Ala-arvoinen suunnittelu ja hitaasti muuttuva konservatiivinen rakennusala pilaa monen talon ja ehkä myös budjetin.
Mentaliteetti rakentamisessa on se, että jos et ota ns. all-in ratkaisua eli tuhansien eurojen automaatiosuunnittelua ja -laitteita niin seuraava vaihtoehto on standardiratkaisu.
Standardiratkaisu taas tarkoittaa sitä, että tuodaan sinne keskukseen huone-/rasiakohtaiset kaapeloinnit missä pelkkä RJ45-liitäntäpaneeli, mutta ei viitsitä hetkeäkään ajatella mitä pitäisi tapahtua siitä liitäntäpaneelista eteenpäin. Vähän sama kuin kaikki talon pistorasiat asennettaisiin standardina kattoon.
Sisäverkko onkin lopulta monelle käytännössä vain se yksi portti mihin laitetaan markettipurkki kiinni ja tungetaan kaappiin katseilta piiloon. Jos oikeen lähdetään hulluttelemaan niin ostetaan mesh-reititin samalla kun talon RJ45-porteista 90% on sekä käyttämättä, että myös keskuksesta todennäköisesti vailla reititystä ja joka ikinen laite roikkuu vain ja ainoastaan siinä langattomassa lähiverkossa kiinni viimeisintä huutoa olevaa ”smart”-tiskikonetta myöten. Ja tietenkin ne RJ45-portit pitää vetää aina siihen TV-antennirasian kylkeen, koska kuka nyt verkkopistoketta missään muualla tarvitsisi…
Lopulta se vaatii jonkun muutaman touhutonnin neropatin kertomaan, että:
”Hei, pitäiskö tää IT-infran runko sijoittaa erilleen johonkin jotta saat vaikka hallitun kytkimen niihin liitäntäpaneeliin portteihin?”
”Jos laitetaan PoE-verkkopiuha kattoon ja otetaan sellanen yhteyspiste mihin saa maalattavan kehyksen?”
”Tonne yläkertaan vois samalla syöttää PoE-virtaa keskuksen kytkimestä suoraan seinärasiaan niin laitetaan sinne sitten koko talon ohjauksen käyttöpaneeli.”
Nuo muutamat ajatukset kuulostaakin sitten standardiratkaisuun verrattuna niin radikaalin mullistavilta ajatuksilta, että päätät ostaa samalla 2x hintaisen teollisuustason taloautomaatiopaketin - koska itse suunnittelemalla tai puhumattakaan siitä, että osaa toiminnoista langattomasti toteuttamalla tuo ei vaan yksinkertaisesti ole mahdollista millään muulla tekniikalla luotettavasti - kuulemma.
Jos et ole itse asioista perillä eikä ne edes kiinnosta niin saat taloosi hyvin suurella todennäköisyydellä jomman kumman näistä vaihtoehdoista mikä on mielestäni kovin harmillista monen rakentajan puolesta. Toisaalta ihan ymmärrettävää, koska rakennuttajaa revitään projektin aikana joka suuntaan asiassa kuin asiassa niin pitäisi olla vähän joka alan asiantuntija ja fokus saattaa olla kriittisillä hetkillä jossain aivan muualla. Kiire ja aikataulupaineet ajaa myös monesti siihen, että ”parempi antaa vaan asiantuntijoiden tehdä työnsä”.
En ihan saanut tuosta @Jule :n kokonaisuudesta kiinni, mutta mitä ilmeisemmin siinä yritetään edes hieman poiketa joko standardista tai all-in ratkaisusta mikä on aina virkistävää nähdä
Mentaliteetti rakentamisessa on se, että jos et ota ns. all-in ratkaisua eli tuhansien eurojen automaatiosuunnittelua ja -laitteita niin seuraava vaihtoehto on standardiratkaisu.
Standardiratkaisu taas tarkoittaa sitä, että tuodaan sinne keskukseen huone-/rasiakohtaiset kaapeloinnit missä pelkkä RJ45-liitäntäpaneeli, mutta ei viitsitä hetkeäkään ajatella mitä pitäisi tapahtua siitä liitäntäpaneelista eteenpäin. Vähän sama kuin kaikki talon pistorasiat asennettaisiin standardina kattoon.
Sisäverkko onkin lopulta monelle käytännössä vain se yksi portti mihin laitetaan markettipurkki kiinni ja tungetaan kaappiin katseilta piiloon. Jos oikeen lähdetään hulluttelemaan niin ostetaan mesh-reititin samalla kun talon RJ45-porteista 90% on sekä käyttämättä, että myös keskuksesta todennäköisesti vailla reititystä ja joka ikinen laite roikkuu vain ja ainoastaan siinä langattomassa lähiverkossa kiinni viimeisintä huutoa olevaa ”smart”-tiskikonetta myöten. Ja tietenkin ne RJ45-portit pitää vetää aina siihen TV-antennirasian kylkeen, koska kuka nyt verkkopistoketta missään muualla tarvitsisi…
Lopulta se vaatii jonkun muutaman touhutonnin neropatin kertomaan, että:
”Hei, pitäiskö tää IT-infran runko sijoittaa erilleen johonkin jotta saat vaikka hallitun kytkimen niihin liitäntäpaneeliin portteihin?”
”Jos laitetaan PoE-verkkopiuha kattoon ja otetaan sellanen yhteyspiste mihin saa maalattavan kehyksen?”
”Tonne yläkertaan vois samalla syöttää PoE-virtaa keskuksen kytkimestä suoraan seinärasiaan niin laitetaan sinne sitten koko talon ohjauksen käyttöpaneeli.”
Nuo muutamat ajatukset kuulostaakin sitten standardiratkaisuun verrattuna niin radikaalin mullistavilta ajatuksilta, että päätät ostaa samalla 2x hintaisen teollisuustason taloautomaatiopaketin - koska itse suunnittelemalla tai puhumattakaan siitä, että osaa toiminnoista langattomasti toteuttamalla tuo ei vaan yksinkertaisesti ole mahdollista millään muulla tekniikalla luotettavasti - kuulemma.
Jos et ole itse asioista perillä eikä ne edes kiinnosta niin saat taloosi hyvin suurella todennäköisyydellä jomman kumman näistä vaihtoehdoista mikä on mielestäni kovin harmillista monen rakentajan puolesta. Toisaalta ihan ymmärrettävää, koska rakennuttajaa revitään projektin aikana joka suuntaan asiassa kuin asiassa niin pitäisi olla vähän joka alan asiantuntija ja fokus saattaa olla kriittisillä hetkillä jossain aivan muualla. Kiire ja aikataulupaineet ajaa myös monesti siihen, että ”parempi antaa vaan asiantuntijoiden tehdä työnsä”.
En ihan saanut tuosta @Jule :n kokonaisuudesta kiinni, mutta mitä ilmeisemmin siinä yritetään edes hieman poiketa joko standardista tai all-in ratkaisusta mikä on aina virkistävää nähdä
@salasana kirjoitukseen viitaten, en ole ymmärtänyt sen n.25cm x 25cm dataosan funktiota sähkökeskuksissa?
Siellä on ne mainitut 4-6 RJ liitintä ja kansi ruuvattu päälle. Niin turha ratkaisu kun voi olla.
Erillinen 6-8U 19” teline johon päätetään sisäverkko ja saa myös reitittimet ja kytkimet kiinni. Jos lattiatilaa loppuu kesken, niin sen voi asentaa tekniseen tilaan, vaikka vähän ylemmäs.
Siellä on ne mainitut 4-6 RJ liitintä ja kansi ruuvattu päälle. Niin turha ratkaisu kun voi olla.
Erillinen 6-8U 19” teline johon päätetään sisäverkko ja saa myös reitittimet ja kytkimet kiinni. Jos lattiatilaa loppuu kesken, niin sen voi asentaa tekniseen tilaan, vaikka vähän ylemmäs.
Harrastelija
Vakionaama
Useinkaan ei ole teknistä tilaa. Sähkökaappi upotettu seinään ja saman verran tilaa syvyyssuunnassa sille dataosuudelle. Ei toivoakaan 19” telineelle.
Tuohon dataosaan saa mahtumaan pienen kytkimen/reitittimen/palomuurin. AP pitänee hommata erikseen ethernetpiuhan päähän johonkin huoneeseen kun ei kuulu kunnolla peltikopan sisältä.
Usein olen nähnyt tuon dataosan sen sähkökaapin oven takana. Ei tarvi ruuvata mitään.
Tuo muutama RJ45 ehkä riittää johonkin yksiöön/kaksioon mutta ok-taloon tarvisi enemmän.
Tuohon dataosaan saa mahtumaan pienen kytkimen/reitittimen/palomuurin. AP pitänee hommata erikseen ethernetpiuhan päähän johonkin huoneeseen kun ei kuulu kunnolla peltikopan sisältä.
Usein olen nähnyt tuon dataosan sen sähkökaapin oven takana. Ei tarvi ruuvata mitään.
Tuo muutama RJ45 ehkä riittää johonkin yksiöön/kaksioon mutta ok-taloon tarvisi enemmän.
No kyllähän se nyt kuitenkin on tyypilliselle diginatiiville ihan riittävä.
Ideahan on että siellä kaapissa on vaan reititin tai kytkin, joka jakaa yhteyden eri huoneisiin.
Itse en ymmärrä, miksi älykodista puhuttaessa ja sellaista toteutettaessa ihmisillä on nykypäivänä pakkomielle änkeä älyä jokaiseen yksittäiseen laitteeseen? Paljon edullisemman, taloudellisemman, toimintavarmemman ja pitkäikäisemmän toteutuksen saisi kuitenkin rakennettua käyttämällä ohjauspuolella heikkovirtalaitteita ja toteuttamalla varsinaisen älyohjauksen DI, DI/DO ja AI/AO moduulien avulla. Asennuksen ohjaukset myös toimisivat isolta osin kokonaan ilman automaatiotakin vikatilanteen sattuessa tai mikäli automaatiota ei ole vielä ehditty toteuttaa.
salasana
Aktiivinen jäsen
Kuituboxi ulkopuolella tai 5G reitin peltilaatikon sisällä, kummassakaan tapauksessa kansi ei voi olla paikoillaan.
Itse en ole niin perverssi että alkaisin esim Beckkhoffilla rakentamaan taloautomaatioita.
Bechoffista tuli mieleen, että ihmettelen että miksi nämä ”paremmaksi” tunnustettujen valmistajien softat on tehty vain x86 windowsissa toimivaksi. KNX:n ETS6 vain Windows, samoin TwinCAT3 - eikä niitä saa toimimaan edes ARMille portatulla winkkarilla.
Fiksumpaa olisi alustariippumaton järjestelmä, jossa pelkkä selain riittää toteuttamaan konffit.
En minäkään, mutta jos se ei maksa lisää niin mikä ettei.
Itsellä viimeisin älykotilisäys oli magnettikytkimen asennus autotallin oveen. Nyt saa hälytyksen jos ovi on jäänyt auki ja voin kännystä katsoa milloin vain onko se auki vai kiinni. Ei tarvii miettiä enää pihasta lähdettyä että tuliko siinä joku ulkoinen häiriö juuri sillä hetkelä kun ovi piti sulkea tai jäikö joku esine oven väliin niin että se meni kyllä kiinni mutta aukesikin sitten itsestään esteen vuoksi.
Suurin osa älystä muuten on enemmänkin automaatiota kuten valojen sytyttäminen ja sammuttaminen liiketunnistimilla. Niitä olen käyttänyt jo hehkulampuille, muistattekos sellaisia vielä?
salasana
Aktiivinen jäsen
Riittäisi, että vie sen kuitupäätteen ja pelkät verkkokaapelit johonkin toiseen tilaan. Jos ei missään ole tilaa niin sitten eri asia, mutta se on eri asia kuin että keskuksessa ei ole tilaa,
salasana
Aktiivinen jäsen
Aivan. Ja sitten kun niitä purkkeja on siellä telkkarin vieressä ja harmittaa, että ei haluais toista purkkia pilaamaan estetiikkaa niin pitäisi palata suunnittelupöydälle, mutta koska tuo on valittu standardi niin sitten sitä ei ilmeisesti paremmaksi voi tehdä vaan liimaillaan kaksipuoleisella teipillä sähkötauluun 40€ kytkimiä missä ei ole hallintaa jne.
Nopeasti laskien 34x pro 4PM, 6x pro 2PM ja 4x pro2 - ei noiden hinta ole kuin n.4500€ ja sillä älyllistetty 156 ohjauspistettä.”Vähän”…
Näyttää edulliselta
Muistaakseni tuo ratkaisu on rakennettu 600x600 kaapin sisälle. Toisella puolen johdonsuojat, releet ja kontaktorit. Toisella päätetty talon sisäverkko rimoille.
Näiden puolien välillä sitten ohjauskytkennät
salasana
Aktiivinen jäsen
En minäkään ymmärrä lainkaan sellaista toimintaa.
Onneksi on invertterissä DO/DI portit, lattialämmityksen ohjainboksissa myös runsas määrä portteja , kuten myös MLPssä.
Ei tarvitse edes mitään keskusohjainta vaan suoraan laitteesta laitteeseen ja asetukset laitteiden omista käyttöpaneeleista.
Saa sitten ostaa tarpeen mukaa muutamat releet kytkimiin ja pistorasioihin niin homma valmis. Jos taas haluu vähän hullutella niin ostaa Liiterin alelaarista jonku lampun ruokaostosten yhteydessä.
Asennettuna koko paketti kaikkine piuhoineen ja logiikat koodattu 4500€? Ei rajoitetta kytkimien, pistorasioiden tai lamppujen valmistajasta/protokollasta?
laskin kuvasta Shellyn laitteet ja niiden hinnan
Tuo ei ole oma asennus, vaan Shelly ryhmästä jossa sähköt päätetty tuolla tavalla.
ohjausten tekeminen ottaa hetken, mutta fiksuilla dokumentaatiolla ja esim Claude Coden (+ uuden MCP serverin) kanssa se voinee hoitaa koko konffauksen osuuden hyvin pitkälti.
Jos uutta mietin niin vastaavalla tavalla itse tekisin, tai sitten hajauttamalla muutamaan pienempään (=lue normaalin sähkökeskuksen kokoiseen) kaappiin eri puolella taloa. Keskusten välille riittänee 5x6 MMJ (3x32A) ja pari 50mm putkea varoiksi.
Harrastelija
Vakionaama
Jos pääkeskus on 3x25 niin voiko siitä jatkaa alakeskuksen suuntaan 3x25 vai pitääkö tiputtaa pykälällä eli 3x16? Vai voiko alakeskuksen ”pääsulakkeen” jättää kokonaan pois jos kaapelin ja alakeskuksen mitoitus riittää?
Miten tuo suojaus toimii jos peräkkäin kaksi 25A sulaketta?
Miten tuo suojaus toimii jos peräkkäin kaksi 25A sulaketta?
No eihän sinne nyt mitään 5g reitintä voi tietenkään laittaa. Jos reititin on jossain muualla, njin silloinhan tuonne riittää pelkkä kytkin.
Kuitupääte olisi tarkoitus päättää sinne boksiin sisään, mutta työläshän se on sinne jälkikäteen saada jos sille ei ole mitään varausreittiä.
Jos jatkat suoraan virtakiskosta tarpeeksi paksulla kaapelilla niin eihän sinne kannata muuta laittaa väliin kuin korkeintaan katkaisija.
Omassa 60 vuotta vanhassa sulaketaulussa sattui olemaan virtakiskossa kaksi klemmaria, joista toiseen tuli sähkömittarilta syöttö. Se toinen vapaa liitin on tarkoitettu keskuksen laajentamiseen ja nyt siitä sitten lähtee 10 neliömillin kaapeli sähköauton laturin ja aurinkovoimalan "alakeskukseen", joka on siinä vieressä.
Jos näin ei saisi tehdä niin hankalaksi menisi liittää 32A syöttö autolaturille 35A pääsulakkeista.
On siinä myös 20A välissä
Olikos se niin että noiden "sulakkeiden" pitäisi olla tietyn verran erikokoisia, jotta varmistuu se ettei väärä sulake laukea liian herkästi.
Pääsulakkeet on tosi hitaita. Oletan että 35A pääsulakkeeni ei oikosulussa ehkä kärähdä ennenkuin B32 johdosuoja jo laukeaa. Mene ja tiedä... en kokeile
Mutta joku 16A malli varmasti laukeaa ennenkuin 35A pääsulake. Kokemusta on 10A tulppasulakkeesta että oikosulussa se menee eikä pääsulake mukana.Olikos se niin että noiden "sulakkeiden" pitäisi olla tietyn verran erikokoisia, jotta varmistuu se ettei väärä sulake laukea liian herkästi.
Pääsulakkeet on tosi hitaita. Oletan että 35A pääsulakkeeni ei oikosulussa ehkä kärähdä ennenkuin B32 johdosuoja jo laukeaa. Mene ja tiedä... en kokeile
Joo, pitäisi olla selektiivisyys niin että sulakekoko kasvaa kokoajan verkkoon päin, mutta eihän se nyt käytännössä tee muuta kuin että siellä on välissä sulakkeita jotka eivät palakaan.
Myös pääsulakkeiden pienennys saa tuota helposti aikaan. Esim 63A paukkujen perässä voi olla hieno selektiivisyys, mutta sitten tulee 25A nalli, jolloin siellä voi olla kaksikin isompaa sulaketta välissä.
Meillä on varastollakin tällähetkellä 25->20->50->32->16A ketju, mutta ei noiden välinallien vaihtamisessa mitään järkeä ole. Joskus siellä on ollut halli täynnä metallintyöstökoneita, mutta nykyään kompura käy pari kertaa vuodessa, muuten vaan valot, lämmitys, ja jotain akkujen latailua.
Harrastelija
Vakionaama
No itellä olis kyseessä 35A pääsulakkeet….
Mietin että saisiko tallin 25A nostettua 35A mutta pitää kysyä sähkäriltä riittääkö kaapeli. Alakeskus kyllä riittää (muistaakseni 50A).
Tuotakin vaihtoehtoa pitää puntaroida jos nuo akut tuonne varastoon laittaa auton latauksen lisäksi. (Tehomaksu?…)
Aika näyttää tuleeko tarvetta.
Edit: menee kyllä otsikon vierestä. Uusi ketju tai siirtää johonkin olemassaolevaan?
Mietin että saisiko tallin 25A nostettua 35A mutta pitää kysyä sähkäriltä riittääkö kaapeli. Alakeskus kyllä riittää (muistaakseni 50A).
Tuotakin vaihtoehtoa pitää puntaroida jos nuo akut tuonne varastoon laittaa auton latauksen lisäksi. (Tehomaksu?…)
Aika näyttää tuleeko tarvetta.
Edit: menee kyllä otsikon vierestä. Uusi ketju tai siirtää johonkin olemassaolevaan?
Mulla on erikseen ulkona tallin seinällä mittauskeskus jossa 3x25A nallit, siellä pari kuormaaa ja tuleva 15kW PV invertteri päätettynä. Sieltä menee talokeskukselle ja autotalliin omat vedot joissa ekana pääkatkaisijat ja kuormat kiinni. Ei ole erikseen omia ”pääsulakkeita” alakeskuksissa.
Tuo taitaa olla aika työläs. Ensin pitäisi valita ja ostaa rauta ja sitten pitäisi tunkata softa siihen toimimaan ja toivoa että sen ylläpitoa on olemassa ja tietysti ylläpitää sitä pahimmillaan ilman tukea.
MikroTik reitittimiä hiukan jo katselin, josko niistä löytyisi. Ainakin olisi ylläpito ja tuki.
Sekin vaihtoehto on että tekee sillan kahden verkon väliin itse niin ettei se kaipaa ylläpitoa ja niin ettei hyökkäys ole mahdollista. Jos vaikka olisi kaksi ESP32 xx prossua toinen toiseen suunta ja toinen toiseen. niiden väliin nopea TTL232 koska vain tietyt osoitteet ja tietyt täysin omat sanomat menisi läpi verkot pysyisi erillään. Ei kaipaisi ylläpitoa mutta alkuvaiheessa paljon paljon työtä.
Tietysti jos kaikki IoT laitteet yhdessä wifiverkossa mille oma "acces point" ja niin että vain tietty tämän verkon laite pääsisi ulos ja vain tiettyyn ulkopuolella olevaan (kotiverkossa) osoitteeseen. Tällaiset säännöt varmaan saisi aikaan vaikka Asusin reitittimeen. Ylläpito tuollekin vaatii työtä. Pitäisi pistää läppäri tuohon IoT verkkoon ja ladata tallennettu reitittimen softa reitittimeen manuaalisesti muutaman kerran vuodessa.
No työläshän tuollainen konffi on jokatapauksessa.
Tuo openWRT on vaan käytännössä paljon pidempään tuettu kuin perus markettien kuluttajapurkit, joiden päivitykset käytännössä lakkaavat kun malli poistuu myynnistä, eli sen suhteen tuo on oikeastaan kaikkein paras vaihtoehto.
Jos uuden purkin laittaa niin mikrotik on ihan hyvä vaihtoehto, ja niillä kyllä onnistuu "kaikki". Mulla ei ole mikrotikin käyttiksestä kokemusta, vaikka muutama mikrotik onkin openWRTllä, mutta jotkut väittävät että ei ole helpoin oppia.
Mulla on 2 alaverkkoa, IOT verkko, josta ei ole pääsyä internetiin, eikä varsinaiseen sisäverkkoon, sekä vierasverkko, josta pääsee internetiin, mutta ei sisäverkkoon. Sisäverkosta päin saa otettua yhteyden noihin aliverkkoihin.
Itellä on kaksi Asusin purkkia. Vanhempi taitaa olla kohta kymmenen vuotta mutta kyllä siihenkin jokin aika sitten oli päivitys.
Nuo muodostovat Meshin. Noihin ei saa IoT laitteita (ESP8266 tai ESP32) kiinni. Jostain syystä ainakaan Arduino-kirjastot ei toimi kunnolla jos purkeissa on Mesh käytössä. Vaan eipä haitta kun voi olla erillinen purkki ja muutenkin tarkoitus päästä eroon wifistä näissä kotiautomaatiojutuissa ainakin tärkeissä laitteissa.
Näiden lisäksi on yksi Asusin enempi perustason purkki mihin on kytkeytyneenä IoT laitteita. Se siis fyysisesti oma verkkonsa just sen vuoksi että IoT laitteet ei toimi MESHissä.
Haaste onkin jatkossa LANiin kytkeytyvien IoT laitteiden kanssa. Ne kaipaa erillisen palomuurin jollain tavalla.
Asusin pääreititin (RT-AX86U) mikä on kiinni kaapelimodeemissa, on rajoittunut siinä kuinka monelle laitteelle voi tehdä internet eston.